historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

30.12.13 11:31

Kaisa Kyläkoski kirjoitti:Suomen Kuvalehden verkkosivuilla Marko Maunula kirjoittaa historian puolustuspuhetta. Hänkin tuntuu ohittavan peruskoulun ja puhuu "historian opetuksen pakollisuuden poistamisesta".

Historian puolustuksena Maunula kirjoittaa m.m.
... Tämä on vaikeaa ja joskus jopa tuskallista: itselleni on usein erittäin vaikeaa vastata rehellisesti ulkomaalaisten esittämiin kysymyksiin suomalaisten yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa jatkosodan aikana. Halu selittää tapahtumat parhain päin ja nykyperspektiivistä käsin on vahva.
Aivan, mutta missä määrin koulujen (peruskoulu tai lukio) historianopetus tarjoaa näitä haasteita?
Vastaus: Suomen oli maantieteellisen asemansa vuoksi pakko valita joko Saksa tai Neuvostoliitto. Talvisodan ym. kokemusten perusteella valinta oli selvä. On huomattava, ettei täälläkään voinut olla tiedossa koko totuutta natsivallasta, sen sijaan luonnollisista syistä enemmän itäisestä vaihtoehdosta. Jälkimmäinen ei houkuttanut.

Selityksen on siis lähdettävä ko. ajan perspektiivistä, sen ajan tiedoista, kokemuksista ja haasteista. Viisaita ulkomaalaisia kyselijöitä voi tarvittaessa muistuttaa heidän etä- ja jälkiviisaasta asenteestaan ja asemastaan.

yucca
Viestit: 129
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Historiaa kaivataan

11.01.14 11:09

nelimjaa kirjoitti: Historian merkityksestä yhtenä yleissivistävän kouluopetuksen kulmakivenä ei kovin suurta erimielisyyttä esiintyne.
Historian opettajien ja tutkijoiden keskuudessa, tarkoittanet. Vastaavasti esimerkiksi matematiikan opettajat ovat varmaan liikuttavan yksimielisiä siitä, että matematiikka on yleissivistyksen kulmakivi – täysin riippumatta siitä, että valtaosa lukion suorittaneista ei käytä lukion matematiikassa oppimaansa mihinkään eikä edes muista siitä kuin sirpaleita. Lukion historian opetuksessa opittu unohtuu vielä varmemmin, ja sitä tarvitsee vielä paljon harvempi kuin lukion matematiikkaa (jolle sentään on käyttöä mm. tekniikan joillakin aloilla), nimittäin lähinnä ne, jotka opiskelevat historian opettajiksi.

”Yleissivistys” on vain eri alojen opettajien keppihevonen, johon vetoamalla halutaan säilyttää omien aineiden tuntimäärät (ja arvostus yms.).

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Historiaa kaivataan

11.01.14 13:08

yucca kirjoitti:
nelimjaa kirjoitti: Historian merkityksestä yhtenä yleissivistävän kouluopetuksen kulmakivenä ei kovin suurta erimielisyyttä esiintyne.
Historian opettajien ja tutkijoiden keskuudessa, tarkoittanet. Vastaavasti esimerkiksi matematiikan opettajat ovat varmaan liikuttavan yksimielisiä siitä, että matematiikka on yleissivistyksen kulmakivi – täysin riippumatta siitä, että valtaosa lukion suorittaneista ei käytä lukion matematiikassa oppimaansa mihinkään eikä edes muista siitä kuin sirpaleita. Lukion historian opetuksessa opittu unohtuu vielä varmemmin, ja sitä tarvitsee vielä paljon harvempi kuin lukion matematiikkaa (jolle sentään on käyttöä mm. tekniikan joillakin aloilla), nimittäin lähinnä ne, jotka opiskelevat historian opettajiksi.

”Yleissivistys” on vain eri alojen opettajien keppihevonen, johon vetoamalla halutaan säilyttää omien aineiden tuntimäärät (ja arvostus yms.).
Niin, mitäpä koulun opettamista tiedoista elämässä välttämättä tarvitaankaan, varsinkaan nykyään, kun Internetistä löytyy "kaikki". Sanoisin, että äidinkielestä ja englannin kielestä sekä peruslaskutaidosta täytyy olla valmiina olemassa vahva pohja, koska niiden käyttövalmius vaatii sellaisen.

Historia on yhteisöllinen muisti, voipa kutsua yksilöidenkin muisteja historioiksi. Tarvitseeko yksittäinen ihminen yhteisöllistä muistia eli kokemusvarastoa? Päättäjät varmasti, muutenhan he joutuisivat harhailemaan pelkkien teorioiden turvin ja tekemään samoja erehdyksiä uudelleen. He eivät osaisi olla varuillaan esimerkiksi uusien hitlereiden varalta, eivätkä tietäisi, miten sodat syttyvät ja miten niistä tahtoo olla vaikea päästä irti. Eikä heillä olisi tietoa onnistumisistakaan ja miten niitä on tehty ja tehdään.

Tarvitsevatko sitten sellaiset, jotka joutuvat huolehtimaan vain omasta ja läheistensä elämästä, tietoa maailman, oman maan, kunnan, kylän ja suvun menneisyydestä? Eivät kai välttämättä. Se on katsomuskysymys. Tähän saakka menneisyyden pääpiirteittäistä tuntemusta on pidetty olennaisen osana sivistystä. Voihan se vaikuttaa se poliittisiin kannanottoihin esimerkiksi vaaleissa. Ääriliikkeitä osataan pelätä jne.

Riittääkö peruskoulun historianopetus menneisyyden tuntemuksen perustaksi? Sekin on arviointikysymys. Onhan se paljon vahvempi pohja kuin ei mitään.

yucca
Viestit: 129
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Historiaa kaivataan

11.01.14 21:57

historioija kirjoitti: Niin, mitäpä koulun opettamista tiedoista elämässä välttämättä tarvitaankaan, varsinkaan nykyään, kun Internetistä löytyy "kaikki".
Aika vähän. Sellaista, mitä pitäisi vaatia jokaiselta täysi-ikäiseltä ja täysivaltaiselta kansalaiselta, koulu taas enimmäkseen ei opeta. Siihen ei kuulu historiaa, mutta kylläkin yhteiskuntatietoa (enkä nyt tarkoita d'Hondtin järjestelmää, vaan kansalaisen velvollisuuksia ja oikeuksia). Toisaalta yhteiskuntatiedon varjolla ei pidä yrittää selittää historiaa välttämättömäksi vain sillä perusteella, että nämä aineet on ilman asiaperusteita yhdistetty yhdeksi "oppiaineeksi".
Sanoisin, että äidinkielestä ja englannin kielestä sekä peruslaskutaidosta täytyy olla valmiina olemassa vahva pohja, koska niiden käyttövalmius vaatii sellaisen.
Äidinkieli on määritelmän mukaan sellainen, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään ja siten paljon ennen koulun alkamista. Koulun "äidinkieli" opettaa normitettua yleiskieltä ja jonkinlaista yleistä kielitietoa. Peruslaskutaitojen osaaminen on jo romahtanut, eikä se ole kovin vakavaa, koska nykyisin lasketaan "laskimilla" (käytännössä lähinnä apseilla). Historia ei siis suinkaan ole ainoa aine, jonka kuuluminen "yleissivistykseen" voidaan perustellusti kyseenalaistaa.
Historia on yhteisöllinen muisti, voipa kutsua yksilöidenkin muisteja historioiksi.
Historia on menneisyyttä koskeva illuusio, jolla saattaa olla kosketuskohtia siihen, mitä on joskus tapahtunut, mutta tällä on suhteellisen vähän tekemistä historian sosiaalisten funktioiden kanssa. Historia ylläpitää tietynlaisia näkemyksiä yhteiskunnasta, ihmisestä, kulttuurista, kansakunnasta jne.

”Yhteisöllinen muisti” kai sopii yhdenlaiseksi nimitykseksi tälle. Kunhan muistetaan, että sekä yhteisöllisyys että muisti ovat tässä asioita, jotka historia konstruoi, eivät todellisuudessa olevia asioita
Tarvitseeko yksittäinen ihminen yhteisöllistä muistia eli kokemusvarastoa? Päättäjät varmasti, muutenhan he joutuisivat harhailemaan pelkkien teorioiden turvin ja tekemään samoja erehdyksiä uudelleen.
Ihmiset osaavat mainiosti toistaa vanhoja erehdyksiä aivan siitä riippumatta, mitä uskomuksia heillä on historiasta.
He eivät osaisi olla varuillaan esimerkiksi uusien hitlereiden varalta, eivätkä tietäisi, miten sodat syttyvät ja miten niistä tahtoo olla vaikea päästä irti.
Hitler nousi valtaan maassa, jossa yleinen sivistystaso oli korkea ja jossa perinteisesti arvostettiin historiaa. Mitä sotiin tulee, sotilaat ja poliitikot osaavat kyllä ilman historiaakin varautua aina menneisiin sotiin.
Tähän saakka menneisyyden pääpiirteittäistä tuntemusta on pidetty olennaisen[a] osana sivistystä.
Sellaista on tapana puhua, mutta todellisuudessa lukion käyneidenkin yleistietämys historiasta on liki olematon, elleivät he harrasta historiaa. Joku varmaan kommentoi tähän, että se osoittaa, että historian tuntimääriä on lisättävä...

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Historiaa kaivataan

11.01.14 22:36

yucca kirjoitti: Historia on menneisyyttä koskeva illuusio, jolla saattaa olla kosketuskohtia siihen, mitä on joskus tapahtunut, mutta tällä on suhteellisen vähän tekemistä historian sosiaalisten funktioiden kanssa. Historia ylläpitää tietynlaisia näkemyksiä yhteiskunnasta, ihmisestä, kulttuurista, kansakunnasta jne.

”Yhteisöllinen muisti” kai sopii yhdenlaiseksi nimitykseksi tälle. Kunhan muistetaan, että sekä yhteisöllisyys että muisti ovat tässä asioita, jotka historia konstruoi, eivät todellisuudessa olevia asioita
Voiko parempaakaan inhimillisesti katsoen olla? Ihmisen muistikin on taipuvainen konstruoimaan muistoja.
Hitler nousi valtaan maassa, jossa yleinen sivistystaso oli korkea ja jossa perinteisesti arvostettiin historiaa. Mitä sotiin tulee, sotilaat ja poliitikot osaavat kyllä ilman historiaakin varautua aina menneisiin sotiin.
Hitler hämäsi pirullisessa taitavuudessaan koko maailman, koska vastaavaa röyhkeää nousua valheiden turvin tuntemattomuudesta suuruuteen ei oltu koettu (Napoleonkin oli suoraviivaisempi). Siitä ja seurauksista tuli tehokas oppitunti, joka on estänyt ja estää vastaavaa tapahtumasta. Historiantuntemuksen ansiosta osataan varoa.
Sotiakaan ei osattaisi varoa, jos niiden todellisesta luonteesta ei olisi tietoa. Sotaromantiikka olisi vallalla.

Tieteellinen historiantutkimus ja -kirjoitus on minusta tärkeää, mutta tulosten opettaminen eli muistiin ymmärrettävänä varastointi on jo toinen asia. Historiatietoahan voi aina tarvitessaan löytää. Perustiedot historiasta kuulunevat perusopetukseen.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

12.01.14 19:23

Luontevimmalta ja hyödyllisimmältä minusta tuntuu, että historia, nykyaika ja tulevaisuudennäkymät - ja pyrkimykset yhdistetään "ajantiedoksi", jossa siis vedetään linjoja aikojen alusta hamaan tulevaisuuteen. Miten on tähän tultu ja mihin suuntaan tästä näytään ja olisi paras mennä?
Jos historiasta ei osaa tehdä johtopäätöksiä, niin mitä hyötyä siitä oikeastaan on? Tässä näkökulmassa voisi olla historianopetuksen ydin.

Erkki Tuomioja muuten ottaa lyhyesti kantaa asiaan: http://www.tuomioja.org/

yucca
Viestit: 129
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

12.01.14 23:18

historioija kirjoitti:Luontevimmalta ja hyödyllisimmältä minusta tuntuu, että historia, nykyaika ja tulevaisuudennäkymät - ja pyrkimykset yhdistetään "ajantiedoksi"
Eikö tuohon muodottomuuteen kannattaisi kytkeä vielä ruotsin kieli ja liikunta, jotta sen asema koulussa olisi varmasti turvattu?
Erkki Tuomioja muuten ottaa lyhyesti kantaa asiaan
Kyynikko sanoisi, että kun ikuinen 60-lukulainen argumentoi jonkin puolesta, on tarpeetonta enää esittää argumentteja sitä vastaan.

yucca
Viestit: 129
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Historiaa kaivataan

12.01.14 23:44

historioija kirjoitti:Ihmisen muistikin on taipuvainen konstruoimaan muistoja.
Ihmisen muisti on konstruoituja ja uusinnettuja ”muistoja”. Historia on todellakin sen yhteisöllinen vastine. Psykologiassa opetetaan, miten pettäväinen ja harhainen ihmisen muisti on. Sen sijaan historiassa enimmäkseen luodaan ja vahvistetaan harhoja. Varmaan joillakin opettajilla on myös kriittistä otetta, jossa tarkastellaan historiaa illuusiona, mutta opetussuunnitelmiin sellainen ei kuulu, eikä se todellakaan edistä selviämistä ylioppilaskirjoituksista.
Hitler nousi valtaan maassa, jossa yleinen sivistystaso oli korkea ja jossa perinteisesti arvostettiin historiaa. Mitä sotiin tulee, sotilaat ja poliitikot osaavat kyllä ilman historiaakin varautua aina menneisiin sotiin.
Hitler hämäsi pirullisessa taitavuudessaan koko maailman,
Tuohon tapaan sanotaan usein. Hitlerin jumalointi jatkuu – tosin hänestä on tehty paha jumala, paholainen. Hän oli tietenkin poikkeuksellinen ihminen, mutta todellakin ihminen, eikä niin poikkeuksellinen, millaiseksi hänet niin usein kuvataan.

Olennaista kuitenkin on se, mitä kirjoitin: Saksa oli (ja on) sivistysmaa par excellence, ja nimenomaan sellainen, jossa on aina arvostettu historiaa (josta Hitlerkin ammensi). Historian arvostus ja tunteminen ei siis todellakaan tehnyt immuuniksi demagogialle.

Hitler ei suinkaan hämännyt koko maailmaa, joskin hän onnistui joksikin aikaa hämäämään Britannian (ja Ranskan) johtavat poliitikot. En lisää joukkoon Stalinia, sillä Stalin hämäsi lähinnä itse itsensä ja oli enemmänkin oman ajattelunsa kuin Hitlerin puhetaidon lumoissa.
Siitä ja seurauksista tuli tehokas oppitunti, joka on estänyt ja estää vastaavaa tapahtumasta.
Stalin pysyi vallassa vuosia Hitlerin jälkeen, vaikka oli Hitleriä pahempi hirmuhallitsija. Sittemmin nousi valtaan Mao ja monia muita hirmuhallitsijoita, joiden tekemää tuhoa rajoittivat lähinnä ulkonaiset mahdollisuudet kuten maan koko.
Sotiakaan ei osattaisi varoa, jos niiden todellisesta luonteesta ei olisi tietoa. – – Perustiedot historiasta kuulunevat perusopetukseen.
Mitähän kouluopetuksessa opetetaan sotien ”todellisesta luonteesta” ja syistä? Ja mitenkähän se, mitä kansa ajattelee sellaisista asioista, vaikuttaa sotien syttymiseen?

Ajatellaanpa nyt vaikkapa konkreettisia asioita, kuten Suomen viimeksi käymiä sotia. Olisiko kansan syvempi historiatietoisuus estänyt Lapin sodan? Entä jatkosodan? Siihen lähdettiin juuri historiatiedon pohjalta. Talvisotaa emme käytännössä voineet valita – lähinnä olisimme voineet ensin luovuttaa rajaseutuja ja sitten taistella huonommissa asemissa tai alistua Baltian maiden tavoin. Punakapina-vapaussota oli jokseenkin väistämätön, ja historian kannalta sekin oli historiallisen näkemyksen täyttymistä, perustuen historialliseen tietoon (siis illuusioon) Suomen kansan / työväenluokan historiallisesta tehtävästä, ja tuskin mikään tieto menneistä sodista – jos se olisi jotenkin voitu ihmisten mieleen kaataa – olisi muuttanut asioita.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

13.01.14 07:34

yucca kirjoitti:Historian arvostus ja tunteminen ei siis todellakaan tehnyt immuuniksi demagogialle.
Eihän se tietenkään näin suoraviivaisesti mene, minkään oppiaineen osalta. Eihän matematiikan osaaminenkaan tee ketään immuuniksi laskuvirheille. Silti enempi opetusta ja harjaannusta matematiikassa saanut ymmärtää tekee niitä varmasti vähemmän ja mahdollisesti huomaa virheen hyvissä ajoin. Samoin jonkinlainen perushistoriakäsitys edes muutamalla muullakin kuin vain aiheesta omasta aloitteestaan kiinnostuneella on parempi kuin ei mitään.

Usein myös puolustetaan jonkinlaista uskonnonpetusta koulussa sillä, että se estäisi mielipuolisten lahkojen vaikutusvallan kasvua, kun ymmärtäisi millaisia käsityksiä näistä asioista eri ryhmien toimesta esitetään. Tästäkään ei voi olla missään nimessä varma, mutta silti se ei kaiketi ole syy olla yrittämättä.

Koulusta voisi todellakin poistaa joukon aineita koska niitä ei tarvita. Eihän liikuntaakaan harrasta koulun jälkeen kuin vain pieni vähemmistö. - Miksi opettaa sitäkään, kun kaikkien kunto kuitenkin rapautuu. Yleissivistävän peruskoulun ja lukion idea on että kaikilla on tietty yhteinen pohja, josta kehittää tietojaan. Aina jää jotakin omaksumatta.

Argumentointimallisi perusteella voitaisiin siis poistaa historian tavoin kovin monet asiat turhina. Esim.elinkeinoelämässä markkinoinnista voitaisiin luopua, koska eihän kukaan niitä tavaroita/palveluita kuitenkaan osta ja mainontaa yms. tekevät niillä vain rikastuvat. Silti markkinointiin satsaava yritys pärjää yleensä paremmin kuin sellainen joka ei tee asialle mitään.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

13.01.14 09:15

yucca kirjoitti:
historioija kirjoitti:Luontevimmalta ja hyödyllisimmältä minusta tuntuu, että historia, nykyaika ja tulevaisuudennäkymät - ja pyrkimykset yhdistetään "ajantiedoksi"
Eikö tuohon muodottomuuteen kannattaisi kytkeä vielä ruotsin kieli ja liikunta, jotta sen asema koulussa olisi varmasti turvattu?
Jos historiantuntemuksen merkityksenä tosiaan pidetään nykyisyyden ja tulevaisuuden ymmärtämistä, niin ajattelun on kuljettava tuohon suuntaan. Siis että historia on kulloinkin eläville ihmisille enää vain valmistautumista omaan tulevaisuuteen. Jo menneen tuntemisen tärkeyttä ja opettamista ei juuri muuten voi perustellakaan. Mennythän on sinänsä jo vanhentutta tietoa, sopivaa ainoastaan harrastuskäyttöön ja nostalgiaan. Mutta siitä voi ottaa oppia ja määrittää kehitystrendejä nykyisyyteen ja edellen tulevaisuuteen.

nelimjaa
Viestit: 75
Liittynyt: 31.08.12 10:31

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

13.01.14 18:58

Täällä oiotaan nyt mutkia suoriksi oikein urakalla...
Yucca sanoo, että yleissivistystä ei ole olemassakaan, ja sitä ei edes tarvita. Koululaisten pitäisi saada opiskella todellisia tarpeitaan varten, sellaisia asioita, joita tulevissa töissään oikeasti tarvitsevat. Matematiikassa melkein kaikki on turhaa, historiasta puhumattakaan.
Lukioikäinenhän sen tietää. Ymmärtää tulevaisuuden vaatimukset ja menneiden aikojen vaikutuksen. Huh-huh.
Tämä kuulostaa jotenkin tutulta. Muistelkaapa erään oppositiopuolueen kannanottoja taidemaailman tervehdyttämiseksi. Rappiotaidetta ja postmodernismia ei saa tukea ja suosia...
Ja kyllä kirjoitti Erkki Tuomioja (jälleen) viisaasti blogissaan näitä asioista.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

13.01.14 20:08

Pitäisi pähkäillä mitä nimityksellä yleissivistys tarkoitetaan.

Sivistyshän on suomeksi oppineisuutta ja sivistynyt on oppinut. Etuliite yleis liittää oppineisuuden johonkin yleiseen, mutta miten yleisestä on kysymys? Suomen laajuisesta yleissivistyksestä vai sellaisesta, jossa on oppineita kaikkialla maailmassa?

Matematiikassa ollaan oppineita kaikkialla. Äidinkieltä opiskellaan kai myös kaikkialla maailmassa. Luetteloa voisi jatkaa ja poistaa sellaisten oppiaineiden yhteydestä sana yleis, joita ei muualla lainkaan opeteta tai ovat hyvin harvinaisia. Eivät ne ansaitse yleissivistyksen nimitystä.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

14.01.14 15:55

Vetehinen kirjoitti:Pitäisi pähkäillä mitä nimityksellä yleissivistys tarkoitetaan.

Sivistyshän on suomeksi oppineisuutta ja sivistynyt on oppinut. Etuliite yleis liittää oppineisuuden johonkin yleiseen, mutta miten yleisestä on kysymys? Suomen laajuisesta yleissivistyksestä vai sellaisesta, jossa on oppineita kaikkialla maailmassa?

Matematiikassa ollaan oppineita kaikkialla. Äidinkieltä opiskellaan kai myös kaikkialla maailmassa. Luetteloa voisi jatkaa ja poistaa sellaisten oppiaineiden yhteydestä sana yleis, joita ei muualla lainkaan opeteta tai ovat hyvin harvinaisia. Eivät ne ansaitse yleissivistyksen nimitystä.
Yleissivistyksellä kai tarkoitetaan sitä, että ihmisten tulisi omata riittävän laaja-alainen tietämys ja taitamus. Laajuus lienee suurin piirtein selvillä, mutta kuinka syvällistä tiedon pitäisi kustakin alasta olla?

Yleissivistyksen käsite painottaa niitä tiedonaloja, joista ei ole osoitettavissa konkreettista hyötyä yhteiskunnalle eli lähinnä monia humanistisia ja yhteiskunnallisia tieteitä, historia siinä joukossa. Matemaattiset, luonnontieteelliset, tekniset, taloudelliset, kaupalliset alat sekä kielet joka tapauksessa pidetään voimassa ja kunniassa. Edellä mainitutunlaisen tiedon, siis myös historiallisen, merkitys joudutaan perustelemaan "kovan" hyödyn sijasta enemmänkin niiden sivistävyydellä, mitä se sitten onkin.

Mielestäni käsite "perustiedot ja -taidot" painottaa vahvemmin myös ns. yleissivistävien tiedonalojen merkitystä ihmisille ja koko yhteiskunnalle. Sen voisi rinnastaa peruskoulun hyvin hallittuun oppimäärään. Se mahdollistaa ja tukee monipuolista maailmankatsomusta ja ajattelua ja on nykyään kaikkien saavutettavissa. Historiallinenkin tieto kuuluu siihen.

Tältä kannalta lukion merkityksen arvioinnissa joudutaan siis turvautumaan yleissivistyksen käsitteeseen. Kyse on lähinnä opetuksen laaja-alaisuudesta, jota arvovalintaa valinnaisuus ei tue. Riittääkö yleissivistyksen rakentamiseen peruskoulu vai onko laaja-alaista opetusta jatkettava lukiotasollakin ? Vai onko jo annettava oppilaille mahdollisuus syventyä tarpeellisiksi tai vaikka vain miellyttäviksi tai helpoiksi kokemiinsa aineisiin?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

14.01.14 18:19

historioija kirjoitti:Yleissivistyksen käsite painottaa niitä tiedonaloja, joista ei ole osoitettavissa konkreettista hyötyä yhteiskunnalle eli lähinnä monia humanistisia ja yhteiskunnallisia tieteitä, historia siinä joukossa.
Yleissivistyksen sisällön painotus hyödyttömän opiskeluun on outoa ja kummallista.

Historian alalla lukiotason oppineisuuden voi hankkia koska vain kuka tahansa lukutaitoinen. Saman voi myös googlata hetkessä.

Tapio Onnela
Viestit: 4823
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

14.01.14 19:29

Vetehinen kirjoitti: Historian alalla lukiotason oppineisuuden voi hankkia koska vain kuka tahansa lukutaitoinen. Saman voi myös googlata hetkessä.
Käsityksesi siitä, että lukiossa opetettava historia voitaisiin korvat googlettamalla vastaavat tiedot netistä konkretisoi hyvin oman yleissivistyksesi tason. Etpä taida lukion historianopetuksesta tietää yhtikäs mitään.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”