Sivu 3/5

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 14.01.14 18:37
Kirjoittaja historioija
Vetehinen kirjoitti:
historioija kirjoitti:Yleissivistyksen käsite painottaa niitä tiedonaloja, joista ei ole osoitettavissa konkreettista hyötyä yhteiskunnalle eli lähinnä monia humanistisia ja yhteiskunnallisia tieteitä, historia siinä joukossa.
Yleissivistyksen sisällön painotus hyödyttömän opiskeluun on outoa ja kummallista.

Historian alalla lukiotason oppineisuuden voi hankkia koska vain kuka tahansa lukutaitoinen. Saman voi myös googlata hetkessä.
Täsmällisemmin sanoen tarkoitin, että nähdäkseni mm. historian opiskelun tarpeellisuutta ja merkitystä joudutaan puolustamaan etupäässä yleissivistyksen nimissä, koska senkaltaisesta tiedosta ei ole osoitettavissa yleisesti välitöntä hyötyä. Yleissivistykseen on luettava vahvasti myös jokapäiväistä yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyötytietoa, kuten kielet, matematiikka ja luonnontiedettä.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 14.01.14 21:09
Kirjoittaja Vetehinen
Tapio Onnela kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Historian alalla lukiotason oppineisuuden voi hankkia koska vain kuka tahansa lukutaitoinen. Saman voi myös googlata hetkessä.
Käsityksesi siitä, että lukiossa opetettava historia voitaisiin korvat googlettamalla vastaavat tiedot netistä konkretisoi hyvin oman yleissivistyksesi tason. Etpä taida lukion historianopetuksesta tietää yhtikäs mitään.
Mitä Tapion mielestä lukiotason historiassa on niin vaikeaa, ettei luku- ja googlaustaitoinen siitä selviäisi?

Voi olla, että kirjoitat omista historian oppimisen vaikeuksistasi.

Minulle historia oli helppo ja mielenkiintoinen aine kuten jokaiselle luokallani, koska opettaja oli erinomainen.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 14.01.14 21:22
Kirjoittaja Vetehinen
historioija kirjoitti:Täsmällisemmin sanoen tarkoitin, että nähdäkseni mm. historian opiskelun tarpeellisuutta ja merkitystä joudutaan puolustamaan etupäässä yleissivistyksen nimissä, koska senkaltaisesta tiedosta ei ole osoitettavissa yleisesti välitöntä hyötyä
Onko niin, että hyödyttömyys on mielestäsi yleisoppineisuuden edellytys? Toisin päin sanoen se mikä on hyödyllistä, ei ole yleisoppineisuutta.

Historian määrittely yleissivistykseksi ontuu pahasti, ellei ole käsitystä nimityksestä yleissivistys. Minusta yleissivistys on yleisoppineisuutta ja yleis-sanan merkitys on ihmiskunnalle yleinen. Yleinen ei ole perähikiän yleistä.

Ilman selkeää merkityssisältöä yleissivistys jää ontoksi ja hämäräksi.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 15.01.14 07:05
Kirjoittaja historioija
Vetehinen kirjoitti:
historioija kirjoitti:Täsmällisemmin sanoen tarkoitin, että nähdäkseni mm. historian opiskelun tarpeellisuutta ja merkitystä joudutaan puolustamaan etupäässä yleissivistyksen nimissä, koska senkaltaisesta tiedosta ei ole osoitettavissa yleisesti välitöntä hyötyä
Onko niin, että hyödyttömyys on mielestäsi yleisoppineisuuden edellytys? Toisin päin sanoen se mikä on hyödyllistä, ei ole yleisoppineisuutta.

Historian määrittely yleissivistykseksi ontuu pahasti, ellei ole käsitystä nimityksestä yleissivistys. Minusta yleissivistys on yleisoppineisuutta ja yleis-sanan merkitys on ihmiskunnalle yleinen. Yleinen ei ole perähikiän yleistä.

Ilman selkeää merkityssisältöä yleissivistys jää ontoksi ja hämäräksi.
Kuten sanottu, ns. yleissivistys käsittää periaatteessa kaiken tiedon, olipa se jossakin mielessä hyödyllistä tai hyödytöntä. Historiakaan ei kuitenkaan ole hyödytöntä tietoa, vaan sen hyödyllisyys on yleensä epäsuoraa eikä siis välittömästi sovellettavissa johonkin arkiseen tarpeeseen. "Yleensä", sillä voihan huomata tai keksiä tilanteita, joissa historiallinen tieto menneistä tapahtumista tai olosuhteista olisi ratkaiseva apu tai ainakin ohjenuora.
Sekin on sanottu moneen kertaan, että historia voidaan rinnastaa muistiin, jota ilman ihmisen on vaikea selviytyä elämästä. Muistikin siis tarjoaa hyödyllistä tietoa.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 15.01.14 09:33
Kirjoittaja Tapio Onnela
Vetehinen kirjoitti:Minulle historia oli helppo ja mielenkiintoinen aine kuten jokaiselle luokallani, koska opettaja oli erinomainen.
Tuossahan sinä juuri suurieleisesti väitit, että googlaus riittää lukion historian tietojen omaksumiseen, eihän siinä sitten mitään opettajia tarvita.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 15.01.14 12:10
Kirjoittaja Vetehinen
historioija kirjoitti:Kuten sanottu, ns. yleissivistys käsittää periaatteessa kaiken tiedon, olipa se jossakin mielessä hyödyllistä tai hyödytöntä.
Kun kaikki tieto on yleissivistystä ei yleissivistysteemalla voi puolustella historian pitämistä lukiossa pakollisena oppiaineena. Kaikki muukin tieto olisi yleissivistystä ja silloin onkin tehtävä oppiainevalinnat muulla kuin yleissivistyksen perusteella mm hyötynäkökohtien avulla.

Oma käsitykseni on edelleen, että yleissivistyksessä on kyse yleismaailmallisesta oppineisuudesta. Se on sitä, missä ihmiskunta pyrkii olemaan oppinut. Se merkitsee myös, ettei kaikki tieto ole yleissivistystä eli yleistä oppineisuutta.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 15.01.14 12:11
Kirjoittaja Vetehinen
Tapio Onnela kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Minulle historia oli helppo ja mielenkiintoinen aine kuten jokaiselle luokallani, koska opettaja oli erinomainen.
Tuossahan sinä juuri suurieleisesti väitit, että googlaus riittää lukion historian tietojen omaksumiseen, eihän siinä sitten mitään opettajia tarvita.
Ihan hyvin omaksuit. Opettajaa ei tosiaan tarvita historian lukiotason oppineisuuden hankkimiseen. Historia ei todellakaan ole vaikea aine ja koska se on helppo aine, sen voi omaksua ilman opettajaa.

Matematiikassa ja luonnontieteissä opettajaa tarvitaan paljon enemmän, koska ne ovat vaikeita aineita. Nimittäin pelkkä lukutaito ei riitä vaan on myös ymmärrettävä ja omaksuttava looginen ajattelu.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 15.01.14 17:17
Kirjoittaja jsn
Vetehinen kirjoitti: Nimittäin pelkkä lukutaito ei riitä vaan on myös ymmärrettävä ja omaksuttava looginen ajattelu.
Sitä edellyttää myös historian opiskelu. Eihän kyse suinkaan ole pelkästä vuosilukujen ulkoa pänttäämisestä. Tärkeintä on saavuttaa jonkinlainen kyky ymmärtää miksi jotakin tapahtui ja miksi jokin asia ei ollut omana aikanaan mahdollinen ja mitä ilmiöitä seurasi minkäkin asian vaikutuksesta.

Eli todellakin erittäin loogista, mutta ei lainkaan helppoa. Tämä edellyttää ensin tiettyä perusasioiden muistamista, jotta voi tehdä itsenäisiä päätelmiä asioista. Se vaatii hieman enemmän perehtymistä kuin pelkkää lukutaitoa, jos ei ensinkään ymmärrä lukemaansa tai ymmärtää sen väärin. Nuorella ihmisellä, joka ei ole lukenut historiasta mitään, asiat ovat harvoin itsestäänselviä joten on aina parempi jos hänellä on joku jolta voi myös kysyä mitä se tarkoittaa. Pahimmillaan käsitys historiasta voi muotoutua vain ulkomaisten epookkielokuvien perusteella, jolloin asioiden järjestyksen sanelevat käsikirjoittajan ja elokuvayhtiön mieltymykset.

Sinänsä en kiistä sitä etteikö itsenäisesti hyvää perustason yleistajuista kirjallisuutta lukemalla pääse vähintään yhtä pitkälle ja pidemmällekin kuin huonon tai keskinkertaisen historianopettajan johdattelemana. Kenestäkään tuskin tulee minkään historian osa-alueen kummoistakaan osaajaa muutaman kirjan tai lukiokurssinkaan jälkeen. Sellaisia osaajia ei kaiketi synny lukion pitkän matematiikankaan oppimäärän tuloksena, vaan sen asioihin perehtyminen toden teolla alkaa vasta lukion jälkeisissä alan opinnoissa.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 15.01.14 18:34
Kirjoittaja Vetehinen
jsn kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Nimittäin pelkkä lukutaito ei riitä vaan on myös ymmärrettävä ja omaksuttava looginen ajattelu.
Sitä edellyttää myös historian opiskelu. Eihän kyse suinkaan ole pelkästä vuosilukujen ulkoa pänttäämisestä. Tärkeintä on saavuttaa jonkinlainen kyky ymmärtää miksi jotakin tapahtui ja miksi jokin asia ei ollut omana aikanaan mahdollinen ja mitä ilmiöitä seurasi minkäkin asian vaikutuksesta.

Eli todellakin erittäin loogista, mutta ei lainkaan helppoa. Tämä edellyttää ensin tiettyä perusasioiden muistamista, jotta voi tehdä itsenäisiä päätelmiä asioista. Se vaatii hieman enemmän perehtymistä kuin pelkkää lukutaitoa, jos ei ensinkään ymmärrä lukemaansa tai ymmärtää sen väärin.
En tarkoittanut logiikalla lukutaitoa. Ei kai kukaan muukaan tarkoita. Ihmeelliset on kuviot.

Historia on ulkoa pänttäämistä eikä lukiolainen tee historiasta itsenäisiä päätelmiä. Hän vain lukee ja yrittää muistaa kokeeseen asti mitä lukemansa ja mitä luokan edessä puhuva pää kertoi hänelle ja muille.

Historian opiskelu on passiivista pänttäämistä, jossa hyvä valokuvamuisti on eduksi. Miksi historiassa jotain tapahtui lukee oppikirjassa.
jsn kirjoitti:Kenestäkään tuskin tulee minkään historian osa-alueen kummoistakaan osaajaa muutaman kirjan tai lukiokurssinkaan jälkeen. Sellaisia osaajia ei kaiketi synny lukion pitkän matematiikankaan oppimäärän tuloksena, vaan sen asioihin perehtyminen toden teolla alkaa vasta lukion jälkeisissä alan opinnoissa.
Jos ei ole opiskellut matematiikkaa (puutteellinen yleisivistys) niin ehkä rinnastaa historian ja matematiikan lukio-opetuksen ja jatko-opinnot samalla tavalla molemmissa aineissa, mikä on suuri virhe.

Yliopistossa historian opiskelu voi alkaa nollasta. Matematiikka ei voi aloittaa nollasta yliopistossa. Yliopiston historia ei edellytä lukion historian kursseja. Samasta syystä aikuiset voivat koska vain opiskella lukion historiankurssien tasot.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 15.01.14 19:00
Kirjoittaja Tapio Onnela
Vetehinen kirjoitti: Historia on ulkoa pänttäämistä eikä lukiolainen tee historiasta itsenäisiä päätelmiä. Hän vain lukee ja yrittää muistaa kokeeseen asti mitä lukemansa ja mitä luokan edessä puhuva pää kertoi hänelle ja muille.

Historian opiskelu on passiivista pänttäämistä, jossa hyvä valokuvamuisti on eduksi. Miksi historiassa jotain tapahtui lukee oppikirjassa.
Ilmiselvästi tämä nimimerkki on aivan pihalla siitä mitä ja miten Suomessa lukioissa historiaa opetetaan. No, tämä nyt vain täydentää kuvaa hänestä.
Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista sekä globaalia identiteettiä luova oppiaine.

Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia.
Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

Opetuksen tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• oppii tuntemaan kotiseutunsa, Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset
• näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan
• osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden
• osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta
• ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta
• saa aineksia ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena.
Lukion opetussuunnitelma (Pedanet)

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 15.01.14 21:34
Kirjoittaja Vetehinen
Tapio Onnela kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Historia on ulkoa pänttäämistä eikä lukiolainen tee historiasta itsenäisiä päätelmiä. Hän vain lukee ja yrittää muistaa kokeeseen asti mitä lukemansa ja mitä luokan edessä puhuva pää kertoi hänelle ja muille.

Historian opiskelu on passiivista pänttäämistä, jossa hyvä valokuvamuisti on eduksi. Miksi historiassa jotain tapahtui lukee oppikirjassa.
Ilmiselvästi tämä nimimerkki on aivan pihalla siitä mitä ja miten Suomessa lukioissa historiaa opetetaan. No, tämä nyt vain täydentää kuvaa hänestä.
No miten historiaa Suomessa opetetaan?

Ihan mielenkiintoista kuulla Onnelan tarkennus ajatukseensa, että historian muistaminen on pihalla olemista. Lukioaikanani pihalla olleet lunttasivat.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 16.01.14 08:59
Kirjoittaja Tapio Onnela
Vetehinen kirjoitti:No miten historiaa Suomessa opetetaan?
Tuossa lukion historian opetussuunnitelmasshan se sanotaan. Jos väität, että opetussunnitelmaa ei Suomen kouluissa noudateta, on sinun tehtäväsi osoittaa ettei näin ole.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 16.01.14 10:00
Kirjoittaja Vetehinen
Tapio Onnela kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:No miten historiaa Suomessa opetetaan?
Tuossa lukion historian opetussuunnitelmasshan se sanotaan. Jos väität, että opetussunnitelmaa ei Suomen kouluissa noudateta, on sinun tehtäväsi osoittaa ettei näin ole.
Jos väitän? En väitä mitään opetussuunnitelmasta vaan sinä. Luulet kai, että opetussuunnitelmassa sanotaan, ettei lukion historiaa opetella ulkoa, mutta ei kai siinä niin sanota.

Historian opiskelu on kirjojen ja puhuvan pään (opettajan) sanojen mieleen painamista. Ulkoa opiskelua.

On se merkillistä, mutta tavallaan hauskaa, että kun historian opiskelu on mitä suurimmassa määrin ulkoa oppimista niin historian alan toimija, kuten päätoimittaja Onnela solvaa sen kirjoittamisesta. Ehkä totuus ahdistaa.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 16.01.14 10:50
Kirjoittaja Tapio Onnela
Vetehinen kirjoitti:Jos väitän? En väitä mitään opetussuunnitelmasta vaan sinä. Luulet kai, että opetussuunnitelmassa sanotaan, ettei lukion historiaa opetella ulkoa, mutta ei kai siinä niin sanota.
Vetehinen kirjoitti:Historia on ulkoa pänttäämistä eikä lukiolainen tee historiasta itsenäisiä päätelmiä.
Vetehinen kirjoitti: Historian alalla lukiotason oppineisuuden voi hankkia koska vain kuka tahansa lukutaitoinen. Saman voi myös googlata hetkessä.
Lukijat voivat tehdä tästä omat johtopäätöksensä vertaamalla nimimerkin väitteitä koulujen historian opetuksesta kouluissa noudatettavaan lukion historian opetussuunnitelmaan. Hienointa olisi tietysti, jos saisimme asiaa kommentoimaan jonkun historianopettajan. Tätä odotellessa lainaan yhden historianopettajan kuvauksen omasta ammatistaan:
Historiassa ei ole yhtä totuutta. Oikeiden vastausten puuttuminen saattaa aiheuttaa päänvaivaa, mutta pohtiminen kannattaa. Historia on ympärillämme. Nykyhetki liittyy aina menneeseen. Historian tuntemus auttaa ymmärtämään tätä päivää, kehittää ajattelutaitoa ja lisää kriittisyyttä.
Lukion historian tunneilla ei opiskella ainoastaan mennyttä aikaa. Käyn opiskelijoiden kanssa jatkuvaa vuoropuhelua nykyisyyden ja menneisyyden suhteesta. Menneisyyden arvo korostuu, kun yritämme ymmärtää ajankohtaisia kysymyksiä, työllisyyttä, maahanmuuttoa, eläkepommia tai vaikkapa sosiaaliturvaremonttia. Lähdemme tästä hetkestä, käymme menneisyydessä, palaamme takaisin ja mietimme myös tulevaisuuden visioita. Pelkkä historian tapahtumatuntemus olisikin tylsää.

Yritän laajentaa opiskelijan näkökulmaa nostamalla esille asioita, jotka eivät löydy oppikirjoista. Minun ei tarvitse kertoa kaikkea. Kun opiskelijat lukevat kotonaan ja tutustuvat aineistoon etukäteen, voimme oppitunnin aikana paneutua keskeisiin kohtiin ja arvioida niitä muiden tieteenalojen näkökulmasta. Olisi opiskelijan älyllistä aliarvioimista jättää tällainen mahdollisuus käyttämättä.
...
Haluan tarjota opiskelijoille monenlaisia sisältökokonaisuuksia, joten käytän aikaa valmisteluun. Kun aihe koskettaa opiskelijaa, hän kiinnostuu. Jos opiskelu tuntuu kivireen vetämiseltä, opiskelija ei opi. Mietin paljon, mitä teen tunneillani, ja miten elävöittäisin opetusta. Seuraan yhteiskunnan ilmiöitä ja yritän olla hereillä. Tieto vanhenee nopeasti.
...
Vaikka tietotekniikka lisää usein kohtuuttomastakin opettajan työtä, se monipuolistaa opetusta. Opiskelijat saattavat hoitaa tehtävänsä verkossa, jolloin minä tarkastan ne tietokoneeltani. Nykykoulussa opiskelijat tekevät monenlaisia tuotoksia, perinteinen kirjoitus ei ole enää ainoa tapa tuottaa tuloksia.

Koska opiskelijat hallitsevat tietotekniikan ja elävät netin parissa, yritän hyödyntää heidän kiinnostuksensa ja erikoisosaamisensa. Kun käsittelemme Palestiinan kysymystä, olemme internetin avulla suorassa yhteydessä Israelin suurlähetystöön. Tietotekniikan avulla pystyn myös havainnollistamaan opetustani aikaisempaa tehokkaammin.
(Kimmo Päivärinta, Ammattinetti)
Käsityksesi siitä, että historiaa voitaisiin opettaa 16-vuotiaille lapsille antamalla heidän googlata nettiä ja, että historian opetus olisi mekaanista ulkoa opettelua eikä vaatisi opiskelijalta itsenäistä ajattelukykyä on yksinkertaisesti väärä.

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

Lähetetty: 16.01.14 11:44
Kirjoittaja nelimjaa
Kyllä Onnelan käsitys on ihan oikea. Ulkoa opettelu on mennyttä aikaa, ei sellaiseen nykyään ole edes tarvetta. Syy- ja seuraussuhteiden käsittäminen on ollut ainakin omassa työssäni keskeinen tavoite. Samalla kun opitaan uusi asia tai ajanjakso, mietitään kiivaasti MIKSI silloin tapahtui juuri sellaisia asioita kuin tapahtui.
Googlaamalla tähän on vaikea päästä. Ulkoa oppimalla se ei onnistu ollenkaan.
Kummalliseksi jahnaamiseksi Vetehinen tämän(kin) asian väänsi.