Tapio Onnela
Posts: 4821
Joined: 13.09.05 12:40
Contact: Website

Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

18.12.13 17:47

Heikki Ylikangas vastaa blogissaan Erkki Tuomiojan joulukuussa 2012 kirjoittamaan kritiikkiin Ylikankaan teoksesta: ”Aseveljen petos”
****

Perusteena leimoilleen Tuomioja käyttää tutkimuksiani ”Romahtaako rintama” (2007) ja ”Yhden miehen jatkosota” (2009). Näistä jälkimmäinen käsitti vastauksen kuuden henkilön edelliselle laatimaan vastakirjaan ”Teloitettu totuus – kesä 1944”. Tuomioja asettuu korostetusti kriitikoitteni kannalle, tuomitsee tutkimukseni kevyen luokan tuotoksina. Asetelma paljastaa ilmeisen syyn hänen menettelyynsä. Hän on saanut allekirjoittaneelle suhteellisen suopeista aikaisemmista arvioinneistaan kriitikoiltani kirpeää palautetta. Sellainen on poliitikolle tietysti vielä haitallisempaa kuin historioitsijalle. Poliitikon on toki koetettava provosoida enemmistö taakseen.

Kyseiseen kiistaan nähden on yhdentekevää, minkä kannan Tuomioja ottaa. Yhtä yhdentekevää ei ole, minkä viestin ja millaisen kannustuksen hän tulee antaneeksi suomalaiselle historiantutkimukselle. Tuomioja sulkee yksinkertaisesti ulos mahdollisuuden, että poikkeava tulkinta olisi tai ylipäätään voisi olla aiheellinen, perusteltu. Se ei näy tällä kertaa juolahtaneen edes hänen mieleensä, vaikka myös hänen luulisi panneen merkille, että uusi tulkinta on aina peräisin yhdeltä ainoalta tutkijalta. Tuomioja lähtee yksinkertaisesti siitä, että poikkeavaan tulkintaan päätyneessä tutkijassa täytyy olla jotakin vikaa.
Ylikangas jatkaa:
Asiaintila saattaa kertoa myös siitä, että elämme yhden totuuden maassa, jossa yksimielisyys koetaan voimaksi ja erimielisyys sopimattomaksi riidanlietsonnaksi, näin myös tutkimuksessa.

Tässä käsillä olevassa tapauksessa polemiikin käynnistäjä näyttäisi olevan Erkki Tuomioja, siis arvostelija. Näin on laita kiivaissa keskusteluissa yleensä. Tutkijan osalta riittää, että hän panee esille poikkeavan tulkinnan. Polemiikin synnyttävät tulkinnan lukijat syistä, joihin tässä ei kannata lähemmin puuttua – muuten kuin huomautuksella, että ne syyt ovat järkiään henkilökohtaisempia kuin tutkijan motiivi. Historioitsijalla – ainakin valtion palkkaamalla ammattitutkijalla – on selkeä velvoite kertoa ”totuus” valitsemastaan aiheesta ja ilmoittaa vielä, minkälaisiin lähteisiin hänen käsityksensä perustuu. Jos hän ei sitä tee, hän lankeaa yhden lajin korruptioon.

Millä keinoin tutkija voisi välttää Tuomiojan viskelemät leimat? Se on mahdollista vain ja ainoastaan siten, että tutkija pitäytyy vanhoihin vakiintuneisiin käsityksiin. Tätä linjaa onkin Suomessa tiiviisti seurattu. Tutkijakunta itsessään on osoittautunut liki kyvyttömäksi uudistamaan tutkimusta. Se on ripustautunut tiukasti kiinni aikalaispäättäjien henkisiin testamentteihin. Voi kysyä, olisivatko vuotta 1918 ja jatkosotaa koskevat tulkinnat koskaan muuttuneet tai edes hajautuneet ilman tutkijakunnan ulkopuolelta tullutta sysäystä. Jatkosodan jälkeen Suomen johtava historioitsija Arvi Korhonen ajoi hartiavoimin läpi käsitystä, jonka mukaan jatkosota oli puolustussotaa vailla vähintäkään yhteyttä Saksaan. Muu tutkijakunta alistui Korhosen linjaan. Edelleen luvuton vapaussota-kirjallisuus vahvisti 1950-luvulle saakka, että Suomi oli vuonna 1918 käynyt vapaussotaa Neuvosto-Venäjää vastaan. Ilman romaanikirjailija Väinö Linnaa, tietokirjailija Elina Sanaa ja ulkomaisia tutkijoita Leonard Charles Lundinia, Anthony F. Uptonia ja Hans Peter Krosbyä suomalaiset historioitsijat tuskin olisivat silloisista käsityksistä aikoihin luopuneet. Kuusi johtavaa historioitsijaa – neljä heistä professoreita – tuomitsi 1960 Väinö Linnan Dagens Nyheterille antaman lausunnon, jonka mukaan Suomessa vallitsi ”valkoinen valhe” suhteessa vuoden 1918 sotaan. Asetelmaa kuusi yhtä vastaan sovellettiin siis jo silloin.


* Heikki Ylikangas: Erkki Tuomioja yhden totuuden maassa

* Erkki Tuomioja: Ylikangas provokatorisena polemisoijana

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

18.12.13 20:50

Tapio Onnela wrote:Heikki Ylikangas vastaa blogissaan Tuomioja asettuu korostetusti kriitikoitteni kannalle, tuomitsee tutkimukseni kevyen luokan tuotoksina. Asetelma paljastaa ilmeisen syyn hänen menettelyynsä. Hän on saanut allekirjoittaneelle suhteellisen suopeista aikaisemmista arvioinneistaan kriitikoiltani kirpeää palautetta. Sellainen on poliitikolle tietysti vielä haitallisempaa kuin historioitsijalle. Poliitikon on toki koetettava provosoida enemmistö taakseen.
Tämä on erittäin halpamainen väite: ihminen ei voi millään tietää toisen motiiveja, kun ihminen ei usein tiedä niitä itsekään.

Ilmeisesti Ylikankaalta ovat argumentit lopussa.

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

18.12.13 20:53

Ylikangas kirjoittaa myös:
Teos on romaani, ei tutkimus, jolloin kohtuudella odottaisi, että se romaanina myös arvosteltaisiin.
Ei millään pahalla, mutta vaikea kirjaa on romaanina pitää.

historioija
Posts: 985
Joined: 14.11.09 12:34

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

18.12.13 21:26

Emma-Liisa wrote:
Tapio Onnela wrote:Heikki Ylikangas vastaa blogissaan Tuomioja asettuu korostetusti kriitikoitteni kannalle, tuomitsee tutkimukseni kevyen luokan tuotoksina. Asetelma paljastaa ilmeisen syyn hänen menettelyynsä. Hän on saanut allekirjoittaneelle suhteellisen suopeista aikaisemmista arvioinneistaan kriitikoiltani kirpeää palautetta. Sellainen on poliitikolle tietysti vielä haitallisempaa kuin historioitsijalle. Poliitikon on toki koetettava provosoida enemmistö taakseen.
Tämä on erittäin halpamainen väite: ihminen ei voi millään tietää toisen motiiveja, kun ihminen ei usein tiedä niitä itsekään.

Ilmeisesti Ylikankaalta ovat argumentit lopussa.
Eipä tietenkään voi tietää, kuten Ylikangas tuossa vaikuttaa tietävän. Mutta sallisimmeko hänen sen sijaan epäillä tai olettaa, eli esittää saman epävarmana? Vähintään yhtä turvallista olisi kysyä, että onkohan asianlaita nyt tämä.

Hän on saanut allekirjoittaneelle suhteellisen suopeista aikaisemmista arvioinneistaan kriitikoiltani kirpeää palautetta.
Onko tällainenkaan laitaa? Onhan meillä vapaus olla mitä mieltä haluamme. Vai onko vain asiallisesti käyty mielipiteiden perusteiden kimppuun ja tarkasteltu niitä alkuperäisen työn valossa? Toista mieltä olemiseen ei siis saisi sinänsä puuttua eikä siitä pahastua.

Mikäänhän esimerkiksi Ylikankaankaan lausuma ei ole ilman muuta totta tai epätotta. Vaikka emmekään pitäisi hänen tutkimus- ja keskusteluotteistaan, niin hänen sanomisiaan on tarkasteltava ilman lähtökohtia. Sama koskee tietysti muitakin.

Nämä itsestäänselvyydet olen kirjannut tähän pelkästä sanomisenhalusta. Niillä ei siis ole syvempää tarkoitusta.

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

18.12.13 23:50

Asiaintila saattaa kertoa myös siitä, että elämme yhden totuuden maassa, jossa yksimielisyys koetaan voimaksi ja erimielisyys sopimattomaksi riidanlietsonnaksi, näin myös tutkimuksessa.
Tämä on Ylikankaaalta ristiriitaista, koska hän ei hyväksy sitä, että arvostelija on hänen kanssaan eri mieltä, vaan hänen tutkimuksensa pitäisi kaikkien hyväksyä ainoaksi totuudeksi.

Luulisi nyt kokeneen tutkijan ymmärtävän, että siinäkin tapauksessa että hän on oikeassa, sen hyväksymiseen menee muilta aikaa.

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

19.12.13 00:02

Ylikangas väitti, ettei Erkki Tuomioja arvostellut kirjaa romaanina, mutta kyllä hän teki sitäkin:
Oikeastaan Aseveljen petos on yhdistelmä vain löyhästi toisiinsa liittyvistä virolaisen heimopataljoonan ruohonjuuritason kokemuksista kertovasta romaanista sekä päämajan tiloihin ja Mikkelin ravintolakabinettiin sijoitetusta näytelmästä, jonka päähenkilöt Mannerheim, Heinrichs, Ryti, Airo ja Paasonen kuin näyttämöä varten kirjoitetuin repliikein kertovat sen, miten historiantutkijoiden lähteisiin tarttumattomat päätökset oikein syntyivät juuri noiden kaikkien kolmen Romahtaako rintama?-kirjan kiistanalaisten kysymysten osalta. Näyttämöllä tarpeellista koomista kevennystä tuo tollomainen tosikkoluutnantti Korpisyrjä.
---
Uusia ja/tai kiistanalaisia historiantulkintoja voidaan esittää myös kaunokirjallisuuden keinoin, mutta kirjallisuuden helmiksi ne ani harvoin nousevat.

historioija
Posts: 985
Joined: 14.11.09 12:34

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

19.12.13 19:01

Emma-Liisa wrote:
Asiaintila saattaa kertoa myös siitä, että elämme yhden totuuden maassa, jossa yksimielisyys koetaan voimaksi ja erimielisyys sopimattomaksi riidanlietsonnaksi, näin myös tutkimuksessa.
Tämä on Ylikankaaalta ristiriitaista, koska hän ei hyväksy sitä, että arvostelija on hänen kanssaan eri mieltä, vaan hänen tutkimuksensa pitäisi kaikkien hyväksyä ainoaksi totuudeksi.

Luulisi nyt kokeneen tutkijan ymmärtävän, että siinäkin tapauksessa että hän on oikeassa, sen hyväksymiseen menee muilta aikaa.
Tutkimuksessahan ei saa pyrkiä yksi- tai erimielisyyteen eikä johonkin tiettyyn tulokseen yleensäkään. Lähteet ratkaisevat, mihin päädytään. Näinhän se periaatteessa on, mutta lähteiden saavuttamisessa, arvottamisessa ja tulkinnassa tulee väistämättä eroja eri tutkijoiden kesken. Varsinkin kahdesta jälkimmäisestä tekijästä riidat sitten syntyvät.
Tämähän näkyi selvästi mm. taannoisessa kesän 1944 teloitusten erimielisyydessä. Ylikangas ei oikein luottanut virallisiin dokumentteihin, mutta sitä enemmän epävirallisempiin. Toinen osapuoli taas suhtautui päinvastoin.

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

20.12.13 14:13

historioija wrote:
Emma-Liisa wrote:
Asiaintila saattaa kertoa myös siitä, että elämme yhden totuuden maassa, jossa yksimielisyys koetaan voimaksi ja erimielisyys sopimattomaksi riidanlietsonnaksi, näin myös tutkimuksessa.
Tämä on Ylikankaaalta ristiriitaista, koska hän ei hyväksy sitä, että arvostelija on hänen kanssaan eri mieltä, vaan hänen tutkimuksensa pitäisi kaikkien hyväksyä ainoaksi totuudeksi.

Luulisi nyt kokeneen tutkijan ymmärtävän, että siinäkin tapauksessa että hän on oikeassa, sen hyväksymiseen menee muilta aikaa.
Tutkimuksessahan ei saa pyrkiä yksi- tai erimielisyyteen eikä johonkin tiettyyn tulokseen yleensäkään. Lähteet ratkaisevat, mihin päädytään. Näinhän se periaatteessa on, mutta lähteiden saavuttamisessa, arvottamisessa ja tulkinnassa tulee väistämättä eroja eri tutkijoiden kesken. Varsinkin kahdesta jälkimmäisestä tekijästä riidat sitten syntyvät.
Tämähän näkyi selvästi mm. taannoisessa kesän 1944 teloitusten erimielisyydessä. Ylikangas ei oikein luottanut virallisiin dokumentteihin, mutta sitä enemmän epävirallisempiin. Toinen osapuoli taas suhtautui päinvastoin.
Kysehän ei ole tutkimuksesta, vaan tutkimuksen jälkeisestä keskustelusta, jossa tiedeyhteisö arvioi yksityisen tutkijan tulokset ja joko hyväksyy tai hylkää ne (taihyväksyy osan ja hylkää osan). Hyväksyminen voi tarkoittaa vähäisempien tutkimusten kohdalla tulosten liittämistä vanhaan yleisteoriaan, mutta parhaimpien kohdalla vanhempien tutkimusten kumoamista tai ainakin niiden tulkitsemista uudelleen.

On täysin normaalia, että isojen asioiden kohdalla koulukuntien kamppailu kestää pitkään.

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

20.12.13 14:53

Ehkäpä Ylikankaalle pitäisi lähettää huoneentauluksi seuraava mietelmä: "Älä odota suosionosoituksia, kun puhut totta. " (Erica Jong: Seducing the Demon)

historioija
Posts: 985
Joined: 14.11.09 12:34

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

20.12.13 17:12

Emma-Liisa wrote:
historioija wrote: Tutkimuksessahan ei saa pyrkiä yksi- tai erimielisyyteen eikä johonkin tiettyyn tulokseen yleensäkään. Lähteet ratkaisevat, mihin päädytään. Näinhän se periaatteessa on, mutta lähteiden saavuttamisessa, arvottamisessa ja tulkinnassa tulee väistämättä eroja eri tutkijoiden kesken. Varsinkin kahdesta jälkimmäisestä tekijästä riidat sitten syntyvät.
Tämähän näkyi selvästi mm. taannoisessa kesän 1944 teloitusten erimielisyydessä. Ylikangas ei oikein luottanut virallisiin dokumentteihin, mutta sitä enemmän epävirallisempiin. Toinen osapuoli taas suhtautui päinvastoin.
Kysehän ei ole tutkimuksesta, vaan tutkimuksen jälkeisestä keskustelusta, jossa tiedeyhteisö arvioi yksityisen tutkijan tulokset ja joko hyväksyy tai hylkää ne (taihyväksyy osan ja hylkää osan). Hyväksyminen voi tarkoittaa vähäisempien tutkimusten kohdalla tulosten liittämistä vanhaan yleisteoriaan, mutta parhaimpien kohdalla vanhempien tutkimusten kumoamista tai ainakin niiden tulkitsemista uudelleen.

On täysin normaalia, että isojen asioiden kohdalla koulukuntien kamppailu kestää pitkään.
Tarkoitan tuossa tutkimusta laajassa mielessä, tällä kertaa sitä, että useat tutkijat tutkivat samaa aihepiiriä, kuten tässä kesän 1944 tapauksessa oli - onko vielä? Lukisin myös keskustelun samaan kokonaisuuteen, jopa tietyn tutkimuksen piiriin. Arvosteluja ja keskustelujahan on seurattava, jos tahtoo kattavan kuvan kyseisestä tutkimuksesta ja sen aihepiiristäkin.

historioija
Posts: 985
Joined: 14.11.09 12:34

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

20.12.13 21:05

Historiantutkijan ei mielestäni pitäisi kirjoittaa romaania historiallisesta aiheesta, sillä kaikkihan olettavat, että teoksessa pitäydytään kaikin osin "totuuteen" eli lähteistä todistettaviin tosiasioihin, vaikka lähdeviitteet puuttuvatkin. Asioita tuntevilla tahoilla kylläkin herää epäilys, että tutkija yrittää ujuttaa tulkintansa ja ns. mutunsa yleiseen tietouteen tätä turvallista tietä siksi, että ei niitä pysty tieteellisesti todistamaan.
Tuomioja nähdäkseni viittaa Ylikankaan romaanin arvostelussaan tähän mahdollisuuteen lausuessaan: Romaanissa tämän voi esittää ilman, että kukaan välittömästi on vaatimassa sille lähdepohjaa tai uskottavaa aihetodistelua.

Tietysti tutkija voi olla toiselta luonnoltaan romaanikirjailija tai haluta hyödyntää tutkimustuloksiaan tai yleensä historiallista tietouttaan tälläkin tavoin. Mutta hänen pitäisi ottaa huomioon alussa esittämäni näkökohta, ainakin jos aikoo esittää romaanissaan kiistanalaisia teorioita.

MM
Posts: 344
Joined: 23.09.08 09:47

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

21.12.13 11:42

Totuus usein särisee suussa, mutta valhe luistaa kieleltä liukkaasti kuin ruokaöljy kirjoitti Mika Waltari. Jätän teoksen kaunopuolen Tuomiojan arvion varaan, mutta poimin sieltä poleemisiksi arvelemiani kohtia.

- Ryti torjuu lännen avun talvisodassa saatuaan salaisen tiedon Saksan tulevasta sodasta NL:a vastaan. Uskoo Englannin suostuvan rauhaan NL:n hävittyä sodan. s. 52. (313.)

- Rintamakomentajain "hiuskarvan varassa" -arvio oli tilaustyö hallituksen enemmistön taivuttamiseksi rauhanteon kannalle. s. 54.

- Ruotskinkielen tasavertainen asema oli Snellmanin tilapäiseksi tarkoittama taktinen ratkaisu uskoen, että ruotsi ajanoloon häviää. s. 56.

- Asevelvollisten poliittinen karsinta ennen talvisotaa. s. 60. (275.)

- 30 000 jatkosotaan saapumatta jääneestä asevelvollisesta valtaosa oli ruotsinkieliseltä rannikkoalueelta ja taannoisesta punaisesta Suomesta. s. 60. (266.)

- Turvasäilöön otetut kommunistit tuhottaisiin hyökkäyttämällä heitä rintamalla. Ryti: "Jos jauhautuvat kahden tulen välissä, sen parempi." s. 60-

- Puolustussota -peite oli liittoutuneita varten, jotta Itä-Karjala voitaisiin pitää sodan jälkeen. M ylipäällikkönä julkaisee miekantuppipäiväkäskyn, hallitus käy puolustussotaa. s. 62.

- Ryti: "Kommunismi on juurittava Suomesta, kun on tilaisuus." s. 64.

- Ryti M:lle: "Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, ylipäällikkö sotaa." s. 64.

- Rytin toiminnan takana olivat jääkärit ja heidän Itä-Karjala - tavoitteensa. s. 68.

- Sisällissodan Tampereen taistelut johti saksalainen eversti, ei M. s. 68.

- Juliste "Mannerheim tai sorakuoppa" levitettiin poliittisesti epäluotettavimmille paikkakunnille. s. 70.

- Jatkosota on valkoisen armeijan hyökkäyssota, jonka nimi ei viittaa talvisotaan, vaan vapaussotaan. s. 70.

- Paasonen selitti, että NL:n oli ensin lyötävä Suomi, ettei Saksa pääse sitä kautta NL:n selustaan. s. 163.

- 19.6.1944 tiedusteluraportti kääntää suunnan. Stalin säästää Suomen armeijan sotaan Saksaa vastaan. s. 214.

- Saksan sotilaallisella avulla ja kovennetulla kurilla karkurit pysäytetään. Muistutetaan upseerien aseenkäyttöoikeudesta ja laitetaan karkurit seinää vasten. s. 216.

- M. suostuu Saksan apuun, peruuttaa hallituksen vaihdon. Ei allekirjoita kuria koventavaa käskyä, mutta pitää sitä välttämättömänä. s. 220.

- Heinrichsin on allekirjoitettava "tappokäsky" s. 222.

- "Oli virhe mobilisoida poliittisen kentän laidasta laitaan, vuosi 1918 liian lähellä." Viipurin menettämisen jälkeen tappokäsky lähtee komentajille. M. Marttiselle puhelimessa: "Pelkureita vastaan on käytettävä asetta arkailematta." s. 260.

- Suuret tappiot ovat merkki siitä, että armeija ei enää peräänny. s. 280.

- Karkureitten ampuminen ryöstäytynyt. Kekomäki vaatii lakia, joka siunaisi ampumiset. Perustellaan eduskunnalle karkuruuden estämisellä, mutta tarkoitus on hillitä aseenkäyttöä. s. 290.

- M:n parturin poika on otettu kiinni Saimaan saaressa ja Taavetin leirillä pakoyrityksessä ammuttu selkään. Ohjeesta ampua jalkoihin luovuttu, ettei haavoittumisen varjolla pääse sotasairaalaan rintamavastuusta. s. 299.

- Ampumisia ei tule raportoida minnekään. s. 301.

- Tali-Ihantalan itsenäisyyden pelastanut torjuntavoitto oli "virallinen totuus". s. 306.

- Sodan jälkeen odottaa kosto vuoden 1918 kostosta. s. 308.

- Airo: "Kenttäoikeudet jatkavat täydellä teholla ja henkituomioita pannaan täytäntöön." Paljouden vuoksi tuomittaviksi valitaan vasemmasta ääripäästä. s. 310.

- Asekätkentä oli omaa vasemmistoa varten ja tarkoituskin "paljastua" pelotteeksi. s. 311. ( 318.)

- Valpon ja Sota-arkiston kokoelmat seulotaan. Päämajan paperit poltetaan. Aineisto tarkoituskin vuotaa Ruotsista Lännen tietoon osoituksesksi bolshevisminvastaisuudesta. s. 314.

- Heinrichs kritisoi teloitusten tarpeetonta jatkamista, asekätkentää, asiakirjain ja henkilöiden kuskaamista vieraisiin maihin ja totuuden kätkemistä "virallisen totuuden" taakse. s. 315. (322.)
Last edited by MM on 21.12.13 17:40, edited 1 time in total.

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

21.12.13 12:46

historioija wrote: Historiantutkijan ei mielestäni pitäisi kirjoittaa romaania historiallisesta aiheesta, sillä kaikkihan olettavat, että teoksessa pitäydytään kaikin osin "totuuteen" eli lähteistä todistettaviin tosiasioihin, vaikka lähdeviitteet puuttuvatkin.
Minä en ainakaan oleta mitään tuollaista. Historiantutkijalla on toki oikeus kirjoittaa romaani historiallisesta aiheesta, mutta tärkein kriteeri on se, että se on romaani.

Aseveljen petos ei ole romaani vaan pamfletti, jossa on "puhuvia päitä".

Kannattaa verrata vaikka Hilary Mantelin suomeksikin käännettyihin Cromwell-romaaneihin. Niissä ei haittaa, vaikka olisi eri mieltä "historiallisesta" Cromwellista, Henrik VIII:sta ja Anne Boleynistä, sillä ne ovat romaaneja.

historioija
Posts: 985
Joined: 14.11.09 12:34

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

21.12.13 13:54

Emma-Liisa wrote:
historioija wrote: Historiantutkijan ei mielestäni pitäisi kirjoittaa romaania historiallisesta aiheesta, sillä kaikkihan olettavat, että teoksessa pitäydytään kaikin osin "totuuteen" eli lähteistä todistettaviin tosiasioihin, vaikka lähdeviitteet puuttuvatkin.
Minä en ainakaan oleta mitään tuollaista. Historiantutkijalla on toki oikeus kirjoittaa romaani historiallisesta aiheesta, mutta tärkein kriteeri on se, että se on romaani.

Aseveljen petos ei ole romaani vaan pamfletti, jossa on "puhuvia päitä".

Kannattaa verrata vaikka Hilary Mantelin suomeksikin käännettyihin Cromwell-romaaneihin. Niissä ei haittaa, vaikka olisi eri mieltä "historiallisesta" Cromwellista, Henrik VIII:sta ja Anne Boleynistä, sillä ne ovat romaaneja.
Hilary Mantel ei näytä olevan historiantutkija, ainakaan ammattimainen sellainen.
Heikki Ylikangas sen sijaan on ja ihmisten mielissä paljolti yhdistynyt kesän 1944 probleemaan. Näin ollen näena, että nämä hänen kaksi rooliaan sekoittuvat häiritsevällä tavalla.
Romaanina Aseveljen petos-teosta on markkinoitu. Pakko uskoa...

Heikki Ylikangas on nimennyt kirjansa ovelasti romaaniksi. Ei se tutkimus olekaan, eikä näytelmä, joita kumpaakin sarkaa Ylikangas on ansiokkaasti viljellyt. Tuo nimike on oivallinen suojakilpi arvostelua vastaan, mutta vaikeuttaa esitettyjen asioiden ja tapahtuminen arviointia. Tekijä voi aina suojautua ”romaanin” taakse.
Jorma Aaltonen (http://www.kaltio.fi/uusin/vaaaltonen113)

Emma-Liisa
Posts: 4990
Joined: 30.01.07 18:25

Re: Ylikangas syyttää blogissaan Tuomiojaa yhden totuuden suosijaksi

21.12.13 15:43

Romaanissa ihmiskuvauksen pitäisi olla etusijalla, mutta mitä jää mieleen Ylikankaan virolaisista vapaaehtoisista? Minä muistan vain, että Valpon "porvareihinkaan" ei heillä sodan jälkeen ollut luottamista.

Voi myös kysyä, miksi ihmeessä kaksi tarinaa (virolaiset ja päämaja) oli yhdistetty, kun niitä ei yhdistä mikään muu kuin sama aika. Petoksen teema ei yhdistäjäksi riitä.

Arvauskeni on, että Ylikangas ei muuten saanut tarpeeksi pitkää kirjaa, joten tilkettä piti saada.

Return to “Puheenvuoroja historiasta”