Sivu 1/1

Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 09.01.14 18:36
Kirjoittaja Veikko Huuska
Spiegel Online International julkaisi eilen 8.1.2014 laajan nettiartikkelin Ensimmäisen maailmansodan muistoon liittyen, tuleehan kesällä kuluneeksi 100 vuotta tuon ”Suuren sodan” alkamisesta. Vuodenvaihteessa Der Spiegel oli julkaissut sotaan keskittyvän erikoisnumeron. http://www.spiegel.de/international/wor ... 41523.html

Euroopassa näyttää alkaneen vuoden keskeisiin teemoihin väistämättä kuuluvan, ja sellaisena säilyvän, WW I:n tapahtumiin ja seurauksiin liittyvä monipuolinen arviointi. Suomessa ei tasavuosi juurikaan ole herättänyt mielenkiintoa. Tällaisen selkeän intressi-eron havainnoiminen on kenties perusteltua, ja hyvä pohtia syitä siihen.

Olihan meillä muutama vuosi sitten, Talvisotaa tasavuosin muistellessamme, aivan ylenpalttinen se sotahistoriallisen aineiston tarjonta ja seuraaminen, joka täytti eri mediat. Olemmeko nyt saaneet mittamme täyteen tätä lajia?

Ensimmäisen maailmansodan muisto liittyy kuitenkin meidänkin historiaamme suomalaisina ja eurooppalaisina. Jos siitä jotain myönteistä haluaa nostaa esille, niin se on varmastikin Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteutuminen; asia, jota ei vielä 1914 kovinkaan vahvasti osattu ja kyetty ajamaan, mutta jonka suursota ja sen liikkeelle panema ”mannerlaattojen liike” teki mahdolliseksi.

Spiegel otsikoi laajan yleisartikkelinsa: Katastrofien vuosisata: Ensimmäisen maailmansodan huolestuttavat yhtäläisyydet.

Spiegelin kuvasarjassa on karskeja sodan näkyjä: http://www.spiegel.de/fotostrecke/photo ... 37026.html

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 09.01.14 18:55
Kirjoittaja historioija
Veikko Huuska kirjoitti:---
Euroopassa näyttää alkaneen vuoden keskeisiin teemoihin väistämättä kuuluvan, ja sellaisena säilyvän, WW I:n tapahtumiin ja seurauksiin liittyvä monipuolinen arviointi. Suomessa ei tasavuosi juurikaan ole herättänyt mielenkiintoa. Tällaisen selkeän intressi-eron havainnoiminen on kenties perusteltua, ja hyvä pohtia syitä siihen.
---
Olisiko yleensäkään aihetta muistella keinotekoisen tuntuisesti kalenterivuosittain eli aloittaa jo uudenvuodenyönä? Minusta on luontevampaa paneutua asiaan vasta todellisena ajankohtana eli ensi heinäkuun ja elokuun vaihteessa ja sitten tarvittaessa jatkaa muistelemista syksyyn päin.

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 10.01.14 02:42
Kirjoittaja yucca
Veikko Huuska kirjoitti:Euroopassa näyttää alkaneen vuoden keskeisiin teemoihin väistämättä kuuluvan, ja sellaisena säilyvän, WW I:n tapahtumiin ja seurauksiin liittyvä monipuolinen arviointi. Suomessa ei tasavuosi juurikaan ole herättänyt mielenkiintoa.
Suomeen 1. maailmansota vaikutti huomattavasti vähemmän kuin silloisiin Euroopan suurvaltoihin ja sodan varsinaisiin osapuoliin. Sotaa ei käyty Suomen alueella, Suomesta otetut joukot eivät osallistuneet taisteluihin jne. Suomen asemaa voisi jopa verrata enemmänkin puolueettoman maan asemaan kuin vaikkapa Ranskan, Britannian tai Saksan asemaan. Mitenkähän kiinnostuneita esimerkiksi Ruotsissa ollaan 1. maailmansodan muistelemisesta?
Ensimmäisen maailmansodan muisto liittyy kuitenkin meidänkin historiaamme suomalaisina ja eurooppalaisina. Jos siitä jotain myönteistä haluaa nostaa esille, niin se on varmastikin Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteutuminen; asia, jota ei vielä 1914 kovinkaan vahvasti osattu ja kyetty ajamaan, mutta jonka suursota ja sen liikkeelle panema ”mannerlaattojen liike” teki mahdolliseksi.
Ensimmäinen maailmansota oli vain yksi osa prosessissa, joka johti Venäjän heikkouteen ja kriisiin. Ja vaikka Venäjän vallankumous (maaliskuussa 1917) katsottaisiinkin jossain mielessä seuraukseksi Venäjän tappioista sodassa, niin Suomen Venäjästä irtautumisen mahdollisuudet loi vasta bolsevikkien vallankaappaus (marraskuussa 1917), joten sittemmin myyttistettiin ”suureksi lokakuun vallankumoukseksi”. Suomessahan toteltiin – osittain venäläisten pistimien takia – Kerenskin hallituksen käskyjä ja hyväksyttiin se, että tämä hallitus mitätöi niin sanotun valtalain, joka oli merkinnyt itsenäisyysjulistusta.

Joka tapauksessa suomalaisesta näkökulmasta 1. maailmansota sinänsä vaikutti aika vähän Suomeen. Vasta loppuvuodesta 1917 alkaen alkoi Venäjän tilanne vaikuttaa, tilanteessa, jossa Venäjä oli vahvasti irtautumassa sodasta. Ja näihin asioihin on tapana paneutua silloin, kun muistellaan Suomen itsenäistymistä. Itsenäistymispyrkimykset, itsenäistyminen, punakapina, sen kukistaminen ja sen jälkiseuraukset muodostavat aihepiirin, jota on tapana käsitellä omana kokonaisuutenaan, jolle 1. maailmansota muodostaa vain melko etäisen taustan.

Meillä ei ole 1. maailmansodan sankarihautoja tai muistomerkkejä eikä sellaisia ihmisiä, joiden esi-isien elämään 1. maailmansota olisi suoranaisesti vaikuttanut. Enintään voimme katsella sodan alla ja aikana rakennettujen linnoitteiden raunioita tai jäänteitä, linnoitteiden, jotka jäivät täysin käyttämättä

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 10.01.14 12:19
Kirjoittaja jsn
yucca kirjoitti:Joka tapauksessa suomalaisesta näkökulmasta 1. maailmansota sinänsä vaikutti aika vähän Suomeen. Vasta loppuvuodesta 1917 alkaen alkoi Venäjän tilanne vaikuttaa, tilanteessa, jossa Venäjä oli vahvasti irtautumassa sodasta.
Tältä asia saattaa näyttää kapea-alaisen valtiollisen politiikan näkökulmasta. Jo yksin tämän tarkastelutavan lähtökohdat ontuvat pahasti, koska Suomessa "valtiollista" elämää oli ennen vuotta 1917 melko niukasti.

Tosiasiassa sodalla oli heti sen syttymisestä lähtien erittäin paljon vaikutusta, joka tuntui kaikkien kansalaisten elämässä.

Sota voimisti Venä'jän sotilashallintoa ja lisäsi venäläisten joukkojen läsnäoloa. Mm. siviiliviranomaiset alistettiin täysin sotilasjohdolle, niin että voidaan sanoa maassa vallinneen kutakuinkin täydellinen sotilasdiktatuuri, joka pyrki valvomaan kansalaisia huomattavan tiukasti. Venjän sotavoima oli erittäin näkyvä kaikkialla ja se oli myös aina etusijalla. Tärkeät liikennepaikat olivat kaikki miehitettyjä. Olot kiristyivät huomattavasti.

Tuontitavaran saanti vaikeutui ja elintarvikkeita jouduttiin säännöstelemään, tuloksena dramaattista hintojen nousua, mustanpörssin kauppaa, keinottelua ja salakuljetuksen lisääntymistä. Suomi joutui meriliikenteen miltei täydellisen katkeamisen vuoksi nopeasti täysin riippuvaiseksi Venäjältä tapahtuvasta tuonnista (mm. jauhot ja muut keskeiset elintarvikkeet). Saksan kauppa loppui kokonaan, ja kauppa lännemmäskin vaikeutui huomattavasti. Palkkatyöläisillä (mm. työväestö ja keskiluokka) tämä näkyi ostovoiman rajuna heikkenemisenä. Erityisesti vuonna 1916 oli paha inflaatio.

Paljon puhutaan siitä, kuinka sota hyödytti Suomea, kun Venäjän sotatarviketilaukset saivat teollisuuden pyörät pyörimään. Näin mm. syntyi ensimmäinen paperiteollisuuden kartelli. Kasvu oli huikeaa, mutta samalla vääristyneellä ja keinotekoisella perustalla, jonka romahdus oli vain ajan kysymys, kuten sotien aiheuttamilla korkeasuhdanteilla tapaa usein käydä. Pertti Haapala on tutkimuksessaan Kun yhteiskunta hajosi verrannut tätä aikaa ja 1990-luvun alun lamaa ansiokkaasti toisiinsa.

Venäjän kysyntä ja ostovoima alkoivat heiketä juuri sodan vuoksi, ei vallankumouksen. Venäjän rautateille, jotka olivat Suomen talouden kannalta avainasmassa, sotilaskuljetukset olivat keskeisiä je niiden toiminta oli hauraalla pohjalla. Venäjän talouden romahtaminen oli keskeisiä vallankumoukseen vaikuttavia tekijöitä, erityisesti maaliskuun vallankumouksen osalta. Toisaalta Suomen teollisuudella oli juuri sodan takia pulaa raaka-aineista.

Venäjän Suomessa toteuttamat massiiviset linnoitustyöt lisäsivät työvoiman liikkuvuutta ja vaikuttivat nekin talouteen monin tavoin.

Maailmansodan aikana alkoi myös jääkäriliike, jolla oli myöhemmän historian kannalta varsin iso merkitys. Se ei ollut vuoden 1917 vallankumouksen tulosta.

Nimenomaan maailmansodan vuoksi Suomi jäi jälkeen Pohjoismaista useilla aloilla, sillä ne eivät olleet mukana sodassa, vaikka sen vuoksi taloudellisista vaikutuksista kärsivätkin. Kulttuurinen ja taloudellinen ero niihin ei ollut yhtä iso vielä vuonna 1914.

Vuoden 1914 tilannetta on todellakin aihetta muistella Suomessa, koska siitä alkoi se kehitys, joka johti neljä vuotta myöhempiin tapahtumiin. Venäjällä ei ehkä olisi puhjennut niin vahvaa vallankumousta ilman sotaa ja katastrofaalisia tappiota (kuin toisinto Japanin sodan jälkeisistä tapahtumista). Maa ei kestänyt nimenomaan pitkää sotaa. Alunperin kaikkialla uskottiin sodasta tulevan nopea ja lyhyt. Juuri siksi siihen lähdettiin. Tämä on yksi tärkeimpiä historian opetuksia ensimmäisestä maailmansodasta, joka kannattaa muistaa Suomessakin.

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 10.01.14 14:40
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Veikko Huusk a kirjoitti:
Spiegel otsikoi laajan yleisartikkelinsa: Katastrofien vuosisata: Ensimmäisen maailmansodan huolestuttavat yhtäläisyydet.
Der Spiegelin artikkelissa kirjoitetaan myöskin, miten Saksassa ei haluta muistella maailmansotia, eikä ww1:stäkään. Briteille ww1 on edelleen ´The Great War´ja ranskalaisille ´La Grande Guerre´, joita halutaan muistella juhlatilaisuuksinkin.
Australian ja Uuden Seelannin kansallisen identiteetin sanotaan muotoutuneen ensimmäisen maailmansodan aikana.
Puolalaisten, baltian maiden kansalaisten, tsekkien ja slovakkien sanotaan artikkelissa myöskin muistelevan 1914 - 1918 aikaa.

Mutta
artikkelissa sanotaan myös Leninin halunneen rauhaa hinnalla millä hyvänsä, N-Venäjä menetti neljänneksen Euroopan puoleisesta osastaan Brest-Litovskissa ja tuohon "neljännekseen" sisältyneet Puola, Baltian maat ja Suomi itsenäistyivät.
"Menneisyyteen kaadettua politiikkaako"?

Kirjoitetaan
kylläkin espanjalaisista 88 %:n ja italialaisista 82 %:n ja ranskalaisista 56 %:n katsovan Saksalla olevan EU:ssa liian suuren vaikutusvallan. Kirjoitetaan myöskin
"NATO-aikakaudesta" ja siitä, että tuolloin tuskin kukaan kuvitteli sotaa eurooppalaisten välillä.
Artikkelin alussa mainittu liittopresidentti Joachim Gauck boikotoi nyt kuitenkin Sotshin talviolympialaisia.

Siitä
ei kirjoiteta, miten Saksa neuvottelujen pitkittyessä valloitti tuota ´neljännestä´ huomattavasti lisää ja Brest-Litovskin sopimuksessa Venäjän maksettavaksi määrättiin erittäin suuri sotakorvaus, jota voisi ehkä verrata Saksalle saneltuihin Versaillesin rauhan ehtoihin.

Suomen, Baltian maiden ja Puolan jne. voinee katsoa itsenäistyneen ensimmäisen maailmansodan seurauksena, mutta itsenäistyiköhän Suomikaan yksinomaan Keisarin Saksan ja N-Venäjän Brest-Litovskin rauhansopimuksen johdosta?

Veikko Palvo

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 10.01.14 19:18
Kirjoittaja jsn
Veikko I Palvo kirjoitti:Suomen, Baltian maiden ja Puolan jne. voinee katsoa itsenäistyneen ensimmäisen maailmansodan seurauksena, mutta itsenäistyiköhän Suomikaan yksinomaan Keisarin Saksan ja N-Venäjän Brest-Litovskin rauhansopimuksen johdosta?
Ei kai Suomi, kuten ei mikään muukaan em. mainituista. Tällaista ei artikkelissa edes todeta, vaan viitataan Versailles´n rauhaan, joka on hyvin eri asia kuin Brest-Litovskin rauha. Varsinaisesti Suomi ei saanut itsenäisyyttään kyllä Versailles´n rauhassa vaikka en yhteydessä sopimukset muodostui kuuluisan presidentti Wilsonin ohjelman pohjalta jolla vaadittiin etnisiä rajoja ja itsemääräämisoikeutta kaikille kansoille. Kuten hyvin tiedetään, näin ei käynyt ja tästä syystä Wilson vetäytyi pian ja USA ei liittynyt Kansainliittoon. Suomen itsenäisyyttähän voittajavallat eivät siellä tunnustaneet, vaan se tapahtui vasta paljon myöhemmin.

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 10.01.14 21:55
Kirjoittaja Veikko I Palvo
jsn kirjoitti:
Veikko I Palvo kirjoitti:Suomen, Baltian maiden ja Puolan jne. voinee katsoa itsenäistyneen ensimmäisen maailmansodan seurauksena, mutta itsenäistyiköhän Suomikaan yksinomaan Keisarin Saksan ja N-Venäjän Brest-Litovskin rauhansopimuksen johdosta?
Ei kai Suomi, kuten ei mikään muukaan em. mainituista. Tällaista ei artikkelissa edes todeta, vaan viitataan Versailles´n rauhaan, joka on hyvin eri asia kuin Brest-Litovskin rauha.
Der Spiegelin artikkelin loppuosassa kirjoitetaan Brest-Litovskin rauhanneuvotteluiden alkaneen joulukuussa 1917 ja Puolan, Baltian maiden ja Suomen alkaneen haluta ja kaipailla itsenäisyyttä.
Seuraavaksi sanotaan keisarin päätöksen aloittaa rajoittamaton sukellusvenesota olleen luultavasti Wilhelmin suurin virhe, myös USAn aluksia upotettiin. Amerikka oli toimittanut Britannialle ruokaa, materiaaleja, ammuksia jne. vuodesta 1914 alkaen.
Ja kesällä 1918 miljoona hyvinvarustettua amerikkalaista sotilasta nousi maihin vanhalle mantereelle.
Keisarin Saksan idästä Brest-Litovskin sop. ansiosta irtisaamien joukkojen tulon länsirintamalle sanotaan olleen myöhäistä USAn tultua sodan osapuoleksi.
Näyttäisihän
tuossa Saksalle jääneen 4-6 kk aikaa yrittää ratkaisua länsirintamallaan?
Mutta
aselepo solmittiin 1918 - 11.11.klo 11 a.m Combiègnessä ja Versaillesin rauha 1919 kesällä.
Curzonkin
taisi piirrellä suurinpiirtein Puolan nykyisen itärajan ja M-R -sop. mukaisen rajan.
W.Wilsonkin piirteli rajoja muistaakseni ottomaanien entiseen valtakuntaankin ja
Spiegelin art. sanotaan Balkanin etnisten vihamielisyyksien saaneen alkunsa ww1 seurauksena ja samoin Lähi-Idän rajoja piirrellyn voittajavaltioiden toimesta.
Ja Lähi-Idässä kahakoitaisiin art. mukaan yhä ww1 rajanvetojen seurauksena?

Veikko Palvo

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 10.01.14 22:45
Kirjoittaja jsn
Veikko I Palvo kirjoitti:Spiegelin art. sanotaan Balkanin etnisten vihamielisyyksien saaneen alkunsa ww1 seurauksena ja samoin Lähi-Idän rajoja piirrellyn voittajavaltioiden toimesta.
Ja Lähi-Idässä kahakoitaisiin art. mukaan yhä ww1 rajanvetojen seurauksena?
Ongelmien syynä on se, että voittajavaltiot antoivat ahneudelleen vallan. Englanti ja RAnska himoitsivat Lähi-itää ja kiistelivät sen alueista keskenään. Tuloksena olleet rajat olivat niiden keskinäisistä kiistoista johtuvia. Tältä osin sota muutti vähän; elettiin hetken yhä 1800-lukua. Sota toi muassaan myös kokonaan uuden kiistojen kohteen: öljyn.

Samoin sodan syttymisen osoittaa Christopher Clar teoksessaan Sleepwalkers, ettei vakiintunut teesi imperialistisesta Saksasta pääsyyllisenä ole oikea. Vaikkei se täysin viatonkaan ollut, tosiasiassa raskaimman vastuun kantavat suurvalloista sittenkin Ranska ja Venäjä. Clark todistaa RAnskan oikein yllyttäneen Serbiaa haastamaan Itävalta-Unkaria ja samalla Venäjää tukemaan Serbiaa. Saksan johdossa pelättiin sotaa ehkä eniten.

Ranska sitten tunnetusti pyrki saamaan Euroopan johtoaseman sodan jälkeen. Juuri sen tuloksena olivat monet epäonnistuneet rajan vedot, koska se tahtoi liittolaisistaan riittävän vahvoja. Ja juuri se tahtoi estää kaikki myönnytkset Saksalle rauhanehtojen suhteen. Tämä ruokki epävakautta ja kylvi uuden sodan siemeniä.

Balkanin kiistat eivät saaneet alkuaan maailmansodasta, vaan olivat olleet valloillaan jo edeltävät sata vuotta ja samalla yksi keskeinen syy koko sodan syttymiseen johtaneelle kehitykselle.

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 11.01.14 11:24
Kirjoittaja yucca
jsn kirjoitti:Tosiasiassa sodalla oli heti sen syttymisestä lähtien erittäin paljon vaikutusta, joka tuntui kaikkien kansalaisten elämässä.
Tässä ei kannattane kiistellä siitä, mitä adjektiiveja vaikutuksen määrästä pitäisi käyttää. Olennaistahan kuitenkin on – esitetyn kysymyksen kannalta –, että vaikutus oli määrältään ja luonteeltaan aivan toista luokkaa kuin vaikutus niissä maissa, jotka varsinaisesti osallistuivat sotaan.
Venjän sotavoima oli erittäin näkyvä kaikkialla ja se oli myös aina etusijalla.
Lainasin tuon esimerkiksi siitä, miten eri tavoin asioita voidaan kuvata. Suomessa oli armeijakunnan verran joukkoja, jotka järjestettiin torjumaan lähinnä pelätty Saksan maihinnousu, toissijaisesti Ruotsin uhkaa. Useimmilta Suomen paikkakunnilta ei olisi etsimälläkään löytänyt venäläisiä sotilaita. Sodan syttyminen ei merkittävästi vaikuttanut joukkojen määrään.
Alunperin kaikkialla uskottiin sodasta tulevan nopea ja lyhyt. Juuri siksi siihen lähdettiin. Tämä on yksi tärkeimpiä historian opetuksia ensimmäisestä maailmansodasta, joka kannattaa muistaa Suomessakin.
Historia opettaa meille lähinnä sen, että ihmiset eivät opi historiasta mitään. Monilla tahoilla uskottiin opitun 1. maailmansodasta, että sodista tulee pitkiä. No, kokonaisuudessaan 2. maailmansota kestikin suunnilleen yhtä kauan kuin ensimmäinen, mutta esimerkiksi pitkään sotaan varautunut Ranska kukistettiin nopeasti.

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 11.01.14 12:24
Kirjoittaja Emma-Liisa
jsn kirjoitti:
Veikko I Palvo kirjoitti:Suomen, Baltian maiden ja Puolan jne. voinee katsoa itsenäistyneen ensimmäisen maailmansodan seurauksena, mutta itsenäistyiköhän Suomikaan yksinomaan Keisarin Saksan ja N-Venäjän Brest-Litovskin rauhansopimuksen johdosta?
Ei kai Suomi, kuten ei mikään muukaan em. mainituista. Tällaista ei artikkelissa edes todeta, vaan viitataan Versailles´n rauhaan, joka on hyvin eri asia kuin Brest-Litovskin rauha. Varsinaisesti Suomi ei saanut itsenäisyyttään kyllä Versailles´n rauhassa vaikka en yhteydessä sopimukset muodostui kuuluisan presidentti Wilsonin ohjelman pohjalta jolla vaadittiin etnisiä rajoja ja itsemääräämisoikeutta kaikille kansoille. .
Andres Kasekamp sanoo Baltian historiassa (Vastapaino 2013), että liittoutuneille tärkeintä oli pitää Venäjä jakamattomana - jos vain valkoiset olisivat voittaneet. Baltian maiden itsenäisyyttä kannattivat vain virolaiset, latvialaiset ja liettualaiset itse.

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 11.01.14 12:35
Kirjoittaja Emma-Liisa
jsn kirjoitti: Ja juuri se tahtoi estää kaikki myönnytkset Saksalle rauhanehtojen suhteen. Tämä ruokki epävakautta ja kylvi uuden sodan siemeniä.
No jaa, olennaisempaa kuin se mitä tapahtuu on miten asiaan suhtaudutaan. Ruotsilta meni 1809 lähes puoli valtakuntaa, mutta silti Bernadotte (jolla toki ei ollut omia siteitä eikä traumoja) päätti 1812 olla käyttämättä tilannetta hyväkseen.

Saksassa taas sotilasjohto ei myöntänyt, että sota oli hävitty, vaan synnytti legendan, että armeijaa oli isketty tikarilla selkään. Myöskään ei tunnustettu, että Brest-Litovskin rauha vei Venäjältä paljon enemmän kuin Versailles'n rauha Saksalta.

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 11.01.14 12:57
Kirjoittaja jsn
yucca kirjoitti:Tässä ei kannattane kiistellä siitä, mitä adjektiiveja vaikutuksen määrästä pitäisi käyttää. Olennaistahan kuitenkin on – esitetyn kysymyksen kannalta –, että vaikutus oli määrältään ja luonteeltaan aivan toista luokkaa kuin vaikutus niissä maissa, jotka varsinaisesti osallistuivat sotaan.
Tietysti sikäli, ettei Suomi joutunut kustantamaan omaa armeijaa ja lähettämään miehensä sotaan. Suomessa kärsittiin silti lähes yhtä pahasta pulasta kuin ympärysvaltojen saartamassa Saksassa.
yucca kirjoitti:Historia opettaa meille lähinnä sen, että ihmiset eivät opi historiasta mitään.
Näin asia ikävä kyllä on, mutta aina voi yrittää, muussakin kuin vain pahassa mielessä. - Toinen maailmansota oli monin tavoin erilainen sota, mutta paljon tästä perustui itse asiassa siihen, että sen osanottajat olivat omasta mielestään "oppineet" ensimmäisestä, mm. Saksa satsasi liikkuvuuteen, koska ei tahtonut enää juoksuhautasotaa. Suomessa "oppiminen" taisi olla aika vähäistä, eikä siitä paljon olisi ollut iloakaan.

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 19.01.14 23:49
Kirjoittaja yucca
jsn kirjoitti:Suomessa kärsittiin silti lähes yhtä pahasta pulasta kuin ympärysvaltojen saartamassa Saksassa.
”Suomen taloushistoria”, osa 2, s. 163:

”Sotatilasta huolimatta elämä Suomessa jatkui miltei muuttumattomana.”

Ja s. 166:

”Vuosi 1917 oli levoton vallankumousvuosi niin Suomessa kuin Venäjällä, mutta sitä edeltäneet sotavuodet olivat Suomessa rauhallisia, jopa idyllisen rauhallisia verrattuna siihen, mitä samaan aikaan tapahtui muualla Euroopassa.”

Olennaisin seuraus oli, että kauppa länteen, paitsi Ruotsiin, lakkasi lähes kokonaan. Tämä esti mm. viljan tuonnin Saksasta, mutta toisaalta tarvittava vilja saatiin Venäjältä, koska sen muut vientimahdollisuudet olivat heikentyneet. Ongelmia syntyi vastavuonna 1917, mutta syynä oli Venäjän sekasortoinen tila, ei sota sinänsä.
Toinen maailmansota oli monin tavoin erilainen sota, mutta paljon tästä perustui itse asiassa siihen, että sen osanottajat olivat omasta mielestään "oppineet" ensimmäisestä, mm. Saksa satsasi liikkuvuuteen, koska ei tahtonut enää juoksuhautasotaa.
Kukaan ei halunnut juoksuhautasotaa. Myös 1. maailmansodassa Saksa pyrki nopeaan ratkaisuun liikkuvalla sodankäynnillä, mutta epäonnistui, suhteellisen niukasti. Todellisuudessa myös Ranska tähtäsi 2. maailmansodassakin liikuntasotaan (Maginot’n linja oli rakennettu sitä varten, että toisaalle voitaisiin paremmin keskittämään joukkoja hyökkäykseen), vaikka ei ollutkaan ymmärtänyt varautua panssarijoukkojen strategiseen käyttöön ja häikäilemättömään hyökkäykseen.
Suomessa "oppiminen" taisi olla aika vähäistä, eikä siitä paljon olisi ollut iloakaan.
Suomihan ei sotilaallisesti osallistunut 1. maailmansotaan. Mannerheim oli kyllä osallistunut ja katsoi jotain oppineensa, ainakin varovaiseksi.

Re: Ensimmäinen maailmansota 100 vuotta sitten

Lähetetty: 20.01.14 11:03
Kirjoittaja jsn
yucca kirjoitti:Kukaan ei halunnut juoksuhautasotaa. Myös 1. maailmansodassa Saksa pyrki nopeaan ratkaisuun liikkuvalla sodankäynnillä, mutta epäonnistui, suhteellisen niukasti.
En minäkään väittänyt että juoksuhautasota olisi ollut yhdenkään vallan sotasuunnitelmissa. Siihen ajauduttiin olosuhteiden pakosta. Syynä oli se, että aseistuksesta oli tullut niin voimakasta ettei kukaan pystynyt ratkaisevaan hyökkäykseen ilman valtavia tappioita.
yucca kirjoitti:”Sotatilasta huolimatta elämä Suomessa jatkui miltei muuttumattomana.”
Suomi kuitenkin julistettiin sotatilaan 31.7.1914. Viranomaisille tuli sen nojalla laajat valtuudet.

Inflaatio ja hintojen nousu alkoivat pian. Elintarvikkeille määrättiin heti hintasäännöstely ja kohta niiden maastavienti kiellettiin. Jo elokuun 1914 alussa esimerkiksi perunan hinta Helsingissä tuplaantui vaikka konkreettista pulaa siitä ei vielä ollut. Säännöstely oli kuvernöörien harteilla ja nämä usein kilpailivat keskenään elintarvikevarastoista. Syksyllä 1914 pyrittiin yhtenäiseen hintatasoon koko maassa. Saavutukset jäivät olemattomiksi ja hinnat sen kuin nousivat. Jo keväällä 1915 jouduttiin toteamaan ettei tuonti riittänyt normaalikuljtukseen, ja varastot hupenivat.

Venäjällä keskitetty organisaatio painottui armeijan tarpeisiin, vaikka sieltä edelleen saatiin viljaa. Vuonna 1916 käytiin jo laajamittaista mustanpörssin kauppaa useilla elintarvikkeilla, kuten voilla. Keskusliikkeiden sopeuttaminen Saksan tuonnin korvaamiseen Venäjän tuonnilla ei käynyt vuonna 1914 hetkessä. Koska säännöstely kiristyi Venäjällä, Suomi joutui sopeutumaan sen toimenpiteisiin. Jo vuonna 1915 viljantuonnissa oli vaikeuksia, koska viljaa tarvittiin Pietarissa, joten Suomessa siitä tuli paikka paikoin pulaa. Toisaalta Suomea epäiltiin Venäjän sotilasviranomaisten toimesta, joten nämä pyrkivät aiheuttamaan harmia elintarviketuonnille. Kuten että suomalaisia viljavarastoja käytettäisiin kapinan tukemiseen. Venäjä alkoikin pian rajoittaa Suomeen tapahtuvia rautatiekuljetuksia. (Rantatupa, Heikki, Elintarvikehuolto ja -säännöstely Suomessa vuosina 1914-1921. Studia Historica Jyväskyläensia 17. Jyväskylä 1979).

Kyse ei ollut mistään normaaliolotilasta, vaikka laajamittaiseen korttisäännöstelyyn todellakin siirryttiin vasta vuonna 1917. Venäjä ei pystynyt toimittamaan kaikkia Suomessa tarvittavia tuontitavaroita.

Vertasin Suomea Saksaan, joka oli riippuvainen tuonnista. Tosiasiassa Saksan saarto ei alkanut vaikuttaa toden teolla vielä. vuonna 1914 ja pahimmilleen pula yltyi vasta vuoden 1916 lopulla ja talvesta 1916-17 puhutaan "nauristalvena".