Aseveljet vai aseveljekset?

[historioija]

Kielikeskuksetkin koostuvat meistä erehtyväisistä ja puutteellisista ihmisistä, joten täydellisyyttä ja virheettömyyttä ei niiltäkään voi odottaakaan.
Älkäämme kuitenkaan liioitelko häpeän raskautta, vaikka kyse onkin alan ammattilaisista. Tietty erehtymis- ja huomaamattomuusvara on aina jätettävä.

[nylander]

Kielikeskuksetkin koostuvat meistä erehtyväisistä ja puutteellisista ihmisistä, joten täydellisyyttä ja virheettömyyttä ei niiltäkään voi odottaakaan.
Älkäämme kuitenkaan liioitelko häpeän raskautta, vaikka kyse onkin alan ammattilaisista. Tietty erehtymis- ja huomaamattomuusvara on aina jätettävä.

No juu, ehkäpä ajatustenvaihto tästä aiheesta on minun osaltani viisainta jättää tähän...

[historioija]

Kielikeskuksetkin koostuvat meistä erehtyväisistä ja puutteellisista ihmisistä, joten täydellisyyttä ja virheettömyyttä ei niiltäkään voi odottaakaan.
Älkäämme kuitenkaan liioitelko häpeän raskautta, vaikka kyse onkin alan ammattilaisista. Tietty erehtymis- ja huomaamattomuusvara on aina jätettävä.

No juu, ehkäpä ajatustenvaihto tästä aiheesta on minun osaltani viisainta jättää tähän...

Kyllä minun puolestani saisi jatkaa. Mutta luultavasti tulee uusia tilaisuuksia, sillä minä olen välillä sillä tuulella, että huomauttelen pikkuasioista.

[nylander]

Tuota noin, siellä Agricolan säännöissähän ylläpito sanoo, että foorumi on tarkoitettu asialliseen keskusteluun. Sinun aseveljet-inttämisesi päivänselvässä asiassa täytyy olla pelkää trollausta (ellei sitten kyse ole jostain vakavammasta). Ja kuitenkin katsot asiaksesi nostella muille jotain "Vetehis-korttia"!

[historioija]

Jos johonkin ei ole täällä tai historiassa yleensä totuttu, se ei sinänsä ole mikään syy pyrkiä sitä estämään. Muutokset kuuluvat elämään.
Päivänselvyys taas on katsojan silmässä. Minun mielestäni on päivänselvää, että pitäisi puhua aseveljeksistä. Eli Saksa oli Suomen aseveli ja päinvastoin, mutta maat yhdessä olivat aseveljeksiä.

[nylander]

Päivänselvyys taas on katsojan silmässä.

Ei ole vaan tässä tapauksessa Nykysuomen sanakirjassa, Suomen kielen perussanakirjassa ja - tarkistin juuri - myös Kielitoimiston sanakirjassa (uusin painos 2012).

Suomessa jokainen saa toki kirjoittaa ihan niin kuin itse lystää ilman että mikään viranomainen tarttuu kauluksesta kiinni. Mutta on todella, hm, suureellista mennä väittämään ilman parempaa tietoa, pelkästään "minun mielestäni", että jokin kielenkäytön korkeimman pätevyystason ammattilaisten vuosikymmenien ajan auktorisoima sanamuoto on "ilman muuta virheellinen".

Sapienti sat, totesi jo Ahti Karjalainen aikoinaan.

[historioija]

Pelkkää logiikkaa, hyvä Nylander... Veli/veljes > aseveli/aseveljes.
Muuten, en malta olla huomauttamatta, että p.o. suurellista. Yleinen virhe.

[Emma-Liisa]

Pelkkää logiikkaa, hyvä Nylander... Veli/veljes > aseveli/aseveljes.
Muuten, en malta olla huomauttamatta, että p.o. suurellista. Yleinen virhe.

Mahdoit olla opettajien mieliharmi, kun saksan tunnilla rupesit jaanaamaan, etteivät epäsäännölliset verbit ole "loogisia".

[Tapio Onnela]

Kielenkäyttö vakiintuu helposti virheelliseksi, jolloin siinä ei auta koulutus eikä mikään. Tavat periytyvät sukupolvesta toiseen. Itse ihmettelen esimerkiksi sitä, että superlatiivin käyttöä ei hallita ja myös uskotaan, että lyhennepisteen jälkeen ei tule välilyöntiä. Näitä on runsaasti. Samoja virheitä näkyy jo vanhoissa, jopa 1800-luvun teksteissä.

Oletatko, että on olemassa jokin "virheetön alkusuomen kielioppi?" Kielihän muuttuu jatkuvasti aikojen saatossa, ei ole olemassa mitään alkuperäistä ainoaa oikeaa kieltä, kyse on vain sopimuksesta.

[historioija]

Kielenkäyttö vakiintuu helposti virheelliseksi, jolloin siinä ei auta koulutus eikä mikään. Tavat periytyvät sukupolvesta toiseen. Itse ihmettelen esimerkiksi sitä, että superlatiivin käyttöä ei hallita ja myös uskotaan, että lyhennepisteen jälkeen ei tule välilyöntiä. Näitä on runsaasti. Samoja virheitä näkyy jo vanhoissa, jopa 1800-luvun teksteissä.

Oletatko, että on olemassa jokin "virheetön alkusuomen kielioppi?" Kielihän muuttuu jatkuvasti aikojen saatossa, ei ole olemassa mitään alkuperäistä ainoaa oikeaa kieltä, kyse on vain sopimuksesta.

Kielen tulee olla mahdollisimman looginen järjestelmä.
Lisäksi nimenomaan kaikilla tuleeyleiskielessä olla suunnilleen samat säännöt eli ne normit, joita viralliset elimet määrittelevät. Nythän vasta saatiin tästä esimerkki, nimittäin "alkaa tekemään". Sitä ennen olisi julkisessa sanassa ollut sanottava "alkaa tehdä", mutta sanoivatko kaikki? Toisilla siis on omia sääntöjään, mikä rämettää yhteisen yleiskielen (kirjakielen) ideaa.

Mitä tarkoittaa esimerkiksi "Suurimmillakin valtioilla on ongelmansa"? Monet alkavat kysellä, suurimmilla kuin mikä? He siis käsittävät tuon komparatiivin monikoksi, vaikka se on superlatiivin monikko. Heidän mielestään pitäisi superlatiivi sanoa "Kaikkein suurimmillakin...", ei sentään enää "Kaikkein suuremmillakin..."
Näitä vanhoja käytäntöjä - niitä olen havainnut paljon, eivät suinkaan kaikki yhtä harhauttavia - tarkoitan perintövirheillä. Niistä ei näköjään päästä irti, mihin murteilla lienee suuri osuutensa.

[skrjabin]

Kielen tulee olla mahdollisimman looginen järjestelmä.

Ei pidä sotkea sitä miten pitäisi olla siihen miten on. Kielessä on toki oma järjestelmänsä, so. kielioppi, ortografia yms., mutta se miten sitä käytetään on sitten toinen asia. Kieli elää ja kehittyy sen käytön kautta, eikä järjestelmää voi ylläpitää jos se ei sopeudu käytön kautta tuleviin muutoksiin. Muussa tapauksessa järjestelmä jää pelkäksi kuriositeetinomaiseksi muinaisjäänteeksi.

[historioija]

Ei pidä sotkea sitä miten pitäisi olla siihen miten on. Kielessä on toki oma järjestelmänsä, so. kielioppi, ortografia yms., mutta se miten sitä käytetään on sitten toinen asia. Kieli elää ja kehittyy sen käytön kautta, eikä järjestelmää voi ylläpitää jos se ei sopeudu käytön kautta tuleviin muutoksiin. Muussa tapauksessa järjestelmä jää pelkäksi kuriositeetinomaiseksi muinaisjäänteeksi.

Käyttäjän pitää sanoa, mitä kieltä hän käyttää, ehkä omaansa. Minä puhun tässä nimenomaan yleiskielestä, jossa ei pitäisi olla varaa sooloiluun. Se on sitä kieltä, jota kouluissa opetetaan tai ainakin pitäisi opettaa. Järjestys siinäkin olla pitää, periaatteessa samoin kuin matematiikan kielessä. Onhan kysymys yhteiskunnassa elintärkeästä perusasiasta. Yhtenäisyys siis on olennaista. Jos ajattelee, ettei se nyt ole niin tarkkaa, niin minä pidän sitä leväperäisyytenä.
Yksilöiden ei pitäisi ajatella, että kehittelenpä tässä yhteistä kieltä niin, etteivät ihmiset ymmärrä toisiaan.
Sopeutumisesta puheenollen monet kielet käyttävät yhä vuosisatojen takaisia kirjoitusmuotoja. Ääntämisen mukaista kirjoittamista pidetään pahana virheenä.
Näin on suomessakin: "ompa", "sydämmen", "sinnekkin".

[skrjabin]

Käyttäjän pitää sanoa, mitä kieltä hän käyttää, ehkä omaansa. Minä puhun tässä nimenomaan yleiskielestä, jossa ei pitäisi olla varaa sooloiluun. Se on sitä kieltä, jota kouluissa opetetaan tai ainakin pitäisi opettaa. Järjestys siinäkin olla pitää, periaatteessa samoin kuin matematiikan kielessä.

Se, että jonkin asian pitäisi sinusta olla tietyllä tavalla, ei tee siitä vallitsevaa asiaintilaa. Tietysti sinulla on täysi vapaus haluta asioiden olevan toisin kuin ne nyt ovat, ja toivoa tai jopa vaatia että kirjoitettaisiin toisin, mutta toiveesi tai vaatimuksesi ei vielä tee jostain virheelliseksi väittämästäsi ilmaisusta "ilman muuta virheellistä" muualla kuin korkeintaan oman pääsi sisällä.

[historioija]

Se, että jonkin asian pitäisi sinusta olla tietyllä tavalla, ei tee siitä vallitsevaa asiaintilaa. Tietysti sinulla on täysi vapaus haluta asioiden olevan toisin kuin ne nyt ovat, ja toivoa tai jopa vaatia että kirjoitettaisiin toisin, mutta toiveesi tai vaatimuksesi ei vielä tee jostain virheelliseksi väittämästäsi ilmaisusta "ilman muuta virheellistä" muualla kuin korkeintaan oman pääsi sisällä.

Yleiskielestä on olemassa selkeät säännöt ja normit, joihin voi aina vedota. Sitä kielenkäyttöä, joka sotii niitä vastaan, sanotaan virheelliseksi. Kokeissa siitä saa virhepisteitäkin.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297

[skrjabin]

Yleiskielestä on olemassa selkeät säännöt ja normit, joihin voi aina vedota.

Suomessa sellaista säännöstöä määrittävää tai normin antavaa tahoa ei varsinaisesti ole, on vain suosituksia, toisin kuin esimerkiksi Virossa tai Ranskassa. Selkeitä ne eivät läheskään aina myöskään ole, vaan on tapauksia joissa esimerkiksi useampikin kirjoitusasu on mahdollinen. Mutta eiköhän tämä ollut tällä erää tässä. Inttämishalusi tuli jo riittävän hyvin todettua minun ja muidenkin taholta. Siirrytään seuraavaksi kieliongelmistasi takaisin historiaan.