JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

Perusmenetelmiltään ja toimintamuodoiltaan sitävastoin tiedustelu on tiedustelua maasta ja systeemistä riippuen. Idea on hankkia tietoa julkisten lähteiden takaa ja sen kautta valvoa ja ohjata toimntaa maassa
Neuvostoliiton loppuaikoina ja nykyisellä Venäjällä kysymys on siitä missä määrin tiedustelupalvelun valvonta on muuttunut ohjaamiseksi? Ja missä vaiheessa tiedustelu jäi isännättömäksi ja mahdollisesti suurin piirteien ainoaksi jatkumoksi valtionhallinnossa-vai jäikö se? Minusta on myös relevanttia kysyä luoko tiedustelu todellisuutta eli pystyykö se itse luomaan ja levittämään informaatiota haluamassaan muodossa ja siten vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen?

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

skrjabin kirjoitti:Perusmenetelmiltään ja toimintamuodoiltaan sitävastoin tiedustelu on tiedustelua maasta ja systeemistä riippuen. Idea on hankkia tietoa julkisten lähteiden takaa ja sen kautta valvoa ja ohjata toimntaa maassa.
Tietysti on eroa siinä, missä määrin nämä "julkiset lähteet" ovat poliittisesta vallasta riippuvaisia ja varsinkin se, missä määrin itse niiden ilmiasu ja sisällöt ovat suoraan tiedustelun vaikuttamia. Esim. lukivatko KGB:n agentit kilvan Pravdaa selvittääkseen mitä maassa tapahtuu ja raportoivat sitten ylimmälle johdolle mitä lehdistö kirjoittaa?

Eroa on myös siinä, että länsimaissa ei ollut yleinen käytäntö sulkea poliittisia vastustajia mielisairaalaan kuten Neuvostoliitossa vielä 1980-luvulla tapahtui. Koska tiedustelu tiesi mitä maassa tapahtui, se saattoi joko antaa näiden ei-toivotulla tavalla käyttäytyvien toimijoiden jatkaa toimintaansa tai sitten eristää nämä hallinnollisilla ratkaisuilla. Eriasteinen manipulaatio saattoi olla yhtä tehokas ellei jopa tehokkaampi keino kuin pelottelu tai eristäminen.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

JariL kirjoitti:
Perusmenetelmiltään ja toimintamuodoiltaan sitävastoin tiedustelu on tiedustelua maasta ja systeemistä riippuen. Idea on hankkia tietoa julkisten lähteiden takaa ja sen kautta valvoa ja ohjata toimntaa maassa
Neuvostoliiton loppuaikoina ja nykyisellä Venäjällä kysymys on siitä missä määrin tiedustelupalvelun valvonta on muuttunut ohjaamiseksi? Ja missä vaiheessa tiedustelu jäi isännättömäksi ja mahdollisesti suurin piirteien ainoaksi jatkumoksi valtionhallinnossa-vai jäikö se? Minusta on myös relevanttia kysyä luoko tiedustelu todellisuutta eli pystyykö se itse luomaan ja levittämään informaatiota haluamassaan muodossa ja siten vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen?
Olennaisia kysymyksiä. Ja tosiaankin totalitaaristen valtioiden tiedustelupalveluiden toimintaa ei voida kyllä ihan suoraan verrata demokratioihin.

Ainkain noiden Karen Dawishan ja Masha Gessenin teosten perusteella (Dawishaa en ole lukenut, vain Applebaumin selostuksen siitä) KGB:n rooli oli nimenomaan ohjaava. Olennaista oli mm se, että KGB oli ainut organisaatio, jolla oli käytännön kokemusta läntisen pankkijärjestelmän toiminnasta, jonka tietotaidon avulla se pystyi siirtämään miljardikaupalla valtion omaisuutta yksityisiin taskuihin.
Gessenillä puolestaan kuvaukset mm KGB:n osallisuudesta terrori-iskuissa, olivat kyllä hyytävää luettavaa.
Molemmat lisäksi kuvaavat talousjärjestelmää, jossa käytännössä kaikkien taloudellista toimintaa harjoittavien oli pakko rikkoa jotakin lakia, jonka avulla päästiin näennäisen laillisin keinoin kiristämään toimijoita. Valtiossa, joka ei ole oikeusvaltio on erittäin vaikeaa harjoittaa bisnestä, se edellyttää vähintäänkin korruptiota.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

skrjabin kirjoitti: Maineeltaan KGB on tietysti mitä on muutoinkin, ei vähiten vuosikymmenien legendojen kehittelyn ja demonisaation takia. Siksi kai kuvitellaankin sen kaiken toiminnan olevan jotenkin, hmm, "pahaa".
KGB:n kansallismielisyydestä on tullut uusi tutkimus, jota esitellään Paul Goblen blogissa Window on Eurasia:
The Soviet security agencies from Lenin on were infected by an often vicious Russian nationalism which led their officers to attack non-Russians far more frequently than Russians, according to a new study based on archival sources by Aleksey Teplyakov, a Novosibirsk historian.
But in fact, these organs were infected by chauvinism, and those attitudes were reinforced rather than reduced by the constant campaigns of repressions against one or another non-Russian people, with some of the Chekists working in the republics acting like “typical colonial bureaucrats” and routinely expression “aggressive-chauvinist attitudes” toward the minorities.

Teplyakov says that within the Soviet secret police, chauvinism ranged from dismissive comments about “’backward Asiatics’ or ‘little Jews’” to the belief that non-Russian groups should be subject to “broad ethnic purges” even if the cases against the members of such groups had to be fabricated.

During the Russian civil war, the Chekists sought to decapitate the national movements in Kazakhstan, Kalmykia, the Gorno-Altay, Yakutia (Sakha), Central Asia and Azerbaijan even as they recruited other non-Russians to carry out such campaigns. And these campaigns frequently were overfulfilled because of the attitudes of the Chekists involved.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

Tapio Onnela kirjoitti:on tullut uusi tutkimus, jota esitellään Paul Goblen blogissa Window on Eurasia:
Ihan mielenkiintoista sinällään, ja hienoa että Venäjällä tuotakin tutkitaan. Tosin en kylläkään tiedä miten tämä nyt sitten varsinaisesti liittyy edellä sanottuun. Ei kai se mitä tehtiin 1920-1950-luvuilla anna oikeutta vetää päätelmiä siitä mitä tapahtui 1980-luvulla.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

skrjabin kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:on tullut uusi tutkimus, jota esitellään Paul Goblen blogissa Window on Eurasia:
Ihan mielenkiintoista sinällään, ja hienoa että Venäjällä tuotakin tutkitaan. Tosin en kylläkään tiedä miten tämä nyt sitten varsinaisesti liittyy edellä sanottuun. Ei kai se mitä tehtiin 1920-1950-luvuilla anna oikeutta vetää päätelmiä siitä mitä tapahtui 1980-luvulla.
Window on Eurasia -blogissa Igor Eidman kirj. 18.12.14 Vuodesta 2014 käännekohtana Venäjän historiassa Putinin kgb-mentaliteetin johdosta ja sanoo tilanteen olevan verrattavissa vuoteen 1929, jolloin alkoi pysyvä sisäinen sotatila ja agressiivinen vastakkainasettelu Lännen kanssa. Igor Eidman sanoo Putinin ympäröineen itsensä turvallisuuspalvelun miehillä viitaten silovikeihin.

Igor Eidman kirj. Putinin aiemmin toimineen varovaisemmin, mutta käyttäytyvän nyt kuin kgb-upseeri 30 vuotta sitten. Putinismin ydin olisi Igorin mukaan Kylmän sodan tappion kosto ja kansallinen uudelleensyntyminen, henkilökultin pystyttäminen ja valtion edun asettaminen ( jälleen ) kansalaisoikeuksien ja yksilön vapauden edelle.
Igor kirj. Kremlin johtajan tarvinneen "pienen voittoisan sodan" ja Kylmän sodan ajan viholliskuvan uudelleen luomisen siksikin, että voisi estää opposition toiminnan.

Neuvostoliiton voimatroikka oli puolue, kgb, armeija ja Venäjällä näyttäisivät nyt johdossa olevan silovikit kgb-painotteisesti Putinin johdolla?

Veikko Palvo

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

Ei kai se mitä tehtiin 1920-1950-luvuilla anna oikeutta vetää päätelmiä siitä mitä tapahtui 1980-luvulla.
Organisaatioilla on oma kulttuurinsa, joka on usein hyvin pysyvä ja vaikeasti muutettavissa. Nationalistiset ja sovinistiset asenteet turvallisuuspalvelun sisällä eivät sinällään kuulosta mitenkään poikkeuksellisilta vaan hyvin uskottavilta. Mikä olisi ollut se voima joka olisi 1980-luvulla muuttanut radikaalisti tiedustelupalvelun kulttuuria vähemmän sovinistiseen ja venäläisnationalistiseen suuntaan? Toimintatavat toki muuttuivat eikä likvidiointi enää normaalisti tarkoittanut fyysistä likvidiointia. Mielisairaalaan saattoi kyllä joutua.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

JariL kirjoitti: Organisaatioilla on oma kulttuurinsa, joka on usein hyvin pysyvä ja vaikeasti muutettavissa.
Puhumme siis Stalinin ajan Neuvostoliiton orgaaneista versus Gorbatsovin ajan Neuvostoliiton orgaaneista, jotka muuten muuttivat nimeään ja organisaatiomuotoaankin siinä välissä (KGB perustettiin vasta 1954). Ihan vaan jos joltakin sattui unohtumaan.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

skrjabin kirjoitti:Puhumme siis Stalinin ajan Neuvostoliiton orgaaneista versus Gorbatsovin ajan Neuvostoliiton orgaaneista, jotka muuten muuttivat nimeään ja organisaatiomuotoaankin siinä välissä (KGB perustettiin vasta 1954). Ihan vaan jos joltakin sattui unohtumaan.
Tässä uutinen syyskuulta 2014:
President Vladimir Putin signed a decree restoring the title "Dzerzhinsky Division" to an elite police unit that was previously named after the founder of the Bolshevik secret police, the Interior Ministry's internal troops press service said Monday.

Felix Dzerzhinsky founded the Cheka, a security apparatus notorious for orchestrating mass summary executions during the Russian Civil War and the Red Terror. Established in 1924, the unit bore his name from 1926 until 1994, when its name was changed to the Independent Operational Purpose Division, the press service said. The Dzerzhinsky Division ensured security at the Potsdam Conference of 1945 and the 1980 Moscow Summer Olympics. It was also dispatched to the restive regions of Nagorno-Karabakh, North Ossetia and Chechnya upon the demise of the Soviet Union.

Putin Renames Police Unit After Bloody Cheka Founder Dzerzhinsky (The Moscow Times 23.9.2014)
Tässä Veikko Huuskan puheenvuorossa on myös KGB aiheeseen liittyvää:
Leipäkapina Donin Rostovissa 1962 joudutti Hrustshevin kaatumista

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

Tapio Onnela kirjoitti:
Felix Dzerzhinsky founded the Cheka, a security apparatus notorious for orchestrating mass summary executions during the Russian Civil War and the Red Terror.

It was also dispatched to the restive regions of Nagorno-Karabakh, North Ossetia and Chechnya upon the demise of the Soviet Union.

Putin Renames Police Unit After Bloody Cheka Founder Dzerzhinsky (The Moscow Times 23.9.2014)
Tässä Veikko Huuskan puheenvuorossa on myös KGB aiheeseen liittyvää:
Leipäkapina Donin Rostovissa 1962 joudutti Hrustshevin kaatumista[/quote]
=======================================================


Moscow Times´n art. kirj. Dzerzinskin perustaneen Tsekan, Leninin määräys Tsekasta 12.1917 jätetään mainitsematta. Mutta massateloituksia ja punaista terroriahan Tseka harjoitti jo Venäjän sisällissodassa, jonka jälkeen nimi muuttui edelleen RautaFelixin komennossa. Stalinin vainojen tsekistit likvidoitiin ja Berijakin Stalinin kuoleman jälkeen. Nimikin vaihdettiin KGB:ksi ja 4 vuotta myöhemmin pystytettiin Dzerzhinskin patsas Lubljankan vierelle. Kävin 1990 tai -91 tapaamassa koulukaveria, joka hoiteli YIT:n Metropol-hotelli saneerausta, suomalaiset matkarakentajat kutsuivat D.:n patsaspaikkaa "Pitkän palttoon aukioksi". Patsas kaadettiin hieman myöhemmin elokuun vallankaappausyrityksen yhteydessä. Lenin mauseleumillakin vahdinvaihtoa hoitelivat hyvin harjoitelleet "tinasotilaat". Hoitelevatkohan yhä?
D.:n patsasta on haluttu moneen otteeseen palauttaa paikalleen ja Leninin muumiota siirtää pois, kumpikaan aie ei liene ( vielä? ) toteutunut.
Tsekisti-nimitys näyttäisi olevan elossa ja kunniassa, ehkä FSB:n miehiäkin koskevana?

Veikko Palvo

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

Puhumme siis Stalinin ajan Neuvostoliiton orgaaneista versus Gorbatsovin ajan Neuvostoliiton orgaaneista, jotka muuten muuttivat nimeään ja organisaatiomuotoaankin siinä välissä (KGB perustettiin vasta 1954). Ihan vaan jos joltakin sattui unohtumaan.
Organisaatiouudistukset ja nimien vaihtaminen eivät välttämättä vaikuta organisaation kulttuuriin yhtään mitään vaan se periytyy myös uusiin organisaatioihin. Oletko sitä mieltä, että perestroika ehti vaikuttaa niin syvällisesti myös turvallisuupalvelun organisaatiokulttuuriin, että emme enää voi puhua jatkumosta joka ulottuu Stalinin ajoilta nykypäivään? Emme nyt puhu toimintatavoista vaan asenteista, joista tässä keskustelussa on erikseen mainittu nationalismi ja sovinismi. Näiden kahden osalta jatkumo minusta tosin ulottuu tsaarien aikaan saakka.

Esimerkkinä yritysmaailmasta voisi mainita esimerkiksi IVO:n ja Nesteen fuusion. Vielä 10 vuotta fuusion jälkeen firmassa oli kaksi yrityskulttuuria vaikka johtoporrasta oli kierrätetty ja organisaatiota myllätty. Tämä oli myös yksi syy yhtiön jakamiseen.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

JariL kirjoitti: Organisaatiouudistukset ja nimien vaihtaminen eivät välttämättä vaikuta organisaation kulttuuriin yhtään mitään vaan se periytyy myös uusiin organisaatioihin.
Eivät tietysti välttämättä. A priori ei vain voi oikein olettaa asiasta suuntaan tai toiseen, saati käyttää tällaista päätelmää joidenkin yksittäisten operaatioiden tarkoituksen arvailemiseen kuten edellä näytään tehdyn.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

Lähes 110 vuotta sitten 22.1.1905 muutaman tuhannen hengen joukko marssi työläisten tukiliikkeen johtajan pappi Gaponin johdolla viemään adressia keisarille Talvipalatsiin. Adressin tarkoitus oli anoa parempia työoloja. Perille he eivät päässeet, sillä kimppuun hyökkäsi joukko kasakoita ja sotilaita. Useita rauhanomaisista mielenosoittajista ammuttiin ja sai surmansa, virallisten tietojen mukaan noin sata, opposition mukaan useita tuhansia. Sotilaita oli yhteensä noin 10 000 eli huomattavasti mielenosoittajia enemmän. Marssi oli sikäli turha, sillä keisari ei ollut palatsissaan. Tsaarin sädekehä kansan silmissä sai pahan kolauksen. Tapaus on sittemmin tunnettu Verisunnuntain nimellä ja siitä katsotaan käynnistyneen tapahtumaketjun, joka johti massiiviseen lakkoliikkeeseen, vallankumoukseen ja perustuslailliseen monarkiaan. Lopputulos oli toki kenties vähemmän onnellinen, mutta muutti Venäjää oleellisesti. Neuvostoaikana tapaus kanonisoitiin.

110 vuotta sitten Venäjä kävi katastrofaalista sotaa pientä Japania kohtaan, jonka se uskoi kukistavansa helposti. Venäjä kärsi tappion toisensa jälkeen. Sodalla ei kuitenkaan ollut suoraa yhteyttä tammikuun tapahtumiin.

Eilen muutaman tuhannen mielenosoittajan joukko osoitti mieltään Manezhkan aukiolla Kremlin läheisyydessä ja myös Pietarissa. Mielenosoituksen kohteena oli Navalnyin veljesten saama tuomio siitä, että he olisivat kavaltaneet rahaa ranskalaiselta Yves Rocher-ketjulta. Paikalla oli runsaasti erikoisjoukkoja ja sotilaita, todennäköisesti enemmän kuin mielenosoittajia, jotka aidattiin ja ajettiin pois aukiolta. Paikalle tuli myös kotiarestiin määrätty Aleksei Navalnyi itse, joka kuitenkin vietiin paikalta pois nopeasti, mutta hän ei päätynyt vankeuteen.

Alumperin mielenosoitus oli suunniteltu 15.1. jolloin tuomio oli määrä julistaa. Se kuitenkin aikaistettiin juuri ennen uudenvuoden pyhiä, mutta silti paikalle saatiin haalittua jonkin verran väkeä sosiaalisen median avulla. Vaikka Navalnyin aiempi kotiarestituomio (jollaista Venäjän rikoslaki ei tunne) olisi muuttunut vankeudeksi jos hän olisi rikkonut sitä, mitään kotiarestin rikkomusta ei tuomioistuimen mukaan kuulemma ole tapahtunut. Sitä ei voisi edes perustella millään pykälällä. Päätös myös tuli hämmästyttävän nopeasti kun muuten Navalnyin jutun käsittely on kestänyt vuosikausia.

Mitkä ovat tapausten erot ja mitä niistä voidaan päätellä?

Reilu sata vuotta sitten laajat joukot saatiin tsaarivaltaa vastaan kun taloudellinen ja poliittinen tyytymättömyys yhdistyivät toisiinsa. Tällä hetkellä taloudellinen ja poliittinen tyytymättömyys ovat varsi kaukana toisistaan. Valtaosa ei ole kiinnostunut hallituksen vastustamisesta, vaan katsoo että taloudellisesti heillä menee edelleen riittävän hyvin ja toivovat parasta. Työläisten liikehdintä mm. avainsektorin (öljyala, kuljetusala) lakkoina ei näytä todennäköiseltä, vaikka todennäköisesti lakkoilijoita ei ammuttaisi. Tyytymättömyys ei kohdistu sosiaalisiin oloihin, vaikka sen pääsyynä on hallituksen talouspoliittinen ja ulkopoliittinen kyvyttömyys.

Valtiovalta näyttää ymmärtävän, että kovilla otteilla se kaivaa oman hautansa. Se ei siis voi kiristää niitä vaan ristii kätensä.

Gapon säilyi hengissä ja kuoli vasta vuonna 1906, hirtettynä huoneessaan Pietarissa. Häntä ei koskaan tuomittu Venäjällä, vaan hän pakeni lakkoliikkeen jälkeen ulkomaille mistä palasi perustuslain antamisen jälkeen lokakuussa 1905.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

Valtaistuimelle noussut Aleksanteri II ryhtyi Krimin sodan tappion jälkeen uudistuksiin ja Venäjän talouttakin alettiin rakentaa. Rautateitäkin oli sodan aikana vain n. 1000 km ja 25 v. myöhemmin 150-160 000 km. Britanniasta tullut Hughes kaivoi hiiltä ja rautaa Donetsilla ja ratakiskot olivat päätuotteita.
Kehitys jatkui Nikolai III:n kaudella 1881-1894, keisari oivalsi erityisesti armeijan kehityksen pohjana olevan "raskaan teollisuuden" rakentamisen.

"Teollistuminen levisi Venäjälle erityisellä voimalla 1890-luvulla", kirjoittaa Pertti Luntinen teoksessa Venäjän historia, päätoimittaja Heikki Kirkinen, Otava 2006.
"Valtiolle otettiin suuria lainoja, vuodesta 1897 alkaen pääasiassa Ranskasta."
"Köyhän Venäjän teollistaminen ei siis sujunut ilman ulkomaisia pääomia, niin että Venäjää on joskus sanottu puolisiirtomaaksi. Vilja oli ainoa vientitavara, josta saatiin tarpeeksi valuuttaa ulkomaisten korkojen, kuoletusten ja osinkojen maksamiseen; maatalous kustansi välillisesti Venäjän teollistumisen."
Siemens mm. rakensi tehtaita ja Nobel porasi öljyä Bakussa.
Nikolai II:n aikana v. 1912 lainasumma oli kohonnut 2,6 miljardiin ruplaan ja korot ja kuoletukset veivät 1/5 budjetista ja rasittivat maksutasetta.

Vallankumouksen 1917 jälkeen Venäjän teollisuus oli raunioina.
Pääministeri Urho Kekkonen kirjoittaa 1952 "Onko meillä malttia vaurastua"- tunnelmissa, sotakorvauksethan olivat juuri tulleet suoritetuiksi ja Suomi saattoi mm. ryhtyä rakentamaan vesivoimaa Karjalan mukana menetetyn korvaamiseksi, Neuvostoliiton teollistumisen https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1 historiasta: "Käänteentekevä NLn talouden kehityksen historiassa oli komm.puolueen 14. kokous 1925: Stalin vaati jyrkästi nopeaa teollistamista ja ns. "uusi oppositio" Zinovjevin ja Kamenevin johdolla vaati.....viljalla ja raaka-aineilla vaihdettavaksi teollisuustuotteita ja laitteita."
Stalin sitten toteutti oppositionkin vaatimuksen raskaan teollisuuden rakentamisesta viljan ja raaka-aineiden vientituloilla.

Venäjän talouden nykytilanteessa näyttäisi olevan paljolti samaa kuin Venäjän tilanteessa Krimin sodan jälkeen ja Stalinin NL:n viisivuotissuunnitelmien alun 1929 olosuhteissa?
Öljy- ja raaka-aineviennillä olisi kustannettava teollisuuden modernisointi. NLn perintönä vain aseteollisuus näyttäisi tuottavan vientituotteitakin, mutta panssarivaunut ja hävittäjälentokoneetkin lienevät jo vanhentuneita malleja.
Maataloudesta ei nyt ole rahoittajaksi, eikä tällä hetkellä ulkomaisen pääoman ja lainojenkaan saanti teollisuuden modernisointiin vaikuta kovinkaan helpolta?

Veikko Palvo

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

Venäjän oloja historiassa seuranneiden aikalaisten arvioista löytää toistuvasti sen havainnon, että ”mikään ei ole sitä miltä näyttää”.

Putin ja hupeneva valtaeliitti laittaa kaiken toivonsa öljyn hinnan nousuun, jonka tietenkin sinne vetää öljyä kuluttavien länsimaiden ja sitä myötä Kiinan uusi talouskasvu. Näin siis länsi lopulta nostaa Venäjän ylös ojasta.

Toisten arvioiden mukaan venäläiset energiayhtiöt kestävät hinnanpudotuksen leikiten, toisten mukaan niiden tilanne ei edes hinnannoususta kovin nopeasti parane. Toisten mukaan Venäjän valuuttavarannot ja velattomuus tekevät siitä kyllin vahvan kestämään vastaavat kolhut, toisten mukaan rahat loppuvat nopeasti, lisää ei tule ja pankkijärjestelmän romahdus vie muut mennessään nousi öljy sitten tai ei. Arviot ovat siis hyvin ristiriitaisia.

Varmaa on, että teknologiainvestointien tekemiseen tarvitaan toimivat yhteydet teknologiaa toimittaviin maihin ja hyvin toimivat rahoitusjärjestelyt. Jos sulkeutuminen kestää pitkään, tuloksena on ajan oloon vääjäämättä sama kehitys kuin 20-luvulla. Tuolloin ovia alettiin avata teknologiakuilun umpeen saamiseksi ja teollistamishankkeiden käynnistämiseksi. Sitten ovet laitettiin 30-luvulla kiinni, kun katsottiin että kuilu oli kaventunut riittävästi. 1980-luvulla eteen tuli jälleen vastaava tilanne, joka johti neuvostojärjestelmän nopeaan kaatumiseen heti kun ovia oli avattu.

Huonoilla ulkosuhteilla on aina mahdollista legitimoida valtaeliitin valta, joka muuten voi näyttää liian kyseenalaiselta. Näin teki Nikolai I ja näin teki Stalin. Pakkovallalle avoimuus on myrkkyä.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”