Venäjän tilanne historian näkökulmasta

[nylander]

Edellä kerroit, että miinat laskettiin venäläisten meriyhteyden katkaisemiseksi, mikä on selvästi sotilaallinen syy.

Kyseessä oli, kuten todettu, Tallinnan evakuoiminen 190 aluksella natsi-Saksan hyökkäyksen tieltä. Kyse ei siis käsittäkseni ollut puna-armeijan paosta Leningradiin. Sellaisesta en ole nähnyt mainittavan mitään.

En vieläkään ymmärrä, mikä on periaatteellinen ero ("sotilaallinen syy") esim. Wilhelm Gustloffin tapaukseen.

[historioija]

Edellä kerroit, että miinat laskettiin venäläisten meriyhteyden katkaisemiseksi, mikä on selvästi sotilaallinen syy.

Kyseessä oli, kuten todettu, Tallinnan evakuoiminen 190 aluksella natsi-Saksan hyökkäyksen tieltä. Kyse ei siis käsittääkseni ollut puna-armeijan paosta Leningradiin. Sellaisesta en ole nähnyt mainittavan mitään.

Jäivätkö siis sotajoukot Viroon vapaaehtoisesti vangeiksi? Nämä aikaisemman vastarinnan perusteella melkoiset ja pystyvät joukot olivat varmasti tärkeitä Leningradin puolustuksella. Sittemmin siirrettiin kaikki joukot Hangostakin Leningradiin. Kummassakin tapauksessa asianlaita oli vastapuolen tiedossa, ja se oli valmistautunut vihollisen heikentämiseen siinä tilaisuudessa, joskin siihen ainakin Hangon tapauksessa havahduttiin tarpeettoman myöhään.
Itsellään tallinnalaisilla ei liene monellakaan ollut asiaa Neuvostoliittoon, ellei sitten pakolla. Pahimmilla yhteistoimintamiehillä ja -naisilla lienee ollut totinen tarve vaihtaa maisemaa.

[Emma-Liisa]

The Soviets were worried about the American reactions. They had f.ex. got an American intelligence report about the US plans of the post-war policy towards Finland ("Treatment of Finland"). According to it, though Finland wasn't guilty of war, it was now on the loosing side and had to face a period of transition when the Soviet interests would be dominant. The Finnish people had yet a chance to independence, its own government dominant and culture. The US main target was an independent Finland with good relations with the SU. The 1940 borders would be OK (with Pechanga) but no more, even a smaller Finland would be better than if it was incorporated into the SU. More important than the borders would be that the social system. of Finland would be preserved (unlike in Germany and its satellites) and Finland would remain in the control of the democratic powers. All this worried the Soviets because the showed that the USA clearly favoured an independent, democratic Finland (in the Western terms, not in Soviet ones) though with friendly relations with the SU.

Olen yllättynyt, että Stalin olisi ollut huolestunut USA:n reaktioista Suomesta. Mikä reaktio olisi voinut olla?

Stalin ei tainnut jättää muistelmia jälkeensä. Ehkä hän oli levoton siitä, että länsivallat voisivat pahastuessaan estää häntä saamasta Berliiniä. Senhän on täytynyt olla hänelle paljonkin Helsinkiä arvokkaampi saalis.

Muistelmiin ei kannata uskoa. Ne ovat jälkikäteisselityksiä.

Ei kyse ollut Berlinistä, tuskin edes pelosta että länsivallat olisivat katkaisseet apunsa, josta puna-armeija suuresti hyötyi esim. kuljetuksissa.

Yksinkertaisesti Stalinin ei kannattanut menettää liittolaistensa riitemällä näiden kanssa Suomen takia, kun oli paljon isompia erimielisyyden aiheita kuten Puola.

[Emma-Liisa]

Edellä kerroit, että miinat laskettiin venäläisten meriyhteyden katkaisemiseksi, mikä on selvästi sotilaallinen syy.

Kyseessä oli, kuten todettu, Tallinnan evakuoiminen 190 aluksella natsi-Saksan hyökkäyksen tieltä. Kyse ei siis käsittääkseni ollut puna-armeijan paosta Leningradiin. Sellaisesta en ole nähnyt mainittavan mitään.

Jäivätkö siis sotajoukot Viroon vapaaehtoisesti vangeiksi? Nämä aikaisemman vastarinnan perusteella melkoiset ja pystyvät joukot olivat varmasti tärkeitä Leningradin puolustuksella. Sittemmin siirrettiin kaikki joukot Hangostakin Leningradiin. Kummassakin tapauksessa asianlaita oli vastapuolen tiedossa, ja se oli valmistautunut vihollisen heikentämiseen siinä tilaisuudessa, joskin siihen ainakin Hangon tapauksessa havahduttiin tarpeettoman myöhään.
Itsellään tallinnalaisilla ei liene monellakaan ollut asiaa Neuvostoliittoon, ellei sitten pakolla. Pahimmilla yhteistoimintamiehillä ja -naisilla lienee ollut totinen tarve vaihtaa maisemaa.

Myös juutalaisia lähti vapaaehtoisesti evakkoon. Latvian kohdalla asiasta kertoo René Nybergin Viimeinen juna Moskovaan.

Georg Otsia käsittelevässä virolaisessa elokuvassa, joka hiljattain näytettiin TV:ssä, Ots oli puna-armeijan asevelvollinen, joka kuului meritse evakuoitaviin. Laiva upposi mutta Ots pelastui. Onnekseen hän pääsi töihin selustassa eli laulamaan.

PS. Hangosta ei ollut muuta kuin meritie. Baltiasta joukot saattoivat vetäytyä myös maitse - jos eivät totelleet Stalinin määräystä olla perääntymättä - ja jääneet mottiin ja sotavangiksi.

[Emma-Liisa]

Edellä kerroit, että miinat laskettiin venäläisten meriyhteyden katkaisemiseksi, mikä on selvästi sotilaallinen syy.

Kyseessä oli, kuten todettu, Tallinnan evakuoiminen 190 aluksella natsi-Saksan hyökkäyksen tieltä. Kyse ei siis käsittäkseni ollut puna-armeijan paosta Leningradiin. Sellaisesta en ole nähnyt mainittavan mitään.

Wikipedia ainakin mainitsee "neuvostojoukot ja neuvostohallinnon perheineen".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tallinnan_evakuointi

[nylander]

Jäivätkö siis sotajoukot Viroon vapaaehtoisesti vangeiksi? Nämä aikaisemman vastarinnan perusteella melkoiset ja pystyvät joukot olivat varmasti tärkeitä Leningradin puolustuksella. Sittemmin siirrettiin kaikki joukot Hangostakin Leningradiin. Kummassakin tapauksessa asianlaita oli vastapuolen tiedossa, ja se oli valmistautunut vihollisen heikentämiseen siinä tilaisuudessa, joskin siihen ainakin Hangon tapauksessa havahduttiin tarpeettoman myöhään.
Itsellään tallinnalaisilla ei liene monellakaan ollut asiaa Neuvostoliittoon, ellei sitten pakolla. Pahimmilla yhteistoimintamiehillä ja -naisilla lienee ollut totinen tarve vaihtaa maisemaa

Niinpä. Tunnut olevan (kaiken muun ohella) niin etevä sotastrategi, että minä, joka joudun etupäässä nojaamaan "kirjatietoon", jään sanattomaksi.

[historioija]

Jäivätkö siis sotajoukot Viroon vapaaehtoisesti vangeiksi? Nämä aikaisemman vastarinnan perusteella melkoiset ja pystyvät joukot olivat varmasti tärkeitä Leningradin puolustuksella. Sittemmin siirrettiin kaikki joukot Hangostakin Leningradiin. Kummassakin tapauksessa asianlaita oli vastapuolen tiedossa, ja se oli valmistautunut vihollisen heikentämiseen siinä tilaisuudessa, joskin siihen ainakin Hangon tapauksessa havahduttiin tarpeettoman myöhään.
Itsellään tallinnalaisilla ei liene monellakaan ollut asiaa Neuvostoliittoon, ellei sitten pakolla. Pahimmilla yhteistoimintamiehillä ja -naisilla lienee ollut totinen tarve vaihtaa maisemaa

Niinpä. Tunnut olevan (kaiken muun ohella) niin etevä sotastrategi, että minä, joka joudun etupäässä nojaamaan "kirjatietoon", jään sanattomaksi.

Koettaisit pysyä asialinjalla, enhän minäkään puutu sinuun, vaan kirjoittelen vain noista kaukaisista ajoista, oli se sitten vaikka vähemmänkin osuvaa.

[nylander]

Wikipedia ainakin mainitsee "neuvostojoukot ja neuvostohallinnon perheineen".

Jaa. Historiantutkija, talvisodasta väitellyt Pirkko Kanervo taas kirjoittaa:

Menehtyneet olivat etupäässä venäläisiä ja virolaisia siviilejä sekä haavoittuneita venäläisiä sotilaita.

Jos pääosa kuitenkin sinun lähteesi mukaan oli neuvostojoukkoja, niin miksiköhän kuolonuhrit tuolla lailla oudosti valikoituivat siviileihin ja haavoittuneisiin painottuen?

Oliko muuten Wilhelm Gustloffilla, josta paljon on kirjoitettu, pelkästään siviileitä? Itselläni on harmaa muistikuva, että kyseessä oli myös sotilaskuljetus?

[nylander]

Koettaisit pysyä asialinjalla

Kuule ihan samat sanat. Yritäpä kerrankin tukea sanottavasi johonkin asiapitoiseen eikä aina vain omiin päähänpälkähtelyihisi. Muistelen Agricolan toimittajan usein huomauttaneen tyhjänpäiväisistä kommenteista.

Itsellään tallinnalaisilla ei liene monellakaan ollut asiaa Neuvostoliittoon, ellei sitten pakolla. Pahimmilla yhteistoimintamiehillä ja -naisilla lienee ollut totinen tarve vaihtaa maisemaa.

Mielestäni kommenttisi, jonka totuusarvo on vain oman mielikuvituksesi varassa, osoittaa törkeää ihmishenkien halveksuntaa.

[Emma-Liisa]

Oliko muuten Wilhelm Gustloffilla, josta paljon on kirjoitettu, pelkästään siviileitä? Itselläni on harmaa muistikuva, että kyseessä oli myös sotilaskuljetus?

Jälkikäteen tiedetään, että oli sotilaitakin (tosin sukellusvene ei tietysti voinut sitä tietää):

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Gustloff_(laiva)

Kannattaa lukea Günter Grassin Ravunkäyntiä, joka käsittelee myös sitä, miten laivan kohtaloa on käytetty hyväksi.

[historioija]

Koettaisit pysyä asialinjalla

Kuule ihan samat sanat. Yritäpä kerrankin tukea sanottavasi johonkin asiapitoiseen eikä aina vain omiin päähänpälkähtelyihisi. Muistelen Agricolan toimittajan usein huomauttaneen tyhjänpäiväisistä kommenteista.

Itsellään tallinnalaisilla ei liene monellakaan ollut asiaa Neuvostoliittoon, ellei sitten pakolla. Pahimmilla yhteistoimintamiehillä ja -naisilla lienee ollut totinen tarve vaihtaa maisemaa.

Mielestäni kommenttisi, jonka totuusarvo on vain oman mielikuvituksesi varassa, osoittaa törkeää ihmishenkien halveksuntaa.

Mikä siinä?

[Lemmi]

Luulen jsn:n kirjoittaneen, että MH17 alasampumista on peitelty ja kai tarkoittaen Venäjän peitelleen alasampumista. Mielestäni sitä ei peitelty vaan alas ampumisesta oli melkoinen mediamylläkkä. Uskon, että myllytys on mennyt jsn:ltä ohi silmien ja korvien. Ei hän vääristellä halunnut. Sellaiseen en usko, mutta voin olla väärässäkin.

Heh. Venäjä on todellakin esittänyt aika monta vaihtoehtoa kuka koneen ampui alas. Yksikään niistä ei ole venäläiset separatistit ja heidän johtajansa Venäjän tiedustelupalvelusta. Muut vaihtoehdot onkin siis esitetty tämän vaihtoehdon peittelemiseksi. Vain tämä yksi, kaikkein ilmeisin puuttuu.

En tajunnut, että putoamisen peittely onkin vaihtoehtojen esittämistä. Muistaakseni ensin kirjoitit, että Venäjä peittelee putoamista.

Mille vaihtoehtoiset selitykset ovat vaihtoehtoja?

Venäjällä on esitetty selityksiä koneen putoamiselle ja uskon sinua, että Hollannissa, Saksassa, Romaniassa ja Britanniassa ja ehkä myös muualla esitetyt selitykset on esitetty hollantilaisten johtaman tutkijaryhmän tutkimustuloksen peittelyksi, vaikka tutkimustulos ei ole valmis, mutta voi olla, että olen typerys.

Aika hyvä katsaus eri selityksiin on BBC:n dokumentti, joka esitettiin YLE:ssä muutamia viikkoja sitten ja josta kirjoitin Ukraina-ketjuun aiemmin kun se aiottiin esittää Britanniassa. Selityksiä, teorioita ja analyyseja on useita ja tekijöinä kirjava joukko itse oppineista aktivisteista BUK-ohjusten valmistajaan.

Luulen että vakavin peittely-yritys, eikä se ole yritys vaan oikeaa peittelyä on USA:n kieltäytyminen luovuttamasta satelliittikuvia ja tiedustelutietoa, joita USA:n ulkoministeri John Kerry on mainostanut USA:lla olevan hallussaan. Toiseksi vakavin on Ukrainan tutkien sulkeminen tapahtuman aikaan. Minulle on epävarmaa olivatko tutkat todella suljettuja vai onko kyse siitä, ettei tutkatietoja haluta luovuttaa hollantilaisten johtamalle tutkijaryhmällä, joka toimii Ukrainan tiedustelupalvelun SBU:n tiloissa Kiovassa.

Tutkimuksiin kuluu valtavasti aikaa kun nuo kaksi oleellista ja tärkeää tietoa puuttuvat ja herättää, on tutkimuksen tulos mitä tahansa, jatkossa epäilyn tuloksen oikeellisuudesta. Luulen, että avoimuus olisi ollut paras vaihtoehto, mutta poliittisesti se ei kai sopinut.

MH17 putoaminen oli poliittisesti erittäin tärkeä tapahtuma Venäjän vastaisten pakotteiden asettamiselle.

[jsn]

Satelliitti- ja tutkakuvaa olisi varmasti myös Venäjällä, olihan sillä lentokoneen putoamisen aikaan rajan toisella puolella vahvat sotavoimat. Varmasti niitäkin voisi saada käyttöön. Venäjä on sen sijaan esitellyt kuvia tietokonepeleistä.

BUK-ohjuksen valmistaja on käsittääkseni venäläinen valtion omistama yhtiö jonka pääasiakas on Venäjän valtio.

Vaihtoehtoja on kuitenkin rajallinen määrä. Mm. salamaniskut yms. on voitu jo poissulkea, varmasti myös avaruusoliot. Hollantilaisen tutkimusryhmän tulos on jo julkaistu ja sen mukaan koneen pudotti siihen kovalla voimalla osunut räjähtävä kappale. Venäjä koetti tätä ennen todistaa tietokonepelitulosteella, että koneen päällä olisi lentänyt ukrainalainen hävittäjä. Sen jälkeen BUK-valmistaja koetti vielä väittää tutkimusraportin julkistamisen jälkeen, että kyseistä ohjusta ei ollut Venäjän vaan Ukrainan asevoimien käytössä. Kuitenkin ainoa joka jo ennen tätä oli pudottanut koneita BUKilla Ukrainan alueella olivat separatistit. He myös julkistivat kaikki nämä saavutuksensa, samoin samana päivänä kun MH 17 putosi, tuli tällainen tiedote joka sitten vedettiin takaisin. Separatistit myös väittivät, että koneessa oli valmiiksi kuolleita ruumiita, jotka oli pakattu sinne Amsterdamissa. Miksi tällaisia piti keksiä jos kerran he tiesivät ukrainalaisten pudottaneen koneen? Olisi luullut heidän tienneen asian?

[Lemmi]

Luulen satellittien kiertävän avaruudessa ja ne ottavat kuvia aika ajoin samasta alueesta. Jos on paljon satelliitteja saa kuvat samasta alueesta usein. Vaikka Venäjällä varmasti on vakoilusatelliitteja, voi olla, ettei yksinään ollut juuri MH17 putoamisen hetkellä Ukrainan yllä kuvaamassa. USA:lla on ainakin John Kerryn mukaan todisteet, jotka osoittavat mistä ohjus on ammuttu. USA:n tulisi antaa todisteet hollantilaisten johtamalle turkijaryhmälle.

En tiedä jokaista yksityiskohtaa, joka liittyy MH17:n putoamiseen. Tiedän vain vähän asiasta. Venäjän Rostovin lennonjohdon tutkalla näkyi kiertäviä kohteita MH17:n vieressä. Hollantilaisten johtaman teknisen tutkinnan mukaan ne olisivat olleet MH17:stä irronneita osia.

Joku venäläinen on kai esittänyt sellaista, jonka muut ovat havainneet tietokonepelin kuvista koostetuksi. Muistaakseni hollantilaisen mielestä Ukrainan ilmavoimien kone, lentäjän nimikin olisi tiedossa, pudotti koneen. Romanialaisen mielestä puolalaiset lentäjät pudottivat MH17:n. Saksalaisen mielestä lentokoneesta ammuttu ohjus.

BUK-ohjuksia on erilaisia malleja ja niissä on erilaisia kärkiä. Muistaakseni BUK:n valmistaja kertoi, ettei Venäjällä ole ollut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ohjuksissa kärkeä, jonka sirpaleen hollantilaiset sanovat löytäneensä. Yhteensä löydettyjä sirpaleita on kai 2-3.

Kapinalliset eivät olleet pudottaneet yhtään Ukrainan ilmavoimien konetta BUK:lla vaan muilla ohjuksilla, jotka eivät yllä 10 000 metriin asti. Ohjuksilla pudotettiin matalalla lentäviä hävittäjiä ja vissiin helikoptereita.

Monia eri teoriota on esitetty putoamisen syystä. Yksi teoria on, että Kolomoiskyn rahoittamat joukot olisivat saaneet Ukrainan armeijan BUK:n ampuneet MH17:n luullen sitä Venäjälle palaavan Putinin koneeksi, mutta Putin ei lentänyt Ukrainan ylitse.

Kuten usein epäselvien tapahtumien yhteydessä esiin putkahtaa kylähullujakin, joilla on omia teorioitaan. Osa niistä saa julkisuutta mediassa, jos niillä on uutisarvoa. Joku heistä on kai sanonut pakastetuista ruumiistakin. Valmiiksi kuolleita. En tiedä ehtiikö ruumis pakastua, mutta ehkä kylmetä yläilmojen pakkasessa.

Hollantilaisten johtama tukijaryhmä selvittää syyllisyyttä. Edellinen jo julkaistu raportti selvitti syytä koneen putoamiseen. Se mm selvitti oliko koneen putoamiseen tekninen vika.

Syyllisyyttä selvitetään yhdessä Ukrainan SBU:n kanssa Kiovassa, mikä ei ainakaan lisää tutkimuksen objektiivisuutta. Se aiheuttaa tarpeetonta epävarmuutta tuloksiin ja lisäksi kun Ukrainalla on hyväksymisoikeus julkaistaviin tuloksiin pystyy Ukraina käytännössä varmistamaan, ettei sille haitallisia tuloksia tule julki. Syyllisyystutkimuksen tulokset julkaistaan tietääkseni syksyllä.

Parasta olisi, että USA antaisi omat tietonsa tutkijaryhmän käyttöön. Ne tiedot, mitkä John Kerry sanoi USA:lla olevan ja osoittavan mistä ohjus laukaistiin. En kuitenkaan usko, että tietoja annetaan. Syy on poliittinen. Joskus tulevaisuudessa, ehkä 20 vuoden kuluttua, tiedot voivat paljastua kuten kävi Neuvostoliiton pudottaman korealaiskoneen tietojen kanssa ja Ruotsin sukellusvenejahdin kanssa 80-luvulla.

[Veikko I Palvo]

Suomi oli valmis vaihtamaan hallitusta ja tekemään rauhan juhannuksena 1944, mutta perääntyi sitten, ilmeisesti koska Mannerheim muutti mielensä.

Lukemani mukaan Mannerheim ei suinkaan ollut ainoa päättäjistä ja vastuussa olevasta johdosta, jonka kannat ja painotukset vaihtelivatkin.
Ns. "rauhanoppositiossa" mielipiteitä ei muutettu ja tuo oppositiolla oli sotaponnisteluja haittaava vaikutus kotirintamalla ja kansainvälisestikin ja
panikoivan "rauhanopposition" voinee katsoa olleen oikeastaan rauhantekoa vastaan, antautuminen olisi tietystikin merkinnyt rauhaa.

"Urho Kekkosen kokoama `edustajain ryhmä´kävi 23.6.1944 presidentti Risto Rytin luona. Heidän mukaansa suurhyökkäys oli jo johtanut `poliittisen johtomme spekulaatioiden murskaamiseen." He vaativat rauhan mahdollisuuksien nopeaa tutkimista ja uuden hallituksen muodostamista. Kekkosen sanoin "ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kova rauha" ja välitön irtaantuminen Saksasta."

"Isänmaan kohtaloa ei voitu hädän hetkellä ratkaista eripuraisessa eduskunnassa. Aina oli mahdollista, että eduskunnan enemmistö ei olisi asettunut tukemaan hallitusta. Aika oli valumassa käsistä."

"Rauhanharrastajien kokouksessa 22.6.1944 kansanedustaja Urho Kekkonen oli laatinut luonnoksen päiväjärjestykseen siirtymisen sananmuodoksi. Siitä täytyi luopua, koska hallitus ei tuonut tiedonantoa eduskuntaan. Kekkonen laati sen jälkeen luonnoksen välikysymykseksi. Siitäkin luovuttiin."
Kekkonen oli suunnitellut pakolaishallituksenkin perustamista ja pyysi Paasikiveä sen johtoon. Onnekseen Paasikivi kieltäytyi ja oli käytettävissä sodan jälkeen.
Väinö Tanner Unohdetut päiväkirjat 1943 - 1944, Hannu Rautkallio ja Lasse Lehtinen, Paasilinna 2011. Tannerin päiväkirjat oli ennen "(jatko-)sotaan syyllisten" nimeämistä 1945 toimitettu USAan ja ovat löytyneet Hoover-instituutin arkistosta.

Kekkosen opposition käydessä pres. Rytin luona juhannusaattona 23.6.-44 Stalinin vastaus ei ollut tullut. Väinö Tannerin pvk.: 23.6.1944 klo 21.30 saapui kuriiri tuoden Neuvostoliiton vastauksen ( Suomen hallituksen ja Suomen päättäjien rauhantunnusteluihin: ) "...toivomme Suomen hallitukselta saavamme presidentin ja ulkoministerin allekirjoittaman selityksen, että Suomi on valmis antautumaan ja pyytämään rauhaa Neuvostohallitukselta."

Tanner kannatti ryhtymistä keskusteluun antautumisehdoista ja "missään tapauksessa ei olisi annettava mitään sitoumusta Saksaan päin." " Ryti yhtyi pääkohdittain esittämiini ajatuksiin. Syntyi laaja keskustelu, jonka kestäessä oltiin pariin kertaan puhelinyhteydessä Mannerheimin kanssa. M. varoitti puhelimessa jyrkästi päästämästä ulos tietoa antautumisvaatimuksesta."
Suomelta vaadittu antautuminen oli voitokkaan suurhyökkäyksen vaihtoehto. Kumpikin johtaisi samaan lopputulokseen, Suomen valloittamiseen ja miehitykseen.
Presidentti Ryti antoi henkilökohtaisen sitoumuksen 23.6.1944 Ribbentropille. Asiasta äänestettiin valtioneuvostossa ( " sitoumuksen puolesta 10 ääntä ja 6 vastaan ( 5 sos.dem:ia + Kauppi " )) ja heti hallituksen istunnon jälkeen pidettiin virallinen presidentin istunto.
Valtioneuvoston äänestyksessä Tanner kirjautti pöytäkirjaan "käsityksenäni sitoumusta ei voida hyväksyä" ja Tannerin epävirallisesti hyväksymä allekirjoittaminen oli epäilemättä parlamentalismin loukkaus, mutta näin Suomi kuitenkin pelastettiin.

"Stalin ilmeisesti koki itsensä moninkertaisesti petetyksi. Suomen "ehdoitta antautumista" olivat tarjoilleet monet tahot: suomalaisten "harhauttamat" ruotsalaiset, toiveikas madame Kollontai ja epämääräiset suomalaiset oppositioainekset. Diktaattorin oma tiedustelukin oli pahoin epäonnistunut raportoidessaan suomalaisten mielialoista.
Rytin - Ribbentropin sopimus oli sitten kylmä isku vasten kasvoja niin Stalinille kuin Helsingissä sisäistä eripuraa kylväville piireille."

Suomessa ei näkynytkään merkkejä sisäisestä kaaoksesta, hallitus oli vallassa ja Mannerheim johti sotilaallista torjuntaa, joka pysäytti puna-armeijan Tali-Ihantalassa, Nietjärvellä ja Viipurinlahdella ja viimeiseksi vielä Ilomantsissakin.
Stalin ei enää vaatinut Suomelta ehdotonta antautumista.

Veikko Palvo