Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Suvivirsi

Suvivirsi on jälleen herättänyt kiivasta keskustelua, joka johtuu joko aikaisen kevään virittämästä kesän odotuksesta, tai sitten siitä, että apulaisoikeuskansleri on ottanut kantaa uskonnollisten elementtien osuudesta kouluopetuksessa. Oikeuskanslerin tehtävähän on valvoa sitä miten lakeja pannaan täytäntöön, lakien muuttaminen on sitten eduskunnan tehtävä. Tällä kertaa päätös erosi perustuslakivaliokunnan ja apulaisoikeusmiehen aiemmista tulkinnoista, joissa Suvivirren laulamista koulujen päätöstilaisuuksissa ei pidetty ongelmallisena. Suvivirrestä kirjoittavat Reima Välimäki ja Nils Erik Villstrand.

Kulttuurihistorioitsija Reima Välimäki kirjoittaa Suvivirrestä blogissaan Officium Inquisitionis. Hänen mielestään virressä nimenomaan on kyse uskonnonharjoittamisesta sekä sisällön että esitystavan perusteella.
Asiat kuten ”suomalainen kulttuuri” tai ”traditio” ovat vähintäänkin hankalia. Niin hankalia, että niitä tutkitaan ja määritetään jatkuvasti uudelleen useamman yliopistollisen oppiaineen piirissä. Eikä kyse suinkaan ole vain akateemisesta hiustenhalkomisesta, vaan ennen kaikkea siitä, että inhimillinen toiminta on jatkuvassa liikkeessä ja pakenee lopullista totuutta julistavia määritelmiä. Se tekee siitä kiehtovan tutkimuskohteen, mutta samalla humanistisen tutkimuksen käsitteistä kehnoja oikeudellisia mittatikkuja. Tämän toteaa myös apulaisoikeuskansleri päätöksessään: ”suomalainen kulttuuri” taikka ”juhlaperinne” eivät ole oikeudellisia, objektiivisia eivätkä varsinkaan pysyviä ja staattisia ilmiöitä.” (s. 8/10). Tietenkään näissä keskusteluissa ei edes ole kyse analyyttisistä käsitteistä, vaan sanojen arkikielisestä käytöstä, mikä sotkee asiaa entisestään.

Se, kuinka epämääräisestä asiasta tässä on kyse, käy ilmi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljasen Yle uutisille antamasta lausunnosta:
“Itse annan aika paljon painoa sille, että uskonnonvapauslakia säädettäessä eduskunnan perustuslakivaliokunta tulkitsi ja hyväksyi ajatuksen, että esimerkiksi Suvivirren kohdalla on enemmän kysymys yhteiskunnan traditioihin ja perinteisiin liittyvästä kysymyksestä kuin uskonnonharjoittamisesta, sanoo Viljanen.”

”Yhteiskunnan traditiot ja perinteet”, mutta ei uskonnonharjoittamista? Kaikilla traditioon, kulttuuriin ja perinteeseen vetoavilla vaikuttaa olevan implisiittinen käsitys, että nämä eivät sisällä uskonnonharjoittamista, ainakaan uskonnonvapauslain tarkoittamassa muodossa. Koska Suvivirsi kuuluu juhlakulttuuriin, traditioon tai mihin milloinkin, sitäkään ei tule pitää uskonnonharjoittamisena. Mistä lähtien nämä asiat sulkivat toisensa pois? Eivät tietenkään milloinkaan, päinvastoin Suvivirren pitäminen suomalaisena kulttuuriperintönä todistaa päinvastaista. Seurauksena toki on myös paradoksi: uskonnollista osaa koulujen traditioista puolustetaan sanomalla, ettei traditio ole oikeastaan uskonnollista.

Paitsi että lainsäädännön kommentoijat liikkuvat älyllisesti heikoilla jäillä perustellessaan tulkintoja vesitetyillä ja sisäisesti ristiriitaisilla tokaisuilla perinteestä ja suomalaisesta kulttuurista, niin vielä enemmän metsään menevät he, jotka heittävät lonkalta arvioita uskonnollisesta sisällöstä ja kokemuksesta. Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja viime vuoden lausunnossa Suvivirrestä (Dnro 2488/4/13) ryhtyi tällaiseen sisältöanalyysiin:

”Käsitykseni mukaan yllä siteeratuissa puitteissa pysyttäessä suvivirttä ei kuitenkaan koulun kevätjuhlassa laulettuna voida pitää sisällöllisesti korostuneen uskonnollisena: sana Jumala kyllä mainitaan, mutta vain kerran. ”

Kun Jumala mainitaan vain kerran, niin kyseessä ei ole korostuneen uskonnollinen sisältö? Melko mutkatonta tulkintaa, etenkin kun unohdetaan sanat ”Luoja”, ”Herra”, ja ”Jeesus”. Ehkä keskiajantutkijan silmä on jotenkin ylivirittynyt, mutta minä pitäisin Suvivirttä erittäin uskonnollisesti ladattuna, en pelkästään sisällöltä, vaan myös sisällön ja esittämistavan vuorovaikutuksen perusteella.
Musiikki on elämyksellistä ja tunteita herättävää, ja tässä siihen yhdistyy vahva uskonnollinen vaatimus (Herran ylistäminen), joka toteutetaan samalla hetkellä itse laulaen. En nyt väitä, että tämä väistämättä herättäisi suurta jumalanpelkoa jokaisessa kesälomaa odottavassa teinissä, mutta on täysin perusteetonta väittää, etteikö Suvivirressä olisi korostuneen uskonnollista sisältöä ja potentiaalia uskonnolliseen kokemukseen, myös koulun kevätjuhlassa.
Kaikesta nurinasta huolimatta en nyt esitä, että Suvivirsi pitäisi suin päin kieltää. Ymmärrän myös niitä, joiden mielestä se on kaunis kevätjuhlan ohjelma. Mutta jos se halutaan sisällyttää kaikille pakollisen peruskoulun ohjelmaan, niin sen puolustajien kannattaa keksiä vankemmat perustelut kuin epämääräiset heitot perinteestä tai vielä epätoivoisemmat selittelyt, ettei kyseessä oikeastaan ole uskonnon harjoittaminen.
Aiheeseen on tarttunut myös Nils Erik Villstrand Åbo Akademin pohjoismaisen historian professori blogikirjoituksessa Blomstertid och kulturarv, joka päätyy hieman toisenlaiseen näkemykseen kuin Reima Välimäki:

Villstrand korostaa sitä miten monikulttuurisessa yhteiskunnassamme erilaisuus on hyväksyttävä ja sitä pitää kunnoittaa ja Suvivirsi on meidän kulttuurimme ominaispiirre:
Det multikulturella samhälle som vi långsamt blir en del av kräver att vi lär oss hantera olikhet och visa respekt. Så exit, ”Den blomstertid” i traditionell tappning? Jag hör inte till dem som tänker så. Att avstå från någonting så centralt i vårt kulturarv förefaller inte särskilt väl övervägt eftersom det inte är i någons intresse att så sker.
Villstrand korostaa suvaitsevaisuutta, mutta siihen kuuluu myös oman perinteen arvostus
Tolerans är onekligen ett honnörsord och en ledstjärna i det mellanmänskliga umgänget men av toleransen följer inte med logisk nödvändighet ett krav på självutplåning. Snarare tvärtom, den förutsätter som jag ser det en bevarad mångfald, att det finns något substantiellt att tolerera. Tolerans är således åtminstone i sin klassiska betydelse inte detsamma som att omfatta (”gilla” på twitterska).
Vaikka hänen mielestään kulttuuriperintö on hyvin löysä käsite ja toki Suvivirsi on mitä syvimmin kristillistä traditiota mutta Villstrandin mielestä myös meillä kalpeakasvoisilla pohjoisen asukeilla, jotka ovat jälleen kerran, kuin ihmeen kaupalla selvinneet ankarasta talvesta annettava mahdollisuus osallistua kulttuurien välisen dialogiin omasta näkökulmastamme:
Kulturarv är i likhet med kanon vid närmare eftertanke ett lömskt begrepp – vad som ingår i det och vad som ställs utanför skall vara underställt kontinuerlig diskussion – men det går inte att komma ifrån att vi förvaltar ett i hög grad kristet arvegods. I en genuin interkulturell dialog skall också vi blekansikten i norr som överlevt ännu en vinter ha något för oss värdefullt att erbjuda. ”Idas sommarvisa” må vara hur fin som helst, men inte lär den kunna ersätta ”Den blomstertid”. Det ljusa kristna budskapet om en nåd som räcker året om i psalmen kan rimligen vid behov vägas upp med hjälp av programinslag som lyfter fram pärlor ur andra kulturkretsars skattkammare.
Ja mitä sitten tulisi tilalle? Olisiko Disneyjoulun kuvasto sitten parempi vaihtoehto, eihän joulupukkiin ja tonttuihinkaan kovin moni usko:
”Jultomtens verkstad” à la Disney i stället för julevangeliet och ”Mitt sommarlov” i schlagertakt i stället för ”Den blomstertid” – vilka praktiska konsekvenser får Puumalainens färska ställningstagande? Vem som slår ut vem i det statliga beslutsfattandet är inte helt klart för mig, men Riksdagens grundlagsutskott tog i alla händelser 2003 ställning och konstaterade att ”Den blomstertid” eller julevangeliet inte förvandlar en skolfest till ett kristet evenemang. Och i fjol kom biträdande justitieombudsman Jussi Pajula med sitt fyra sidor långa ställningstagande som överensstämmer med grundlagsutskottets ståndpunkt. Redan 2011 tog han ställning mot bordsböner i skolan medan han om ”Den blomstertid” konstaterar att psalmen är fast rotad i finländsk kultur och att den sjungen på en skolavslutning inte innebär en kränkning av religionsfriheten.
* Tässä uskonnoton uusversio (Pro Seremoniat) virren sanoista:

* Muistin virkistämiseksi pari versiota virrestä:



Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Suvivirsi

Tapio Onnela kirjoitti: Kulttuurihistorioitsija Reima Välimäki kirjoittaa Suvivirrestä blogissaan Officium Inquisitionis. Hänen mielestään virressä nimenomaan on kyse uskonnonharjoittamisesta sekä sisällön että esitystavan perusteella.
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja viime vuoden lausunnossa Suvivirrestä (Dnro 2488/4/13) ryhtyi tällaiseen sisältöanalyysiin:

”Käsitykseni mukaan yllä siteeratuissa puitteissa pysyttäessä suvivirttä ei kuitenkaan koulun kevätjuhlassa laulettuna voida pitää sisällöllisesti korostuneen uskonnollisena: sana Jumala kyllä mainitaan, mutta vain kerran. ”

Kun Jumala mainitaan vain kerran, niin kyseessä ei ole korostuneen uskonnollinen sisältö? Melko mutkatonta tulkintaa, etenkin kun unohdetaan sanat ”Luoja”, ”Herra”, ja ”Jeesus”. Ehkä keskiajantutkijan silmä on jotenkin ylivirittynyt, mutta minä pitäisin Suvivirttä erittäin uskonnollisesti ladattuna, en pelkästään sisällöltä, vaan myös sisällön ja esittämistavan vuorovaikutuksen perusteella.
Musiikki on elämyksellistä ja tunteita herättävää, ja tässä siihen yhdistyy vahva uskonnollinen vaatimus (Herran ylistäminen), joka toteutetaan samalla hetkellä itse laulaen. En nyt väitä, että tämä väistämättä herättäisi suurta jumalanpelkoa jokaisessa kesälomaa odottavassa teinissä, mutta on täysin perusteetonta väittää, etteikö Suvivirressä olisi korostuneen uskonnollista sisältöä ja potentiaalia uskonnolliseen kokemukseen, myös koulun kevätjuhlassa.
Kaikesta nurinasta huolimatta en nyt esitä, että Suvivirsi pitäisi suin päin kieltää. Ymmärrän myös niitä, joiden mielestä se on kaunis kevätjuhlan ohjelma. Mutta jos se halutaan sisällyttää kaikille pakollisen peruskoulun ohjelmaan, niin sen puolustajien kannattaa keksiä vankemmat perustelut kuin epämääräiset heitot perinteestä tai vielä epätoivoisemmat selittelyt, ettei kyseessä oikeastaan ole uskonnon harjoittaminen.
Jos nykyään lauletaan "Porvarit, keisarit, helvetti heille", niin onko tämä otettava kirjaimellisesti kehotuksena toimittaa ko. henkilöt mainittuun paikkaan, minkä takia laulajista on pysyttävä visusti erossa? Vai onko kysessä työväenliikkeen perinnelaulu, jossa tärkeintä on nostalgia?

Onko virsien laulaminen uskonnonharjoitusta? Jollekin joka uskoo on. Toiselle joka ei usko, ei ole. Jälkimmäisistä joku laulaa, koska tajuaa laulun sanat symbolisesti, toinen laulaa koska pitää sävelestä eikä ajattele sanoja.

Kolmas joka ei laula, ilmeisesti käsittää sanat kirjaimellisesti. Silloin jää laulamatta myös Kotkan ruusu ja Ei tippa tapa, jos ei sisältöön yhdy.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Suvivirsi

Tapio Onnela kirjoitti:S
* Tässä uskonnoton uusversio (Pro Seremoniat) virren sanoista:
Tämä on tietenkin kiintoisa ehdotus ja voisi sopia kompromissiksi: lauletaan vanhalla sävelellä mutta uusilla sanoilla.

Tarkemmin katsottuna uusi versio merkitse melkoista köyhtymistä: tuloksena on pelkkä luonnonruno vailla symboliikkaa.

Erityisesti kiinnittää huomiota, että sellaiset käsitteet kuin "siunaus", "kiitollisuus", "armo" ja "rakkaus" on jätetty pois. Onkko uudelleen runoilijan mielipide se, että ne kuuluvat vain kristinuskoon - vai eikö taito ole riittänyt sanomaan edes joitakin näistä asioita ei-uskonnollisesti?

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Suvivirsi

Emma-Liisa kirjoitti: Jos nykyään lauletaan "Porvarit, keisarit, helvetti heille", niin onko tämä otettava kirjaimellisesti kehotuksena toimittaa ko. henkilöt mainittuun paikkaan, minkä takia laulajista on pysyttävä visusti erossa? Vai onko kysessä työväenliikkeen perinnelaulu, jossa tärkeintä on nostalgia?
Hyvä huomio! Ajankohtainen lauluhan on nyt myös tämä:
Köyhä Suomen kansa
katkoo kahleitansa
kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan
nostaa maasta armeijastaan
jalon kansan parhaat pojat taistohon.

Hallitus on vankka
kätyrlauma sankka
se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan.
Urhojansa kansanvalta
työntää esiin kaikkialta
elämästä, kuolemasta kamppaillaan.

Byrokraatit kuolevat, helvetit ja tuonelat,
avaavat jo porttinsa yl' onnettoman maan.
Siellä murhanhenget saavat, sydänverta janoavat,
särpiellä hurmejuomaa kera korppien.

Mannerheimi vankka, kävelee kuin ankka,
rinta on kuin romukaupan näyteikkuna.
Posket niinkuin ryssänlimput, silmät niikuin siankinkut,
nenä on kuin porvariston vaatehenkari.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Suvivirsi

Niin, mene ja tiedä, mikä olisi "objektiivisesti" hyväksyttävin ratkaisu - vai onko sellaista olemassakaan. Muistelen, että esim. Ranskassa koululaitos rajattiin jo vuonna 1905 täysin irti uskonnosta. Toisaalta herää kysymys, miksi juuri 2000-luvulla tämä määrältään luvuttomien ikäluokkien mieleen painunut ja ehkä tärkeäksikin kokema Suvivirsi-perinne on alettu kokea niin kovin ongelmalliseksi aina jo vuosikymmenen takaisista "miiroskarista" alkaen. Onhan vielä nykyäänkin kolme neljästä suomalaisesta ev.lut. seurakuntien jäseniä.

Jos vielä jatkaisi teeman kehittelyä vähän suolahiukkasen kera -hengessä, niin voisi viitata koulujen itsenäisyysjuhlissa havaintojeni mukaan jokseenkin säännöllisesti laulettavaan Koskenniemen - Kilpisen Lippulauluun (jota näkyy käytetävän myös puoluepolittisisssa yhteyksissä). Voisi ajatella, että joidenkin kansalaisten korvissa näin modernina aikana särähtää esim. säe "sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin". Pitäisikö siis ainakin lukioissa käydä ennen itsenäisyyspäivää tukiopetusmateriaalina soveltuvin osin läpi esim. Tuomas Teporan tutkimus Suomen liput, nationalismi ja veriuhri 1917 - 1945? Entäpä sitten säe "isät, veljet verellään vihki sinut viiriksi vapaan maan". Tämähän on läpipoliittinen kohta, ns. suora alluusio kevään 1918 voittajiin ja silloin kehiteltyyn vapaussotatulkintaan. Niin että jos täysi "tunnustuksettomuus", niin silloin mielellään läpi koko skaalan.

Lisäys:
Emma-Liisa kirjoitti:Erityisesti kiinnittää huomiota, että sellaiset käsitteet kuin "siunaus", "kiitollisuus", "armo" ja "rakkaus" on jätetty pois. Onkko uudelleen runoilijan mielipide se, että ne kuuluvat vain kristinuskoon - vai eikö taito ole riittänyt sanomaan edes joitakin näistä asioita ei-uskonnollisesti
Emma-Liisan kantaan ei voi muuta kuin yhtyä. Jos suoraan sanon, niin suuresti mieluummin Suvivirren maailma kuin sellainen, jossa Raamatut vaihdetaan pornolehtiin.

Ja vielä PS/PS: Turha vedota Warsawjankaan tai Punakaartin marssiin; eipä nitä ole isommin ole konsanaan Suomen kouluissa laulettu (eikä ole ollut syytäkään).
Viimeksi muokannut nylander, 28.03.14 15:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Suvivirsi

nylander kirjoitti: Entäpä sitten säe "isät, veljet verellään vihki sinut viiriksi vapaan maan". Tämähän on läpipoliittinen kohta, ns. suora alluusio kevään 1918 voittajiin ja silloin kehiteltyyn vapaussotatulkintaan.
Näinhän asia historiallisesti on. Mutta luulenpa, ettei nykyisten koululaisten isovanhempienkaan joukosta löydy kovin monta, jotka tämän tiedostaisivat vaan luulevat, että tarkoitetaan viime sotia - joissa heidän isänsä taistelivat.

Juho Wilskman
Viestit: 1
Liittynyt: 28.03.14 11:33

Re: Suvivirsi

Tuo lippu muuten sinänsähän sisältää uskonnollisen tunnuksen eli ristin.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Suvivirsi

Tapio Onnela kirjoitti:Hyvä huomio! Ajankohtainen lauluhan on nyt myös tämä

Mikähän yhteys Suvivirren suosiolla on nälkään ja esim. nälkävuosiin?

Tällaiseenkin yhteyteen Suvivirren suosio sopisi mielestäni melko hyvin. Kevättä ja kesää odotettiin entisaikaan varmaankin aika hartaasti etenkin ruokapuolen kohentumisenkin takia. Pääsihän nälkiintynyt ja heikentynyt karja, (ja miksipä ei kansakin, kuten välillä kerrotaan Pohjois-Koreassakin tehdyn) syömään tuoretta ruohoa ja vahvistumaan. Jostain on jäänyt mieleeni sellainen juttu, että monesti karja oli keväällä niin heikossa jamassa, että ne piti raahata läävästä ulos ja niiden käynti oli kovinkin horjuvaa aluksi. Tulikohan sanonta "Kevät keikkuen tulevi..." jostain tällaisistakin syistä?

Toki kevään myötä alkoi (nykyisin paljon parjattu) lintujen kevätpyynti soitimilta jne. Parempaa oli siis luvassa ja aukesihan vedetkin kalanpyynnin helpottumiseksi.

Mielestäni tuo Suvirsi ei ole kovinkaan uskonnollinen, ei ainakaan sen alkusäkeistöt, jotka yleensä lauletaan keväisin kouluissa. Näin sanoisin ihan näin syntypakanan mielipiteenäni, eli eipä ole ainakaan minua haitannut. Ja jos olisikin, niin mitä sitten? Minusta on naurettava ajatuskin alkaa väistelemään tällaisesta koulun lopettamiseen liittyvästä perinteestä jo ennakolta, siis muka joidenkin "mielensäpahoittajien" takia.

Kevään varmoja merkkejät taitaa olla keskustelu koiranpaskoista ja nykyään Suvivirrestäkin.

---

Pari hakua nälkä -aiheeseen liittyen:


Kevät keikkuen tulevi

http://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskuja
Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen. Keväällä ei ole enää tarpeeksi ruokaa, vielä vähemmän kesän alussa.
Yhden tulkinnan mukaan tarkoittaisi sitä, että keväällä ruokavarastojen vähenemisestä aiheutuu puutostiloja ja hoippuvaa kävelemistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C ... 3%A4vuodet


Suomennosta on uudistettu mm. vuonna 1867 eli juuri nälkävuosien aikaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvivirsi


---

Onnelakin näkyy syrjähtelevän sujuvasti otsikon aiheesta, joten laitetaanpa mielestäni realistisempi sanoitus samasta Punakaartilaisten marssista. Kemppisellä on mielestäni oikeampi sanoitus. "Pieni Suomen kansa" korjattu muotoon "Köyhä Suomen kansa" ja "vapauden vasito" muotoon "vapauden vaisto".


Punakaartilaisten marssi
(säv. "Ja må' han leva" - kirjoittajasta ei ole tietoa)

http://kemppinen.blogspot.fi/2005/12/lis-lauluja.html


Köyhä Suomen kansa
katkoo kahleitansa
kärsimysten malja se jo kukkorillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan
nostaa maasta, armeijastaan
jalon kansan parhaat pojat taistohon.


Hallitus on vankka
kätyrilauma sankka
se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan.
Urhojensa kansanvalta
työntää esiin kaikkialta
elämästä, kuolemasta kamppaillaan.


Virkavallan huolena
vankilat ja tuonela
tutkimatta hirttäminen, mestaus.
Kumouksen sankari
sydänveren antavi
kallis ompi vapauden lunastus.

Kiihtyy yhä taisto
vapauden vaisto
köyhälistön keskuudessa kasvaa yhä vaan.
Ei nyt auta hallitusta
piinat, kidutus ja tuska
urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.

Kuinka kauan siellä
teurastusta vielä
kestää kunnes kansalla on vapaus.
Ei nyt taiston tuoksinassa
tiedä kumpi voittamassa
vallankumousko vaiko taantumus.

Kumouksen myrskyt
kapinat ja tyrskyt
riehuu valtakunnan äärest' äärehen.
Siellä hirmuhenget saavat
sydänverta janoavat
särpiellä hurmejuomat kanssa korppien.

Kylvämme kun tehdään
kasvaa kerran tähkään
sadoin kerroi kirkkahampi onnen aika uus.
Silloin Suomen kansanvalta
kiittää sankarpoikiansa
ilonkyyneleitä palkaksi' saapi sankaruus.

---

Lisää vähemmän tunnettuja sanoituksia:

http://kemppinen.blogspot.fi/2005/12/tekijnilkeys.html

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Suvivirsi

nylander kirjoitti: Ja vielä PS/PS: Turha vedota Warzawajankaan tai Punakaartin marssiin; eipä niitä isommin ole konsanaan Suomen kouluissa laulettu (eikä ole ollut syytäkään).
Ei, mutta (mikäli muistan oikein) laulettiin ihan huolettomasti "Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni". Tarkoitus oli puhua yleisemmin siitä, otetaanko sanat todella kirjaimellisesti.

Vieläkin pitemmälle voi mennä: olen tavannut ihmisen. joka hyljeksi Chydeniuksen sävellystä Honkaen keskellä "kommunistisena", perusteena kai vain se että sitä esitti aikoinaan Agit Prop.

Tähän liittyen olikin hauska havaita, että Chydeniuksen tuoreiden Aale Tynnin runojen sävellysten Kaarisilta rakkausrunojen joukossa on myös Suomen mantu. Julkaisuaikanaan sodan jälkeen se epäilemättä oli poliittinen ("isänmaallinen"), mutta kun runon lukee ilman tätä taustaa, niin havaitsee, että se sopii aivan yhtä hyvin "proletaarille". "Niin on miltä näyttää", sanoi Kekkonenkin.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Suvivirsi

Pitänee vielä todeta, että tavallaan luterilainen kirkko saa nyt maksaa siitä vuosisatojen takaisesta synnistään, että suhtautui "pakanallisiin" kansanrunoihin ja -tapoihin paljon tuomitsevammin kuin ortodoksinen kirkko.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Suvivirsi

Niitä sun näitä kirjoitti:Mikähän yhteys Suvivirren suosiolla on nälkään ja esim. nälkävuosiin?

Tällaiseenkin yhteyteen Suvivirren suosio sopisi mielestäni melko hyvin. Kevättä ja kesää odotettiin entisaikaan varmaankin aika hartaasti etenkin ruokapuolen kohentumisenkin takia. Pääsihän nälkiintynyt ja heikentynyt karja - - syömään tuoretta ruohoa ja vahvistumaan.
Arvelisin, että Suvivirrellä on juuri sellainen yhteys kuin edellä kuvailitkin: se kuulunee "genreltään" vuodentulolauluihin (tietenkin kyseessä oli uuden vuodentulon odotus). Samaa tyyppiä synkimmin värein edustaa mm. Lars Wivalliuksen (1605 - 1669) En kall och torr vår, jonka Lauri Viljanen aikanaan suomensi nimellä Valituslaulu tänä kuivana ja kylmänä keväänä. Tässä vähän alkua:

Kevät kuiva ja kylmä - lyhyeks jää
suvi, talven varaa ei tuokaan.
Kevät häipyy ja, Luoja, armossa nää,
kuinka niukan riemun se suokaan.
Oi loista, oi poista
jo kylmyys tää!
ma sulta aurinko huokaan.

Etc.

Tällaiset vuodentulolaulut on nähtävä sitä taustaa vasten, että vuosisatojen ajan pohjoinen luonto antoi väestön suurelle valtaosalle vain äärimmäisen niukan toimeentulon - jos aina sitäkään. Suvivirrenkin jonkinlaisena "subtekstinä" kulkee kiitollisuuden osoittaminen - siis tunteen, joka monille nykyihmisille lienee käynyt jo kovin vieraaksi. Muistelen joskus kuulleeni, että ainakin perusopetuksen nykyisen historian opetussunnitelman yhtenä tavoitteena mainitaan "menneisyydessä tehdyn työn arvon ymmärtäminen" (tms.). Juuri tässä merkityksessä Suvivirsi nimenomaan on perinteenkantaja, vaikka muuta on viime päivinä julkisuudessa väitetty.

(Jos jotakuta häiritsee siteeraamassani katkelmassa "metafyysinen elementti", hän voi mielessään vaihtaa tilalle vaikkapa pääministerin nimen.)

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Suvivirsi


Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Suvivirsi

Vastaava kesän tulosta iloitseva keskiaikainen laulu on Britanniassa tunnettu
Sumer Is Icumen In eli ”Cuckoo Song". Laulu on tiettävästi peräsin noin 1200-luvun puolivälistä.

Sanat nykyenglanniksi:
Spring has arrived,
Loudly sing, cuckoo!
The seed is growing
And the meadow is blooming,
And the wood is coming into leaf now,
Sing, cuckoo!

The ewe is bleating after her lamb,
The cow is lowing after her calf;
The bullock is prancing,
The billy-goat farting,

Sing merrily, cuckoo!
Cuckoo, cuckoo,
You sing well, cuckoo,
Never stop now.

Sing, cuckoo, now; sing, cuckoo;
Sing, cuckoo; sing, cuckoo, now![4]
Lähde: Wikipedia, http://en.wikipedia.org/wiki/Sumer_Is_Icumen_In

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Suvivirsi

Tässä SKS:n blogissa: "Vähäisiä lisiä Kirjoituksia kulttuurista, tutkimuksesta ja kulttuuriperinnöstä"
... muistutetaan Suvivirren juurista ja mm. siitä unohdetusta säkeistöstä:
Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin.
Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin.
Kun Henkes virvoituksen vain sielu saanut on,
keväisen kaunistuksen se saa kuin Libanon.


Kyse on tietenkin Suvivirrestä, joka kajahtaa tänäkin keväänä lukuisissa koulun juhlasaleissa ympäri maan, useimmiten tosin typistettynä. Virren asemasta koulujen kevätjuhlissa on vaihtelevin argumentein kiistelty jo satakunta vuotta, mutta selvää on, että kipale kuuluu kansalliseen kaanoniin. Virren taustoja perinpohjaisesti tutkinut Tuomas M. S. Lehtonen on kuitenkin osoittanut, että juuriltaan Suvivirsi ei ole erityisen suomalainen, eikä se välttämättä ole edes läpeensä kristillinen.

Lehtonen muistuttaa teoksessa Maailman paras maa (SKS 2012), että sävelmä pohjautuu ruotsalaiseen kansanlauluun, jonka pohjalta virren laati 1690-luvulla todennäköisesti gotlantilainen lääninrovasti Israel Kolmodin. Hän intoutui ylistämään kesän koittoa koettuaan juhannuksena uskonnollisen luonnonhurmion Hångerin lähteellä Visbyn ulkopuolella. Ruotsissa virsi on yhtä tunnettu kuin Suomessa, minne se rantautui ilmeisesti Erik Cajanuksen kääntämänä heti 1700-luvun alussa.

Elämää luovia voimia kuvaavan Suvivirren kulttuuriset kerrokset ovat yllättävän moninaiset, kuten Lehtonen osoittaa. Kesän puhkeamisen aistimukselliset tunnot löytävät raamatulliset esikuvansa Laulujen laulusta, mutta sen lisäksi virren esikuvia voi nähdä myös keskiajan Tempus adest floridum -teksteissä. Niitä sisältyy niin Turun hiippakunnassa 1580-luvulla koottuun Piae Cantiones -kokoelmaan kuin 1200-luvun alussa Etelä-Tirolissa laadittuun Carmina Buranaan. Suhteessa tähän traditioon Suvivirren teksti kytkeytyy Lehtosen mukaan luontevasti myös paljon vanhempien hedelmällisyyskulttien perinteeseen – mikä sopii hyvin Suvivirren suosioon häävirtenä.

Suvivirren viidennen säkeistön keväinen Libanon on raikas tuulahdus takiaisen lailla virteen tarttuneeseen suomalaisuusdebattiin. Sen innoittamana myös muista klassikoista voi alkaa etsiä unohdettuja rivejä.
Kati Mikkola: Pimitetyt säkeet

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Suvivirsi

Puumalainen sanoi eilen TV:ssä, että kaksi ensimmäistä säkeistöä saa laulaa, koska niissä ei ole uskonnollista sisältöä.

Säkeistössä 2 mainitaan kyllä Jumala, ja Hesarin yleiseönosastokirjoittaja kehotti vaihtamana sanaksi "maailma", ilmeisesti lukematta kontakstia - voiko maailmaa nimittää (pelkästään) hyväksi?

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”