Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Suvivirsi

Itse olen epäkristitty ja vankkumaton uskonnonvapauden kannattaja, mutten silti ole milloinkaan kokenut Suvivirttä uskonnollisena. Minulle se symboloi pelkästään kevätkesää ja koulun loppumista, kun ei siinä kevätjuhlassa muistaakseni ollut mitään muuta kirkosta tai kristinuskosta muistuttavaa.

Toki sanottakoon, että Suvivirsi koulun salissa yhteislauluna pianolla säestettynä on ihan eri tilanne kuin Suvivirsi kirkossa uruilla säestettynä. Sanoisin, että tilanne kokonaisuudessaan ratkaisee, onko kyseessä uskonnollinen vaiko "vain" kulttuurillinen tapahtuma.

Kuten aiemmissa viesteissä jo nähtiin, rajanveto itse Suvivirren tekstin perusteella on hankalaa ja johtaisi nyrkkisääntönä (esim: "ei saa esiintyä jumalia eikä kirkollisia juttuja") absurdeihin ylilyönteihin. Silloinhan neutraaleista julkisista taidemuseoista ja -näyttelyistäkin pitäisi poistaa kaikki maalaukset, joissa vilahtaa, kirkko, pappi, risti tai jokin muu tunnistettava uskonnollinen symboli!

Esiintyipä teoksen sisällössä uskonnollisia aiheita tai ei, ei siis ole tässä olennaista. Olennaista on teoksen esittämisyhteys. Kirkossa jumalanpalveluksen yhteydessä Suvivirsi tai Albert Edelfeltin maalaus "Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä" ovat uskonnollisia, mutta koulussa neutraalissa kevätjuhlassa tai kaupungilla neutraalissa taidenäyttelyssä/museossa ne eivät ole uskonnollisia vaan "vain" osa suomalaista kulttuuriperintöä.

MUOX: Siitä syntyi sitten blogiteksti:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... ilanteesta

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Suvivirsi

Jaakko Häkkinen kirjoitti:.

Kuten aiemmissa viesteissä jo nähtiin, rajanveto itse Suvivirren tekstin perusteella on hankalaa ja johtaisi nyrkkisääntönä (esim: "ei saa esiintyä jumalia eikä kirkollisia juttuja") absurdeihin ylilyönteihin.
Apulaisoikeuskansleri Puumalainen on näköjään kanteluun pvm:llä 8.2.2013 tehnyt 24.3.2014 päätöksensä Dnro OKV/230/1/2013, §:ä ja momentteja päätöksessä on lukuisia. Emma-Liisa kirjoitti Puumalaisen tiivistäneen tv:ssä päätöksensä:
"Kaksi ensimmäistä säkeistöä *saa* laulaa."
Kantelija
on salainen, mutta löytyisiköhän kantelija tästä http://www.pro-seremoniat.fi/taustat/ "uskontokuntiin sitoutumattomien, *suvaitsevaisuutta* ja ihmisyyttä kannattavan tasapuolisen humanistiliikkeen" piiristä?
Heitä näyttäisi yksi sanakin häiritsevän.

Keskustelin
joskus henkilön kanssa, joka käänsi puheen esittämäänsä raamatunlauseeseen.
Sanoin: jaa-a ja ajattelin toisen edustavan jotain uskonnollista vähemmistöä.
Niin edustikin, hän sanoi olevansa ateisti ja esitti toisenkin raamatunlauseen jatkaen perusteluineen: "eihän se näin voi olla"!
Jaa-a, sanoin ja toinen lopetti raamatun siteeramisensa kun ei saanut vastakaikua.
Enhän minä ollut opetellut niitä raamatunlauseita, kuten hän, enkä myöskään ole vakaumuksellinen ateisti. Jälkeenpäin ajattelin, että olipas kaveri lukenut hyvin tarkkaan raamattua, voidakseen sanoa mihin ei ateistina usko.
Hän vaikutti olevan todella uskovainen.

Mutta uskoakseni hän ei kuitenkaan ollut kansallista kulttuuriperintöä vastustava sinänsä, eikä vaikkapa tuota aiemmin esille tuotua katolisen kirkon alueen Carmina Buranaa / Codex Buranuksen n. vuodelta 1230 esiintymistä Suvivirrenkään taustalla.
Apulaisoikeuskanslerin
päätöksessä ei näytetä mainittavan kulttuuriperintöä, ei kansallista, eikä katolisen kirkon tai Ruotsin alueelta - olisikohan ennen päätöstä tullut saada ja kuulla kulttuuriministerin lausunto?

Veikko Palvo

Heikki Jansson
Viestit: 662
Liittynyt: 14.04.06 12:55
Paikkakunta: Kirkkonummi

Re: Suvivirsi

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Itse olen epäkristitty ja vankkumaton uskonnonvapauden kannattaja, mutten silti ole milloinkaan kokenut Suvivirttä uskonnollisena. Minulle se symboloi pelkästään kevätkesää ja koulun loppumista, kun ei siinä kevätjuhlassa muistaakseni ollut mitään muuta kirkosta tai kristinuskosta muistuttavaa.
Olen puolesteani myös "epäkristetty" siis lähinnä agnostikko (mikä usein käsitetään ateistiksi) ja olen myös vankkumaton uskonnonvapauden kannattaja. Minulle taas Suvivirsi on mitä selvimmin uskonnollinen virsi, jota veisattiin aivan muiden virsien tavoin (virsikirjasta?). Koin aikoinani Suvivirren hyvinkin voimakkaasti kristillisenä enkä lainkaan pitänyt sen esittämistavasta (lähinnä sen johdosta että se esitettäessä laahasi ihan muiden virsien tavoin).

Minusta tuo virsi ei ollut nautittavaa musiikkia vaan jonkinasteinen piina. Mutta en ota mitään pulttia asiasta: jos halutaan katsoa, että se oli tavallinen laulu niin ihan ookoo minun puolestani.

Tosin kuulisin jotain toista musiikkia mielummin, kuten esimerkiksi tunnetun työväenlaulun "Taistojen tiellä" (joka sekin on kansanperinnettä). Provosoin tietysti pilke silmäkulmassani erityisesti palstan oikeistolaisia lukijoita hiukan seuraavassa tällä ehdotuksellani. Olen kuitenkin myös avoin ihan muillekin lauluille (kunhan sanoitus ei herätä kummempaa ristiriitaa):

Kenties tämä Taistojen tiellä voisi sanojensa perusteella miellyttää ihan kaikkia. Jätän kuitenkin pois ensimmäiset rivit, joista oltaneen eri mieltä. Minusta tämä olisi "isänmaamme nuorille toivoille" ihan mukava tavoite ja tehtävä (ne penteleen skidit lähtis tietenkin kulman taakse halaileen ja röökille - tai kossu tms. ryypylle - ja nauraa hekottaisivat ihanteilleni), mutta joka tapauksessa:


Taistojen tiellä

Seuraavassa kursivoidut ensimmäiset rivit jättäisin siis ehkä pois (jos herättävät risstiriitaa) ja jätän ne seuraavaan vain täydellisyyden vuoksi. Lukija näkee, että se mikä jää, on tavoitteet. Linkki live-esitykseen alla:

Eespäin, eespäin tiellä taistojen rinta rinnan astukaamme, siskot, veikot. Soipi laulu meidän joukkojen, teitä taistoon kutsuen.

Eespäin, eespäin alta sorron yön kaikki puutteen raskaan alle ahdistetut. Niille, niille soipi laulu tää, jotka huokaa alla työn.

Seuraava siis:

Me käymme taisteluun puolesta ihmisoikeuden
ja kansan kärsineen me viemme onneen yhteiseen.
Jo kuivuu kyyneleet, soi suuret huomensävelet.
Kun hetki lyö, niin poistuu yö ja kunniassa on kansa ja työ.

Niin monta, niin monta on tielle uupunut,
niin monta, niin monta on taistoissa kaatunut.
Vaan lannistaa meitä ei mahti mainen saa.
Me rauhan lujan luomme, mi riidat karkoittaa.

Siis veljiksi tulkaa nyt kansat kaikkein maan,
niin onnemme tiellä käy ruusutkin kukkimaan.

Pois puute, pois kurjuus, pois kaikki silloin jää.
Onnen orpo kansa jo nosta pystyyn pää!
Säv. Hermanni Konno
San. Knut Kangas

Eikö olekin tavoitteellista. Näin lauloimme noin 50 vuotta sitten, mutten ole toistuvista vakavissani laulussa antamistani lupauksista huolimatta onnistunut rakentamaan maailmaa, jossa "veljiksi tulkaa nyt kansat kaikkein maan, niin onnemme tiellä käy ruusutkin kukkimaan." Mutta hieno tavoite kaiken kaikkiaan, nuorille, tietysti.

Samalla tulisi myös toinen, vähemmälle huomiolle jäänyt osa kansanperinnettämme, työväestömme perinne, huomioitua. Meidänhän tulee muistaa ihan koko kansaa eikä vain sitä topeliaanisesti kuvaavaa Suvivirttä jota tietysti saa laulaa myös, jos haluaa.

Voisi tietysti laulaa vaikka Irwiniä tai Abbaa tai Beatlesiäkin. Tai Lordin Hard Rock Hallelujah'ia kenties, mutteivät nämä viimeksi mainitut oikein maistu koulun päättäjäisiin. Mutta kyllä tuo "taistojen tiellä". Ei poliittista olemassaollutta eripuraakaan pidä kätkeä, vai pitääkö?

Kappale on kuunneltavissa Kalle Holmbergin johtamana yleisöesityksenä täällä.

Tulisi samalla vanhaa työväenperinnettä kuvattua ja sen ajan nuorten tavoitteet meidän poliittisella toiminnalla samalla. Tätä esimerkiksi lauloimme lippulauluna n. 10-14 vuotiaiden kesäleirillä 50-luvulla ja kunnioitimme hyvin totisina laulua (ja työväenyhdistyksemme nuoriso-osaston lippua) leirin lippua laskettaessa auringon laskiessa.

Mutta en ole vieläkään valitettavasti onnistunut rakentaman hyvän maailman lupauksistani huolimatta. Ehkei se ollutkaan minun tehtäväni, ainakaan yksin :)

Semmottii...

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Suvivirsi

Heikki Jansson kirjoitti: Olen puolesteani myös "epäkristetty" siis lähinnä agnostikko (mikä usein käsitetään ateistiksi) ja olen myös vankkumaton uskonnonvapauden kannattaja. Minulle taas Suvivirsi on mitä selvimmin uskonnollinen virsi, jota veisattiin aivan muiden virsien tavoin (virsikirjasta?). Koin aikoinani Suvivirren hyvinkin voimakkaasti kristillisenä enkä lainkaan pitänyt sen esittämistavasta (lähinnä sen johdosta että se esitettäessä laahasi ihan muiden virsien tavoin).
Tässä on varmaan tapahtunut muutoksia meidän lapsuuksiemme välillä; kirkossa Suvivirsi löytyneekin virsikirjasta, mutta koulussamme se löytyi piirtoheitinkalvolta. :-) Siitä se tilanteiden ero tuleekin; lapsi, joka ei syvällisesti analysoi laulun sanoja, ei edes arvaisi, että kyse on oikeasta kirkkovirrestä.

Virsihän sananakaan ei ole alkuaan uskonnollinen, meillä se vain assosioituu siten, kun muunlaisia virsiä ei juuri enää tunneta. Kalevalaisessa runoudessakin lähdetään "sukuvirttä suoltamahan", eikä kyse taatusti ole kristillisistä kirkkovirsistä.

emeraldus
Viestit: 17
Liittynyt: 22.11.13 15:02

Re: Suvivirsi

Minäkin olen agnostikko/ateisti, ja olen tottunut pitämään Suvivirttä koulun lopettajaisiin kuuluvana kulttuurillisena piirteenä. Kulttuurissamme on paljon muutakin sellaista, jonka alkuperä on kristillinen, sekä toisaalta myös niin monia pakana-aikojen uskonnosta periytyviä käytäntöjä, ettei ole mitään järkeä alkaa yrittämään sekularisointia kaikissa mahdollisissa virallisissa yhteyksissä. Vai mitä sanotte siitä, että autonrenkaiden vaihto keväisin on sidottu pääsiäiseen, vanhaan juutalais-kristilliseen juhlaan?

Koulun lopettajaisjumalanpalvelus kirkossa on eri asia; on jokaisen oppilaan vakaumuksen kunnioittamista, ettei sinne tarvitse mennä, jos ei tahdo.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Suvivirsi

emeraldus kirjoitti:Minäkin olen agnostikko/ateisti, ja olen tottunut pitämään Suvivirttä koulun lopettajaisiin kuuluvana kulttuurillisena piirteenä. Kulttuurissamme on paljon muutakin sellaista, jonka alkuperä on kristillinen, sekä toisaalta myös niin monia pakana-aikojen uskonnosta periytyviä käytäntöjä, ettei ole mitään järkeä alkaa yrittämään sekularisointia kaikissa mahdollisissa virallisissa yhteyksissä. Vai mitä sanotte siitä, että autonrenkaiden vaihto keväisin on sidottu pääsiäiseen, vanhaan juutalais-kristilliseen juhlaan?

Koulun lopettajaisjumalanpalvelus kirkossa on eri asia; on jokaisen oppilaan vakaumuksen kunnioittamista, ettei sinne tarvitse mennä, jos ei tahdo.
Veit sanat suustani! Ne kaikki. :-)

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Suvivirsi

En oikein pidä mahdollisena, enkä edes toivottavan, että voisimme irrottaa kaiken uskontoon viittaavan yhteiskunnastamme, siksi kannatan myös Suvivirren säilyttämistä kouluissa (vaikken itse edes kuulu kirkkoon). On tietysti kokonaan toinen asia lauletaanko kerran vuodessa koulun päättäjäisissä jokin alun perin uskonnollinen laulu, jonka merkitys on jo aikoja sitten muuttunut puhtaasta jumalan palvomisesta merkitsemään kesän alkamista kuin, että koululaisia pakotettaisiin osallistumaan luterilaisiin jumalanpalvelusmenoihin tai jokapäiväisiin uskonnollisiin aamunavauksiin.

Jos kuitenkin otamme tuon puhdasoppisen kannan käyttöön niin eikö meidän sitten tulisi myös muuttaa esim viikonpäivien nimet ei uskonnollisiksi. Nythän esim tiistai tulee Tyr-jumalasta ja torstai Tor-jumalasta.

Kuvassa Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen, 1872. (Wikipedia)

Veikko Huuska
Viestit: 193
Liittynyt: 28.09.08 15:26
Paikkakunta: Ikaalinen

Suvivirren synty ja sen rankka historiallinen tausta

Tapio Onnela avasi 28.3.2014 tällä palstalla keskustelu Suvivirrestä viitaten kulttuurihistorioitsija Reima Välimäen blogiin. viewtopic.php?f=10&t=5602

Omassa blogissani olen käsitellyt Suvivirren syntyä ja historiallista taustaa. http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuo ... nen-tausta

Tarkastelen jutussani piispa Israel Kolmodin virsirunon syntyhetken historiallista ja luonnontieteellistä kokemustaustaa 1600-luvun lopun vuosina: pieni jääkausi ja suuret kuolonvuodet. Ankaran ajankohdan tummat sävyt voivat tuoda lukijan ja kuulijan mieleen Suvivirren ilon ja kasvun ihmeen piirteitä syventäviä elementtejä. Ehkä siksi maksaa vaivan esittää sinänsä hajanainen teksti tässäkin:
*
Suvivirren synty ja sen rankka historiallinen tausta
Kevätaurinko paistaa, lumi sulaa (sikäli kuin sitä enää on), rännit laulavat..
Niinpä, kesä lähestyy, Aurinkoinen voittaa.
Jokakeväinen kevään merkki on koirankakkakeskustelut ja väittely Suvivirren oikeutuksesta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvivirsi
Niinpä niin.
Nyt on aika luoda hieman perpektiiviä tälle Suvivirsi-inkutukselle.
http://yle.fi/uutiset/suvivirsi-ratkais ... an/7157209
Seuraa historiallinen katsaus.
*
Suvivirren syntyajankohdan maailmanmenoa ja elämäntilannetta ymmärtääkseen on hyvä lukea teos:
Mirkka Lappalainen: Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697. Helsinki: Siltala 2012. (262 s.)
Koska elämme kiireisen elämänrytmin aikaa, monikaan ei ehkä ehdi paneutua Mirkan teokseen joka todella on lukemisen arvoinen. Asiaa voi jossain määrin paikata lukaisemalla tämä Riika Miettisen ko. teoksesta laatima arviointi:
http://www.ennenjanyt.net/?p=646
Taustaa myös täällä:
http://maanpuolustus.net/threads/1600-l ... 3%A4.1773/
*
Oikein isolla ympyrällä mennään tällaisiin goefyysisiin sfääreihin:
Pikku Jääkausi
”Pieni jääkausi(pikku jääkausi) oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850. Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Erityisen kylmää oli 1690-luvulla, jolloin mm. Suomessa vuosina 1695–1697 koettiin nälänhätää suurina kuolonvuosina. Kylminä ajanjaksoina jäätiköt etenivät sekä Norjassa että Alpeilla. Lontoossa Thamesjoki jäätyi pitkiksi ajoiksi talvisin ja Thamesin jäällä vietettiin Frost Fairs -markkinoita, suurimmillaan 1800-luvun alkupuolella.” http://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_j%C3%A4%C3%A4kausi
Ruotsinkielinen Wiki kertoo näin http://sv.wikipedia.org/wiki/Lilla_istiden
*
Ilmaston kylmeneminen 1300-luvulta lähtien saavutti huippunsa 1600-luvun lopulla. Tämä yhdessä sitä seuranneen kasvukauden lyhenemisen kanssa aiheutti nälänhädän:
”Tämä yhdistelmä tarkoitti, että ruoka ei monta kertaa yksinkertaisesti enää riittänyt. Tilanteen ollessa pahimmillaan 1690-luvulla esimerkiksi kaksi miljoona ranskalaista, sekä, yksi kolmannes Suomen koko väestöstä , kuoli nälkään..”.
Katso mm.: http://www.st.nu/kultur/lilla-istiden-pa-1600-talet
*
Lyhyesti sanoen: Pikku Jääkausi (PJ, ruotsiksi Lilla Istiden eli LI) oli kylmin kausi 10.000 vuoteen – eli holotnin aika sitten Jääkauden.
http://notalotofpeopleknowthat.wordpres ... 000-years/
*
Suvivirren sanoittajaksi mainitaan ruotsalainen pappismies, Visbyn piispa Israel Kolmodin (1643-1709), joka kertoman mukaan sai inspiraation luonnonylistyslauluunsa kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694 Gotlannissa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Israel_Kolmodin
Perimätiedon mukaan hän sai innoituksen Hångerin lähteellä lähellä Visbyä. Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu näin: ”Israel Kolmodin (?) 1694”.
Hangerin lähde http://sv.wikipedia.org/wiki/H%C3%A5ngers_k%C3%A4lla
Myös täällä kuvia http://commons.wikimedia.org/wiki/H%C3% ... k%C3%A4lla
Runoilijan, superintendent Israel Kolmodin muistokivi lähteen tykönä http://commons.wikimedia.org/wiki/File: ... lla_02.jpg
Ja tässä vielä Guteinfon tarjoamaa idylliä http://www.guteinfo.com/?id=262
*
Katso esimerkiksi Tukholman vuotuiset lämpötilat 1690-luvulla: Sivu 26 tässä raportissa http://www.smhi.se/polopoly_fs/1.18626! ... hy_111.pdf
Nämä osoittavat että Ruotsi oli vuoteen 1694 mennessä kärsinyt todella poikkeuksellisen kylmästä kaudesta, joka ankarin ottein kuritti kansaa. Viljelykaudet jäivät mitättömin lyhyiksi ja niiden seurauksena sato oli laiha ja niukka, tai se tuhoutui tykkänään. Seurauksena nälkä ja taudit.
Tällaisen kurituksen keskellä runoilijan suoni sykki, kesällä 1694. - Ja syntyi Suvivirsi.
*
Vuodesta 1700 alkanutta lämmintä jaksoa edelsi vuosien 1694-1697 kylmä kausi. Kylmyys oli kenties lyhytaikainen, mutta sitäkin voimakkaampi (vrt. kylmiä jaksoja aikana 1940 - ja 1980). Kylmän jakson 1600-luvun loppupuolella havaitaan Maunder Minimi –ilmiö http://fi.wikipedia.org/wiki/Maunderin_minimi , joka on yhteydessä auringon epätavallisen alhaiseen aktiivisuuteen. Poikkeuksellisen kylmien kausien korrelaatiota auringon aktiivisuuden tasoon on tutkittu, mutta mitään lopullista varmistusta riippuvuussuhteesta ei ole voitu todeta. Viimeisten 500 vuoden ajalta kylmin vuosi on kuitenkin vuosi 1695. http://klimat.wordpress.com/2007/10/22/ ... are-trott/
*
Suuret kuolonvuodet
Ruotsissa – ja sen itäisessä osassa eli nykyisen Suomen alueella kärsittiin pahasta kadon aiheuttamasta nälästä ja kulkutaudeista aikana, jota kutsutaan suuriksi kuolonvuosiksi (1695-1697). http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet
Lasketaan, että jopa kolmannes Suomen väestöstä menehtyi noina vuosina.
*
”Vuodesta 1688 Ruotsi oli kärsinyt kadoista ja varhaisista pakkasista, jotka kulminoituivat noina vuosina vakavaan nälänhätään. Talvi 1695 oli kylmin sitten vuoden 1658 ja rukiin kukinta alkoi vasta heinäkuun lopulla. Siksi vuotta 1695 kutsutaan myös nimellä "Suuri musta vuosi". Pohjois-Ruotsi ja Suomi kärsivät eniten, ja ihmiset maaseudulla aloittivat lohduttoman vaelluksen kaupunkeihin saadakseen edes pienen annoksen ruokaa. Kansainvaellus kohdistui erityisesti Tukholmaan, jossa kadut pian täyttyivät kuolleista tai kuolevista ihmisistä vuoden 1697 keväällä. Tarinoita kannibalismin puhkeamisesta kärsivän kansan keskuudessa kerrotaan sitkeästi. Kaikkiaan 150.000 ihmisen lasketaan kuolleen suomessa.”
Ruots. Wiki: http://sv.wikipedia.org/wiki/Hungersn%C ... %80%931697
*
Oman kotipitäjäni Ikaalisten seurakunnan historiakirjat kertovat:
Haudatut, vuosittain: http://hiski.genealogia.fi/hiski/57aws1 ... 4+haudatut
1690; 82 henkilöä
1691; 52 henkilöä
1692; 75 henkilöä
1693; 89 henkilöä
1694; 82 henkilöä
1695; 105 henkilöä
1696; 151 henkilöä
1697; 585 henkilöä
1698; 3 henkilöä (ei tainnut olla ketään tarkemmin kirjaamassa enää tässä vaiheessa.., VH)
1699; 2 henkilöä
1700; 9 henkilöä.
*
Tällaiseen ”saumaan” osuus siis Suvivirren alkuperäisen tekstin synty.
Runosykkeen idyllisen lähteen partaalla saanut Israel Kolmodin siis kirjoitti tämän ihanuuden noin vuonna 1694.
Se sävellettiin Ruotsissa 1697 – sävelniekka on jäänyt valitettavasti tuntemattomaksi.
Vuonna 1700, kun Suvivirsi saa suomenkielisen ilmiasun, Suomi – tämä paljon kärsinyt maa – huokailee hirmuisten kokemusten uuvuttamana.
Sen suomensi virsikirjatoimikunnan puheenjohtaja Erik Cajanus. - On mahtanut olla elähdyttävää lukea ja kuulla ja laulaa tämä ihmeellisen hieno laulu.
Kajanus oli Kajaanin kirkkoherran poika, ja hänen on arveltu tuottaneen toimittamaansa vuoden 1701 virsikirjaan jopa 100 virsisuomennosta. Yksi näistä suomennoksista oli Suvivirsi. - Tosin Pentti Virrankoski päätyy Kansallisbiografian Erik Cajanus –pienoiselämäkerrassaan eri lähteiden – ja ennen kaikkea niiden puuttumisen perusteella – liki tyrmäämään Cajanuksen roolin suurena virrensuomentajana: hänen tehtävänsä lienee rajoittunut virsikirjan tekstin oikolukuun. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2409/
Virren viidennen säkeistön kielikuvat, joissa Jeesusta verrataan Saaronin liljaan ja laulajan sielua Libanoniin, viittaavat Raamatun Laulujen lauluun.
(eli Korkeaan Veisuun, kuten nimitys ennen vanhaan kuulu – ja on mielestäni paljon parempi kuin tuo pliisu ”Laulujen laulu”, jota tulee jossain määrin väljähtyneen kahvin omaisesti mieleen majuri, juontaja Niilo Tarvajärven toivotus ”Aamujen aamua”…)
Suvivirren sanoilla Ruotsissa lauletaan Oskar Lindbergin vanhaa virttä Taalainmaalta.
Sittemmin suomennosta on laajennettu ja uudennettu.
*
Alkuaan Suomi tutustui tähän lauluun tässä muodossa (vuoden 1701 virsikirja):
Jo joutu armas aica
Ja Suwi suloinen
Joll caunist caiken paican
Caunista cuckainen.
Nyt armas Auring meitä
Taas lähte lähemmäx
Hän kuolleet hauto heitä
Jäll teke eläwäx.

Ne nijtyn cuckat corjat
Ja Laiho laxosa
Nijn ylpiät Yrtti tarhat
Puut wehriät werasa
Ne meillen muistuttawat
Suurt hywytt' Jumalan
Jong caick ain nähdä saawat
Juur ymbär Wuoden ain.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvivirsi

*
Myöhempien aikojen pyhyydentorjujat
Sanoittaja Miiroskari esitti eri areenoilla jo kymmenkunta vuotta sitten – vuonna 2003 – Suvivirrelle uudet ”neutraloidut” sanoitukset, jotka löytyvät täältä selityksineen:¨
http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/suvivirsi.phtml
*
Vertaa
Kauniin, vahvan ja alkuperäisen taideluoman peukalointi ”hyvässä tarkoituksessa” on eri aikoina tavattava ilmiö. Joillekin ehta ja väkevä originaali ei mitenkään käy, vaan sitä pitää mukauttaa joko omaan aatemaailmaan soveltuvaksi – tai sitten äärimmillään koko artefakti torjutaan tyyten.
”Kouluopetuksen on usein väitetty tappavan Aleksis Kiven. Kaukana kavala maailma kertoo Seitsemän veljeksen typistetystä nuorisopainoksesta, jonka lehtori ja kirjailija Samuli Suomalainen teki 1891 poistaen kirjasta 158 sivua kauheuksia. Nobel-kirjailija F. E. Sillanpää on muistellut, että he kutsuivat koulussa Samuli Suomalaista nimellä "Samuli Salvuri",” kertoo kirjallisuusmies Vesa Karonen. http://www.hs.fi/tulosta/HS20020207SI1KU01thh
Samaiseen Salvuriin viittaa myöskin Panu Rajala blogissaan; http://www.panurajala.fi/2013/11/06/svenska-dagen-2013/ ”Jäljet pelottavat”.
*
Muistan miten 6-vuotiaana Ikaalisten kansakoululla, vanhan kauppalan lehmusten katveessa yhäkin seisovan ”Keltaisen koulun” luokassa sain vanhan opettajamme, entisen lotan, Alma Räystölän opettajanpöydän kaapista ottaa ja lukea Risto Roopenpojan seikkailuista – sen jälkeen kun olimme saaneet kirjoitustehtävän valmiiksi..
Tuo monille tuttu opus oli kansanmuunnelma Daniel Defoen klassikkoromaanista Robinson Crusoe. Sen oli kouluikäisille ”soveltuvaksi” lyhentäen muokannut kynähenkilö Siviä Heinämaan muotoilemaa versiota. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=198
Muunnelmateoksessaan Siviä Heinämaa erään tulkinnan mukaan sovelsi herbartilaisen pedagogiikan ihanteita. 1800-lukulainen herbartilainen kasvatusfilosofia muodostui myöhemmin 1900-luvulle tultaessa ”ajan sanaksi”. Ajatus lähti filosofi John Friedrich Herbartin näkemyksestä, että ”kasvattaminen voi toteutua vain opettamalla, eli että kasvattaminen on opettamista”. Kääntäen voidaan jonkinlaisena tulkintana määrittää: mitään ylhäältä tai ulkoa tulevaa, korkeaa tai pyhää ei ole, ei Jumalalta eikä Keisarilta. On vain opetus ja sen oivalluksista lähtevä käsitys elämästä ja ihmisestä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Herbartila ... sfilosofia Käytännön lopputuloksena useinkin oli opettajakeskeinen, kuivakas, - toisin sanoen – elävälle elämälle vieras katsomus, jossa sinänsä hyvien tavoitteiden nimissä vankeuduttiin opin ja sen kaavamaisen totutuksen kopperoihin. Etäälle ”elämän viheriästä puusta”.
Näitä ”Samuli Salvureita” ja muita siviäheinämaita näyttää ilmaantuvan yleiseen ja julkiseen elämään aika ajoin. Meidän aikamme Samuli Salvurit käyvät ”peitsi tanassa” vanhaa kunnianarvoisaa Suvivirttä vastaan. Mistä näitä salvureita oikein sikiää?
*
Nykypäivänä ilmenevä karsastus ja torjunta Suvivirttä ja sen julkista esittämistä vastaan liittyy sekin laajempaan kulttuuriseen ja historialliseen kehykseen.
Mutta sen tarkempi esittely ja pohtiminen on sitten aivan eri tarinan väärti.
*

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”