jukkis
Viestit: 168
Liittynyt: 05.11.13 13:48

Vaihtoehtohistoria radiossa

Pitkästä aikaa on tultava tännekin taas provoomaan ja kaiveleen verta nenästään. Satuin tossa eksyyn radioon ja aiheena vaihtoehtohistoria. Käsitin että siinä koetti juontaja kaivella että olisin vähän ruvennu revitteleen ja veteleen halvalla akateemista maailmaa ja erityisesti muinaistutkijoita. Vedin kumminkin korrektisti joka kyllä johtuu enemmän siitä että oli eka kerta studiossa ja siellä oli kiistatta jämänä eikä ajatus lentäny.
Amyway, jos joku haluaa pilata yhden tunnin elämästään niin kuunnelkoon nyt kerrankin kaltaiseni hörhön tilityksiä. Se toinen kundi oli kyllä sen verran fiksu ettei siitä kahta sanaa.
http://areena.yle.fi/radio/2238391

nelimjaa
Viestit: 75
Liittynyt: 31.08.12 10:31

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

Vaihtoehtohistoriaa, vaihtoehtolääketiedettä, heh! Molemmat ovat jo ajatuksen tasolla mahdottomia juttuja.

Emmehän kuule koskaan vaihtoehtomatematiikasta, fysiikasta tai solubiologiastakaan.

Vaan saahan sitä hupattaa.

jukkis
Viestit: 168
Liittynyt: 05.11.13 13:48

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

Minähän en voi puhua kun omasta puolestani miten sana vaihtoehto pitäisi tulkita. Tuolla suuressa maailmassa, jossa on monia tutkimusyhteisöjä, useita rahoituskanavia ja intressipiirejä, syntyy myös monenlaisia totuuksia. Useita polkuja pitkin tulee myös erilaisia näkökulmia, jossa ristiriita on ilmeinen. Niitä ei vaan välttämättä aina pyritä ratkoon toisen totuuden kustannuksella, koska useat eri näkökulmat käsitetään rikkaudeksi.

Meillä suomessahan on luonnollisesti vain yksi totuus kerrallaan. Sana totuus pitäis olla tietenkin lainausmerkeissä koska kyse on näkökulmasta, joka toisinaan kertoo esittäjästään enemmän kun kohteestaan. Kotimaiset tutkimuspiirit on todellakin yhden totuuden puljuja, ja sen verran ahtaitakin, että on mentävä ulos jos aurinko paistaa liiaksi sisään – että mahtuu.

Historiahan on tästä loistava esimerkki, koska kukaanhan meistä ei voi oikeasti tietää mitä tapahtu vaikka tuhannen vuotta sitten, mutta voidaan esittää näkökulma. Yksi ei ole toistaan huonompi.
Jottei menisi ihan filosofoimiseksi niin tossa ohjelmassa esim itse esitän että kun koulukirjoissa on mainittu tämä nk. ruotsi-suomen aika kestäneen 800 vuotta, niin oman näkökulmani mukaan se vaihe alkoi vasta, kun Kustaa Vaasa valtasi Suomen joskus 1500-luvulla. Eli tätä auvoisaa ruotsi-suomea ei kestänyt todellisuudessa kuin kolmisensataa vuotta. Se on tietenkin ihan perusteltavissa oleva väite, mutta sitä ei vaan sanota ääneen jostain syystä. Niinpä joskus parempikin totuus kuin vallassaoleva edustaa vaihtoehtohistoriaa. Jotta nyt provoisin vähän kielenkantimia auki, niin toisiaan vallassaolevat totuudet tuppaa oleen sitä huuhaata, ja vaihtoehtoiset näkemykset perusteltuja.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

jukkis kirjoitti: ---
Historiahan on tästä loistava esimerkki, koska kukaanhan meistä ei voi oikeasti tietää mitä tapahtu vaikka tuhannen vuotta sitten, mutta voidaan esittää näkökulma. Yksi ei ole toistaan huonompi.
---
Tätä kantaahan olen itse edustanut täällä, joskaan en sitä esitellessäni ole muistaakseni käyttänyt vaihtoehtoisuuden käsitettä. Voi siis puhua vaihtoehtoisista totuuksista, jos kullekin niistä voidaan löytää jonkinlaisia perusteita tai edes epäselvyyksiä asianlaidasta.

Esimerkiksi siitä ongelmasta, oliko Suomi toisessa maailmansodassa Saksan liittolainen, voidaan esittää erilaisia ja vastakkaisiakin totuuksia, nimenomaan ilman että kukaan voisi osoittaa mitään niistä vääräksi. Liittolaisuushan ei ole pelkästään de jure -käsite, vaan myös de facto -sellainen, ja toisaalta sodassa oli erilaisia vaiheita.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

jukkis kirjoitti:Historiahan on tästä loistava esimerkki, koska kukaanhan meistä ei voi oikeasti tietää mitä tapahtu vaikka tuhannen vuotta sitten, mutta voidaan esittää näkökulma. Yksi ei ole toistaan huonompi.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa, voi olla hyvin perusteltuja, lähdeaineistoon pohjautuvia näkemyksiä, ja sitten sellaisia joiden päättelyketju on virheellinen eikä perustu olemassaolevaan lähdeaineistoon. Eihän se nyt niin ole että täysin ilmasta otetut ja keksityt perustelut olisivat saman arvoisia oikeisiin lähteisiin nojautuvien esitysten kanssa.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

Tapio Onnela kirjoitti:
jukkis kirjoitti:Historiahan on tästä loistava esimerkki, koska kukaanhan meistä ei voi oikeasti tietää mitä tapahtu vaikka tuhannen vuotta sitten, mutta voidaan esittää näkökulma. Yksi ei ole toistaan huonompi.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa, voi olla hyvin perusteltuja, lähdeaineistoon pohjautuvia näkemyksiä, ja sitten sellaisia joiden päättelyketju on virheellinen eikä perustu olemassaolevaan lähdeaineistoon. Eihän se nyt niin ole että täysin ilmasta otetut ja keksityt perustelut olisivat saman arvoisia oikeisiin lähteisiin nojautuvien esitysten kanssa.
Varsinkin vanha läheistö on yleensä tulkinnanvaraista ja katkelmallista. Jos siitä rakentaa yhtenäisen kehityskertomuksen, joutuu arvioimaan todennäköisyyksiä ja mahdollisuuksia. Sehän merkitsee käytännössä hajontaa eri tutkijoiden kesken, jopa ajallisiavaihteluja samallakin tutkijalla.
Läheskään kaikki asioihin vaikuttava ei nykyäänkään tule dokumentoiduksi eikä ole myöhemmin muutenkaan saavutettavissa, ainakaan yksiselitteisessä muodossa.
Minun mielestäni historian ihmisten on tämä epävarmuus tunnustettava eikä luotettava varauksetta lähteiden kaikki selvittävään voimaan - tai ainakin ulospäin tätä vakuutettava. Voihan kuitenkin sanoa, että monet asiat ja tapahtumaketjut pystytään melkoisella varmuudella selvittämään lähteistä.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

historioija kirjoitti: Varsinkin vanha läheistö on yleensä tulkinnanvaraista ja katkelmallista. Jos siitä rakentaa yhtenäisen kehityskertomuksen, joutuu arvioimaan todennäköisyyksiä ja mahdollisuuksia. Sehän merkitsee käytännössä hajontaa eri tutkijoiden kesken, jopa ajallisiavaihteluja samallakin tutkijalla.
Totta. Tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki. Hyvä tutkija osaa huonoa tutkijaa paremmin arvioimaan vaikkapa aikakauden kielen merkityksiä ja vivahteita paremmin. Kaikki näkökulmat eivät tosiaankaan ole aina samanarvoista.

jukkis
Viestit: 168
Liittynyt: 05.11.13 13:48

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

Onhan meillä joo keskiajaltakin joitakin kirjallisia viitteitä. Kuvaavaa on, että niitä kaikkia ei ole tutkimushistoriansa saatossa koskaan käsitelty samoin kriteerein. Jankutan nyt vielä vaikka tuosta ruotsi-suomesta ja sen ylipitkästä historiasta. Se pohjaa siihen, että esim Eerikinkronikkaa ei ole koskaan tutkittu lähdekriittisesti vaan totisena totena, ja sen takia se on niin keskeinen osa suomen varhaishistoriaa. Sen kyseenalaistavat aikalaislähteet - niihn taas ei muuta olekaan tehty kuin harjoitettu lähes ylikriittisyyttä, jotta vallitseva näkemys säilyttäisi suvereenin asemansa. Tärkeimmat on jopa edelleen suomentamatta, ja ne ovat lähdeaineistojen ulkopuolellakin.

Arkeologinen evidenssi johtaisi taas ennemmin näiden toisten lähteiden näkökulmaan ja sen takia arkeologiaa ei ole koostettu tai analysoitu sen tarkemmin.

Vaikka vedänkin kärjekkäästi ja tietoisesti provosoiden, niin on valitettavasti todettava että maamme historia keskiajan osalta on vahvasti manipuloitua jossa tiettyjä asioita on korostettu ja toisia vähätelty, jotta on saatu halutunlainen lopputulos.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

jukkis kirjoitti:Onhan meillä joo keskiajaltakin joitakin kirjallisia viitteitä. Kuvaavaa on, että niitä kaikkia ei ole tutkimushistoriansa saatossa koskaan käsitelty samoin kriteerein. Jankutan nyt vielä vaikka tuosta ruotsi-suomesta ja sen ylipitkästä historiasta. Se pohjaa siihen, että esim Eerikinkronikkaa ei ole koskaan tutkittu lähdekriittisesti vaan totisena totena, ja sen takia se on niin keskeinen osa suomen varhaishistoriaa. Sen kyseenalaistavat aikalaislähteet - niihn taas ei muuta olekaan tehty kuin harjoitettu lähes ylikriittisyyttä, jotta vallitseva näkemys säilyttäisi suvereenin asemansa.
Perustele väitteesi ja anna tarkempi kuvaus tutkimuksesta, jossa näin on toimittu. Ilman täsmennystä asiasta on mahdotonta keskustella järkevästi.
jukkis kirjoitti: ... on valitettavasti todettava. että maamme historia keskiajan osalta on vahvasti manipuloitua jossa tiettyjä asioita on korostettu ja toisia vähätelty, jotta on saatu halutunlainen lopputulos.
Esitä tarkemmin missä ja kenen laatimassa tutkimuksessa ja missä kohtaa? Miten manipuolointi on tehty? Mitkä ovat "tietyt asiat" ja missä niitä on korostettu mielestäsi väärin perustein? Mikä on halutunlainen lopputulos ja kuka sitä haluaa?

jukkis
Viestit: 168
Liittynyt: 05.11.13 13:48

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

No tämän kysymyksen selvittäminen ei vaadi yli-inhimillisiä taitoja. Tarvitsee vain vilkaista olemassaolevaa tietoa. Tämä kysymys nk. ruotsi-suomen ajallisesta kestosta on hyvin tunnettu, ja se mainitaan ihan koulukirjoista telkkarin historiadokkareihin. Tämä siis tietenkin vain yhtenä erityiskysymyksenä toisten joukossa, eikä tässä mitään svekomania –korttia erikseen heitellä. meillähän on historiassamme paljon muutakin joka pintaa raaputtamalla paljastuu täydeksi soopaksi, mutta jota esitellään silti naama pokerilla ihan täytenä totena.

Jos nyt katsotaan ihan perusväitteiden tasolla. Ruotsilla ilmeisemmin on ollut sillanpääasema joka on käsittänyt yksinomaan aurajokilaakson. Kenties pari puulinnaakin satakunnan rannikolla. Se käsittää sellaiset 0-2% maamme pinta-alasta. Sen takana ja ympärillä oli sitten tälläinen kuin Itämaa joka taas käsitti sen loppuposan. Taisi olla Porthan ensimmäisen kerran kun onnistui kirjoittamaan Suomen historian ja sekoittamaan Itämaan ja ”suomen” toistensa kanssa, jotta lopputulemaksi jäi kuin ruotsalaiset olisivat hallinneet myös tätä itämaata. Väärinkäsitys on edelleen olemassa.

Ruotsalaiskuninkaat jotka ovat hallinneet suomalaisia jo 1100-luvulta eteenpäin, ovat kuitenkin varsin metka kansakunta, koska ovat historiassaan olleet monet kerrat itsekin vieraan vallan ikeessä. Ruotsalaisia ovat hallinneet milloin tanskalaiset ja milloin saksalaisritarit. Tätä ei tietenkään ole turhaan korostettu lahden tälllä puolen kun on luotu myyttiä suomesta ruotsalaisten siirtomaana. Sekään ei tunnu kiusaavan että suomen lopullisesti ruotsinkruunun alaisuuteensa ottanut Kustaa Vaasa valtasi Turunlinnan tanskalaisilta. Varsin tavallista on sekin, että on sekoitettu keskenään kirkollinen hallintakeskus ja kuninkaanvalta toisiinsa.

Arkeologinen, kulttuurellinen, kirjallinen ja arkkitehtoninen keskiajan tietämys puhuu vahvasta saksalaissuuntauksesta joka olisi vallinnut 1200 –luvulta aina 1500 –luvun uskonpuhdistukseen saakka. Tämä on tietenkin tulkittu koulukirjoissa ruotsien alamaisina olemiseksi, ja sitten listataankin jo pitkät rivit ruotsalaiskuninkaita meidän hallitsijoinamme. Saksalaiset voidaan mainita joskus, yleensä alaviitteessä mutta usein ei sitäkään. Joskus törmää näihin historiikkeihin, varsinkin keskiajan lähteissä, jossa saksalaiset on vaan kummattu yli, ja tilalle kirjoitettu ruotsalaiset.

Jos mennään oikein kauas aikain taakse, niin on samoin nähtävissä että nämä ns. ristiretket ovat selvästi saksalaisten tekemiä ja baltiasta käsin johdettuja. Eerikinkronikka näkee asiat tietenkin ihan toisin, kuten tietenkin tällä puolen yleisestikin.

Kaikkia näitä voidaan toki tarkastella yksityiskohtaisesti, joko yhdessä tai erikseen mutta lopputulema tuskin on imarteleva tämän ns. virallisen tulkinnan kanssa.

Minusta on itsestäni aina ollut jotenkin outoa, että vaikka kaikki tämä on kenen tahansa nähtävissä ja tutkittavissa, niin aiheeseen suhtaudutaan kuin virtahepoon olohuoneessa. Se on siinä mutta kukaan ei halua sitä nähdä. Kaikkein vähiten ruveta keikuttaan venettä ensimmäisenä. Sitä en sitten tiedä kenen etuja väärennetty historia ajaa, joku nykypäivän politisoituneeseen historiankirjoitukseen perehtynyt voisi olla parempi vastaamaan. Mutta voihan se vaan olla, että nuori kansakunta – jollainen me olemme – ei ole vielä sillä henkisellä tasolla että se voisi tarkastella historiaansa objektiivisesti ja vedota pelkkiin tosiseikkoihin. Tuossa radio-ohjelmassa taisin esittää että väärentäminen alkoi suuria ikäluokkia varten heti toisen maailmansodan jälkeen, kun muutenkin peiteltiin saksalais-suomalaista yhteistyötä, niin sitä piti peitellä myös muinaishistorian kohdalla. Muuten oli pelättävissä että stalinistinen Neuvostoliitto olisi tulkinnut muinaishistorian peitellyksi revisionismiksi. Ruotsalaiset nyt vaan sattuivat olemaan sopivan neutraali kansakunta ja joskus on niin, että väärennetty historia iskee tiettyyn hetkeen paremmin kuin se oikea.

Tätä tää vaihtoehtohistoria myös osaltaan on. Se kaivelee sitä oikeaa totuutta vaikka tunnetustihan totuuden puhujalle ei yösijaa löydy kuten sanotaan.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

jukkis kirjoitti:No tämän kysymyksen selvittäminen ei vaadi yli-inhimillisiä taitoja. Tarvitsee vain vilkaista olemassaolevaa tietoa.
Jotta tätä keskustelua voisi järkevällä tavalla jatkaa tulisi sinun esittää täsmällisemmin joku tutkimus jossa väitetään jotain mitä et hyväksy, sitten perustelet toisiin tutkimuksiin tai alkuperäislähteisiin nojautuen väitteesi. Ei tätä kekustelua voi muuten käydä.
Lisäksi odotan tähän edelleen vastausta tähän:
jukkis kirjoitti::
... on valitettavasti todettava. että maamme historia keskiajan osalta on vahvasti manipuloitua jossa tiettyjä asioita on korostettu ja toisia vähätelty, jotta on saatu halutunlainen lopputulos.
Esitä tarkemmin missä ja kenen laatimassa tutkimuksessa ja missä kohtaa? Miten manipuolointi on tehty? Mitkä ovat "tietyt asiat" ja missä niitä on korostettu mielestäsi väärin perustein? Mikä on halutunlainen lopputulos ja kuka sitä haluaa?

jukkis
Viestit: 168
Liittynyt: 05.11.13 13:48

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

Ei tästä nyt taida keskustelua syntyä, sen verran nihkeetä on ollut, joten jääköön ketju linkiksi ko. radio-ohjelmaan, jos sen joku haluaa kuunnella.
Luulen että hiljaisuuteen on syynsä, ja esitetäänpä nyt paitsi provoova, myös suhteellisen vainoharhaileva väittämä. Uskoakseni tällä palstalla on valtaosa – tai ainakin jotkut – ammattimaisia arkeologeja, tutkijoita ym joille keskiajan/rautakauden aihepiiri on työnsä puolesta hyvinkin tuttu. ja sanomattakin selvää että ammattilaisen tunnistaa siitä, että se ei käy näistä asioista debattia maallikkojen kanssa, kuin korkeintaan ylenkatsovalla asenteella. Tuttu ilmiö muutaltakin.

Tuossa ohjelmassa M. Jokisipilä heitti hyvän heiton, joka sopii myös arkeologian ammattikenttään. Kun istutaan konferensseissa, seminaareissa, kokouksissa ym ammattiryhmässä, alkaa kuin itsekseen muodostua raja sallittujen ja kiellettyjen puheenaiheiden välille. Näin ryhmä sulkeutuu ja on päättänyt mitkä aihepiirit jätetään kokonaan ulkopuolelle ja joihin ei oteta mitään kantaa. Ne mitkä ovat raamin sisäpuolella, voidaan tietenkin käsitellä vapaasti. Tietyllä tavalla sen haistaa tältäkin palstalta jossa näemmä aihepiirit sivuaa hyvin paljon toista maailmansotaa, joka aiheena on turvallinen, koska siihen tuskin sisältyy mitään radikaaleja juttuja.

Keskiajan – lähinnä ristiretkiajan – tulkinnat sitä vastoin on ihan toista maata, koska niihin sisältyy niin vahvoja latauksia. Tämä wirallinen nykytulkinta ruotsalaisten ristiretkistä ja suomesta ruotsin alusmaana on kenties virallinen totuus, jota laajasti tiedetään, mutta joka myöskään on tuskin totta. Sen sanominen ääneen vain nolaisi liian monta akateemikkoa ja niitä töitä joiden varaan omat tutkimukset on tehty.

mutta ennen kuin menee itse asiaan, pitäisi korjata noita ammattitutkijoiden asennevammoja. Tuo piippari-ketjukin jo kielii, että kaikenlaisiin maallikoihin suhtaudutaan lähinnä penseästi. On tieteellinen tutkimus nojaa lähinnä opiskelijatöihin, museoviraston kokoelmista ei vieläkään ole ulkopuolisella mitään käsitystä, mitään kansansivistyksellista (julkaisupakkoa) yliopistoväellä ei ole tavallisia ihmisiä kohtaan, ja muutenkin se vähäinen tutkimustyö niin rahoituksen ym toimesta suunnataan kaikella muulla paitsi kotimaisella kielellä. Ammattitutkijoiden asenne maallikkoa kohtaan on edelleen vähättelevää eikä kai kukaan tosissaan kuvittelekaan että tutkittaisiin muuta kuin omaa uraa, ja kun mainitsee jotakin joka kuuluu ns. kiellettyjen aihepiirien joukkoon, suut napsahtaa äkkiä suppuun kuin olisi kysynyt vapaamuurariloosilta heidän syvimpiä salaisuuksiaan.
On olemassa lukuisia syitä miksi kotimaamme rautakauden historia on edelleen valkoinen aukko, ja keskiajankin historia on sepitelmä joka ei kestä päivänvaloa alkuunkaan.

ja toivotaan nyt että tämä vuodatus ottaisi itsekunkin ammattiylpeydelle niin tästä tulisi vielä keskusteluakin.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

Vaihtoehtohistoriaa on kaikki se, mikä toimii tieteellisesti uskottavien menetelmärajojen ulkopuolella. On toki mahdollista sitäkin kautta osua tuurilla oikeaan, aivan kuten pystymme välillä voittamaan arvalla tai lotossa vaikkei meillä olekaan toimivaa menetelmää oikean lopputuloksen selvittämiseksi.

Vaihtoehtohistorialle tyypillistä on haastaminen juuri "laajentamalla": uskotaan, että jokin tietty menetelmä (jolla ei ole tieteellistä pohjaa) voisi sittenkin jostain ihmeellisestä syystä tuottaa tieteellisesti uskottavia tuloksia, tai että jokin tietty lähde tulee tulkita juuri tietyllä lailla (unohtaen tieteellinen lähdekriittisyys).

Vaihtoehtohistorian ytimessä on kuitenkin tietämättömyys: henkilö ei ole tutustunut siihen "suppeaan" tieteellisesti uskottavaan menetelmäkokonaisuuteen eikä siksi kykene ymmärtämään, miten se suppea paketti eroaa kaikista niistä laajemmista rönsyistä.

Ei ole sattumaa, että vaihtoehtohistoriaa tai -esihistoriaa (mukaan lukien arkeologia, kielihistoria, genetiikka jne.) edustavat aina juuri ne, joilla ei ole minkäänlaista alan menetelmäkoulutusta. Perehtymällä niihin tieteellisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden rajoituksiin he ymmärtäisivät itsekin, miten ne eroavat epätieteellisistä vaihtoehtoisista menetelmistä.

Mutta heillä ei ole kiinnostusta omaksua tieteellistä menetelmää, vaan he vetoavat siihen, että kyseessä on aivopesukoneisto, joka saa ihmisen rajaamaan hyväksytyiksi menetelmiksi vain siihen suppeaan pakettiin kuuluvat jutut. Todellisuudessahan kyseessä on kuitenkin tiedon lisääminen ja järjen vankistaminen uskon sijaan.

Näin he ovat rajanneet oman kuplansa tietämättömyyden ja uskon alueelle, ja pitävät sitä yhtä hyvänä kuin tiedon ja järjen alueen kuplaa, jota tiede edustaa - vain koska eivät ole tutustuneet tieteelliseen puoleen!

Siirtyminen on yksisuuntaista: jos vaihtoehtohistorioitsija tutustuu tieteellisiin menetelmiin, hän tajuaa mitä vikaa niissä vaihtoehtoisissa näennäistieteellisissä menetelmissä on. Mutta jos tieteilijä tutustuu vaihtoehtomenetelmiin, hän näkee heti mitä vikaa niissä on ja mikseivät ne voi koskaan haastaa tieteellisiä menetelmiä muuten kuin uskomushoitoina.

Vaihtoehtohistoria on uskomustiedettä.

jukkis
Viestit: 168
Liittynyt: 05.11.13 13:48

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

En minä ainakaan ymmärrä miksi vaihtoehtoinen näkemys pitäisi automaattisesti niputtaa jonnekin uskomusjuttujen piiriin? Se kun voi olla yhtä lailla perusteltu, tieteellisesti pätevä, alan ihmisten tekemä ja omata kohtuullisen lähdemateriaalin. Se vain ei saa yleistä hyväksyntää jolloin se tietenkin niputetaan vaihtoehtoskeneen. Eli asia voidaan tiivistää niinkin, että jokainen uusi ja tuore ajatus on lähtökohtaisesti vaihtoehtoilua. Jotkut kenties lyövät itsensä läpikin, jolloin ne ovat sitä vain pienen hetken – useimmat pysyvästi.

Toisaalta taas; ne jotka sitten edustavat tätä nk. tieteellistä näkökantaa ja kuten sanoit, sitä saisi harrastaa vain vähälukuinen eliitti, joille tittelien auktoriteetti itsessään luovat hohteen. Näissä piireissä vuorostaan esiintyy ainakin jossakin määrin puhtaita uskomuksia, olettamuksia, harhaanjohtavia päätelmiä ja puhdasta lähdekriitikittömyyttä, mutta joista kuitenkin leipoutuu tämä ns. akateeminen totuus. Näyttää lisäksi siltä että sen kritisoiminen joko sisältä- tai ulkoapäin ei tuo kuin kriitikolle rähjääjän maineen.

Eli tarkoitan kai sitä, että tieteellinen metodi, koulutus, yhteiskunnallinen status, oikeiden metodien käyttö jne jne ei automaattisesti takaa asioiden totuuspuolesta mitään. Kiistatta se synnyttää koulukunnan jonka on hyvin vaikea muuttaa kurssiaan mihinkään suuntaan. Tätä ilmiötä sanotaan fakkiutumiseksi ja kyllähän se jotakin näistä koulukunnista kai kertoo, että Suomessakin on harrastettu vakavaa muinaistutkimusta jo satakunta vuotta, mutta puusta pitkään ei ole silti päästy. Suomen muinaishistoria on edelleen tekemättä, eikä sille ole edes olemassa teoriaa, koska tutkijaparat ovat edelleen keskittyneet alkeistason perustutkimukseen.

No joo, voihan tässä kaadella tuhkaa päälleen tämän asian suhteen ja heitellä epämääräisiä syytöksiä. mutta sisäsiittoisesta salaseuraisuudesta sen verran, että maallikkona ainakin itseäni kiusaa kovinkin se valtaisa informaatiokatkos maallikoiden ja ammattitutkijoiden välillä. Yliopistoväki tuntuu kirjoittavan juttunsa puhtaasti yliopistomaailman sisälle, mikä tuskin oli yliopistojen alkuperäinen tarkoitus. Tilannehan on vielä pahempi Museoviraston kohdalla jonne jengi kyllä kiikuttaa erilaisia löytöjään ymmärtämättä että sen jälkeen ne tuntuvat katoavan suureen mustaan aukkoon, josta ei enää koskaan kuulla. On yksi arvoitus mitä meillä on maaperässämme edelleen piilossa ja sitten on sen toinen, suurempi arvoitus, mitä on museoviraston holveissa, sillä ulkopuolisella ei ole mitään mahdollisuutta selvittää sitä asiaa. Mielelläni puhuisin tästä museoviraston roolista palkanmaksajiaan eli veronmaksajia kohtaan enemmänkin, sillä olen käsittänyt että tämä uusi mv:n johtaja on itse toivonut laitoksestaan julkista keskustelua.

nelimjaa
Viestit: 75
Liittynyt: 31.08.12 10:31

Re: Vaihtoehtohistoria radiossa

Kummallista jahnaamista.
Ei tietenkään kukaan vaadi keneltäkään minkäänlaisten metodien tuntemusta tai hallintaa silloin, kun kaveriporukan kesken jänniä juttuja kirjoitellaan vaikkapa Sinikivi-sivustolla.
Siellä saa nääs provoomaan ruveta milloin mistäkin.
Ei tämä liian totista saa olla täällä Agricolassakaan mutta jotakin rajaa sentään täytyy pitää.
Suosittelen kaikille lukijoille lyhyttä vierailua Jukkiksen kotikentällä, Sinikivessä. Juuri nyt ei tule kummallisempaa yhteisöä mieleen.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”