Martti Tapio Pelho
Viestit: 322
Liittynyt: 24.12.11 16:05

70 vuotta jatkosotamme tutkimattomasta kesäkuusta

Neuvostoliiton Puna-armeijan 9.6.1944 aloittama hyökkäys mursi rintamat monin paikoin Kannaksella niin, että joukkopakoihin ja karkuruuteen syyllistyi Kannaksen rintamamiehistämme lähes 50.000.

Nämä sotilasosastojemme joukkopaot ja rintamamiesten karkuruus ovat olleet jatkosotamme loppunäytöksessä kesäkuussa 1944 huomattavasti tärkeämpiä ja merkittävämpiä kuin mitä meille on perinteisesti tarjoiltu sotahistoriallisissa tutkimuksissa ja kansalle syötetyissä yleissaduissa.

Patriotismin ja maan edun voidaan katsoa vaatineen aikoinaan sodan karuimman puolen ja takapihojen salaamisen suomalaisilta. Tänään samainen patriotismi ja maan etu vaativat totuuden esille tuomista sellaisena kun se on tutkimuksellisesti esille tuotavissa.

Professori Heikki Ylikangas on tuonut Suomen sotilas- ja -poliisiviranomaisten Natsi-Saksalle luovuttamia sotavankeja koskevassa selonteossaan valtioneuvostolle (2004) ja Romahtaako rintama?-tutkimuksessaan (2007) esille asiaa koskevia tutkimustarpeita.

Mannerheimin 20.6.1944 tappokäskyllä – paniikissa joukkopakojen ja karkuruuden hillitsemiseksi - syrjäytettiin kenttäoikeudet ja määrättiin selustan henkilötäydennyskeskuksen upseerit ammuttamaan "punikkikarkurit".

Selustassa toimeenpantujen karkureiden ampumisten karattua täysin Päämajan kontrollista kesäkuun -44 lopulla (kenraali Vihma ammututti 20 karkuria 29.6. ja eversti Räsänen 150 karkuria 23.-28.6. Taavetin karkurileirillä), Mannerheimin määräyksestä eduskunta tiukensi 29.6.44 sotaväenrikoslakia, jolla toimella yritettiin saada laillisuus jo kesäkuussa -44 selustassa henkilötäydennyskeskusten upseerien toimeenpanettamien karkureiden laittomille ampumisille.

Näille selustassa kesäkuussa -44 toimeenpannuille karkureiden ampumisille ei ollut upseerin laillista aseenkäyttöoikeutta, ja kun apmumisia ei toimeenpantu hätävarjelutilantesssa, niin selustan karkureiden ampumiset rinnastuvat oikeudellisesti murhiin, jotka (ja valtion vahingonkorvausvastuu) eivät silloisen eivätkä nykyisenkään rikoslain mukaan vanhene koskaan.

Miten nämä karkureiden murhat selustassa kesäkussa -44 on kirjattu armeijan rekistereihin, joita ei onnistuttu tuhoamaan ("kadonnut" ja jälkikäteinen kuolleeksi julistaminen), tai ilmoitettiin omaisille, on edelleen tutkimatonta.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: 70 vuotta jatkosotamme tutkimattomasta kesäkuusta

Jotainhan tästä kesästä puuttui!

Kovin kalpeita Pelhoa tuuranneet satusedät ovatkin häneen häneen verrattuna.
Pelho sen sijaan pystyy toistamaan uudelleen ja uudelleen samat kumotut väitteet.

Lujaa uskoa siihen vaaditaan, mutta Pelhohan on ilmoittautunut taistolaiseksi. Kaipa se antaa riittävän vakaumuksen.

kpj
Viestit: 255
Liittynyt: 18.10.13 21:13

Re: 70 vuotta jatkosotamme tutkimattomasta kesäkuusta

Ilmo Kekkonen kirjoitti: ... uudelleen ja uudelleen samat kumotut väitteet.

Pelhohan on ilmoittautunut taistolaiseksi. Kaipa se antaa riittävän vakaumuksen.
1. Kekkoselle neuvoksi:
Voisi olla kiinnostavampaa kertoa: Mitkä väitteet? Kenen kumoamat?

2. Onko Pelho ilmoittautunut taistolaiseksi? Missä? Milloin? Mitä on taistolainen?

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: 70 vuotta jatkosotamme tutkimattomasta kesäkuusta

kpj kirjoitti:1. Kekkoselle neuvoksi:Voisi olla kiinnostavampaa kertoa: Mitkä väitteet? Kenen kumoamat?2. Onko Pelho ilmoittautunut taistolaiseksi? Missä? Milloin? Mitä on taistolainen?
Olenko pyytänyt "kpj:n" neuvoja? Mihin tarvitsen sellaisen henkilön apua, joka ei edes uskalla tulla omalla nimellään esiin?

Noihin kysymyksiin löytyy vastaukset selaamalla näitä historiakeskusteluja taaksepäin. Sieltä nämä Pelhon tarinat löytyvät kymmeniä kertoja toisteltuina ja kumottuina.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: 70 vuotta jatkosotamme tutkimattomasta kesäkuusta

Nyt teki muistini tepposet.

Väitin tuolla ylempänä Martti Pelhoa taistolaiseksi, koska muistin hänen kirjoittaneen aiheesta palstalle.
Tarkistin sen jutun ja Pelho nimenomaan KIELTÄÄ TAISTOLAISUUTENSA. Tosin hänen teksteistään voi tulla aivan toiseen johtopäätökseen.

Pyydän siis Pelholta anteeksi väärää tietoa.

kpj
Viestit: 255
Liittynyt: 18.10.13 21:13

Re: 70 vuotta jatkosotamme tutkimattomasta kesäkuusta

Ilmo Kekkonen kirjoitti:
Olenko pyytänyt "kpj:n" neuvoja? Mihin tarvitsen sellaisen henkilön apua, joka ei edes uskalla tulla omalla nimellään esiin?
Ette ole.
Saan kai minä sentään (nimettömänäkin) toivoa, että historiasta keskusteltaisiin hiukan syvemmälti.

"Uskalluksesta" jos puhumme niin "Ilmo Kekkoseksikin" voi hyvin ilmoittautua kuka tahansa.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: 70 vuotta jatkosotamme tutkimattomasta kesäkuusta

kpj kirjoitti:Saan kai minä sentään (nimettömänäkin) toivoa, että historiasta keskusteltaisiin hiukan syvemmälti.
Mikä estää? Toivomus kannattaa esittää vaikkapa Martti Pelholle. Propagandan asemesta voisi esittää todisteita.
kpj kirjoitti:"Uskalluksesta" jos puhumme niin "Ilmo Kekkoseksikin" voi hyvin ilmoittautua kuka tahansa.
Sopii yrittää.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: 70 vuotta jatkosotamme tutkimattomasta kesäkuusta

Tässähän tulee sellainen déjà vu -olo, ihan kuin tämä olisi eletty joskus ennenkin. Ja onhan tämä. Martti Pelho, nämä asiat on käyty läpi jo useampaan kertaan ja niin maan perusteellisesti, että mitään syytä samaan asiaan palaamiseen on äärimmäisen vaikea kuvitella. Joten voisitko olla jatkamatta? Kiitos.

kpj
Viestit: 255
Liittynyt: 18.10.13 21:13

Re: 70 vuotta jatkosotamme tutkimattomasta kesäkuusta

Klaus Lindgren kirjoitti: voisitko olla jatkamatta? Kiitos.
Pelhon mainitsema vuosi (1944) on Suomen historian tärkeimpiä.

Ehkä juuri siksi kukaan ei jaksa keskustella siitä. Pidän vetoamista aikaisempiin keskusteluihin verukkeena.

Otetaanpa Ukraina esimerkiksi: olisiko siitä mahd. osittain argumentteja toistettukin?
(Mutta onhan vieras maa aina Suomea helpompi aihe.)

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: 70 vuotta jatkosotamme tutkimattomasta kesäkuusta

kpj kirjoitti:Pelhon mainitsema vuosi (1944) on Suomen historian tärkeimpiä.Ehkä juuri siksi kukaan ei jaksa keskustella siitä. Pidän vetoamista aikaisempiin keskusteluihin verukkeena.
Tuossa on tuoreeltaan säikeet Erfurthin päiväkirjasta 1944 ja Normandian maihinnoususta. Niissä käsiteltiin myös Suomen tapahtumia.

Kesän -44 tapahtumia on palstalla puitu loputtomiin vuodesta toiseen. Suosittelen selaamista taaksepäin.
Sieltä löytyvät myös Pelhon sepustukset vastineineen. Hänelle on lukuisia kertoja huomautettu asiassa pysymisestä ja siitä, että väitteille tulisi esittää myös todisteet.

Martti Tapio Pelho
Viestit: 322
Liittynyt: 24.12.11 16:05

Kirjailijamme ovat viitoittaneet tietä tutkijoillemme

Suomessa on julkaistu viime viikkoina runsaasti “70 vuotta puna-armeijan Kannaksen suurhyökkäyksestä”- juttuja ja pohdintoja.

Useimmat Kannaksen tapahtumien kuvaukset ovat perinteistä ja tuttua, yltiöpatrioottista, jatkosodan kohenneltua ja kuorutettua julkisivua.

Kannaksen rintamien kesäkuun 44 karumpi puoli; rintamamiestemme mittavat joukkopaot ja valtaisa rintamakarkuruus sekä niiden suitsemiseksi ja kurin palauttamiseksi toimeenpannut mittavat rankaisutoimet olivat kymmenien tutkijoittemme ja toimittajiemme Kannaksen tapahtumien kuvauksista kokonaan sensuroitu pois.

En huomannut mediassamme yhtään juttua siitä, miten runsaasti kesäkuun 44 Kannaksen traagiset tapahtumat ovat innoittaneet kirjailijoitamme jo 70 vuotta.

Kymmenet kirjailijamme ovat haastatelleet tuhansia ja taas tuhansia rintamamiehiämme ja kirjoittaneet aroista, salatuista teemoista kaunokirjallisuutta.

Useimmilla kirjailijoilla on ollut sitten vaikeuksia kustantajiensa kanssa saada julkaistua kirjansa alkuperäisen käsikirjoituksen mukaisena.

Julkaistut, sensuroidutkin, teokset ovat olleet liikaa. Kirjailijamme ovat joutuneet herjatuiksi ja paneteluiksi, virallisesta jatkosotaliturgiastamme poikkeavista sotakuvauksistaan.

Hyviä esimerkkejä on runsaasti:

Paavo Haavikko Päämaja-Suomen hovi (1999),
Heikki Hietamies Sotatuomari (2004),
Erkki Kerojärvi Vedin miekalla Paasikiven linjaa (1989),
Jorma Korpela Tunnustus (1960) ja Kenttävartio (1964),
Väino Linna Tuntematon sotilas (1954) ja Sotaromaani (2001),
Veijo Meri Jääkiekkoilijan kesä (1980),
Veijo Pöllänen Isänmaan pettäjät (1974),
Paavo Rintala Kesäkuu 44 (1974) ja
Heikki Ylikangas Aseveljen petos (2012).

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuegirola
ANDALUSIA

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: 70 vuotta jatkosotamme tutkimattomasta kesäkuusta

Pelho ei nyt aivan ymmärrä kaunokirjallisuutta lajina. Hänen menetelmällään Shakespearen näytelmä Rikhard III "todistaa", että historiallinen Rikhard surmasi Towerin pikku prinssit.

Kannattaisi lukea esim. Jukka Kemppisen blogi Kjell Westöstä ja erityisesti kohta, jossa asia, joka ei ole faktuaalisesti totta, on kuitenkin "sielullisesti välttämätöntä ja kerronnallisesti totta" http://kemppinen.blogspot.fi/2006/09/kj ... -fz50.html

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Kirjailijamme ovat viitoittaneet tietä tutkijoillemme

Martti Tapio Pelho kirjoitti: Julkaistut, sensuroidutkin, teokset ovat olleet liikaa. Kirjailijamme ovat joutuneet herjatuiksi ja paneteluiksi, virallisesta jatkosotaliturgiastamme poikkeavista sotakuvauksistaan.

Hyviä esimerkkejä on runsaasti:

Paavo Haavikko Päämaja-Suomen hovi (1999),
Heikki Hietamies Sotatuomari (2004),
Erkki Kerojärvi Vedin miekalla Paasikiven linjaa (1989),
Jorma Korpela Tunnustus (1960) ja Kenttävartio (1964),
Väino Linna Tuntematon sotilas (1954) ja Sotaromaani (2001),
Veijo Meri Jääkiekkoilijan kesä (1980),
Veijo Pöllänen Isänmaan pettäjät (1974),
Paavo Rintala Kesäkuu 44 (1974) ja
Heikki Ylikangas Aseveljen petos (2012).
Aika kummallinen lista, jossa on romaaneja, jotka on vuosikymmeniä sitten korotettu klassikoiksi, ja sitten kirjallisesti mitättömiä teoksia. Eivätkä kaikki edes käsittele Pelhon aihetta.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: 70 vuotta jatkosotamme tutkimattomasta kesäkuusta

Sinänsä romaaneissa voi tietenkin olla myös fakta-aineistoa. Esim. Kalle Päätalo kirjoitti Taivalkoskella sijainneesta saksalaisten vankileiristä, ja Iiris Kähärin romaanissa Elämän koko kuva(1960) on kuvaus Elisenvaaran pommituksen siviiliuhreista.

Molemmat ovat aiheita, joista on väitetty "vaietun". Luonnollisesti aina tulee nuoria ikäluokkia, joille asiat, josita puhuttiin 20, 30, 40, 50 jne vuotta sitten, ovat uusia.

Toisaalta jos romaaneja käyttää lähteenä, niin täytyy käyttää myös lähdekritiikkiä. Esim. Heikki Hietamiehen romaani perustui "Tapanaisen papereihin", jotka on osoitettu väärennökseksi. Tämä ei tietenkään vähennä teoksen arvoa romaanina.

Parhaimmillaan romaani voi, kuten Jukka Kemppinen sanoo Westö-blogissa, kertoa aikakaudesta jotain sellaista mihin tutkimus ei yllä.

Sama koskee Kähärin em. teosta (joka romaanina ei ole kummoinen), jossa irvaillaan tutkijaa, joka tilastollisin menetelmin tutkii "siirtoväen sopeutumista" eikä kuuntele, kun päähenkilö joka haluaa kertoa niistä jotka eivät sopeutuneet (ja joihin hän itsekin kuuluu).

Martti Tapio Pelho
Viestit: 322
Liittynyt: 24.12.11 16:05

Upseerit sopivat mitä muistellaan

Yleisradio julkisti Kannaksen suurhyökkäyksen 70-vuotismuistelona arkistostaan Areenallaan Martti Pohjakallion vuosina 1964-67 haastattelemien satojen upseerien ja rintamamiesten muisteloita rintaman murtumisesta Valkeasaaressa 10.6. Viipurin menettämiseen 20.6.

Ilmeisesti akateemikko Paavo Haavikon mainitseman ‘tuntemattoman käden ohjauksesta’ sotilas-osastojen luvattomat joukkopaot ja karkuruus, saati niiden hillitsemiseksi toimenpannut rankaisutoimet, eivät kuuluneet niihin kesäkuun 44 sotatapahtumiin, jotka kelpuutettiin Yleisradiossa (ja puolustusvoimien johdossa) lähes 50 vuotta sitten muisteltaviksi Kannakselta.

Ylen Sotilaiden äänet - ja Jatkosodan äänet- ohjelmasarjojen rajaukset ja linjaukset tuottavat korostetusti johtavien upseerien tulkintoja tapahtumista.

Upseerien kiertelevistä ja välttelevistä haastattelukertomuksista saa vaikutelman, että he olivat käskystä mukana Pohjankallion haastateltavina ja näin lukumääräisesti ja haastatteluajallisesti yliedustuksella ja yli tunnin haastatteluillaan peittosivat tavallisten rivimiesten 10-15 minuutin kertomat. Jotkut upseereista jopa lukivat papereista, "omina mielipiteinään", pitkiä pätkiä.

Haastateltu eversti, Yrjö Hautala, joka toimi kesäkuussa 44 IV Armeijakunnan esikunnassa päällikön tehtävissä, ei muista mainita 69 minuutin haastattelussaan kertaakaan sotilaittensa joukkopaoista tai karkuruudesta, vaikka hänen käskyvallan alaisista armeijakunnan yksiköistä poistui luvitta kesäkuussa 27.000 rintamamiestä.

Hautala ei edes Viipurin menettämistä koskevassa kerronnassaan muista joukkopakoja ja karkuruutta; Viipuri vain menetettiin kun komentaja Armas Kemppi menetti hermonsa.

Luonnollisesti Hautala ei muista haastattelussaan 23.6.44 antamaansa käskyään, miten niiden IV Armeijankunnan karkureitten kanssa Lappeenrannassa menetellään, joita ei voida palauttaa joukko-osastoihinsa.

Karoliina Sysiharju tutki vuonna 2009 näitä kesäkuun 44 Kannaksen suurhyökkäyksen alkuun liittyviä haastatteluja. (Masennuksen basilleja, tärähtäneitä tosisotamiehiä ja veriin jäänyttä sotaa – mielen järkkyminen jatkosodan suomalaisten rintamamiesten sotakokemuksissa, pro gradu-tutkielma, historia, Tampereen yliopisto, 2009).

Sysiharju noteraa tutkimuksessaan osuuvasti erään upseerin kertomasta, että on asioita, joista haastattelussa voi kertoa ja sitten on asioita, joista ei voi kertoa.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”