Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

09.09.14 09:07

yucca kirjoitti:
jsn kirjoitti:Tässä oli puhe syksyn 1938 kriisistä. Sinä itse halusit osoittaa, että Saksan ylivoima oli tuolloin selvä fakta.
Toivoisin pientä rajaa siihen, miten toisten suuhun tungetaan lausumia.

Todellisuudessa kirjoitin: ”Sen sijaan on hyvin kyseenalaista, olisivatko Britannia ja Ranska voineet kukistaa Saksan vuonna 1938. Ainakaan ne eivät pystyneet kukistamaan sitä vuonna 1939 eivätkä koskaan myöhemminkään – –”
Kyllähän sinä tuossa todistelet vuoden 1938 tapahtumia vuoden 1939 ja myöhemillä tapahtumilla, ottamatta huomioon miten Saksa vahvistui Tshekkolovakian vallattuaan.

Sitä paitsi "hyvin kyseenalaista" on aika lailla eri asia kuin "ei ole suinkaan varmaa". No, mikään maailmassa ei ole, mutta sotilaallisesti mahdollisuus oli.

Münchenin sopimus oli hyvä esimerkki siitä, että lopputulos määrää arvion. Toisaalta se osoittaa, että joillakin (esim. Churchillilä) oli parempi käsitys hänen aikeistaan jo silloin.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

09.09.14 09:18

yucca kirjoitti:
Vaikea on uskoa, että länsi olisi isommilla myönnytyksiä esim. estää lopullisesti sodan syttymisen.
Miksi? Siis jos sodalla viitataan Saksan ja länsivaltojen väliseen sotaan. Ja miksi länsivaltojen olisi pitänyt yrittää estää Saksan sota Neuvostoliittoa vastaan? Vielä parikymmentä vuotta aiemmin länsivallat olivat yrittäneet kukistaa bolsevikkihallinnon, joka ei suinkaan ollut muuttunut parempaan suuntaan sen jälkeen.

Länsivaltojen toiminta perustui ehkä tasapainoajatteluun, jonka mukaan mikään maa ei saa päästä hallitsevaan asemaan Manner-Euroopassa. Tämä ajatus esitetään usein suurena historian opetuksena. ”Historian opetukset” eivät ole mitään opetuksia, vaan harhaisia päähänpinttymiä tai keksittyjä motiiveja jollekin, joka on jo päätetty tehdä. Tässä oli kyse harhaisuudesta, sillä ”opetusta” seuraten länsivallat vetivät Saksan hyökkäyksen niskaansa sen sijaan, että sen olisi annettu suuntautua itään. (En tarkoita mitään ”historian opetusta” siitä, että Saksan aggressio suuntautuisi itään, vaan sitä, mikä olisi voitu lukea aikalaislähteistä, Mein Kampfista ym.)
Eiköhän juuri sinulla ole päähänpinttymä, nimittäin että NL piti tuhota, joten Saksan olisi pitänyt antaa tehdä se. Mitä siitä, että samalla alistettaisiin muukin Itä-Eurooppa Saksan alaisuuteen. Samoin se että jos Hitler olisi ensin onnistunut idässä, ei Länsi-Euroopakaan olisi ollut turvassa.

Englannin ulkopolitiikkaa ohjaava ajatus manner-Euroopan tasapainosta ei suinkaan ollut päähänpinttymä, vaan vuosisatojen saatossa se on tuottanut varsin hyvän tuloksen, joskin ensimmäisen maailmansodan kohdalla, kun taisteltiin massa-armeijoin, uhrit olivat liiallisia hyötyyn nähden.

yucca
Viestit: 129
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

09.09.14 20:02

jsn kirjoitti:En ylipäätään ymmärrä miksi saivarrella sanasta "opetus".
Kuka siitä on saivarrellut? Lähinnä kai ne, joiden mielestä historia tarjoaa opetuksia, mutta eivät kuitenkaan esitä yhtään sellaista opetusta. Ja asiaa tarkemmin kysyttäessä osoittautuu, että ”opetus” onkin jotain ymmärtämistä, josta ei kukaan osaa sanoa, mitä se oikein on.

Tämä on kai aika hyvä vastaus kysymykseen, pitäisikö historiaa opettaa päätöksenteon pohjaksi.

yucca
Viestit: 129
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

09.09.14 20:17

Emma-Liisa kirjoitti: Eiköhän juuri sinulla ole päähänpinttymä, nimittäin että NL piti tuhota, joten Saksan olisi pitänyt antaa tehdä se.
Sekoitat nyt historian analysoinnin ja itse kunkin omat käsitykset. Olennaista oli, että Britannia ja Ranska olivat kovasti halunneet kukistaa bolsevikkihallinnon sen synnyttyä eivätkä olleet koskaan luopuneet tästä ajatuksesta – tai no nyt ovat luopuneet, kun se kukistui itse. Siksi niiden omien lähtökohtien kannalta olisi ollut rationaalista ohjata Saksan aggressio itään.

Ne eivät tehneet niin, koska niihin vaikuttivat illusoriset ”historian opetukset” voimatasapainosta: mitään Manner-Euroopan valtiota ei saa päästää ylivoimaiseen asemaan. Tätä visiota eli harhanäkyä seuraten ne päätyivät antamaan panoksensa juuri sellaisen tilanteen luomiseen, jossa Saksa oli Manner-Euroopassa ylivoimaisessa asemassa (kunnes Neuvostoliitto kukisti sen).
Mitä siitä, että samalla alistettaisiin muukin Itä-Eurooppa Saksan alaisuuteen.


Saksan ja Neuvostoliiton välissä oli tasan Puola. Toki Saksa ja sen kanssa liitossa olevat maat aikanaan hyökkäsivät leveämmällä rintamalla, mutta ainoa alue, joka oli Saksalle välttämätön Neuvostoliittoon hyökkäämiseksi, oli Puola. Ja Puolan (pääosan) se sai. Länsivaltojen sodanjulistukset eivät sitä estäneet, vaan ohjasivat Saksan seuraavaksi hyökkäämään Puolaan.
Samoin se että jos Hitler olisi ensin onnistunut idässä, ei Länsi-Euroopakaan olisi ollut turvassa.


Eivätkä Uudet Ulko-Hebridit. Spekuloida voidaan aina. Kuten sanottu, länsivalloilla olisi ollut paljon paremmat edellytykset selvitä aikanaan idän-sotaretken heikentämästä Saksasta (tavallaan ne tekivätkin niin 1944–1945). Sen sijaan sodanjulistus vuonna 1939 oli täysin vastuuton ja järjetön, ja onkin luonnollista, että sitä seurasi valesota, jota seurasi Saksan isku.
Englannin ulkopolitiikkaa ohjaava ajatus manner-Euroopan tasapainosta ei suinkaan ollut päähänpinttymä, vaan vuosisatojen saatossa se on tuottanut varsin hyvän tuloksen, joskin ensimmäisen maailmansodan kohdalla, kun taisteltiin massa-armeijoin, uhrit olivat liiallisia hyötyyn nähden.
Puuttumatta nyt siihen, miten hyvin tasapainoajattelu todellisuudessa toimi (ainakin se aiheutti miljoonien ihmisten kuoleman, muu on epävarmempaa), se siis ei toiminut 1. eikä 2. maailmansodan aikana.

Ja tämä opettaa meille yhtä ja toista historian opetuksista. Historia ei opeta ihmisille mitään, mutta ihmiset tekevät kyllä historiasta vääriä päätelmiä.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

10.09.14 08:44

yucca kirjoitti:Kuka siitä on saivarrellut? Lähinnä kai ne, joiden mielestä historia tarjoaa opetuksia, mutta eivät kuitenkaan esitä yhtään sellaista opetusta. Ja asiaa tarkemmin kysyttäessä osoittautuu, että ”opetus” onkin jotain ymmärtämistä, josta ei kukaan osaa sanoa, mitä se oikein on.
Tämä "opetus" riippuu tietenkin asiasta ja tilanteesta. Mitään yleispätevää "historian opetusta" ei ole olemassa, eiväthän tapahtumat koskaan toistu sataprosenttisesti vaan ainoastaan niillä on yhteisiä piirteitä. Nämä pitää kyetä näkemään ja samalla arvioimaan niiden vaikutusta ja merkitystä. Kaikki yhteiset piirteet eivät tietenkään ole merkittäviä.

Esimerkiksi se, minkävärinen puku johtajalla oli tiedotustilaisuudessa, ei yleensä vaikuta kovinkaan kauskantoisesti. Jos presidentti Niinistöllä olisi tilaisuudessa lähes samanlainen puku kuin Ribbentropilla Münchenissä, olisiko tämä historiallisesti merkittävää? Tuskin. Jos hänellä ei olisi vaatteita ollenkaan, vaikutus olisi varmasti jo suurempi, mutta ei ehkä vielä sekään kovin ratkaisevaa tulevan kannalta, ei edes vaikka hän joutuisi eroamaan tämän takia tehtävästään. Mutta jos Niinistö olisi saunassa, hänellä tuskin olisi vaatteita yllään, aivan kuten Kekkosella Tamminiemen saunassa. Kaikki riippuu tilanteesta. Sen sijaan sillä, mitä Niinistö tai Kekkonen saunassa miettivät, voisi olla merkittävää ja miten nämä ajatukset heijastuisivat heidän julkisessa toiminnassaan, olisi. Niinistö voisi esimerkiksi pohtia mitä Kekkonen olisi hänen asemassaan tehnyt, nimenomaan julkisen toiminnan - ei kohta odottavien saunajuomien tai pukeutumisen kannalta.

Käsityksesi historian luonteesta on näköjään vääristynyt. Historian tarkastelu on aina vuorovaikutusta nykyisyyden ja tulevaisuuden kanssa, ei menneisyyden tiedon syöttämistä ja ohjelmoimista suoraan kopioitavaksi ja käytettäväksi. Historia ei ole konetekniikkaa eikä se ole koskaan soveltavaa. Varsinaista historian soveltamista kutsutaan politiikaksi. Lopulta se, kuinka onnistuneita historiasta tehdyt päätelmät ovat olleet, jää tulevan historian asiaksi. Aivan kuten nykyhetken poliittisista ratkaisuista, myös historiasta voidaan loputtomasti kiistellä. Tämä palsta jos mikä on siitä oiva esimerkki.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

10.09.14 09:48

yucca kirjoitti: Olennaista oli, että Britannia ja Ranska olivat kovasti halunneet kukistaa bolsevikkihallinnon sen synnyttyä eivätkä olleet koskaan luopuneet tästä ajatuksesta – tai no nyt ovat luopuneet, kun se kukistui itse.
"Kovasti halunneet" tarkoittaa itse asiassa "toivoivat", millä ei ole paljon merkitystä, kun tekoja ei juurikaan ollut. Ei edes interventiosotien aikaan. Ainaki George Kennanin vanha kirjan Soviet foreign policy under Lenin ja Stalin pitää sitä länsivaltojen sekaantumista pienenä, vastoin bolshevikkien myyttiä.
Siksi niiden omien lähtökohtien kannalta olisi ollut rationaalista ohjata Saksan aggressio itään.

Ne eivät tehneet niin, koska niihin vaikuttivat illusoriset ”historian opetukset” voimatasapainosta: mitään Manner-Euroopan valtiota ei saa päästää ylivoimaiseen asemaan. Tätä visiota eli harhanäkyä seuraten ne päätyivät antamaan panoksensa juuri sellaisen tilanteen luomiseen, jossa Saksa oli Manner-Euroopassa ylivoimaisessa asemassa (kunnes Neuvostoliitto kukisti sen).
Tuo itse asiassa tuomitsee Münchenin sopimuksen, sillä ilman sitä ei olisi ollut M_R-sopimustakaan.

Länsivalloilla oli ihan oikea käsitys siitä, että Saksan uhka oli sotilaallinen ja ulkoinen, ja siksi ainoa keino kukistaa se oli sota.

Sen sijaan kommunismi oli ensisijassa sisäinen ja poliittinen uhka, ja oikea keino hoitaa se oli padota se, jolloin se kukistuisi itsestään (kuten Kennan ehdtti) ja samalla panna omat asiat sellaiseen kuntoon, ettei kannatukseen ollut syytä.

Nykyiset sodat ja konfliktit osoittavat selvästi, että sodan voittaminen ei vielä riitä, vaan sen jälkeen tulee tärkein tehtävä: uuden yhteiskunnan rakentaminen. Länsi-Saksassa se onnistui, koska oli olemassa keskiluokka ja demokratiaa oli aiemmin kokeiltu. NL:ssa tämä ja monet muut edellytykset puuttuivat.

tsadilainen
Viestit: 119
Liittynyt: 19.06.07 14:37

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

10.09.14 10:59

yucca kirjoitti:Olennaista oli, että Britannia ja Ranska olivat kovasti halunneet kukistaa bolsevikkihallinnon sen synnyttyä eivätkä olleet koskaan luopuneet tästä ajatuksesta – tai no nyt ovat luopuneet, kun se kukistui itse. Siksi niiden omien lähtökohtien kannalta olisi ollut rationaalista ohjata Saksan aggressio itään.
Jos ne olisivat ollleet kiinnostuneita vain bolshevismin tuhoamisesta, ja valmiita delegoimaan sen Saksalle, ne olisivat voineet tehdä rauhan Saksan kanssa 1918 tältä pohjalta.
Saksalla oli armeija syvällä Venäjällä ja valmius käyttää sitä; bolshevikit olivat Brest-Litovskin rauhanneuvottelujen katkon aikana osoittautuneet kykenemättömiksi edes hidastamaan saksalaisten etenemistä.

tsadilainen
Viestit: 119
Liittynyt: 19.06.07 14:37

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

10.09.14 11:08

yucca kirjoitti: Ne eivät tehneet niin, koska niihin vaikuttivat illusoriset ”historian opetukset” voimatasapainosta: mitään Manner-Euroopan valtiota ei saa päästää ylivoimaiseen asemaan.
Potentiaalisten vihollisten pitäminen jaettuina ei vaadi mitään syvällisiä opetuksia, se on itsestäänselvyys.
Esimerkkejä historiasta voi kyllä hakea. Britit onnistuivat Yhdysvaltojen itsenäisyyssodan aikana pelaamaan itsensä yhtäaikaiseen sotaan Ranskaa, Espanjaa ja Hollantia vastaan ilman, että heillä oli yhtään liittolaista mannermaalla. Lopputulosta juhlitaan aina heinäkuun neljäntenä.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

22.09.14 13:58

Tänään 22.9.2014 Hesarin mielipidepalstalla Oulun yliopiston yliopistotutija Jouni-Matti Kuukkanen kirjoitti otsikolla Mistä suomettumisen päivittely kertoo?

"Todella yllättävää olikin pääministeri päämininisterin Alexander Stubbin (kok) toteamus, että Venäjä on Suomen naapuri nyt ja tulevaisuudessa. Pitää oikein hieraista silmiään ja puhdistaa korviaan. Oliko tämä jostain Kekkosen puheesta 1970-luvulta vai peräti itsensä Paasikiven linjauksesta? Mitä pääministeri oikein vihjaa? Näinkö pari kuukautta pääministerinä on kesyttänyt länsimieliseen Stubbinkin?"

On se kymma, että maantieteellisen tosiasian lausumista pidetään vihjailuna ja ilmeisesti vihjailussa on sitten kyse pelkäämisestä ja pelottelusta.

Ja vielä kummallisempaa on, että "yliopistontutkija" ei tunne suomettumiskäsitteen taustaa (Länsi-Saksan sisäpolitiikkaa) ja että jo paljon ennen Paasikiveä ol Snelmanin kuulu artikkeli Sota vai rauha Suomelle?

Mutta eihän Kuukkanen kyllä kerro, mitä ainetta hän tutkii.

Veikko I Palvo
Viestit: 1138
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

22.09.14 16:42

Emma-Liisa kirjoitti:
Ja vielä kummallisempaa on, että "yliopistontutkija" ei tunne suomettumiskäsitteen taustaa (Länsi-Saksan sisäpolitiikkaa) ja että jo paljon ennen Paasikiveä ol Snelmanin kuulu artikkeli Sota vai rauha Suomelle?
Nykyisin ´suomettumis-käsitteellä´ lienee maailmalla hieman negatiivinen merkitys?
Pieni valtio suuren naapurina on pakoitettu tinkimään suvereeniteetistaan pysyäkseen itsenäisenä ja tuo suuri ja agressiivinen valtio hyväksyy pienen valtion
"puolueettomuuden."
Ukrainan kriisi toi esille mm. eläkevaarien Zbigniew Brzezinskin ja Henry Kissingerin jälkiviisauksia, Ukrainan olisi tullut *ennen kriisiä* luoda laajat taloussuhteet Venäjään ja EU:hun ja pysytellä samanaikaisesti ulko- ja sotilaspoliittisesti "puolueettomana." Ehkäpä suuren venäläisvähemmistön maassa suomettuminen olisi ollutkin teoreettinen ratkaisumalli ennen kriisiä. Kylmän sodan ajan Suomen tavoin. Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumien jälkeen näyttäisi kuitenkin melkoisen mahdottomalta nähdä "suomettumisen" toteutuvan Ukrainassa?
Paasikivi
ehti elämänsä aikana kannattaa tsaarin Venäjää, kuningashankkeineen Keisarin Saksaa, Hitlerin Saksaa välirauhan aikaisessa Stalinin NL:n painostuksessa ja jatkosodan alussa ja perusrealistisesti Stalinin Neuvostoliittoa. Jos Paasikivi eläisi, olisikohan hän yhä Kekkosen luomalla Paasikiven linjalla?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1138
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

23.09.14 18:47

Emma-Liisa kirjoitti:Tänään 22.9.2014 Hesarin mielipidepalstalla Oulun yliopiston yliopistotutija Jouni-Matti Kuukkanen kirjoitti otsikolla Mistä suomettumisen päivittely kertoo?


jo paljon ennen Paasikiveä ol Snelmanin kuulu artikkeli Sota vai rauha Suomelle?

Mutta eihän Kuukkanen kyllä kerro, mitä ainetta hän tutkii.
Jouni-Matti Kuukkanen kirj. HS 23.9.14 A-studioon kootun senioripoliitikkoja päivittelemään erään mininisterin **suomettumis-mielipidettä** ja pisimmälle tuomitsemisessa mennyt syytti tätä epäisänmaallisuudesta.
"Mistä on kysymys"?
"Ilkeämielinen tulkinta on se, että nyt nousevat esiin tietyn sukupolven miesten haamut ja psykologiset traumat."
"Mutta vielä ilkeämpi ajatus on se, että taustalla on oikeasti Venäjän pelkoa ja varovaisuutta, josta kansa ei tiedä ja josta ei haluttaisi puhua julkisesti."
"Olisi voinut luulla, että suomettuminen on jäänyt taakse", kirj. Jouni-Matti Kuukkanen.

Pres. Urho Kekkonen puhui J.V.Snellmanin 185-vuotisjuhlassa https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1 12.5.1981 YYA-aikana:
"Snellman ymmärsi, että Suomen ja Venäjän edut voitiin yhdistää, mitä monikaan ei Suomessa vielä tajunnut."

Lopuksi UKK sanoi 1981: "Historia on asettanut Suomen tilanteeseen, jossa kansallisen olemassaolomme ja tietoisuutemme pohtiminen on jokaiseen ajattelevaan suomalaiseen kohdistuva pysyvä vaatimus."

Jouni-Matti Kuukkanen kirjoittaa, etteivät senioripoliitikot sanallakaan ottaneet esille Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, tuomitsivat ainoastaan julkisuuteen esille tuodun suomettumisen.
Historiaa päätöksenteon pohjaksi? Halutaanko takaisin Stalinin vaatimaan YYA-puolueettomuuden aikakauteen?

Snellman kirjoitti tuon "Sota vai rauha Suomelle" Puolan kapinan aikaan 1863.
Venäjä oli hävinnyt Krimin sodan ja Venäjällä katsottiin olevan tarpeen lopettaa maaorjuuskin, tosin ilman maareformia.
Suomen suuriruhtinaskunnassa kutsuttiin säätyvaltiopäivätkin koolle ensimmäisen kerran Porvoon 1809 Maapäivien ( Landtdagar ) jälkeen "hyvänä keisarina" myöhemmin muistellun Aleksanteri II:n toimesta.
Mutta
voiko Snellmanin ajan, yya-puolueettomuusajan ja nykyhetken välille vetää yhtäläisyysmerkin, onko tuo niinkutsuttu "puolueettomuusaika" tavoite, johon tulisi pyrkiä takaisin?
Eikö noita pres. Kekkosen 1981 Snellman-puheen loppusanojakin voisi pohtia?

Veikko Palvo

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

23.09.14 19:17

Emma-Liisa kirjoitti:Tänään 22.9.2014 Hesarin mielipidepalstalla Oulun yliopiston yliopistotutija Jouni-Matti Kuukkanen kirjoitti otsikolla Mistä suomettumisen päivittely kertoo? --- Mutta eihän Kuukkanen kyllä kerro, mitä ainetta hän tutkii.
Otettava siis itse selvää: http://www.jmkuukkanen.com/

Veikko I Palvo
Viestit: 1138
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: History & Policy: Historiaa päätöksenteon pohjaksi

25.09.14 12:48

Emma-Liisa kirjoitti: Mistä suomettumisen päivittely kertoo?

Oliko tämä jostain Kekkosen puheesta 1970-luvulta vai peräti itsensä Paasikiven linjauksesta?
On se kymma, että maantieteellisen tosiasian lausumista pidetään vihjailuna ja ilmeisesti vihjailussa on sitten kyse pelkäämisestä ja pelottelusta.
Geopoliittisesta tosiasiasta tulee mieleen Helsingin Paasikivenaukion Itä ja Länsi-veistos, jonka jalustaan on kaiverrettu: "tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku."
Mutta oliko Paasikivi suomettunut?
Paasikiven-Kekkosen linjankin loi Kekkonen syksyllä 1949 presidentinvaalikampanjassaan ja UKK edusti linjaansa lähes yhtäjaksoisesti kuusi vuotta pääministerinä ja sen jälkeen vielä 25-vuotta presidenttinä. Ja UKK toisti usein nuo Itä ja Länsi- patsaan jalustaankin marraskuussa 1980 kaiverretut Paasikiven sanat.
Paasikivi itse kirjoitti 29.7.1951 päiväkirjaansa: "Olemme selvillä siitä, että noudatamme tehtyjä sopimuksia Neuvostoliiton kanssa. Se asia on selvä."
"Mutta
jos Neuvostoliitto ei pidä sopimuksia, vaan hyökkää päällemme jonkunlaisen verukkeen varjolla? Mainilan tapaus."
"Julkaisu Nazi-Soviet relations sisältää selonteon Molotovin vaatimuksista ja keskusteluista Berliinissä marraskuussa 1940. Hänen ensimmäinen vaatimuksensa oli, että "Suomen kysymys" oli ratkaistava ja että NL saisi vapaat kädet siinä asiassa s.o. lopun tekemiseksi Suomesta.
Ja kuitenkin oli 7 kk. aikaisemmin tehty Moskovan rauha 12.3.1940, jolla kaikki asiat järjestettiin. Hitler silloin pelasti meidät.
Tämä Molotovin esiintyminen Berlinissä marraskuussa 1940 teki minuun raskaan ja masentavan vaikutuksen, kun 1949 luin julkaistut asiapaperit. Kun vertaan Molotovin esiintymistä minun kanssani ennen Berliinin matkaansa - vaikka hän tekikin vaatimuksia ja oli vaikea neuvottelija - en olisi voinut ajatella, että hän samaan aikaan vaati Hitleriltä vapaita käsiä tehdä Suomesta loppu."

J.K.Paasikivi näyttää selvästikin olleen realisti ja hänen päätöksentekonsa taustalla ovat vaikuttaneet historiallisetkin tosiasiat?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”