Talvisodan Suomi: lännen ihailema ja unohtama?

[Ciccio]

Napoleon otti ensimmäisenä yleisen asevelvollisuuden käyttöön 1798.
Tätä ennen oli ollut ammattiarmeijoita, palkkasotilas oli ammattinimike ja
puoltakin vaihdettiin helposti korkeamman palkankin johdosta.
Asevelvollisuusarmeijat ovat harvinaisia länsimaissa nykyään.
Mutta
palkka- armeijaan hakeutuu moni, joka ei muualle kelpaa tai on
kiinnostunut sotimisesta ja aseista - Ramboja. Armeijaan saataisiin osin heikointa ainesta.

Yleisellä asevelvollisuudella on myös yhteiskunnallinen merkitys ja kaiken lisäksi se on palkka- armeijaa halvempikin, silti palkka- armeijan
sotilasmäärä olisi huomattavasti pienempi.
Suomen armeijassa lähdetään samalta tasolta isän yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.

Ammattiarmeijaa on valvottava tiukemmin, esim. USAn palkka-armeijassa oikeudenkäynnit - joista media Suomessa mielellään kirjoittaa-
aiheutuvat juuri tästä - rambojen kurissapito on hankalaa.

Maailma ei ole muuttunut Suomen lähiympäristössäkään turvalliseksi.
Sodassa 1939 - 1944 Suomi pärjäsi omalla armeijallaan,
Suomea ei miehitetty,
Euroopassa näin tapahtui miltei kaikille muille maille.

Saksalaisten tai venäläisten joukkojen hyökätessä ei kovin monen Euroopan maan armeija kyennyt mihinkään.
Yleinen asevelvollisuus Suomessa toimi ja toimii yhä, kyse ei ole ainoastaan asetekniikasta.

Veikko Palvo

[Jouko Heyno]

Napoleon otti ensimmäisenä yleisen asevelvollisuuden käyttöön 1798.
Tätä ennen oli ollut ammattiarmeijoita, palkkasotilas oli ammattinimike ja
puoltakin vaihdettiin helposti korkeamman palkankin johdosta.
Asevelvollisuusarmeijat ovat harvinaisia länsimaissa nykyään.
Mutta
palkka- armeijaan hakeutuu moni, joka ei muualle kelpaa tai on
kiinnostunut sotimisesta ja aseista - Ramboja. Armeijaan saataisiin osin heikointa ainesta.

Ruotsin valtakunnassa oli asevelvollisuus niin kauan, kuin historiassa voidaan taaksepäin mennä. Samoin Venäjällä. Suomessa perinne katkesi hetkeksi venäläistämistoimien yhteydessä.

Maailma ei ole muuttunut Suomen lähiympäristössäkään turvalliseksi.
Sodassa 1939 - 1944 Suomi pärjäsi omalla armeijallaan,
Suomea ei miehitetty,
Euroopassa näin tapahtui miltei kaikille muille maille.

Saksalaisten tai venäläisten joukkojen hyökätessä ei kovin monen Euroopan maan armeija kyennyt mihinkään.
Yleinen asevelvollisuus Suomessa toimi ja toimii yhä, kyse ei ole ainoastaan asetekniikasta.

Veikko Palvo

Tulee myös huomata tuosta yhteiskunnallisesta merkityksestä, että kansanvallan tae on nimen omaan yleinen, yhtäläinen asevelvollisuus. Se, että se ei esimerkiksi Suomessa koske naisia, heijastuu monin tavoin yhteiskuntarakenteessa, mm. naisvaltaisten alojen kehnona palkkauksena ja naisten vähäisenä edustuksena johtotehtävissä.

[Jouko Heyno]

Itsenäisyyden aikana asevelvollisuusarmeija oli kansanvallan tae - niin kommunisteja kuin "revisionisteja" vastaan. Perustuslaki totesikin: "Isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi on jokainen Suomen kansalainen asevelvollinen. Anoihan jo nerokas puhemies Mao: "Jokaisen...tulee ymmärtää, että poliittinen valta kasvaa kiväärin piipusta." Kuten totesin: "Suomalainen duunari ei ollut eikä ole tyhmä". Nythän tuo kohta on laista poistettu, ja olemme siirtymässä palkka-armeijaan - armeijaan, jossa aseet ovat niiden hallussa, jotka niiden käyttämisestä ovat innostuneet. Mutta kansahan demokratiassa saa, mitä tilaa.

Eiköhän tämä mutos liity sellaiseen laajempaan asiaan kuin asetekniikan kehitykseen. Historiassa on vuorotellut kansalaisten armeija (yleensä jalkaväki) ja ammattimainen palkka-armeija (alkuaan ratsuväki, nykyisin ohjukset ym. teknikka). Silloin kun edellinen on aseteknisesti ollut mahdollinen, on kansalaisilla ollut vaikutusmahdollisuuksia myös politiikassa. Näin oli jo antiikissa, ja uudelleen 1800-1900-luvulla länsimaissa (joskin samaan aikaan oli myös totalitäärisiä dikatuureja jotka myös käyttivät samanlaista massa-armeijaa).

Totta kai se liittyy - historiassa kaikki liittyy kaikkeen. On myös huomioitava, että kansanvalta ja eriasteinen diktatuuri yhteisöissä vaihtelee - tosin rinta rinnan yleisen, yhtäläisen asevelvollisuuden kanssa. Sinänsä asetekniikan kehitys ei asiaan liity.

[Ciccio]

"1958 keväällä Yhdysvaltojen avuntarjouksia Suomelle ei ollut tarpeellista julkistaa eikä julkisesti torjua, kuten presidentti Kekkonen teki radio- ja tv- puheessaan 1958 joulukuussa."

"Suurlähettiläs Hickerson päätti 1958 alussa käynnistää oman henkilökohtaisen kampanjansa Washingtonissa Suomen hyväksi, jonka hän näki luisuvan Urho Kekkosen otteessa vääjäämättömästi Moskovan syliin."
"Hickerson ei salaillut Urho Kekkosta kohtaan tuntemiaan epäluuloja."

"Asia, jonka merkeissä Hickerson kampanjoi kongressissa, oli käsitelty Kansallisessa turvallisuusneuvostossa, kun NSC:n asiantuntijaryhmä (The Operations Coordinating Board, OBC ) oli esitellyt sen
presidentti Eisenhowerille 2 / 1 1958.
alaviite: NSC- 5403 2 / 1 1958. "

"Talvisodan maineellaan ja velanmaksullaan kunnostautunut Suomi oli edelleen hyvässä huudossa senaattoreiden ja kongressimiesten keskuudessa."

"Presidentti Eisenhower vahvisti 15 / 2 1958 valtuuksillaan Suomelle myönnettävän lainan, mikä merkitsi poikkeusmenettelyä Taistelulain
(Mutual Defense Assistance Control Act of 1951 ) määräyksiin."

"Yöpakkasia ennakoivia merkkejä CIA kirjasi raporttiinsa 11 / 7 1958"
"Report of Finland"
"Kyse Pirttikosken voimalaitossuunnitelmasta, Kuusamon ja Nokian vesivoimalaitokset sekä Tampellan selluloosatehdas Nokian lähellä."

Hannu Rautkallio: Kekkonen ja Moskova
ISBN 951 - 30 - 9650 - 5 s. 171 - 179
_________________________________________________
Suomessa oltiin siis joissakin piireissä samalla kannalla kuin Hickerson,
Kekkosesta välittämättä. Em. voimalaitossuunnitelmat mm. eivät olisi olleet muuten toteutettavissa ?
Ja
kongressimiesten ja senaattoreiden Suomelle myönteinen kanta
Battle Actista huolimatta johtui Talvisodasta ja "maasta, joka maksoi velkansa."
_________________________________________________
Jo 1958 alussa Suomessa nähtiin merkkejä syvenevästä sisäpoliittisesta kriisistä, jonka Hrustsov myöhemmin nimesi "yöpakkasiksi." vp

"Ennen presidentti Kekkosen ensimmäistä virallista valtiovierailua Neuvostoliittoon 5 / 1958 Suomen Pankki / Klaus Waris oli jättänyt Kekkoselle muistion, jossa varoitettiin ruplalainasta."

""Englannin suurlähettilään, Busk´n mukaan Suomen ruplavarannot kasvoivat ja "hyödyn siitä ottivat Neuvostoliitto ja Suomen kommunistinen puolue.""
H. Rautkallio ISBN 951-30-9650-5 s.206

"Kekkonen otti kuitenkin Moskovassa esille 4-500 miljoonan ruplan luoton
Saimaan kanavan ja suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä tehtävän terästehtaan (vp.: Rautaruukki, terästehdas josta jo Zhdanov oli puhunut) ohella."
Washingtonissa National Press Clubilla 1961 puhuessaan presidentti Kekkonen sanoi, ettei USA:n 1946 "aloittama apu luottojen muodossa sido Suomea poliittisesti."
Mutta
presidenttinä Urho Kekkonen 1958 halusi ilmeisestikin sitoa Suomen yhä enemmän (sotakorvaukset ja tavaranvaihto oli aloittanut)
ja tiiviimmin Neuvostoliittoon taloudellisesti
Ja muistetaanhan mitä mieltä Paasikivi oli ollut tavaranvaihdon poliittisesta merkityksestä.

Veikko Palvo