Kekkosen murhayritys

[jsn]

Minulla on sellainen käsitys, että menneisyyden yksityiskohtaisia tapahtumia ei voida rekonstruoida näytelmärepliikkien (tai yleensä kaunokirjallisuuden), huhujen tai naapurien puheiden varassa.

Samaan sarjaan voi todistusarvoltaan kyllä lukea hyvin myös Klingen ja Korhosenkin muistelut.

Luulen ymmärtäväni laitmanin hyvän pointin; "murhaajan" poliittinen motiivi on voinut olla mikä hyvänsä. Aivan yhtä hyvin kommunisti, sosialidemokraatti, kokoomuslainen kuin maalaisliittolainenkin niin kuin mikä tahansa muukin. Samoin se on yhtä mahdollista, ettei kyse ollut ensinkään mistään murhayrityksestä tai "varoituksesta", vaan vaikkapa vain humalaisten päähänpistosta. Syy vihata Kekkosta on voinut olla myös muu kuin tämän harjoittama idänpolitiikka. Joillekin inhon syynä saattoi olla Kekkosen moraalittomaksi nähty elämäntapa, josta kirjoitettiin ja puhuttiin paljon 1950-luvulla.

[nylander]

Samaan sarjaan voi todistusarvoltaan kyllä lukea hyvin myös Klingen ja Korhosenkin muistelut.

Ilman muuta. Mitäpä nämä professorit nyt kokemastaan ja tutkimastaankin 50- ja 60-luvusta ymmärtäisivät johonkin jsn:ään verrattuna.

Pantakoon vielä merkille, että sekä Klingellä että Korhosella on syyskuun 1960 alun valtionarkisto-episodista teoksissaan toisistaan riippumattomat mutta sisällöltään jokseenkin yhteneväiset kirjaukset, jotka perustuvat kummankin omakohtaiseen kokemukseen. Jsn:n mukaan he siis yksinkertaisesti valehtelevat.

[jsn]

Pantakoon vielä merkille, että sekä Klingellä että Korhosella on syyskuun 1960 alun valtionarkisto-episodista teoksissaan toisistaan riippumattomat mutta sisällöltään jokseenkin yhteneväiset kirjaukset, jotka perustuvat kummankin omakohtaiseen kokemukseen. Jsn:n mukaan he siis yksinkertaisesti valehtelevat.

Miten he kuvaavat teoksissaan vuoden 1957 ampumista tai laaja-alaista suunnitelmaa Kekkosen murhaamiseksi?

[nylander]

Pantakoon vielä merkille, että sekä Klingellä että Korhosella on syyskuun 1960 alun valtionarkisto-episodista teoksissaan toisistaan riippumattomat mutta sisällöltään jokseenkin yhteneväiset kirjaukset, jotka perustuvat kummankin omakohtaiseen kokemukseen. Jsn:n mukaan he siis yksinkertaisesti valehtelevat.

Miten he kuvaavat teoksissaan vuoden 1957 ampumista tai laaja-alaista suunnitelmaa Kekkosen murhaamiseksi?

Eivät mitenkään. Koko tällainen kytkentä on täysin sinun mielikuvituksesi tuotetta, kuten jo aikaisemmin ilmeni.

[jsn]

nylander: Jään odottamaan kiinnostuneena, minkälaisella vastineella JariL "kumoaa" skrjabinin esittämät faktat. Hänhän, siis JariL, on samanhenkisen jsn:n tavoin tunnetusti etevä parilla virkkeellä "nonchaleeraamaan" ikäviltä tuntuvat tosiasiat kädenkäänteessä.

Nämä mainitsemasi "ikävät tosiasiat", joista Skrjabin kirjoitti, lienevät tässä:

skrjabin: Alho oli aika keskeisesti mukana muun muassa organisoimassa Tannerinkin uutta tulemista Kerho 56:n puitteissa, jossa puuhattiin rintamaa Kekkosta vastaan, samoin kuin Alho oli mukana Tanneria nostaneen VAL:n toiminnassa. Alho loi niitä verkostoja, joiden ympärille Kekkos-vastaiset ja antikommunistiset voimat ryhmittäytyivät.

Tästä totesit minulle:

nylander: Et siis tuntunut taaskaan kestäneen henkisesti, että erinäisistä poliittisista voimista tuotiin esille myös kriittisiä näkökohtia...

En ole koskaan kiistänyt Alhon olleen mukana VAL:n toiminnassa. Antikommunisteja oli suomalaisessa yhteiskunnassa laajasti. Se on silti aivan eri asia kuin sanoa että se että he kaikki olisivat olleet tiiviissä liitossa ja yhteydenpidossa keskenään.

Sen jälkeen kuvailit Alhon erinäisiä yhteyksiä, tarkoituksella osoittaa hänet merkittäväksi toimijaksi:

nlander: Fil. tri Keijo Alho kuului 50-luvun alkupuolella mm. Rytin ja Tannerin poliittisiin keskustelukumppaneihin.

Mm. Väinö Tanner jatkoi yhteydenpitoa Alhoon myös tämän "asyyliaikana".

Tämä ei silti todista oikeastaan mitään Kekkosen murhayrityksestä vuonna 1957. Vihjaat jopa varsin suorasanaisesti siihen, että vuonna 1954 Kekkosen ampumista suunnitellut Alho haluttiin päästää villaisella ja mahdollisesti jopa oikeuslaitos olisi ollut jutussa mukana, samoin suomalainen elinkeinoelämä:

nylander: Muistaakseni Alho todettiin tekoonsa nähden melko pian (ajan suhteen voin erehtyäkin) terveeksi ja laskettiin vapaaksi. Sen jälkeen Alho jatkoi yrityshistorioiden kirjoittamista. Toimeksiantoja ilmeisesti riitti.

Esität, että Alhon toiminta jatkui sittemmin entisellään, jotta kytkös myöhempiin tapahtumiin löytyisi. Tämä kaikki on kuitenkin varsin vapaata pohdiskeluasi, jolle tuskin löytyy todisteita edes Klingen ja Korhosen muistelmateoksista.

Koko tällainen kytkentä on täysin sinun mielikuvituksesi tuotetta, kuten jo aikaisemmin ilmeni.

Eli vihjailet kaikenlaista mutta sitten aina peräännyt kun sinulta pyydetään todisteita. Tämä on kait jonkinlaista sissitaktiikkaa.

[laitman]

Nylanderille: Siinä näytelmässä Ilkka Heiskanen esitti Ville Pessiä. Eli se ei ole kovin vanha tapaus!

Vuonna 1918 Kekkonen oli jo selvä johtajaluonne, joka halusi johtaa ja komentaa muita ja hänellä oli jyrkkä ja ehdoton suhtautuminen punaisiin. Eli radikaali nuori!

[nylander]

Eli vihjailet kaikenlaista mutta sitten aina peräännyt kun sinulta pyydetään todisteita

Ei, parahin nimimerkki jsn. Juuri sinä olet se, joka päästää mielikuvituksensa laukalle ja alkaa nähdä kaikkialla olemattomia koplauksia ja väitteitä "laajamittaisista salaliitoista", jos esitän huomioita suomalaisen oikeiston edesottamuksista menneinä vuosikymmeninä, viime aikoina erityisesti hävityn sodan jälkeisissä kiihkoutuneissa tunnelmissa 50-luvulla.

Aihepiirin käsittely sai alkunsa, kun ketjussa "Suomen pyhä sota" esitin Jouni Tillin mielestäni aivan erheellisesti väittäneen, että Kekkonen olisi "pääministerinä ja presidenttinä" kuulunut Vapauden Akateemiseen Liittoon. Ryhdyit kiivaasti puolustamaan puheenalaista järjestöä ja moittimaan professori Klingen siitä antamaa todistusta "mustavalkoiseksi".

Sitten tuli tämä Ylen uutinen vuoden 1957 oletetusta murhayrityksestä. En ole koko aikana ottanut minkäänlaista kantaa itse tähän tapahtumaan. Laitoin kyllä linkin Ylen sivustolle, koska uutisessa selvästi viitattiin 50-luvun (ja tietenkin myöhemmänkin) oikeiston Kekkos-vihaan. Näin Ylen uutisessa:

Suomi oli jakautunut tiukasti Kekkosen kannattajiin ja vihaajiin. Kekkosta syytettiin esimerkiksi isänmaan kauppaamisesta sekä nöyristelevästä ja pelokkaasta ulkopolitiikasta

Mm.Timo Soikkanenkin totesi samaisessa uutisessa näin:

Oikeiston piirissä katsottiin, että Kekkonen oli liian myöntyväinen. Hän vie meidät niin kuin "ryssän käsiin", sanoo puolestaan Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen.

Tähän liittyen viittasin niihin jopa väkivaltaisiin mielikuviin (mahdoitko siis ymmärtää: mielikuviin), joita Kekkosen toiminta oikeistossa herätti ja josta osaltaan todistavat referoimani Klingen ja Korhosen kertomat välikohtaukset valtionarkistossa Hrushtshevin Suomen-vierailun yhteydessä 3.9.1960. Se aiheutti sinussa pahan hermostumisreaktion: aloit oikein sormellasi sosottaen opastaa, kuinka "vakava asia" tällainen referoiminen on todistaessaan sinun ja vain sinun mielestäsi peräti "murhasyytöksestä"! Kaikki kytkennät siis tapahtuivat jälleen kerran omassa ylikierroksilla käyvässä mielessäsi.

Linkitettyäni Ylen uutiseen Agricolan toimittaja Tapio Onnela pani vanhan ketjun poikki, aloitti uuden ja otsikoi sen "Kekkosen murhayritys". Ymmärrätkö siis: minä en pannut alulle tämännimistä ketjua.

Vihjailut ovat siis kokonaan sinun puolellasi; niitä tätäkin aihepiiriä koskevat viestisi ovat täynnä. Kaikesta edellä sanotusta en kykene tekemään muuta johtopäätöstä kuin sen, että menneiden(kin) vuosikymmenten oikeistovoimien puolustelu on sinulle niin polttavan tärkeä asia asia, että sen nimissä olet valmis esittämään viesteistäni minkälaisia väärennöksiä tahansa.

[jsn]

Juuri sinä olet se, joka päästää mielikuvituksensa laukalle ja alkaa nähdä kaikkialla olemattomia koplauksia ja väitteitä "laajamittaisista salaliitoista", jos esitän huomioita suomalaisen oikeiston edesottamuksista menneinä vuosikymmeninä, viime aikoina erityisesti hävityn sodan jälkeisissä kiihkoutuneissa tunnelmissa 50-luvulla.

Yllä jälleen toteat, että tarkoituksesi oli osoittaa murhayrityksen olleen osa noita "suomalaisen oikeiston edesottamuksia" vaikkei tästä ollut minkäänlaisia todisteita. Se, mitä tarkoitat, on selvästi todettavissa omista sanavalinnoistasi tai viimeksi puheet "kiihkoutuneista tunnelmista". Älä nyt ole epärehellinen muille ja itsellesi.

Voi olla että ketjun jakaminen saattoi hieman voimistaa tätä tuntemusta, koska asioilla näyttää olevan suora yhteys.

Mutta onko sitten loppujen lopuksi niin, että murhayrityksellä ja oikeiston edesottamuksilla ei olekaan oikeastaan mitään yhteyttä toisiinsa?

[nylander]

Yllä jälleen toteat, että tarkoituksesi oli osoittaa murhayrityksen olleen osa noita "suomalaisen oikeiston edesottamuksia" vaikkei tästä ollut minkäänlaisia todisteita. Se, mitä tarkoitat, on selvästi todettavissa omista sanavalinnoistasi tai viimeksi puheet "kiihkoutuneista tunnelmista". Älä nyt ole epärehellinen muille ja itsellesi.

Siis missä kirjoitin, että tarkoitukseni oli "osoittaa" murhayrityksen olleen osa oikeiston edesottamuksia? Minähän kirjoitin vain:

Laitoin kyllä linkin Ylen sivustolle, koska uutisessa selvästi viitattiin 50-luvun (ja tietenkin myöhemmänkin) oikeiston Kekkos-vihaan

Ehtisitkö nyt laittaa lainauksen siitä "osoittamisesta"? (Ethän halua tällä kertaa olla epärehellinen muille ja itsellesi.)

Kerrataanpa: Liitin uutisen temaattisesti, aiheenmukaisesti, suomalaisesta 50-luvun oikeistosta käytyyn ns. keskusteluun, joka sitten katkaistiin "jakamalla" ketju. Jaa että miksi sitten liitin? No kun viha Kekkosta kohtaan, oli 50-luvulla palavaa juuri suomalaisten oikeistopiirien keskuudessa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin, Neuvostoliittoa kohtaan harjoitetun ystävyyspolitiikan ja monien muiden syiden vuoksi ja kun Ylen uutisessa paitsi toimittaja myös haastatellut asiantuntijat viittasivat juuri samaiseen poliittiseen vihaan. Se näkyy olleen heille jonkinlainen "todennäköisyysolettama", joka ei sellaisenaan tietenkään vielä todista mitään.

Yle-verkkouutiset 6.10.2014:

Valitsijamiehet olivat valinneet Kekkosen presidentiksi niukimmalla mahdollisella äänten enemmistöllä lukemin 151–149. Suomi oli jakautunut tiukasti Kekkosen kannattajiin ja vihaajiin.

Kekkosta syytettiin esimerkiksi isänmaan kauppaamisesta sekä nöyristelevästä ja pelokkaasta ulkopolitiikasta.

– Kekkonen löi kovaa, mutta Kekkostakin lyötiin kovaa, puolin ja toisin. Jos nykypolitiikkaan vertaa, niin tämä on todella sivistynyttä toimintaa nykyään, eduskunnan pääsihteeri ja UKK-Seuran puheenjohtaja Seppo Tiitinen sanoo MOT:lle.

– Oikeiston piirissä katsottiin, että Kekkonen oli liian myöntyväinen. Hän vie meidät niin kuin "ryssän käsiin", sanoo puolestaan Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen.

Miksi siis haastatellut asiantuntijat, professori Timo Soikkanen ja, niin kuin ymmärrän, myös eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ottivat puheeksi 50-luvun oikeistovoimat juuri tämän uutisen yhteydessä? Pyydän sinua vastaamaan: "vihjailivatko" hekin? (Ethän halua tällä kertaa olla epärehellinen muille ja itsellesi.)

[jsn]

Siis missä kirjoitin, että tarkoitukseni oli "osoittaa" murhayrityksen olleen osa oikeiston edesottamuksia?

Niin, oliko se vai eikö se ollut?

[nylander]

Siis missä kirjoitin, että tarkoitukseni oli "osoittaa" murhayrityksen olleen osa oikeiston edesottamuksia?

Niin, oliko se vai eikö se ollut?

Et sitten muuta keksinyt? Aivan ilmeisesti yrität taas kerran kääntää huomion muualle. Vastaus "kysymykseesi" löytyy mm. edellisestä, perusteellisesta viestistäni.

Voisitko siis vihdoin vastata tekemääni kahteen kysymykseen, jotka ovat aivan olennaisia väitteidesi laadun selvittämiseksi.

[jsn]

Luulisi olevan suhteellisen helppoa vastata kysymykseeni kyllä vai ei eli yrittikö mielestäsi suomalainen oikeisto murhata Kekkosen vai ei. Vaan ei se näköjään ole.

Voisitko siis vihdoin vastata tekemääni kahteen kysymykseen, jotka ovat aivan olennaisia väitteidesi laadun selvittämiseksi.

Kyllähän sinä heti aluksi yrität liittää ampumisuutisen näihin usein mainitsemiisi oikeistovoimiin, toteamalla uutislinkin jälkeen kuinka "Mieleen muistuu varhempiakin lukemiani tuokiokuvia samasta aihepiiristä", jonka jälkeen alat puhua siitä tuntemattomasta maisterista, joka uhkaili valtionarkistossa joko nimismiehellä Hrutshevia tai poliisilla Kekkosta. Koska poliisi ei Suomessa ammu poliitikkkoja, ei omia eikä vieraita, on oletettavaa että aietta oli aika vaikea toteuttaa käytännössä. Sitten kyllä puhut Keijo Alhosta, joka uhkaili ihmisiä aseella vuonna 1954. Yhteys 1957 juhannukseen jää kuitenkin kertakaikkisen hämäräksi.

Mikä siis oli tämän assosiaation tarkoitus? Oliko se siis osoittaa vain se, että Kekkosella oli vihamiehiä.

[nylander]

Luulisi olevan suhteellisen helppoa vastata kysymykseeni kyllä vai ei eli yrittikö mielestäsi suomalainen oikeisto murhata Kekkosen vai ei. Vaan ei se näköjään ole.

Voisitko siis vihdoin vastata tekemääni kahteen kysymykseen, jotka ovat aivan olennaisia väitteidesi laadun selvittämiseksi.

Kyllähän sinä heti aluksi yrität liittää ampumisuutisen näihin usein mainitsemiisi oikeistovoimiin, toteamalla uutislinkin jälkeen kuinka "Mieleen muistuu varhempiakin lukemiani tuokiokuvia samasta aihepiiristä", jonka jälkeen alat puhua siitä tuntemattomasta maisterista, joka uhkaili valtionarkistossa joko nimismiehellä Hrutshevia tai poliisilla Kekkosta. Koska poliisi ei Suomessa ammu poliitikkkoja, ei omia eikä vieraita, on oletettavaa että aietta oli aika vaikea toteuttaa käytännössä. Sitten kyllä puhut Keijo Alhosta, joka uhkaili ihmisiä aseella vuonna 1954. Yhteys 1957 juhannukseen jää kuitenkin kertakaikkisen hämäräksi.

Mikä siis oli tämän assosiaation tarkoitus? Oliko se siis osoittaa vain se, että Kekkosella oli vihamiehiä.

Luulisi, että noin "rehellisenä" tunnetulla kirjoittajalla olisi suhteellisen helppoa vastata kahteen tekemääni kysymykseen sen sijaan että koko ajan yrität sotkea lisää ja peitellä jälkiäsi. Eikö siis tälläkään kertaa löydy?

Sinun kysymykseesi olen jo perusteellisesti vastannut. Ei minulla ole muuta neuvoa kuin kehottaa lukemaan uudelleen niin kauan kunnes ymmärrät.

[jsn]

Sinun kysymykseesi olen jo perusteellisesti vastannut. Ei minulla ole muuta neuvoa kuin kehottaa lukemaan uudelleen niin kauan kunnes ymmärrät.

Ilmeisesti tarkoituksesi on tällä tavoin käänteisesti sanoa, että epämääräisesti määritellyn "oikeiston" toiminnalla ja Kekkosen murhayrityksellä oli toisiinsa sittenkin vain hyvin epäselvä yhteys. Suurin osa muusta sanomasta on kaiketi tarkoitettu vain tämän tosiseikan peittämiseksi.

Minä en ole peitellyt mitään jälkiä, koska peiteltävää ei tietääkseni ole. Tartuin vain siihen seikkaan, kun esittelit epäilyksiäsi kovin itsevarman oloisesti ilman että sinulla oli minkäänlaisia todisteita.Tästä sitten hikeennyit pahanlaisesti.

[nylander]

Sinun kysymykseesi olen jo perusteellisesti vastannut. Ei minulla ole muuta neuvoa kuin kehottaa lukemaan uudelleen niin kauan kunnes ymmärrät.

Ilmeisesti tarkoituksesi on tällä tavoin käänteisesti sanoa, että epämääräisesti määritellyn "oikeiston" toiminnalla ja Kekkosen murhayrityksellä oli toisiinsa sittenkin vain hyvin epäselvä yhteys. Suurin osa muusta sanomasta on kaiketi tarkoitettu vain tämän tosiseikan peittämiseksi.

Sinun ei kyllä kannata tulkita "käänteisesti" eikä muuten, mitä minun oli "ilmeisesti" tarkoitus sanoa. Lopputulos kyllä tiedetään vuosien kokemuksella: hermostut heti, jos edes ottaa esille aiheita, joita sinun oikeaoppisen historiannäkeyksesi mukaan ei edes saisi olla olemassa. Ja sitten seuraa tuttua toisen sanomisien vääristelyä ja suoranaista valehtelua.

Minä en ole peitellyt mitään jälkiä, koska peiteltävää ei tietääkseni ole. Tartuin vain siihen seikkaan, kun esittelit epäilyksiäsi kovin itsevarman oloisesti ilman että sinulla oli minkäänlaisia todisteita.Tästä sitten hikeennyit pahanlaisesti

No jos et peittele, niin kysyn ties jo kuinka monennen kerran: vihjailivatko siis Timo Soikkanen ja Seppo Tiitinen asiattomasti, kun he Ylen uutisessa esittivät vuoden 1957 tapahtuman taustaoletuksena oikeiston elättelemän Kekkos-vihan? Minähän juuri sillä perusteella temaattisesti liitin uutisen 50-luvun oikeistosta käytyyn ns. keskusteluun, ilman mitään hokemaasi "todisteluaikomusta". Siitä sitten taas kerran pillastuit pahasti.