Tapio Onnela
Viestit: 4819
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

09.01.15 02:22

Saksalainen kirjailija Hans Magnus Enzensberger käsittelee oivaltavan kriittisesti islamilaista terrorismia esseessään Kauhunkylväjät. Kirjoitus radikaalista häviäjästä. Hän pohtii tekstissään arabimaailman historian ja rappion osuutta islamistiseen terroriin ja ”radikaalien häviäjien” syntyyn.

Otin esseestä tähän malliksi muutamia sitaatteja kommenttien kera. Aihehan on nyt erityisen ajankohtainen.

***
Hans Magnus Enzensberger: Älykkyyden sokkeloissa & Kauhunkylväjät (Im Irrgarten der Intelligenz, Schreckens Männer). Savukeidas, 2013, 84 s.
***


Radikaalit häviäjät: islamistit ja kansallissosialistit

Entzensberger käyttää käsitettä ”radikaalit häviäjät”, joka tarkoittaa yksilöitä tai ihmisryhmiä, joilla on samankaltainen kokemus omasta arvottomuudesta ja jotka toimivat sitten tuhoamalla ja tappamalla muita piittaamatta omasta kohtalostaan.
Entzensbergerin mukaan saksalaiset Weimarin tasavallan loppuaikoina kokivat olevansa häviäjiä ja jotka sitten projisoivat syyt omaan tilaansa ulkopuoliseen kapitalistis-bolsevistiseen salaliittoon ja juutalaisiin. Kiinnostavaa tässä on miten Entzensberger rinnastaa islamistit ja kansallissosialistit mm siten, että myös ne ovat tavallaan epäpoliittisia. Kansallissosialistit tavoittelivat maailmanherruutta kuten myös islamistit, ja tuo tavoitehan on sellainen, josta ei voi neuvotella, se menee politiikan yli, sillä kompromissia ai neuvottelutulosta ei ole olemassa.

Kun radikaalit häviäjät löytävät toisensa, yhteisön (ja tämä tosiaankin on nyt netin avulla helpompaa kuin koskaan):
”Silloin hänessä piilevä destruktiivinen energia moninkertaistuu äärimmäiseksi häikäilemättömyydeksi: syntyy kuolemanhalun ja suuruudenhulluuden amalgaaminen seos, ja katastrofaalinen kaikkivoipuuden tunne suo häviäjälle vapautuksen voimattomuudesta.

Tarvitaan tosin vain eräänlainen ideologinen sytytin, joka saa radikaalin häviäjän räjähtämään . Kuten historia näyttää tämänkaltaisesta tarjonnasta ei ole koskaan ollut puutetta. Sisällöstä viis. On samantekevää, onko kyse uskonnollisista tai poliittisista doktriineista, nationalistisista, kommunistisista tai rasistisista dogmeista – joka ainoa ahdashenkisinkin lahkolaisuuden muoto kykenee aktivoimaan radikaalin häviäjän latentin energian.” (54-55)
Entzensberger rinnastaa edelleen nämä ryhmät, joissa on samaa järjetöntä epärealistisuutta: Hitlerin Saksan kuvitelma maailmanherruudesta koko maailma yhtä pientä keskieurooppalaista valtiota vastaan ja islamisteilla sota kaikkia muita maailman kansoja ja uskontoja vastaan. Islaminuskoisia on nyt noin 1,3 miljardia, mutta heistä vain häviävän pieni joukko kannattaa jihadisteja. Entzensberger luettelee jihadistien viholliset luopiomuslimit: shiiat, ibadiitit, alaviitit, yezidit, zaidilaiset, hanafiitit, druusit, suufilaiset, kharijiitit, ismailiitit jne.. jne.. Päävastustajina nyt tietysti Yhdysvallat, rappiolliset länsimaat, kansainvälinen pääoma, sionismi ja sitten tietysti kaikki loput eli ne noin 5,2 miljardia pakanaa. On siinä savottaa ennen kun nämä kaikki saadaan tapetuksi.

Sitten Entzensberger käsittelee kiinnostavasti syitä siihen miksi arabimaat ovat niin surkeassa tilassa kuin ne nyt ovat. Miksi arabikulttuuri, joka vielä 800 vuotta sitten ylivoimaisesti päihitti ”länsimaat” taantui, jähmettyi ja luhistui? Islamistien itseymmärryksessä tämä on tietysti vain ulkopuolisten valloittajien syytä: seldzukit, ristiretkeläiset, mongolit, espanjalaiset, mamelukit, osmanit, ranskalaiset, britit ja venäläiset ja nykyisestä alennustilasta ovat vastuussa ”suuri Saatana”, amerikkalaiset ja tietysti juutalaiset.

Entzensberger kysyy aiheellisesti:
”… mikseivät intialaiset, kiinalaiset, korealaiset jaa arabimaiden kohtaloa” .. Kuinka on tultu siihen, että nämä ovat pystyneet vastaamaan menestyksekkäästi modernin ajan haasteisiin ja nousseet koko maailman mittakaavassa tärkeiksi tekijöiksi?” (s.64)
Toisaalta Entzensberger ei tuo esille miten esimerkiksi juuri Yhdysvallat on tukenut autoritaarisia hallituksia vaikkapa Persian shaahia, Saddam Husseinia tai Saudi-Arabian kuningashuonetta.

Miksi arabimaailma on taantunut?

Entzensberger listaa useita sisäsyntyisiä tekijöitä jotka ovat vaikuttaneet arabimaailman taantumiseen ja hän on tässä käyttänyt mm. arabikirjoittajien tekemää laaja tutkimusta ”Arab Human Development Report 2002-2004” jossa käsitellään Arabiliiton 22 jäsenmaata ja sen n. 280 miljoonaa asukasta.

Raportti on synkkää luettavaa. Esimerkiksi tieteeseen ja tutkimukseen käytettään vain 0,2% maiden bruttokansantuotteesta ja maiden tiedonvälityksen taso on alkeellista. Erityisesti pistivät silmääni luvut arabimaissa julkaistusta kirjallisuudesta:
”Arabimaissa julkaistujen kirjojen osuus on 0,8% koko maailman tuotannosta. Kalifi Al Mamunin (813-833) ajoista nykypäivään, eli 1200 vuoden aikana arabimaissa ilmestyneiden käännösten lukumäärä vastaa Espanjassa yhden vuoden aikana julkaistun käännöskirjallisuuden määrää.” (s.63)
Naisten asema

Naisten asema on arabimaissa surkea, vain puolet heistä osaa lukea, ja kun naiset muutenkin pidetään pääosin yhteiskunnan ulkopuolella on selvää, että kun yhteiskunnan kehittämisestä suljetaan puolet väestöstä pois, tulokset voivat olla vain huonoja.

Aivovuoto

Entzensberger tuo esille myös laajan aivovuodon ongelman, jota hän vertaa juutalaisten karkottamiseen Saksasta 1930-luvulla ja sen seurauksiin. Vuoden 1976 jälkeen 23% insinööreistä 50% lääkäreistä ja 15% luonnontieteilijöistä on muuttanut pois. Vuosina 1995-96 korkeakoulusta valmistuneesta 25% on muuttanut pois. (s.67)

Tietopääoman häviäminen

Sitten on listalla mm. ilmaisuvapauden puute. Entzensberger pohtii tietopääoman häviämistä historiallisesta näkökulmasta ja lainaa Dan Dinerin tutkimusta Versiegelte Zeit, jossa tuodaan esille arabien itseorganisoituvan julkisuuden puutteen, joka lähtee liikkeelle 1400-luvulta kun uskonnollisiin syihin vedoten painokoneiden käyttöönotto kiellettiin (Koraanin ohella ei saa olla muita kirjoja) ja ne otettiin vasta 300-vuotta myöhemmin. Tiedonpuute johti sitten merkittäviin konkreettisiin seurauksiin kun 1500-luvulla eurooppalaiset syrjäyttivät arabilaivaston, maiden infrastruktuuri oli keskiaikaisella tasolla vielä 1800-luvulla (esim pyörillä kulkevia ajoneuvoja tai teitä, puhumattakaan muusta infrasta) Tämä on johtanut sitten arabimaat täydelliseen riippuvuuteen läntisestä teknologiasta ja osaamisesta, myös omien luonnonvarojensa hyödyntämisessä.

Hiljainen nöyryytys ja uskonnosta kumpuava ylemmyyden tunne

Ja tässä kokevat arabit Entzensbergerin mukaan ”hiljaista nöryytystä”:
”On päivänselvää, että täydellistä taloudellista, teknistä ja intellektuaalista riippuvuutta ”lännestä” on riippuvuussuhteessa olevien vaikeaa sietää. Kyse ei ole mistään abstraktiosta: Kaikki minkä varassa jokapäiväinen elämä Maghrebissa ja Lähi-idässä pyörii, joka ikinen jääkaappi, puhelin, pistorasia, ruuvimeisseli, puhumattakaan huipputeknologian tuotteista, merkitsee jokaiselle vähänkin ajattelukykyiselle arabille hiljaista nöyryytystä.(s.68)
Entzensbergerin mielestä tämä häviäjänä oleminen on rankasti ristiriidassa sukupolvesta toiselle periytyvän ylemmyyden kanssa. Koraanissa sanotaan. ”Te olette paras kansa, joka ihmisten parista on noussut” Entzensbergerin mukaan arabien ylemmyys muita kansoja kohtaa juontaa jo jostain 900-luvulta. Ja on johtanut kohtalokkaisiin virhearvioihin.
”Koraanin loukkaamattomat lait ovat paljastuneet teologiseksi ansaksi. Modernin ajan perustuslakinormien kanssa ne eivät tietenkään sovi yhteen. Kun muslimiveljeskunnan varapuheenjohtaja sanoo Egyptissä, ettei kukaan ei-muslimi islamilaisen lain mukaan voi hallita muslimia, lausuu hän ääneen vakaumuksen, joka arabimaailmassa on laajalle levinnyt.”
Entzensbergerin mukaan narsistinen loukkaantuminen on yksipuolista
”Vakuuttuneisuus omasta ylemmyydestä ei tietenkään ole pelkästään arabimentaliteetin erityispiirre; eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset eivät muihin kulttuureihin verrattuna ole tässä suhteessa yhtään sen parempia. On kuitenkin kaksi seikkaa, joista muslimit ammentavat omalaatuista energiaa. Ensinnäkin ajatus omasta ylivallasta perustuu uskontoon. Toiseksi se törmää silmiinpistävään omaan heikkouteen. Tämä johtaa narsistiseen loukkaukseen, joka vaatii hyvitystä. Syyllistämiset, salaliittoteoriat ja kaikenlaiset projektiot kuuluvat siksi kollektiiviseen tunnetalouteen. Niinpä koetaan, ettei vihamielisellä ulkomaailmalla ole muuta tavoitetta kuin arabimuslimien loukkaaminen. ” (s.70)
Tämä loukkaantuminen ei ole yhteismitallista ”Pakanoiden tunteiden loukkaaminen on jokapäiväistä rutiinia”
Toisinajattelevien loukkaaminen on islamilaisessa mediassa vakiokäytäntöä. Siinä ei ole mitään epätavallista, jos Ariel Sharonia näytetään lahtaamassa palestiinalaislapsia hakaristinmuotoisella kirveellä; sen sijaan koko arabimaailma loukkaantuu oitis, jos joku pilapiirtäjä tekee siitä pilkkaa. Moskeijoiden rakentamista ympäri maailmaa pidetään luovuttamattomana oikeutena, sen sijaan kristillisten kirkkojen rakentaminen ei useissa arabimaissa tule kuulonkaan. Muslimien uskonpropaganda on pyhä käsky, muiden uskontojen lähetystyö on rikos. Jo Raamatun hallussapito johtaa Saudi-Arabiassa oikeudellisiin seuraamuksiin.” Itse itsensä nimittämä kalifi tuomitsee maastakarkoituksensa ihmisoikeusloukkauksena. Moni muslimi sen sijaan hyväksyy vaatimuksen murhata vääräuskoinen romaanikirjailija. Iskulauseet kuten ”kuolema pakanoille (amerikkalaisille, tanskalaisille, saksalaisille jne.) nähdään protestin laillisena muotona, jota kohtaan jokaisen on osoitettava ymmärrystä. Kaltoin kohdellun oloisina vihanlietsojat vaativat mielipiteenvapautta, jonka lakkauttaminen on heidän ilmeinen tavoitteensa.(s.71-72)
Entzensberger kuitenkin kehottaa olemaan välittämättä tuosta vastavuoroisuuden puutteesta, islamisti ovat kuuroja argumenteille. Entzensberger kehottaa vain turvautumaan oikeusvaltioon ja poliisin väkivaltamonopoliin kun jihadistit syyllistyvät väkivallantekoihin. Kiinnostavaa on myös hänen kritiikkinsä dialogin hyödyttömyydestä:
”Viimeistään tässä vaiheessa käy ilmi yleislääkkeenä ylistetyn ”dialogin” itsepetos. Juuri erityisen vapaamieliset yhteisöt kuten Alankomaat ovat joutuneet kokemaan, etteivät konfliktit vihamielisten maahanmuuttajien kanssa tyrehdy vähättelyyn ja tyynnyttelyn taktiikalla vaan kärjistyvät. Tämä edistää oikeistopopulististen puolueiden nousua ja väkivallan eskaloitumista.
(s.72)
Entzensberger palaa vielä tutkimaan islamistien mielenmaisemaa: Radikaalit häviäjät
”Mitä tarkemmin tekijöiden mentaliteettia tutkii, sen selvemmäksi käy, että ollaan tekemisissä radikaalien häviäjien yhteisön kanssa. Kaikki luonnehdinnat, jotka ovat kyllin tuttuja muista yhteyksistä, toistuvat taas: sama omasta epäonnistumisesta nouseva epätoivo, sama syntipukkien etsiminen, sama todellisuudentajun puute, samat kostontarpeet, sama miehisyysharha, sama kompensatorinen ylemmyydentunne, tuhon ja itsetuhon fuusio ja pakonomainen toivo kauhun eskaloinnilla tulla toisten elämän ja oman kuoleman herraksi.”
(s.74)
Entzensberger muistuttaa, että islamistit aiheuttavat kuitenkin eniten tuhoa muslimien parissa (Algeria, Afganistan, Irak, Tsad, Darfur, ja nyt Syyria)
”Näissä yhteyksissä panarabialaisen yhtenäisyyden tavoin hurskaaksi valheeksi osoittautuu myös Koraanissa peräänkuulutettu umman yhtenäisyys. Terrori ei ole ainoastaan vahingoittanut islamin arvostusta vaan myös olennaisesti huonontanut tukijoidensa elinoloja ympäri maailmaa, mutta tämä häiritsee islamisteja yhtä vähän kuin Saksan perikato aikanaan kansallissosialisteja. Kuoleman avantgardisteina uskonveljien elämän huomioon ottaminen on heille vierasta. Kun nyt useimmilla muslimeilla ei ole halua räjäyttää itseään ja muita ilmaan, on se islamistien silmissä vain osoitus siitä, etteivät nämä ole ansainneet mitään muuta kuin tulla likvidoiduksi itse. (s.77)
Entzensberger pitää terrorin vaarallisimpana seurauksena sen keinojen leviämistä vihollisen toimintatavoiksi:
”Terrorin vaikutuksista kaikkein vaarallisin on sen keinojen leviäminen vihollisen toimintaan. Myös amerikkalainen demokratia on todistetusti saanut tartunnan islamistisilta vihollisiltaan ja ottanut käyttöönsä mielivaltaisen laittoman vangitsemisen, sieppaukset ja kidutuksen.”
Mikä edistää islamilaista terrorismia?
”Jumalan soturien asiaa ei edistä pelkästään lännen taikka Kiinan riippuvuus Lähi-idän maaöljystä vaan myös kansainvälisen pääoman kyvyttömyys välttää kauppoja terrorismia tukevien valtioiden kanssa.” (s.79)
Entzensberger huomauttaa, että jihadistien toiminta ei muuta valtasuhteita, edes isku World Trade Centeriin ei vaikuttanut USA:n valta-asemaan. Häviäjiä ovat vain arabiyhteiskunnat, pakolaiset, turvapaikanhakijat, siirtolaiset.
”On absurdia ajatella, että terrori voisi parantaa niiden tulevaisuudennäkymiä, joilla ne joka tapauksessa ovat huonot. Historia ei tunne yhtään esimerkkiä siitä, että taantuvat yhteiskunnat, jotka tukahduttavat oman produktiivisen potentiaalinsa, olisivat pidemmän päälle kykeneviä selviämään. ” (s.79-80)
Entzensberger päättää esseensä aika fatalistisesti:
”Heidän iskunsa ovat pysyvä taustariski, kuten jokapäiväinen liikennekuolema, johon olemme jo tottuneet. Tämän uhan kanssa fossiilisista polttoaineista riippuvaisen ja jatkuvasti uusia häviäjiä synnyttävän maailman on nyt vain elettävä.” (s.80)
Hieno essee kannattaa ehdottomasti lukea se kokonaan:

Essee suomeksi: Hans Magnus Enzensberger: Älykkyyden sokkeloissa & Kauhunkylväjät (Im Irrgarten der Intelligenz, Schreckens Männer). Savukeidas, 2013, 84 s. (tilattavissa Savukeitaasta)

* Essee englanniksi: The radical loser

Tapio Onnela
Viestit: 4819
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

09.01.15 03:01

Tässä kiinnostava keskustelupuheenvuoro, jossa Reza Aslan tuo hyvin esille muslimimaiden eroja.

Tapio Onnela
Viestit: 4819
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

09.01.15 15:36

”On päivänselvää, että täydellistä taloudellista, teknistä ja intellektuaalista riippuvuutta ”lännestä” on riippuvuussuhteessa olevien vaikeaa sietää. Kyse ei ole mistään abstraktiosta: Kaikki minkä varassa jokapäiväinen elämä Maghrebissa ja Lähi-idässä pyörii, joka ikinen jääkaappi, puhelin, pistorasia, ruuvimeisseli, puhumattakaan huipputeknologian tuotteista, merkitsee jokaiselle vähänkin ajattelukykyiselle arabille hiljaista nöyryytystä.(s.68)
Tämä Entzensbergerin näkemys hyväksytään laajalti myös arabimaissa, ainakin näiden haastattelujen mukaan:






Veikko I Palvo
Viestit: 1070
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

10.01.15 13:17

Tapio Onnela kirjoitti: ***

Entzensberger luettelee jihadistien viholliset luopiomuslimit: shiiat, ibadiitit, alaviitit, yezidit, zaidilaiset, hanafiitit, druusit, suufilaiset, kharijiitit, ismailiitit jne.. jne.. Päävastustajina nyt tietysti Yhdysvallat, rappiolliset länsimaat, kansainvälinen pääoma, sionismi ja sitten tietysti kaikki loput eli ne noin 5,2 miljardia pakanaa. On siinä savottaa ennen kun nämä kaikki saadaan tapetuksi.
Al-Qaida ja ISIS ovat sunneja ja länsimaailmassa jihadin vihollisina eivät näyttäisi ideologisesti olevan shiiat, alaviittishiiat jne.?
Mutta Irakissa ja Syyriassa
näyttää olevan toisin, shiiaenemmistön asuinalue on eteläisin osa Irakista, sunnit pohjoisempana, sunnishaffi-kurdien autonominen alue ja pieni oman uskonsa jesidien alue. Bashar al-Assadin shiia-alaviitit pienessä osassa Syyriaa. Missä määrin islamin suuntaukset lähi-idässä sitten lienevätkään määräävin tekijä muslimeiden välisissä konflikteissa?
Shiiaenemmistöinen Irak kävi Saddam Husseinin aikana kahdeksanvuotisen sodan shiiojen Irania vastaan, Saddamin Baath-hallinto näyttää olleen sunnimuslimeja.
Nyt Irakissa
on ensimmäistä kertaa shiiojen hallitus, ISISin sunnien vihollinen ja onkohan isisin riveissä missä määrin entisiä Saddamin hallinnon sunnimuslimeja? Shiiojen Iranin kirjoitetaan kouluttavan mm. Irakin shiia-miliisiä ja tukevan myöskin alaviittishialaista Bashar al-Assadia. Irakin kirjoitetaan perustaneen oman puskurivyöhykkeensä Itä-Irakiin ja ilmapommittaneen ISISin sunnitaistelijoita sen ulkopuolellakin. Ja sunnien Saudi-Arabia on ISISin vihollinen. Islaminuskoiset Lähi-Idässä käyvät sotia keskenään, mutta mitenköhän ja miksi al-Qaidan ja ISISin sunnien
jihadit Lännessä suuntautuvat vain länsimaalaisiin, shiiat ja jesidit näytettäisiin Euroopassa jätettävän rauhaan?

Veikko Palvo

Juha Helminen
Viestit: 4
Liittynyt: 10.01.15 13:17

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

10.01.15 15:47

Kysyn kohta vaikean kysymyksen. Mutta ensin hieman keskustelua esseestä.

Entzensbergerin "radikaali häviäjä" on runoilijan ammattitaidolla luotu tehokas iskusana, mutta samalla pyörä joka on keksitty jo ainakin kahdesti aiemmin. Dostojevskinsä lukeneet tunnistavat Raskolnikovin ja työyhteisöjen kehittäjät manipuloivan tunnekylmän psykopaatin.

Vaikka sanapariin on sittemmin viitattu kymmenissä artikkeleissa, se ei suosiosta huolimatta perustu tutkimukseen tai väestötietojen analyysiin vaan Entzensberger luo sen muutamin harkituin vedoin iltapäivälehdistä tuttujen esimerkkien myötä. Radikaali luuseri on vaikkapa isä, joka laajennetussa itsemurhassa vie perheen mukanaan hautaan.

Intuition voimasta vakuuttunut Entzensberger arvostelee tilastojen ja faktojen vangeiksi jääneitä yhteiskuntatieteilijöitä, jotka eivät kykene tunnistamaan todellisia elämän ilmiöitä ja ovat näin tietämättään radikaaleja luusereita itsekin.

"Instead of actually looking into the thousand faces of the loser, sociologists keep to their statistics: median value, standard deviation, normal distribution. It rarely occurs to them that they themselves might be among the losers"

Entzensberger siirtyy yksilötason havainnoista kollektiiveihin ja niputtaa 58 (!) eri kansallisten vapautustaistelijoiden ryhmää yhteen. Hän kuvaa muutamalla karmealla esimerkillä kuinka ne järjettömässä itsetuhoisuudessaan hävittävät sairaalatkin viimeistä skalpellia myöten. Radikaali luuserius laajenee näin näppärällä retoriikalla myös ryhmien ominaisuudeksi.

Kirjoittaja rinnastaa poliittisen islamismin ja kommunismin. Kaikki islaminuskoiset käsittävä seurakunta Umma on islamisteille sama kuin proletariaatti kommunismille, nopeasti leviävän liikkeen kasvualusta. Siinä missä muut 58 kirjainlyhennettä ovat paikallisia riesoja "asiakaskuntineen" on islamismi "ainoa väkivaltainen liike joka kykenee toimimaan globaalisti". Entzensberger esittää islamistit osana terrorirismin historiallista jatkumoa ja liikkeenä joka on paljossa velkaa edeltäjilleen natseille ja kommunisteille. Analogia on niin kekseliäs, että sen jälkeen kirjoittajan on helppo täyttää monta valmiina odottavaa tyhjää aukkoa. Kommunismi ja natsit sitä, islamismi tätä. Rivien välissä tarjolla on ajatus, että siinä missä kaikki maailman protaarit liittykööt yhteen on jokainen muslimi potentiaalinen tulevaisuuden islamisti.

Entzensbergerin islamismi elää tv:n ja internetin aikakautta ja järjestää mediaspektaakkeleja, jotka "ylittävät katsojaluvuissa mitkä tahansa jalkapallon maailmanmestaruuskisat". Hän ivaa samalla islamistien kyvyttömyyttä luoda mitään omaperäistä: spektaakkelien muotokieli on lainattu - lista tosiaan Entzensbergeriltä - Hollywoodin katastrofi-, splatter-, ja scifi-elokuvista.

(Tässä vaiheessa on paikallaan pieni reality check. Vuonna 2014 järjestettiin jalkapallon MM-kisat joiden mediapeitto on varmasti vielä muistissa ja joita on siksi helppo verrata etsimättä mieleen tuleviin islamistien hollywood-tyylisiin scifi-mediaspektaakkeleihin. Eikö olekin?)

Entzensbergerin keskeinen ajatus on että islamilaiset yhteiskunnat ovat epäonnistuneita ja siitä johtuva nuorten miesten turhautuminen purkautuu arvaamattomien yksilöiden tekeminä terroritekoina länsimaita kohtaan. Mielestäni tässä on löydetty aika erikoinen psykologinen mekanismi.

Esseessä ei viitata raaka-aineiden ja kulutuksen epätasaisen jakautumisen aiheuttamiin maailmanpoliittisiin jännitteisiin ja siirtomaa-ajan perintöön (vrt. Irakin joukkotuhoaseet ja Iranin öljyn kansallistaminen). Essee jopa kääntää perinteisen käsityksen kolonialismista päälaelleen: parasiitteja ovat raaka-aineen tuottajat, jotka eivät tulisi toimeen ilman lännen korkeampaa teknologiaa. Sana öljy mainitaan vain kaksi kertaa ja vain tässä yhteydessä: ilman lännen teknologiaa arabit eivät hyötyisi edes öljystään.

Arabikulttuurin loiston päivät ovat kaukana takana ja Entzensberger todistaa hitaasti edenneen degeneroitumisen siteeraamalla runoilijakollegaansa, vuonna 1914 kuollutta intialaista Hussain Halia, jonka runossa arabit ovat "menettäneet kyvyn hallinnoida ja tehdä tiedettä". Tuskinpa asiasta muuta vakuutta tarvitaan. Tosin matematiikan Fieldsin mitali meni juuri Teheranin teknillisessä yliopistossa opiskelleelle Maryam Mirzakhanille, ensimmäisenä naisena kautta aikojen.

Entzensberger toteaa, että on vaikea eläytyä tunteeseen jonka vuosisatoja kestänyt kulttuurin alamäki aiheuttaa, mutta hänestä on kuitenkin helppo ymmärtää että arabit syyllistävät alamäestä ulkopuolisia kuten espanjalaisia, ristiretkeläisiä, mongoleja, ottomaaneja, Euroopan siirtomaavaltoja ja Amerikan imperiumia. Epäilemättä kuka tahansa satunnainen arabi latelee kysyttäessä tämän saman naurettavan sekavan syyllisten listan.

Entzensberger jatkaa leveällä sudilla: jos kerran muut kehitysmaat kuten Intia, Korea ja Kiina ovat ratkaisseet yhteiskunnalliset ja taloudelliset ongelmansa ja kehittyneet moderneiksi valtioiksi, vaikka ovat saaneet maistaa oman osansa läntistä satikutia, niin miksei se ole onnistunut arabeilta? Tätä heidän sietäisi pohtia ja lopettaa tyhmänylpeä valittamisensa. Entzensberger ei tarkenna kummasta Koreasta on kyse, mutta tuskin moni on valmis luokittelemaan Kiinaa tai Intiaakaan valmiiksi moderneiksi yhteiskunniksi.

Entzensberger vääntää arabien totaalisen kyvyttömyyden oikein rautalangasta. Jos he olisivat keksineet höyrykoneen niin se olisi jäänyt rakentamatta. Arabit eivät osaisi tehdä itselleen edes arkisimpia päivittäistavaroita kuten ruuvimeisseliä, töpseliä tai jääkaappia. Kansansa murhaa suunnitteleva arabidespootti ei pysty tuottamaan omia myrkkykaasujaan eikä konetuliaseitaan vaan ne on tuotava lännestä. Kidutusmenetelmät? Nekin kopioidaan Gestapolta. Entzensbergerin lyömäaseeksi kelpaa jopa aina niin seksikäs Suomi, jossa toimiva "telekommunikaatiofirma" päihittää yksin koko arabimaailman talouden jos öljyntuotantoa ei lasketa. (Mainitsematta jää mistä firmasta on kyse, mutta toinen poliittisesti aktiivinen kirjailija nimeltä Lawrence Wright toistaa esitelmissään saman esimerkin ja vilauttaa varmemmaksi vakuudeksi Nokian kännykkää.) Enzenberger kertaa miten tälläinen totaalinen avuttomuus ja historiallinen häpeä syö arabia ja johtaa heikäläisten ajatukset vääjämättä salaliittoteorioihin, kostoon ja terrorismiin.

Esseen lopussa Entzensbergerin ajatus alkaa jo harhailla. Itseasiassa islamistit ovat niin toistaitoisia, ettei heillä ole edes poliittisia tavoitteita vaan he haluavat tuhota koko ihmiskunnan. Ja juuri siksi he ovat niin vaarallisia! Muu maailma joutuu paniikkiin ja alkaa ylivarustautua muuttuen poliisivaltioksi. Tai ehkä ei sittenkään? Pörssi avautui heti WTC-iskuja seuraavana maanantaina. Yhdysvaltain ylivoima ei ollut uhattuna. Nehän ovat vaaraksi vain itselleen! Luuserit. Radikaalit luuserit.

Entzensbergerin essee on kirjoitettu vuonna 2005. Siinä ei viitata lännen 1990-2000-luvuilla käynnistämiin sotiin Lähi-idässä ja muilla muslimialueilla, mutta toisin kuin tässä esseessä, juuri nuo sodat nousevat esiin, kun terroritekoihin ryhtyneiden motiiveista saadaan selkoa. Läntisessä mediassa on "terrorismin vastaisen sodan" tueksi rakennettu varsin stereotyyppinen uhkakuva, jossa liinavatteisiin pukeutuville parrakkaille muslimeille on varattu pahiksen rooli. Tämän osan provosoiva vaikutus muslimien parissa tarjoaa mielestäni länteen kohdistuville aggressioille vakuuttavamman motiivin kuin Entzensbergerin hahmottelema vuosisatojen mittaisen kulttuurisen alamäen aiheuttama häpeä.

Pitkäksi venyneen rintamattoman globaalin sodan taakkaa ei ole helppo kantaa tälläkään puolella sivilisaatioiden raja-aitaa. Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja Elina Pirjatanniemen kolumni Turun Sanomissa antoi lännen tiedustelutoiminnalle moraalisen mittakaavan: "Jokaisella ammattiryhmällä lienee omat häpeän hetkensä. Ne ovat hetkiä, jolloin ammattikunnan keskeisimmät arvot ohitetaan. Oikeuttaessaan kidutuksen Bushin hallinnon juristit häpäisivät sekä maansa että koko ammattikuntansa."

Vuosi 2015. Nuorempi Pariisin ampujaveljeksistä kertoi lähteneensä terrorin tielle nähtyään Abu Ghraibin kidutuskuvat. Se että yksi kiduttajista oli naispuolinen korpraali Lynndie England järkytti niitäkin, joiden mielestä Irakin valtaus oli muutoin oikeutettu. Jo tuolloin aavisteltiin että todellisuus kuvien takana oli monin verroin karmeampi. Tänään tiedetään, että Abu Ghraib ei ollut yksittäinen ylilyönti vaan osa Bushin hallinnon systemaattista Geneven sopimusten vastaista toimintaa. Seymour Hersh:

"--program called “Copper Green,” directly approved by Secretary Rumsfeld, encouraged physical coercion and sexual humiliation of Iraqi prisoners in efforts to generate more intelligence. The rules of the program were to ‘Grab whom you must. Do what you want.’

Nyt tiedetään myös että kiduttajiksi valittiin nuoria ja kokemattomia sotilaita. Nämä Irakiin 911-kostoretkelle lähteneet heikosti koulutetut amerikkalaisnuoret olivatkin siis paitsi osa suoraan Valkoisesta talosta johdettua kiduttavaa koneistoa myös itsekin saman koneiston uhreja.

Wikipedia:
"England tuomittiin 26. syyskuuta 2005 yhdestä suunnitelmasta kohdella sotavankeja epäinhimillisesti (engl. conspiracy to maltreat prisoners), neljästä sotavankien epäinhimillisestä kohtelusta (engl. maltreatment of prisoners) ja yhdestä epäsiveellisestä teosta (engl. indicent conduct) kaikkiaan kolmeksi vuodeksi vankilaan. Lisäksi England erotettiin Yhdysvaltain maavoimista ilman kunniaa. Hän pääsi ehdonalaiseen 1. maaliskuuta 2007.

Vuonna 2009 England totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa, ettei hän kadu Abu Ghraibissa tekemiään sotarikoksia. Englandin mielestä hänen tekemänsä rikokset olivat tilanteeseen nähden oikeutettuja ja välttämättömiä, jotta epäillyt puhuisivat armeijan kuulustelijoille."


Iltalehti 11.12.2014:

"Cheney oli osa George W. Bushin republikaanihallintoa, joka hyväksyi niin sanotut "tehostetut kuulustelukeinot" eli kidutuksen. Hänen mukaansa kidutuksella saatiin kiinni ne "paskiaiset, jotka tappoivat 3 000 meikäläistä". Cheney lyttäsi täysin raportin sisällön, mutta tunnusti ettei ollut kuin silmäillyt sitä.

Hän ei kysyttäessä ottanut kantaa vankien peräsuolinesteytykseen.

- Me teimme kaiken tarvittavan. Ja meillä oli täysi oikeutus tehdä niin. Tekisin kaiken uudestaan silmää räpäyttämättä, Cheney sanoi."


Yhdysvaltain hallinto olisi aikanaan halunnut sensuroida Abu Ghraibin kuvat ja pyrkii yhä "embedded journalism" -käytännöllään kontrolloimaan sotatoimistaan julkisuuteen saapuvaa kuvaa. Sensuuria perustellaan "kansallisella turvallisuudella", mutta kansalaisjärjestöjen taholla sensuuria vastutetaan samasta syystä: ilman julkisuutta sotakoneiston mielivallalle ei ole kontrollia.

Sitten se kysymys: Jos on niin, että kuvat amerikkalaisten Irakin vankiloissa harjoittamasta barbaarisesta kidutuksesta vaaransivat turvallisuutemme raaistamalla monia musliminuoria ja johdattamalla heitä terroritekoihin, olisiko kuvat pitänyt aikanaan sensuroida?

"The graphic nature of some of the images may explain the US President’s attempts to block the release of an estimated 2,000 photographs from prisons in Iraq and Afghanistan despite an earlier promise to allow them to be published." (The Telegraph)

Olisimmeko me läntisten arvojen, kuten sananvapauden, edustajat sensuroimalla itseämme varmistaneet - ja olisiko meidän pitänyt varmistaa - että voimme rauhassa jatkaa arkeamme, mitä se ikinä pintansa alle kätkeekään?

Onko meidän tapamme elää oikein, kaikista oikein, kaiken oikeuttava? Vapauttaako se meidät historian painolastista, elämään vain tätä hetkeä, vain itsellemme?

Ten Years Later, U.S. Has Left Iraq with Mass Displacement & Epidemic of Birth Defects, Cancers

Lähteitä:

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/7 ... vakivaltaa

http://whenthenextdaycomes.wordpress.co ... n-scandal/

http://www.telegraph.co.uk/news/worldne ... -rape.html

http://youtu.be/rRppZ_rco-s?t=6m58s

https://www.globalpolicy.org/us-un-and- ... abuse.html

http://www2.gwu.edu/~nsarchiv/NSAEBB/NSAEBB140/

Tapio Onnela
Viestit: 4819
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

10.01.15 21:18

Kiitokset perusteellisesta ja kiinnostavasta puheenvuorosta!
Juha Helminen kirjoitti: Kommunismi ja natsit sitä, islamismi tätä. Rivien välissä tarjolla on ajatus, että siinä missä kaikki maailman protaarit liittykööt yhteen on jokainen muslimi potentiaalinen tulevaisuuden islamisti.
Ymmärsin kyllä tämän toisella tavalla, ei Entzensberger esseessään sano missään, että kaikki muslimit olisivat potentiaalisia islamisteja, minusta luet rivien välistä sellaista mitä siellä ei ole, hänhän selkeästi toteaa:
Hans Magnus Entzensberger kirjoitti:Tarvitaan tosin vain eräänlainen ideologinen sytytin, joka saa radikaalin häviäjän räjähtämään . Kuten historia näyttää tämänkaltaisesta tarjonnasta ei ole koskaan ollut puutetta. Sisällöstä viis. On samantekevää, onko kyse uskonnollisista tai poliittisista doktriineista, nationalistisista, kommunistisista tai rasistisista dogmeista – joka ainoa ahdashenkisinkin lahkolaisuuden muoto kykenee aktivoimaan radikaalin häviäjän latentin energian.” (54-55)
Juha Helminen kirjoitti: Hän ivaa samalla islamistien kyvyttömyyttä luoda mitään omaperäistä:

... parasiitteja ovat raaka-aineen tuottajat, jotka eivät tulisi toimeen ilman lännen korkeampaa teknologiaa. Sana öljy mainitaan vain kaksi kertaa ja vain tässä yhteydessä: ilman lännen teknologiaa arabit eivät hyötyisi edes öljystään.

... Kansansa murhaa suunnitteleva arabidespootti ei pysty tuottamaan omia myrkkykaasujaan eikä konetuliaseitaan vaan ne on tuotava lännestä.
Enzenberger kertaa miten tälläinen totaalinen avuttomuus ja historiallinen häpeä syö arabia ja johtaa heikäläisten ajatukset vääjämättä salaliittoteorioihin, kostoon ja terrorismiin.
Niin, mutta näinhän asia on (viittaan jälleen esim. yllä mainittuihin haastatteluihin) vai voitko osoittaa asian olevan toisin?

… ja tuohon voisi lisätä kyllä vielä senkin, ettei arabimaailma tosiaankaan ole muutamaan sataan vuoteen todellakaan saanut paljoakaan aikaan, ja tämän myöntävät monet arabi-intellektuellitkin. Katso noista videohaastatteluista mitä mieltä he itse ovat. Yhteiskunnat useissa arabimaissa ovat todellakin pysähtyneet.

Minulle ei ihan auennut tuo pitkä kidutukseen liittyvä osa, mutta kyllä Entzensberger tästäkin esseessään mainitsi: Hän pitää terrorin vaarallisimpana seurauksena sen keinojen leviämistä vihollisen toimintatavoiksi. Tässä hän tuo esille laittomat vangitsemiset, sieppaukset ja kidutuksen joita Yhdysvallat on käyttänyt.
Juha Helminen kirjoitti: Sitten se kysymys: Jos on niin, että kuvat amerikkalaisten Irakin vankiloissa harjoittamasta barbaarisesta kidutuksesta vaaransivat turvallisuutemme raaistamalla monia musliminuoria ja johdattamalla heitä terroritekoihin, olisiko kuvat pitänyt aikanaan sensuroida?
Minusta ei.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

10.01.15 21:43

Tapio Onnela kirjoitti: … ja tuohon voisi lisätä kyllä vielä senkin, ettei arabimaailma tosiaankaan ole muutamaan sataan vuoteen todellakaan saanut paljoakaan aikaan, ja tämän myöntävät monet arabi-intellektuellitkin. Katso noista videohaastatteluista mitä mieltä he itse ovat. Yhteiskunnat useissa arabimaissa ovat todellakin pysähtyneet.
Tämä voi tietysti pitää paikkansa, mutta mikä yhteys sillä loppujen lopuksi on terrorismiin ainakaan länsimaissa? Useimpien länsimaissa tehtyjen näyttävien iskujen takaa kun löytyy aikaansa ja elämäänsä lähinnä Euroopassa viettäneitä toimijoita jotka ovat omaksuneet monella tapaa myös länsimaisen elintavan- ja tyylin ja jotka ovat saaneet länsimaisen koulutuksen. Se mitä motiiveista on tutkimuksen kautta käynyt selville tietysti viittaa monesti jonkinlaiseen katkeruuteen koetuista nöyryytyksistä, mutta lähinnä länsimaiden toimien seurauksena eli viitataan mm. Irakin miehitykseen yms. Tietysti taustalla on myös yksilöpsykologisia tekijöitä, mitkä taas ovat radikaaleilla usein kovin samansuuntaisia radikalismin suunnasta riippumatta.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

11.01.15 02:36

Tapio Onnela kirjoitti: Yhteiskunnat useissa arabimaissa ovat todellakin pysähtyneet.
Juu, on kyllä ollut tosi pysähtynyttä viime vuosien aikana yhteiskunnallisesti tuolla arabimaissa.

Tapio Onnela
Viestit: 4819
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

11.01.15 18:40

Jussi Jalonen kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti: Yhteiskunnat useissa arabimaissa ovat todellakin pysähtyneet.
Juu, on kyllä ollut tosi pysähtynyttä viime vuosien aikana yhteiskunnallisesti tuolla arabimaissa.
Totta tosiaankin, satojen vuosien pysähtyneisyys kalvaa näitä yhteiskuntia pahan kerran. Esimerkiksi: islamilaise lain asiantuntija Qatarin yliopistosta Abd Al-Hamid Al-Ansari kritisoi kovasti sitä, että uskonnolliset johtajat puuttuvat fatvoillaan vaikkapa lääketieteeseen antamalla Aidsiin liittyviä ohjeita tai talouselämään.(tuossa n.4.20 kohdalla) Kyllä tämä pahaa pysähtyneisyyttä kertoo.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

11.01.15 19:22

Tapio Onnela kirjoitti: Totta tosiaankin, satojen vuosien pysähtyneisyys kalvaa näitä yhteiskuntia pahan kerran. Esimerkiksi: islamilaisen lain asiantuntija Qatarin yliopistosta Abd Al-Hamid Al-Ansari kritisoi kovasti sitä, että uskonnolliset johtajat puuttuvat fatvoillaan vaikkapa lääketieteeseen antamalla Aidsiin liittyviä ohjeita tai talouselämään.

Että ihan uskonnollisin kriteerein puututaan lääketieteeseen ja talouselämään?

Onneksi länsimaissa moinen olisi täysin mahdotonta.

Tapio Onnela
Viestit: 4819
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

11.01.15 21:41

Esim. Abd Al-Hamid Al-Ansari taitaa olla sitä, mieltä, että näillä fatvoilla on merkitystä ja, että se osoittaa uskonnollisten johtajien vaikeuttavan yhteiskunnallista kehitystä. Uskonnollisilla johtajilla ei käsittääkseni kuitenkaan tässä mitassa ole täällä ns. "lännessä" enää pitkään aikaan ollut samankaltaista vaikutusta – toisin kuin monissa Arabiliiton maissa.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

12.01.15 11:46

Arabimaiden talouskasvu on ollut muuta maailmaa suhteellisesti hitaampaa. Tuottavuus ja kilpailukyky on ollut heikkoa ja taloudet valtiokeskeisiä. Toki on iso ero siinä, onko kyse öljyntuottajamaista vai ei. Läheskään kaikki islamilaiset maat eivät niitä ole.

http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public ... 208346.pdf

Keskeinen ongelma ei-öljyntuottajamaissa on ollut iso väestönkasvu ja korkea työttömyys, mikä lienee yksi radikaalia islamintulkintaa ruokkiva tekijä ja sama tekijä on myös ruokkinut maastamuuttoa. Näiden yhdistelmä on ollut räjähtävä. Keskeisenä tekijänä paremmalle kasvulle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille pidetään koulutustasoa, ja se on uskonnon vaikutuksesta jäänyt selvästi heikommaksi, koska moniin läntisiin ajatusmalleihin suhtaudutaan vihamielisesti tai epäluuloisesti. Silti olot ovat parantuneet eivätkä taantuneet. Tämä luo odotuksia.

Pieniväestöisten öljyvaltioiden työvoima taas on jo pitkään ollut maastamuuttajien varassa eli niiden tilanne on toinen. Laskevan öljynhinnan vaikutus voi olla räjähtävä.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

12.01.15 12:26

Terrorismia esiintyy pääasiassa siellä missä on sotilaallisia konfliktejakin. Ei niin kovin yllättäen selkeästi eniten terrorismia esiintyykin Irakissa ja Afganistanissa. Niiden terroriaaltoon en ainakaan lähtisi etsimään selitystä islamista tai noiden valtioiden hitaasta kehityksestä.

http://www.theatlantic.com/internationa ... sm/382915/

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

12.01.15 13:36

skrjabin kirjoitti:Terrorismia esiintyy pääasiassa siellä missä on sotilaallisia konfliktejakin. Ei niin kovin yllättäen selkeästi eniten terrorismia esiintyykin Irakissa ja Afganistanissa. Niiden terroriaaltoon en ainakaan lähtisi etsimään selitystä islamista tai noiden valtioiden hitaasta kehityksestä.
Jos tarkastellaan historiallisesti, niin aina terrorismi ja sota eivät liity yhteen. Miksi esimerkiksi USA:ssa tai Länsi-Euroopassa oli niin paljon terrorismia 1970-luvulla, vaikkei ollut tietoakaan sodasta. Vietnamin sotakin oli jo päättymässä ja kylmän sodan uhkakin oli lientynyt. Kun kylmä sota kiristyi 1980-luvun alussa, länsimainen terrorismi väheni. 1970-luvun terrorismin juuret on yleensä nähty 1960-luvun poliittisessa liikehdinnässä, ei öljykriisissä ja stagflaatiossa.

Sinänsä Irakin ja Afganistanin sekasortoiset yhteiskunnalliset olot lienevät keskeinen terroria luova tekijä yhdessä sotilaallisen konfliktin kanssa.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Entzensberger Kauhunkylväjät- esseessä islamistiterroristeista: radikaalit häviäjät

12.01.15 13:58

jsn kirjoitti:Miksi esimerkiksi USA:ssa tai Länsi-Euroopassa oli niin paljon terrorismia 1970-luvulla, vaikkei ollut tietoakaan sodasta.
No, riippuu tietysti miten sota määritellään. Kyllä monet ovat nimittäneet Pohjois-Irlannin konfliktia sodaksikin, ja sillä toki oli vaikutusta myös terroriliikkeisiin sekä Irlannissa ja Britanniassa että muuallakin Euroopassa. Myös Palestiinan konflikti oli tuolloinkin käynnissä, ja ruokki osaltaan terrorismia muuallakin. Kotoperäiselläkin terrorismilla on monesti kytkentänsä kv. ympyröihin. Tunnetusti RAF:n ensimmäinen polvi koulutettiinkin Lähi-idässä.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”