Leinikki
Viestit: 1
Liittynyt: 12.02.15 22:15

Menetetty historia? Kiinnostus heräsi liian myöhään

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/09 ... kset-sinua

Juuri noin minullekin kävi. Nuorena ei ollut tarpeeksi vahva ottamaan esiin vaikeita asioita, kun eihän sitä tiennyt, mitä reaktioita vaiettu asia nostaa esiin. Nyt olisi rohkeutta, mutta ei enää ketään, kuka asioista osaisi kertoa. Omilta vanhemmilta voi toki kysellä jotain, mutta hekään eivät oikein puhuneet asioista omien vanhempiensa kanssa eli eivät osaa kertoa kuin murto-osan siitä, mitä aidot kokijat olisivat osanneet.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Menetetty historia? Kiinnostus heräsi liian myöhään

Sota-aikojen muistojen tallentamiseksi on tehty valtavasti arvokasta työtä.

Mutta, pitäisiköhän siirtyä jo eteenpäin? Kuinka paljon muistitietoa olisi mahdolista kerätä ja erilaisia oraalihistorioita olisi vielä mahdollista tehdä, sanotaan nyt vaikkapa ajanjaksosta sotien päättymisestä 1990-luvun lamaan? Suomen historia ei päättynyt 1945, vaikka kirjakaupan historiahyllystä voisi näin päätellä.

Vaikkapa paljon puhuttujen suurten ikäluokkien vanhimmat täyttävät tänä vuonna 70 vuotta. Rivit alkavat harventumaan merkittävästi ja jo ennen lopullista poistumista kun usean kognitiiviset kyvyt heikentyvät tasolle jolla muistitiedon kerääminen ei ole mahdollista. Rauhan ajan hyvinvointimme rakentajien tarinat eivät ole arvottomia, päin vastoin.

Laajan lähdeaineiston kerääminen voisi olla nykyisen teknologian aikana mahdollista jonkinlaisena laajana joukkoistettuna projektina johon voisi helposti liittää embargon, ts. lupauksen esim. siitä että materiaalia ei käytetä ennen tiettyä kalenterivuotta tai tiettyä vuosimäärää kerätyn aineiston tuottajan kuoleman jälkeen. Osan voisi tehdä jopa itsepalveluperiaattella.

Vanhuutta pidetään usein psykologisissa teorioissa eräänlaisena tilinpäätöksen teon aikana jolloin vanha ihminen itsekin haluaa hahmottaa elämänsä kulkua, sen vaikutusta, pulmakohtia ja onnen hetkiä. Tämä valtava mahdollisuus olisi hyvä hyödyntää niin vanhusväestön psyykkisen hyvinvoinnin kuin tulevaisuuden historiantutkimuken kannalta.

SKS ja muut organisaatiot toki tekevät tämänkaltaista työtä jatkuvasti, mutta onkohan tekniikan mahdollistaman joukkoistamisen ja moniulotteisen lähdemateriaalin litosmahdollisuuden mahdollisuuksia hyödynnetty täysin?

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Menetetty historia? Kiinnostus heräsi liian myöhään

Eiköhän muistiaineistoa sinänsä ole kertynyt jo valtavia määriä. Ongelma on pikemmin siinä, että muistelijat valikoituvat, ensinnäkin sen mukaan kenellä on tarve muistella (esim. lotat muistelivat runsaasti, eivät työpalvelunaiset), ja toiseksi kirjoitustaidonkin mukaan.

Orlando Figesin Neuvostoliittoa koskevat Kuiskaajat on hyvä esimerkki siitä, mitä voitaisiin ja kannattaisi tehdä. Syvähaastatteluja tehtiin useita kertoja ja tietoja verrattiin muihin lähteisiin, joten haastateltava ei voinut jättää kertomatta itselleen epäedullisia asioita.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Menetetty historia? Kiinnostus heräsi liian myöhään

Leinikki kirjoitti:http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/09 ... kset-sinua

Juuri noin minullekin kävi. Nuorena ei ollut tarpeeksi vahva ottamaan esiin vaikeita asioita, kun eihän sitä tiennyt, mitä reaktioita vaiettu asia nostaa esiin. Nyt olisi rohkeutta, mutta ei enää ketään, kuka asioista osaisi kertoa. Omilta vanhemmilta voi toki kysellä jotain, mutta hekään eivät oikein puhuneet asioista omien vanhempiensa kanssa eli eivät osaa kertoa kuin murto-osan siitä, mitä aidot kokijat olisivat osanneet.
Historia ei ole vain "ennen tapahtunutta" vaan se tapahtuu myös nyt. Esim. jos joku pitää päiväkirjaa/blogia tai valokuvaa/filmaa kylässään/lähiössään tapahtuvia aivan arkisia asioita, tapahtumia ja muutoksia, se voi tulevaisuudessa olla arvokas lähde.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Menetetty historia? Kiinnostus heräsi liian myöhään

Emma-Liisa kirjoitti:Eiköhän muistiaineistoa sinänsä ole kertynyt jo valtavia määriä. Ongelma on pikemmin siinä, että muistelijat valikoituvat, ensinnäkin sen mukaan kenellä on tarve muistella (esim. lotat muistelivat runsaasti, eivät työpalvelunaiset), ja toiseksi kirjoitustaidonkin mukaan.

Orlando Figesin Neuvostoliittoa koskevat Kuiskaajat on hyvä esimerkki siitä, mitä voitaisiin ja kannattaisi tehdä. Syvähaastatteluja tehtiin useita kertoja ja tietoja verrattiin muihin lähteisiin, joten haastateltava ei voinut jättää kertomatta itselleen epäedullisia asioita.
Digitaalinen aineisto voidaan kerätä puheena missä tahansa, sen varastointikustannukset ovay käytännössä mitättömät ja lienee jo lähitulevaisuudessa translitterointi toimii vähintäänkin tyydyttävästi automatisoidusti. Aineistoa pitäisi vain kerätä tulevia sukupolvia varten. Emme voi tietää mitkä kysymyksenasettelut kiinnostavat historioitsijoita vaikkapa 30 vuoden päästä jolloin vaikkapa mainitsemani suuret ikäluokat ovat kuolleita. Laajamittaisen aineiston keruu mahdollistaa myös erilaiset big data -tutkimuskeinot tulevaisuuden historiatutkimuksessa, esimerkiksi kvantitatiivisten kysymyksenasettelujen uudenlaisen käytön.

Kuten mainitsin, elämäkertojen keräämisellä strukturoidusti saattaa olla jopa vanhusväestölle edullisia psyykkisia vaikutuksia.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”