Sivu 1/1

Teemu Keskisarja historiantutkimuksesta

Lähetetty: 13.02.15 14:05
Kirjoittaja Kaisa Kylakoski
Kirjastolehden verkkosivuilla julkaistiin 12.2.2015 haastattelujuttu Teemu Keskisarja: ”Internet levittää laiskottelua”. Internetin ja nykyajan työelämän ohessa käsiteltiin historiantutkimusta ja -tietoisuutta.
Mehukkaimmat tiedot ihmiskohtaloista Keskisarja löytää oikeuslähteistä.

”Rikollisuuden kautta saa hirveästi tietoa menneiden vuosikymmenien tavallisten ihmisten elämästä, mikä jää tyystin yliopistomaailman ulkopuolelle. Oikeudenkäyntipöytäkirjojen rivien välistä näkee, miten esivanhempamme elivät savupirteissään. Rikoshistorian kautta myös oppii, että menneisyys ei suinkaan ole kadotettu paratiisi. Ajatelma yhteisöllisestä maalaiskylästä, jossa kaikki naapurit välittivät toisistaan, toistuu sanomalehdissä kylmän urbaanielämän vastakohtana. Se on ihan hömppää.”
Historiantutkimusta ei Keskisarjan mukaan uhkaa juuri muu kuin historioitsijoiden ammattitaidon yksipuolisuus.

”Rahaa on ja puitteet ovat kunnossa, mutta yksi puuttuu ja sen mukana kaikki: kirjoitustaito. Se on useimmilla yliopistosta valmistuneilla historiantutkijoilla niin viheliäinen, etteivät he pysty puhuttelemaan – tai ehkä eivät haluakaan puhutella – sitä kansankerrosta, jokalainaa kirjastosta tietokirjoja.”

Kirjoitustaitoa syövyttää Keskisarjan mielestä ”kansainvälistymiskiima”, jonka vuoksi englanninkieli on tullut hallitsevaksi yliopistolla. ”On meritoivaa kirjoittaa mukamas kansainvälisiä artikkeleita englanniksi, vaikkei niitä oikeasti lue kukaan. Kirkkaan suomen kielen ja kerronnan taito on uhanalainen."

"Ennen historioitsijalla oli kutsumus valistaa kansaa ja laajentaa sen itseymmärrystä kertomalla esi-isien kohtaloista. Nykyään kutsumuksena tuntuu vallitsevantuputtautuminen maailmanlaajuiseen tiedeyhteisöön. Tosiasia on, että jos kirjoitat Suomen historiasta englanninkielisen artikkelin, sitä ei lue juuri kukaan. Ketään muuta kuin suomalaista ei kiinnosta Suomen historia. ”
Kirjasuositustensa ensimmäiseksi Keskisarja on listannut Päätalon Iijoki-sarjan.
”Iijoki-sarjan luin melko myöhäisellä iällä ja vasta sen vaikutuksesta aloin arvostaa työn tekemistä. Päätaloa kunnioitan myös Koillismaan kadonneen kielen ja kulttuurin tallentajana. Iijoki-sarjan arjenhistorialliseen ja kansatieteelliseen merkitykseen verrattuna ovat akateemiset historiantutkimukset höpöjuttuja.”

Re: Teemu Keskisarja historiantutkimuksesta

Lähetetty: 13.02.15 16:26
Kirjoittaja Emma-Liisa
Kaisa Kyläkoski kirjoitti:Kirjastolehden verkkosivuilla julkaistiin 12.2.2015 haastattelujuttu Teemu Keskisarja: ”Internet levittää laiskottelua”.

Kirjasuositustensa ensimmäiseksi Keskisarja on listannut Päätalon Iijoki-sarjan.
”Iijoki-sarjan luin melko myöhäisellä iällä ja vasta sen vaikutuksesta aloin arvostaa työn tekemistä. Päätaloa kunnioitan myös Koillismaan kadonneen kielen ja kulttuurin tallentajana. Iijoki-sarjan arjenhistorialliseen ja kansatieteelliseen merkitykseen verrattuna ovat akateemiset historiantutkimukset höpöjuttuja.”
Ei pidä unohtaa myöskään Päätalon aiempaa Koillismaa-sarjaa. Iijoki-sarjassa Päätalo menee syvemmälle suomalaisen miehen häpeään, mutta koska näkökulma on vain hänen, esim. talvisodan kohdalla Myrsky Koillismaassa antaa monipuolisemman kuvan: ollaan useammalla rintamaosuudella ja toisaalta evakossa, ovatpa jotkut nuoret jääneet kotiseudulle.

Kai Hirvasnoron kirja Päätalon matkassa käsittelee vain Iijoki-sarjaa, mutta alkuperäinen blogi on laajempi. Tässä esimerkiksi Myrskystä:

blogit/kansanuutiset.fi/paatalon-matkassa/2013/06/

Re: Teemu Keskisarja historiantutkimuksesta

Lähetetty: 22.02.15 23:25
Kirjoittaja Emma-Liisa
Keskisarja sanoo, ettei hänellä olisi mitään puhuttavaa englantilaisen historiantutkijan kanssa, mutta suomalaisen spurgun kanssa hän voi keskustela talvisodasta.

Ei kai nyt Suomen historia ole niin eristynyt muusta maailmasta, ette yhteisiä aiheita löytyisi vaikkapa suomalaisen puuteollisuuden tuotteiden viennistä Englantiin, Englannin laivastosta Krimin sodan aikana Itämerellä ja Koivistolla 1919, Muurmannin legioonasta ja miksei liitoutuneiden suunnitelmista talvisodan aikana.

Re: Teemu Keskisarja historiantutkimuksesta

Lähetetty: 23.02.15 10:39
Kirjoittaja jsn
Emma-Liisa kirjoitti:Keskisarja sanoo, ettei hänellä olisi mitään puhuttavaa englantilaisen historiantutkijan kanssa, mutta suomalaisen spurgun kanssa hän voi keskustela talvisodasta.

Ei kai nyt Suomen historia ole niin eristynyt muusta maailmasta...
Lienee Keskisarjalta ehkä tahallinen kärjistys. On siinä sikäli totta siteeksi, että tutkimattomia, mutta merkittäviä kotoisia alueita on varsin paljon, eikä niitä tulla tutkimaan ulkomailta.

Keskisarja itse ei kuitenkaan ole mitään erityisen mullistavia tai uusia näkökulmia löytänyt. Onpahan vain ollut ahkera, tuottelias ja vieläpä tavalla että aiheista, jotka lyövät läpi mediassa hyvin läpi. Spurgut eivät kuitenkaan taida ostaa Keskisarjan tai muidenkaan kirjoja, elleivät sitten löydä niitä roskalaatikosta. Sinnekö ne onkin suunnattu?

Mitä tahansa Suomen historian aihetta voidaan ja tulee tarkastella osana muuta historiaa. Historia tapahtuu mutkikkaassa vuorovaikutusten ristitulessa, jossa valtiolliset rajat ovat pitkälti illusorisia. Mitä mm. olisi kapitalismin historia Suomessa ilman ulkomaailman vaikutusta? Tai yöpakkaset ja noottikriisi ilman Berliinin kriisiä? Talvisotakaan ei tainnut olla pelkkiä laukauksia lasol-pullossa. Suomalainen mediakin ottaa suuren osan aiheistaan ulkomailta, kuten valtaosa teknisistä keksinnöistäkin tulee sieltä. Tietyn osan julkaistuista jutuista halutaan käsittelevän historiaa, siinä kaikki.

Re: Teemu Keskisarja historiantutkimuksesta

Lähetetty: 23.02.15 12:23
Kirjoittaja historioija
jsn kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Keskisarja sanoo, ettei hänellä olisi mitään puhuttavaa englantilaisen historiantutkijan kanssa, mutta suomalaisen spurgun kanssa hän voi keskustela talvisodasta.

Ei kai nyt Suomen historia ole niin eristynyt muusta maailmasta...
Lienee Keskisarjalta ehkä tahallinen kärjistys. On siinä sikäli totta siteeksi, että tutkimattomia, mutta merkittäviä kotoisia alueita on varsin paljon, eikä niitä tulla tutkimaan ulkomailta.
----
Mitä tahansa Suomen historian aihetta voidaan ja tulee tarkastella osana muuta historiaa. Historia tapahtuu mutkikkaassa vuorovaikutusten ristitulessa, jossa valtiolliset rajat ovat pitkälti illusorisia. Mitä mm. olisi kapitalismin historia Suomessa ilman ulkomaailman vaikutusta? Tai yöpakkaset ja noottikriisi ilman Berliinin kriisiä? Talvisotakaan ei tainnut olla pelkkiä laukauksia lasol-pullossa. Suomalainen mediakin ottaa suuren osan aiheistaan ulkomailta, kuten valtaosa teknisistä keksinnöistäkin tulee sieltä. Tietyn osan julkaistuista jutuista halutaan käsittelevän historiaa, siinä kaikki.
Mitä pienempi alue (maiden sisälläkin) on tarkasteltavana, sitä enemmän joudutaan ottamaan ympäristöä huomioon. Edes Yhdysvaltain asioita ja historiaa ei voida tarkastella irrallaan muusta maailmasta. Etenkin Neuvostoliitto vaikutti suuresti läntisen suurvallan sisäisiin asioihin (ml ulko- ja turvallisuuspolitiikka) ja kehitykseen. Muistetaanpa esimerkiksi Sputnikin vaikutus Yhdysvaltain koululaitokseen ja -opetukseen.

Re: Teemu Keskisarja historiantutkimuksesta

Lähetetty: 23.02.15 14:33
Kirjoittaja Emma-Liisa
Matti Klinge on usein ottanut esille vertailun, viimeisessä päiväkirjassaan kirjoittaessaan Viron historiasta. Aikana jolloin Viro (jota silloin ei tosin ollut omana kokonaisuuteena) kuului Ruotsiin, sitä ei pitäisi vertailla vain Ruotisiin ja Suomeen, vaan myös Keski-Euroopan maihin, joissa niissä vallitsi maaorjuus.

Edelleen Klinge huomattaa, että ruumillisia rangaistuksia ei pitäisi vain kauhistella (kuten kaunokirjallisuudessa on ahkerasti tehty), vaan saattaa se yhteyksiinsä, mihin hän suosittelee Foucault'n teosta Tarkkailla ja rangaista.