Sivu 1/1

Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 09.08.15 21:55
Kirjoittaja Tapio Onnela
Miika Raudaskoski käsittelee Euroopan tulevaisuutta kolumnissaan Politiikasta.fi sivustolla. Miika Raudaskoski: Eurooppa-tarinan pohja on murenemassa (Politiikasta.fi, 6.8.2015)

Onko Euroopan tarina murenemassa vai onko odotettavissa "kansallinen herääminen"?
Mikä on Eurooppa? Vielä 1900-luvun alkupuolella se oli ennen kaikkea hajoavien imperiumien ja nousevien kansallisvaltioiden taistelukenttä. Unionin Eurooppa-tarinan mukaan vanhat vihollisuudet ovat unohtuneet ja integraatio on yhdistänyt eurooppalaiset kansakunnat.
***
Euroopan tarinankertojat loivat Euroopan parlamentin ja komission ohjeistuksesta yhtenäisen kansallisen kertomuksen eurooppalaisista. Kaunis tavoite oli rakentaa siltoja kansalaisten välille, luoda identiteettiliimaa pitämään huojuvaa EU-korttitaloa pystyssä.

He toimivat kuin 1800-luvun kansalliset herättäjät eri puolilla Eurooppaa, mutta koordinoidummin. Kansakuntien isien paikan ottivat poliitikot, yhteiskuntatieteilijät, taiteilijat – muiden EU-kansalaisten tehtävänä on toimia pääteoksen kuvitusmateriaalina. Projekti toteutettiin kansallisten esikuvien mukaisesti intellektuellien projektina ylhäältä alaspäin (Kaiser 2015, 11).

Eurooppa-kertomus puettiin julistuksen ja kirjan muotoon, kuten tekivät kansalliset ”herättäjät” 1800-luvulla tai latinan ylivaltaa protestanttisessa Euroopassa horjuttaneet kirjakielten ”isät” 1500-luvulla (Anderson 2007, 81–82, 85–87).

Kuten suuret kansalliset kertomukset, myös Euroopan uusi tarina rakentuu myyttiselle tulkinnalle historiasta. Mennyt nähdään lineaarisena kehityskertomuksena, jossa mahdolliset sivupolut joko vaietaan tai niiden merkitystä vähätellään. Kertomus on pidettävä ennen kaikkea yhtenäisenä, muutoin kansakunnan – tai tässä tapauksessa Euroopan – koko olemassaolo on uhattuna. (Jutila 2015, 5–6, 8.)
* Miika Raudaskoski: Eurooppa-tarinan pohja on murenemassa (Politiikasta.fi, 6.8.2015)

Re: Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 10.08.15 12:00
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Tapio Onnela kirjoitti:
* Miika Raudaskoski: Eurooppa-tarinan pohja on murenemassa (Politiikasta.fi, 6.8.2015)
Eikö EUn perusajatuksena ollut *työvoiman vapaa liikkuvuus EU-alueella*, eikä hallitsematon siirtolaisuus Eurooppaan?
EU-mailla on erilaisia näkökantoja mm. Välimeren ´laittomiin" EU:hun tulijoihin.
Ruotsin
maahanmuuttoministeri Morgan Johansson sanoo, " ettei EU-maiden siirtolaispolitiikassa pitäisi puhua lukumääristä, vaan pitäisi keskittyä taakan jakamiseen maiden kesken."
Morgankin puhuu *taakan* jakamisesta edustaen toista ääripäätä ja ehkäpä vaikka Englanti edustaa toista ääripäätä estäessään Calaisissa siirtolaisten pääsyn Britanniaan, eikä Ranskakaan heitä näyttäisi haluavan.
Italiassa toimeenpantiin 10.2013 alkaen Operaatio Mare Nostrum http://www.marina.difesa.it/EN/operatio ... strum.aspx fregatein, sukellusvenein ja carabinierien helikoptereinkin. Operaatio osoittautui pelastusoperaatioksi, 150 810 laitonta maahanmuuttajaa pelastettiin. Ihmissalakuljettajiakin asetettiin 330 oikeuteen ja viisi salakuljettajien emäalusta kaapattiin ja takavarikoitiin.
Ja salakuljettajat alkoivat lähettää ihmisiä merelle yhä enemmän täyteenlastatuissa ja huonommissa paateissa, pelastajathan olivat odottamassa.
Näyttäisi siltä, ettei salakuljetusta pysty ratkaisemaan EUn rajavalvontaa tehostamalla, eikä siihen ole kyennyt EUn Frontexkaan?

Miikka Raudaskoski kirjoittaa hoidettavan oireita, "epävakaus EUn lähialueilla on niin syvää, ettei toimintakyvyltään halvaantunut unioni kykene tuottamaan apua lähtömaihin, vaikka se olisi ainoa pitemmällä tähtäimellä kestävä ratkaisu."

Sodat ja selkkaukset tulisi tietystikin saada päättymään, mutta onhan tuo suora viittaus myös vaikkapa Afrikalle annettavan kehitysavun lisäämiseksi.
Kehitysapu onkin jatkuvasti kasvanut, mutta sen prosentuaalinen osuus koko avusta lienee laskussa, kehitysmaarahoitus kasvaa nopeammin?

Afrikan auttamisessa Kiinakin näyttää olevan tuolla molempia osapuolia hyödyttävällä kehitysrahoituslinjalla?
Kehitysavun hyödyllisyydestä avun saajille näyttäisi olevan eriäviäkin mielipiteitä?

"EUn motto ´moninaisuudessaan yhtenäinen´ näyttäytyy silloin kapeana, vain EU-linnakkeen sisällä olevien ´eurooppalaisten´ yhtenäisyytenä," kirj. Raudaskoski.
Mutta
eikö tuo oikeastaan sodi "EUn tarinan murenemista" vastaan?
Ja
eikö EUn sisällä, yksilötasolla voisi olla monikulttuurisuuden ymmärtäjänä, mutta EU:hun alati kasvavaa siirtolaisuutta vastaan. Olisikohan sitä silloin "puolisuvaitsevainen" vaiko "puolirasisti"?

Veikko Palvo

Re: Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 06.09.15 14:15
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Tapio Onnela kirjoitti:Miika Raudaskoski käsittelee Euroopan tulevaisuutta kolumnissaan Politiikasta.fi sivustolla. Miika Raudaskoski: Eurooppa-tarinan pohja on murenemassa (Politiikasta.fi, 6.8.2015)


***
Euroopan tarinankertojat loivat Euroopan parlamentin ja komission ohjeistuksesta yhtenäisen kansallisen kertomuksen eurooppalaisista. Kaunis tavoite oli rakentaa siltoja kansalaisten välille, luoda identiteettiliimaa pitämään huojuvaa EU-korttitaloa pystyssä.

Kuten suuret kansalliset kertomukset, myös Euroopan uusi tarina rakentuu myyttiselle tulkinnalle historiasta.
José Manuel Barroson Eurooppa-kertomus http://ec.europa.eu/culture/policy/new- ... ion_en.pdf eurooppalaisen identiteetin luomiseksi rakentuu yhteisen historian ohella yhteisen kulttuurin, tieteen ja taiteen pohjalle.
Rauhan, demokratian, ihmisarvojen kunnioittamisen ja oikeudenmukaisuuden arvot tunnustetaan varmaankin kaikissa eu-maissa.
Kaikilla tasoilla yksimielisyys ei näytä olevan näin selvää. "Ihmisten, tavaroiden ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen yli kansallisten valtionrajojen" eu-alueella on tullut säröjä.
EU:n ja jäsenmaiden politiikat kulkevat vastakkaiseen suuntaan erityisesti EU:n
pakolaiskriisissä, hallitsemattomaan siirtolaisuuteen suhtaudutaan eri tavoin ja sen voisi nähdä nakertavan eu:n perusarvoja?

Koko EU:hun tuli vuonna 2014 turvapaikanhakijoita 840 876 ja nyt 2015 yksinomaan Saksaan on arvioitu tulevan saman verran, 1 % Saksan väkiluvusta. Edustanee n. 40 %:a kokonaisluvusta, ainakin Saksassa on esitetty tuo %-luku yritettäessä painostaa myös Englantia ottamaan Välimeren pakolaisia.
Englanti suostui lopulta ottamaan pakolaisia, mutta suoraan pakolaisleireiltä Turkista, Libanonista ja Jordaniasta, mikä merkinnee ainoastaan Syyrian pakolaisia, joita noilla leireillä on nelisen miljoonaa. Syyrian koko pakolaismäärän sanotaan olevan puolet ennen 2011 alkaneen Syyrian sisällissodan asukasluvusta, n. 23 miljoonasta.
Syyrian
pakolaisia sen naapurimaiden pakolaisleireiltä Eurooppaan oli vuonna 2014
120 000, http://www.bbc.com/news/world-europe-34131911 eli 15 %:a turvapaikanhakijamäärästä 840 876 eu28-maissa.
EUn politiikkana ( miten se sitten muotoutuukaan ) on pyrkimys jakaa turvapaikanhakijat eu-maihin, vaikka ainoa pitemmällä tähtäimellä kestävä ratkaisu
olisi eu:n lähialueiden epävakauden vähentämiseen tähtäävä toiminta.
Toiminta,
johon eu ei ole juurikaan kyennyt. Jotkin EUn jäsenvaltiot kylläkin kansallisilla päätöksillään.
Väestöräjähdys mm. Lähi-Idässä ja Afrikassa on haaste eu:lle sekin. Geneven pakolaissopimus 1951 laadittiin WW2 jälkitunnelmissa ja tulevaisuuden väestöräjähdys ei liene ollut tiedostettua tuolloin. Afrikassa oli 1950 n. 230 miljoonaa ihmistä ja nyt miljardi, Syyriassa oli 1950 n. 5 miljoonaa ja ennen
arabikevättä n. 23 miljoonan väestö. Vapaa liikkuvuus EU:n ulkorajojen yli Eurooppaan tuonee sekin runsaasti pakolaisia / turvapaikanhakijoita / siirtolaisia?

Veikko Palvo

Re: Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 06.09.15 19:00
Kirjoittaja Esko-Olavi
Saksassa syyrialaiset suurin ryhmä, mutta vain 20 prosenttia hakijoista /kk. Sitten Kosovo, Albania ja Serbia, joiden jälkeen Irak. Syyrialaisten hakemukset Suomessa ovat 3 prosenttia koko vuodelta.
Hieman kummalliselta näyttää verrattuna siihen millaista mielikuvaa Suomen media esittää.

http://www.bamf.de/SharedDocs/Anlagen/D ... cationFile

Lisään:
Tuossa Raudaskosken jutussa kysyttiin, mikä eurooppalaisia yhdistää. Ennen EU:ta, jokaista maata yhdistivät koti, uskonto ja isänmaa. Kutakin maata omalla erityisellä tavalla.
Wikipediassa kerrotaan Syyrian kristittyjen määräksi noin 10 prosenttia. Ihmettelen tätä lukua. Olisiko 3-5 prosenttia oikein muista lähteistä tarkistettuna?
Joku Soini kertoo haluavansa Suomeen kristittyjä pakolaisia. Missä muuten ovat Syyrian kristityt? Ovat yleensä koulutetumpia ja varakkaampia syyrialaisia. Luulisi heidän lähtevän pakolaisina ennemmin kuin kuin sunnit tai shiiat?
Jos uskoisin salaliittoteorioihin, ajattelisin jonkun internetin apulaisjohtajan suunnitelleen ja ohjanneen arabikevään ja sen jälkeiset tapahtumat.

Re: Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 06.09.15 23:02
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Esko-Olavi kirjoitti:Saksassa syyrialaiset suurin ryhmä, mutta vain 20 prosenttia hakijoista /kk. Sitten Kosovo, Albania ja Serbia, joiden jälkeen Irak. Syyrialaisten hakemukset Suomessa ovat 3 prosenttia koko vuodelta.
Hieman kummalliselta näyttää verrattuna siihen millaista mielikuvaa Suomen media esittää.

http://www.bamf.de/SharedDocs/Anlagen/D ... cationFile

Lisään:
Tuossa Raudaskosken jutussa kysyttiin, mikä eurooppalaisia yhdistää. Ennen EU:ta, jokaista maata yhdistivät koti, uskonto ja isänmaa. Kutakin maata omalla erityisellä tavalla.

Wikipediassa kerrotaan Syyrian kristittyjen määräksi noin 10 prosenttia. Ihmettelen tätä lukua. Olisiko 3-5 prosenttia oikein muista lähteistä tarkistettuna?
Tahtovat nuo %-luvut ja lukumäärät mennä itseltäni sekaisin: BBC:n artikkelin mukaan vuonna 2014 turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä eu:ssa oli 571 000 ja
alkuperät oli määritetty 840 876 lukumäärästä. Ehkäpä Saksaan odotettu 800 000:n lukumäärä onkin koko EU-alueelle odotettu turvapaikanhakijoiden määrä ja lisäystä
vuoteen 2014 verrattuna olisi silloin 229 000 ?

Olettaisin kodin, uskonnon ja isänmaan yhdistävän eurooppalaisia edelleenkin jokaisessa eu-maassa, mutta eu:ta yhdistävää se ei sinänsä liene, vaikka kristinuskon arvot ovatkin samoja?
Koti, uskonto ja isänmaa näyttävät olevan kunniassa myöskin Venäjällä.


Mikä sitten lienee kristittyjen lukumäärä Syyriassa, Alan Salehzadeh sanoo http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=2 "Nykyään kristittyjen osuus Syyrian väestöstä on noin 10 %, ja he muodostavat melko kirjavan joukon. Syyrian kristityt ovat katolisia, ortodokseja ja protestantteja ja he puhuvat armeniaa, asyyriaa, arameaa ja arabiaa."

Kristittyjen lukumäärä Syyriassa lienee arvio, alawiitteja arvioidaan olevan 10-15 %:a.
Salehzadehin kirj. mukaan al-Assadin uskontoryhmän alawiittien kaikki sunnit eivät katso olevan muslimeja lainkaan. Kaikki sunnimuslimit eivät kyllä taida katsoa shiiojen ylipäätään olevan "oikeita muslimeita"?

Salehzadeh kirj. Ezditeistä / Jezideistä, noin 200 000 etnistä kurdia ja heillä olevan oma uskontonsa. Joskus jezidien uskonnon sanotaan olevan kristinuskonkin haara?
Alan Salehzadeh:
"Yleisesti katsotaan, että arabisosialismi ja -nationalismi syntyivät arabikristittyjen keskuudessa. Sunnit mieltävät kristityt Bashar al-Assadin kannattajiksi."
Syyrian Baath-puolue kuitenkaan ei liene juuri islamin uskoa tunnustanut?

Veikko Palvo

Re: Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 07.09.15 00:01
Kirjoittaja Esko-Olavi
Kun tällaisenkin (ehkä vuodelta 2006) löysin ja nuo englanninkieliset linkit joissa samaa todetaan, ovat toisella koneella muualla, laittaa kyllä miettimään:

"Suomen Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2001 kristittyjen osuus silloin melkein 17
miljoonan asukkaan Syyriassa oli enää 5,5 % kaikista uskonnoista. Tilastokeskuksen mukaan Syyrian väkiluku on kasvanut vuodesta 2001 lähes 2 miljoonaa henkeä. Huomioiden muslimien suuren väestönkasvun sekä heitä paremmin koulutettujen
kristittyjen maastamuuton, voimme päätellä, että kristittyjen suhteellinen osuus kaikista uskonnoista on todennäköisesti pienentynyt lisää vuoden 2001 tasosta.
"


Ja juuri huomasin HS:n kello 20.55:

"Turkin pääministerin Ahmed Davutoglun mukaan Eurooppa vastaanottaa "naurettavan vähän" pakolaisia. Pääministerin näkemyksen mukaan EU on luomassa politiikallaan "Euroopan kristittyä linnaketta", kertoi uutistoimisto AFP."

Keinotekoista EU:ta yhdistävät samat asiat kuin entistä Neuvostoliittoa. Raha ja "uskonto". Mielestäni. Joten olisiko EU:n lähtölaskenta jo alkanut ja ensimmäiseksi rajat valtioiden välillä suljetaan islamisaation pelossa. Vuoden kuluttua se nähdään.

Re: Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 07.09.15 15:21
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Muutama tarkennus ja vastaus Veikko Palvon kysymyksiin: kurdeja on kaikkiaan kolmisenkymmentä miljoonaa ja heidän perinteinen asuma-alueensa kuuluu nykyään Iraniin, Turkkiin, Irakiin ja Syyriaan. Heistä suuri enemmistö on sunnalaisia ja pieni osa on shiialaisia muslimeja. Näiden lisäksi noin puolitoista miljoonaa kurdia tunnustaa jarsanismia ja jesidismiä. Nämä viimeksimainitut eivät ole islamin tai kristinuskon haaroja, vaan omia uskontojaan. Jarsanismi on syntynyt 1400-luvulla ja jesidismi 1100-luvulla. Molemmilla on juuria islamin lisäksi vanhemmissa Lähi-idän uskonnoissa.

Syyrialaisista taas noin 60% on sunnalaisia muslimeja ja 13% shiialaisia. Alaviitit ovat yksi shiialaisuuden lahko. Kristittyjä syyrialaisista on kymmenisen prosenttia, ja he kuuluvat enimmäkseen erilaisiin Lähi-idän vanhoihin kirkkokuntiin. Lisäksi Syyriassa on puolisen miljoonaa druusia. Druusilaisuus on sekin ihan oma uskontonsa, syntynyt 1000-luvulla. Druusit ovat kieleltään enimmäkseen arabeja, samoin kuin suurin osa Syyrian kristityistäkin. Osa Syyrian kristityistä puhuu arameaa, joka on myös monien sikäläisten kristillisten kirkkojen liturginen kieli.

Meillä täällä Euroopassa on aika usein mielikuva Lähi-idästä yhtenäisenä, islamin ja arabialaisuuden dominoimana alueena. Kuten tästäkin pienestä wikipedia-ekskursiosta kävi ilmi, tuo kuva on totta vain sikäli, että islam ja arabian kieli ovat dominoivassa asemassa. Ne ovat sitä olleet jo toista tuhatta vuotta, mutta erilaisia kielellisiä ja uskonnollisia vähemmistöryhmiä siellä on ollut aina, ja vuosisatojen mittaan sinne on syntynyt jopa uusia uskontoja.

Jos tätä verrataan Euroopan historiaan, erot ovat asiasta riippuen hyvin erisuuntaisia; valtiollisesti Eurooppa on ollut Kaarle Suuren jälkeen aina 1800-luvun alkuun hyvin hajanainen, kun taas uskonnollisesti Eurooppa on ollut hyvinkin yhtenäinen. Tätä yhtenäisyyttä pidettiin kuitenkin yllä varsin verisin keinoin. Ennen uskonpuhdistusta erilaiset harhaoppiset tuhottiin armotta viimeiseen mieheen ja naiseen, ja Etelä-Ranskan albigenssien tuhoa on kutsuttu jopa kansanmurhaksi. Uskonpuhdistus taas johti verisiin uskonsotiin pian sen jälkeen, kun Espanjasta oli karkotettu kaikki muslimit. Ainoat toisuskoiset, joita eurooppalaiset suvaitsivat alueellaan, olivat juutalaiset, ja heitäkin sorrettiin ja tapettiin tuon tuostakin vuosisatojen ajan. Hieman kärjistäen voikin siis sanoa, että ennen 1800-lukua eurooppalaisen isänmaa oli usein hyvinkin pieni maapläntti, uskonto oli hallituksen pakolla määräämä ja koti saatettiin polttaa milloin hyvänsä maan tasalle.

Nykyiseen Euroopa-ajatteluun kuuluu ymmärtääkseni tämänkin ymmärtäminen, sekä tietysti kolonialismin ja imperialismin aikaansaamien julmuuksien ja tuhojen ymmärtäminen. Tämä lieneekin keskeinen syy siihen, että 1990-luvulla, kun yhtenäistä Eurooppaa alettiin toden teolla rakentaa, katseet kääntyivät aina Kaarle Suureen asti, siis 1200 vuotta taaksepäin. Muita keskeisiä rakennuspuita ovat sitten olleet antiikin perintö ja valistus.

Re: Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 08.09.15 17:06
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Klaus Lindgren kirjoitti:

Nykyiseen Euroopa-ajatteluun kuuluu ymmärtääkseni tämänkin ymmärtäminen, sekä tietysti kolonialismin ja imperialismin aikaansaamien julmuuksien ja tuhojen ymmärtäminen. Tämä lieneekin keskeinen syy siihen, että 1990-luvulla, kun yhtenäistä Eurooppaa alettiin toden teolla rakentaa, katseet kääntyivät aina Kaarle Suureen asti, siis 1200 vuotta taaksepäin. Muita keskeisiä rakennuspuita ovat sitten olleet antiikin perintö ja valistus.
Eurooppa-idea näyttäisi olevan paljolti Ranska-Saksa-ytimen ympärille muotoutunutta, alkaen Charlemagnen, frankkien kuninkaan ajoista?
Friedrich I Barbarossan Pyhään saksalaisroomalaiseen keisarikuntaankin, "ensimmäiseen valtakuntaan" kuului samoin Pohjois-Italia, joka sisältyi myös Napoleonin Ranskan imperiumiin.
W.Churchillin esittämä ajatus 1946 jonkinlaisesta Euroopan yhdysvalloista käsitti sekin ilmeisesti vain Ranskan ja Saksan unionin, "meillä briteillä on oma kansainyhteisömme"?
Britannia oli historiassa manner-Euroopan imperiumien ulkopuolella ja jonkinlainen EUn "ulkojäsen" se näyttäisi olevan nytkin?
Englannissa aiotaan järjestää kansanäänestys EU-jäsenyydestä, tulisikohan siitä seuraava eu-kriisi?
Tai ehkäpä englantilaisen vuonna 1884 perustetun `vaaliuudistusseuran´ http://www.electoral-reform.org.uk/close-the-gap ehdotukset olisivat osaratkaisuna?

Veikko Palvo

Re: Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 18.09.15 18:10
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Klaus Lindgren kirjoitti:Muutama tarkennus ja vastaus Veikko Palvon kysymyksiin: kurdeja on kaikkiaan kolmisenkymmentä miljoonaa ja heidän perinteinen asuma-alueensa kuuluu nykyään Iraniin, Turkkiin, Irakiin ja Syyriaan. Heistä suuri enemmistö on sunnalaisia ja pieni osa on shiialaisia muslimeja. Näiden lisäksi noin puolitoista miljoonaa kurdia tunnustaa jarsanismia ja jesidismiä. Nämä viimeksimainitut eivät ole islamin tai kristinuskon haaroja, vaan omia uskontojaan. Jarsanismi on syntynyt 1400-luvulla ja jesidismi 1100-luvulla. Molemmilla on juuria islamin lisäksi vanhemmissa Lähi-idän uskonnoissa.
Kurdeja näyttäisi yhdistävän ainoastaan kurdikieli ja sen murteet, https://en.wikipedia.org/wiki/Kurdish_languages yhteistä valtiota kurdeilla ei ole koskaan ollut. Kurdistan-itsenäisyyshanke näyttäisi sekin joskus sisältävä kurdin kielen alueen ja joskus Irakin kurdialueen.
Irakissa kurdeja on arvioissa noin 6,5 miljoonaa ja Syyriassa 1,75 - 3,0 miljoonaa,
Iranissa 6-8 miljoonaa ja Turkissa eniten.

Miten kurdit sitten lieneekään rekisteröity Iranissa, Irakissa, Turkissa, Syyriassa, Armeniassa? Syyriassa Bashar al-Assadin hallinto palautti 2011 `arabikevättä´ / `islamilaista kevättä´ hillitäkseen kansalaisuuden noin 300 000:lle kurdille, joita Syyriassa on noin 3 miljoonaa. ( A.Salehzadeh )

Kurdit ovat yhä jakautuneita lukemattomiin poliittisiin ryhmiin, joista merkittävimmät http://www.aljazeera.com/indepth/intera ... 24667.html Al Jazeeran mukaan.

Euroopassa on 1 - 2 miljoonaa kurdia, Suomessa vuoden 2011 lopulla oli 8623 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity kurdi, ( kurdimurre? ) Iranin farsin sukulaiskieli.
EU:ssa virallisia kieliä on 20 ja eu-jäsenmaissa enemmänkin http://www.formacionsve.es/salida/documentos/61.pdf ja monikielisen Euroopan sanotaan olevan yhtä perhettä. Esim. Ruotsissa on 90000 - 100 000 kurdiakin ja tulijoiden on oletettu oppivan ruotsinkielen, mutta "rinkebysvenskaakin" puhutaan.
Vaikka "yhtä perhettä ollaankin", niin onkohan Euroopaan syntynyt uusien etnisten vähemmistöjen kieliryhmiä?

Veikko Palvo

Re: Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 19.09.15 10:24
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Veikko I Palvo kirjoitti:EU:ssa virallisia kieliä on 20 ja eu-jäsenmaissa enemmänkin http://www.formacionsve.es/salida/documentos/61.pdf ja monikielisen Euroopan sanotaan olevan yhtä perhettä. Esim. Ruotsissa on 90000 - 100 000 kurdiakin ja tulijoiden on oletettu oppivan ruotsinkielen, mutta "rinkebysvenskaakin" puhutaan.
Vaikka "yhtä perhettä ollaankin", niin onkohan Euroopaan syntynyt uusien etnisten vähemmistöjen kieliryhmiä?
Vastaus kysymykseen: kyllä. Euroopassa tämä ei toisaalta ole mitään uutta, sillä osapuilleen kaikissa maissa on aina ollut erilaisia etnisiä vähemmistöjä aina. Maahanmuuttokaan ei ole mikään uusi ilmiö. Ruotsalaisten ennakkoluuloja raastoivat suomalaiset etenkin 1970-luvulla ja siirtomaavallat peräti värväsivät väkeä siirtomaistaan töihin pitkin 1900-lukua. Suomesta on 1980-luvulle asti pikemminkin lähdetty pois, mutta tulihan tänne Venäjän-vallan aikana venäläisiä, juutalaisia ja tataareja. Kielten moninaisuus on aina ollut Euroopalle hyvin ominaista.

Re: Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 19.09.15 12:45
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Klaus Lindgren kirjoitti:
Vastaus kysymykseen: kyllä. Euroopassa tämä ei toisaalta ole mitään uutta, sillä osapuilleen kaikissa maissa on aina ollut erilaisia etnisiä vähemmistöjä aina. Maahanmuuttokaan ei ole mikään uusi ilmiö.

Onhan Euroopassa aina ollut etnisiä vähemmistöjä ja muuttoliikettäkin Eurooppaan.
Mutta esim. Euroopan etnisten vähemmistöjen unioni FUEN https://www.fuen.org on perustettu täysin toisenlaisissa olosuhteissa 1949, samana vuonna kuin Euroopan Neuvosto.
FUEN on ajanut Länsi-Euroopan kansallisten vähemmistöjen oikeuksia: miten kansalliset vähemmistöt määritellään, vähemmistöjen oikeuksien ja kulttuurien vaalimista, vähemmistöjen oikeutta saada opetusta omalla äidinkielellään jne.
Euroopan kotimaisia vähemmistöjä sanotaan olevan 400 ja
EUssa olevan 24 virallista kieltä ja 60 alueellista kieltä ja 53 kieltä "ilman valtiota."

Vuodesta 1990 alkaen FUEN ryhtyi ajamaan myöskin Itä-Euroopan kansallisten vähemmistöjenkin ja vähemmistökielien oikeuksia, mutta Euroopan ulkopuolelta tulleiden "uuseurooppalaisten" oikeuksia ja mm. oikeutta saada opetusta omalla äidinkielellä se ei näyttäisi ajavan?

Etnisten vähemmistöjen Fuen on alunperin ehkäpä lähinnä saksalaisten järjestö,
saksalaisiahan karkotettiin 1945 - 1950 Itä-Euroopasta yli kymmenen miljoonaa.
Puolan, Unkarin, Jugoslavia, Romanian jne. saksalaiset ovat edustaneet lukuisia murreryhmiäkin, Saksaan karkotetut eivät liene tavoiltaan olleet yhtenäinen kansanosa?

Veikko Palvo

Re: Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 22.09.15 12:58
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Tapio Onnela kirjoitti:Miika Raudaskoski käsittelee Euroopan tulevaisuutta kolumnissaan Politiikasta.fi sivustolla. Miika Raudaskoski: Eurooppa-tarinan pohja on murenemassa (Politiikasta.fi, 6.8.2015)

Onko Euroopan tarina murenemassa vai onko odotettavissa "kansallinen herääminen"?
Mikä on Eurooppa? Vielä 1900-luvun alkupuolella se oli ennen kaikkea hajoavien imperiumien ja nousevien kansallisvaltioiden taistelukenttä. Unionin Eurooppa-tarinan mukaan vanhat vihollisuudet ovat unohtuneet ja integraatio on yhdistänyt eurooppalaiset kansakunnat.
***
Väkivaltaisesta, raa´an valtapolitiikan Euroopasta lähdettiin siirtolaisiksi Amerikkaan ja maailmansotien lisäksi USA joutui palauttamaan rauhan vielä Balkanillakin Jugoslavian hajoamissodissa 1990-luvulla. Rauhan saavuttamisella ylpeilevä EU ei siihen kyennyt ja Euroopan turvallisuuspolitiikankin EU on ulkoistanut Natolle.
Mutta
ulkorajoilleen EU on pystyttänyt tullimuurin, ihmisiä esittävistä nukeistakin kannetaan 4,7 %:n tulli ja sanotaan EU-linnakkeen olevan "moninaisuudessaan yhtenäisen."
EU-linnakkeen sisällä ihmisten, tavaroiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden yli kansallisten valtiollisten rajojen sanotaan olevan EU:n olemassaolon perusta.
Mutta
ulkorajojen sulkemisella EUn sanottaisiin hylkäävän yhteisen poliittisen linjansa ja hylkäävän perusarvonsa ja vievän pois pohjan yhteiseltä eurooppalaiselta tulevaisuudelta.

Euroopan sisärajat ja ulkorajat näytetään yhdistettävän samaksi EU:n perusarvoksi ihmisten "vapaan liikkuvuuden" osalta?

Siirtolaiset saavat vastoin sopimuksia rekisteröityä turvapaikanhakijoiksi haluamassaan EU-jäsenmaassa.
EU näyttäisi jälleen, kuten Balkanin sotien aikanakin, toimettomana odottelevan lähialueiden kriisien ratkaisuja muiden toimesta, vaikka parasta olisi antaa ihmisille mahdollisuus rakentaa elämänsä rauhassa omissa kotimaissaan?

Veikko Palvo

Re: Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen?

Lähetetty: 25.09.15 16:47
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Tapio Onnela kirjoitti:
Onko Euroopan tarina murenemassa vai onko odotettavissa "kansallinen herääminen"?
EU:ssa peräänkuulutetaan usein yhteisvastuuta ja solidaarisuutta.
Perustettu Solidaarisuusrahasto http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/ ... rity-fund/ ja muut eu-alueen sisäiset rahastot eivät pitkälle riitäkään ja rahastojen jaettavat varat ovat tietystikin eu-maiden veronmaksajien rahoja.
`Viisi presidenttiä´ esittivätkin kesäkuussa 2015 €urokriisin jälkihoitona vuosina 2015 -2025 toteutettavaksi rahaliiton laajentamisen. Toisessa yhteydessä tuo laajennus on esitetty näinkin, yhteiseen EU-budjettiin: 1. -vaiheessa 2-2,5 %:a bkt:stä
2. -vaiheessa 5-7 % ja 3. -vaiheessa 25 % jäsenmaiden bkt:sta. Kolmas vaihe olisi ilmeisesti jo liittovaltio, poliittinen unioni?
1. ja 2. -vaiheissa olisi fiskaalinen unioni, joka merkitsisi keskusjohtoista järjestelmää sekin ylikansallisine budjetteineen ja samalla yhteisvastuun kasvamista.
Suomi
ei tietysti voi estää taloudellisen yhteisvastuun laajentumista sitä haluavien €uromaiden kesken, mutta tuollaisesta fiskaaliunionista poisjäämistä ja samalla €uro-liiton kovasta ytimestä poisjättäytymistä voinee harkita?

EUn yhteisvastuusta on kirjoitettu ( Francois Houyez ): "On muovattava yhtenäistä eu-tason politiikkaa, vaikka siihen osallistuu varallisuudeltaan hyvin eritasoisia maita ja ihmisiä, joilla on hyvin erilaisia ajatuksia." ja
"Kokemus on osoittanut, että kansallisen tason hallinnolliset määräykset ja säädökset voivat haitata yhteistyötä, ja niitä on näin ollen tarkistettava."
Tuo oli kirj. eurordis´n yhteydessä, mutta näyttäisi kuvaavan hyvin monia EU-komission pyrkimyksiä?
EU:n maahanmuuttokriisissä EU-komission painotukset ovat jo varsin selväsanaisia, http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-5699_fi.htm ja olisivatkohan direktiivit yhtä kovia mahdollisessa tulevassa €urounionissakin?
Mutta
mitä EU-komission ajamasta solidaarisuudesta voisi todeta ja solidaarisuus-käsitteestä ylipäätään?
Solidaarisuus- käsite lienee syntynyt Ranskan vallankumouksen aikoihin ja
Code Napoleonissa solidaarisuuden sanotaan merkinneen velallisten yhteisvastuuta?

Veikko Palvo