nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Tapio Onnela prof. Dick Harrisonia siteeraten kirjoitti:Kolmannen muuttoaallon Harrsion ajoittaa 1800-luvulle, jolloin Ruotsin teollisuus alkaa kehittyä (samaan aikaan kun ruotsalaisia puolestaan muuttaa suurin joukoin Yhdysvaltoihin)
Invandrarnas betydelse blir ännu tydligare om vi koncentrerar oss på enskilda orter, där de inte sällan kom att prägla näringsliv, politik och kultur. Vad hade Uddevalla varit utan invandrarsläkter som Thorburn och Macfie? Vid sidan av dessa förmögna entreprenörer fanns många mindre namnkunniga invandrare, både säsongsarbetare och permanenta immigranter, som fick hjulen att snurra inom branscher som var svensken i gemen främmande
Vilkaisin Norstedtsin 2000-luvulla julkaistun kahdeksanosaisen Sveriges historia -sarjan (jonka taustavoimiin Harrisonkin kuului) nidettä, joka kattaa vuodet 1830 - 1920. Osan on kokonaisuudessaan kirjoittanut akatemiaprofessori Bo Stråht. Kuten arvata saattaa, ruotsalaisten valtaisat mittasuhteet saavuttanut Amerikan-siirtolaisuus saa kirjassa ansaitsemansa huomion. Hakemiston perusteella aihetta emigration käsitellään (hätäisesti laskien) kirjassa kaikkiaan 37 sivulla.

Sen sijaan hakusana immigration puuttuu tykkänään tämän Ruotsin historiaa vuosina 1830 - 1920 käsittelevän niteen asiarekisteristä.

Harrison viittaa Uddevallaa onnellistuttaneisiin Thornburn- ja Macfie -sukuihin, joita Bo Stråht ei lainkaan noteeraa, vaikka muuten puheena olevassa kirjassa käsitellään hyvinkin laajasti Ruotsin varhaista industrialismia. Otan tämän puheeksi siksi, että argumentti tunnetaan hyvin Suomessakin käydystä keskustelusta; mm. erään alan instituutin johto on siihen useinkin vedonnut siihen, miten Finlaysonit ja Barkerit, Fazerit ja Sinebrychoffit jne. panoksellaan olivat matkaansaattamassa maassamme sitä, mistä taloushistorioitsija Rostow aikanaan käytti suosittua (nykyään ilmeisesti jo vanhentunutta) termiä the industrial take-off. - Argumentti on mielestäni kovin huono, jos sillä perustellaan massasiirtolaisuutta. Kyseessähän oli alkavan teollisuuskapitalismin erityinen tyyppi, ns. entreprenööri, joka kyllä oli valmis vaihtamaan maata ja ottamaan riskejä mutta joka toi muassaan sellaista, mitä esim. Amerikan-siirtolaisilta tyystin puuttui: valmista pääomaa tai ainakin luotonantajien verkosto sekä ennen muuta pitkälle kehittynyttä taitotietoa. Muutenkin tuntuu kovin anakronistiselta vetää analogioita 1800-luvun maailmaan (puhumattakaan jostain 1200- ja 1300-luvusta, jolloin koko valtio-käsitettä ei nykymuodossa ollut olemassakaan.) Esimerkki: Bremenistä 1700-luvun lopulla Viipuriin onneaan etsimään hakeutunut "vaatimaton kirjanpitäjä" Johan Friedrich Hackmanin yritys alkoi paisua Viipurin mahtikauppahuoneeksi monien vaikeuksien ja lähes vararikon jälkeen vasta, kun hänen onnistui solmia aviolitto leipzigiläisen liikemiehen tyttären kanssa, mikä toi perinnöksi kivitaloja, sahaosuuksia ja kartanon. Todennäköisyys nykyaikana?

Dick Harrison siis on ilmaissut asiasta näkemyksensä. Hän on professori, ja esim. Suomi on ruotsalainen -tv-sarjan yhteydessä meille maallikoille moneen kertaan tällakin foorumilla teroitettiin, että on uskottava kun professorit sanovat. Silti meikäläisille jää jäljelle paha dilemma: professorit ottavat useinkin samaan asiaan täysin vastakkaisen kannan. Ketä siis uskoa? Nyt puheenalaisessa kysymyksessä voitaisiin Dick Harrisonin vastinpariksi ottaa vaikkapa Timo Vihavainen. Hänkin on professori. Vihavaisen maahanmuuttoa koskeviin kannanottoihin,sekä nykytilannetta että Harrisonin tapaan tulevaisuutta koskeviin, voi tutustua hänen blogistaan ja sen laajasta arkistosta, jos joku ei sitä vielä ole tehnyt.

Edellä kirjoittamallani en pyri minkäänlaiseen kannanottoon; kysymys kokonaisuudessaan on meikäläiselle liian kompleksinen ja sisältää liian monta muuttujaa. Historian satunnaisena kuluttajana en vain pidä suotavana, että muutenkin epävarmoille premisseille usein rakentuvaa historiankirjoitusta alkaisi jälleen kasvavassa määrin värittää suoranainen historiapolitiikka - puolin tai toisin.

Korjattu lyöntivirheitä klo 11.54
Viimeksi muokannut nylander, 14.10.15 11:54. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Tapio Onnela kirjoitti:
historioija kirjoitti:Historiassakin on voimassa todistamisvelvollisuus, joka on väitteiden esittäjällä eli tässä tapauksessa professorilla. Enhän itse puutu suoranaisesti päätelmien todenmukaisuuteen, koska minulla ei ole tarpeeksi tietoa varsinkaan Ruotsin historiasta.
Tältä pohjalta tätä keskustelua on selvästikin turha jatkaa. Väität etteivät hänen teesinsä maahanmuuton pitkäaikaisvaikutuksista (esimerkkeinä 4 maahanmuuton aaltoa eri historiallisina aikoina) pidä paikkaansa, muttet pysty osoittaamaan miten.
Nyt vainuan jo asenteellisuuttakin tässä keskustelussa, sillä juuri pääsin sanomasta, että en ota kantaa Harrsisonin teeseihin, vaan siihen, miten hän on niihin päätynyt. Olen jo esittänyt sitäkin, miksi pidän hänen tapaansa kyseenalaisena.

Jätetään siis minun tyhjänpäiväisyyteni syrjään ja otetaan kantaa sihen, miten Harrison näyttää luoneen "teesinsä" ja miten pätevä tuo tapa on. Uskoako häntä vai ei noilla perusteluilla?

Alan epäillä omaa esitystapaani käsittämättömäksi, kun mikään perustelu tai kehotus ei näytä herättävän vastakaikua.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

nylander kirjoitti: Harrison viittaa Uddevallaa onnellistuttaneisiin Thornburn- ja Macfie -sukuihin, joita Bo Stråht ei lainkaan noteeraa, vaikka muuten puheena olevassa kirjassa käsitellään hyvinkin laajasti Ruotsin varhaista industrialismia. Otan tämän puheeksi siksi, että argumentti tunnetaan hyvin Suomessakin käydystä keskustelusta; mm. erään alan instiruuin johto on siihen useinkin vedonnut siihen, miten Finlaysonit ja Barkerit, Fazerit ja Sinebrychoffit jne. panoksellaan olivat matkaansaattamassa maassamme sitä, mistä taloushistorioitsija Rostow aikanaan käytti suosittua (nykyään ilmeisesti jo vanhentunutta) termiä the industrial take-off. - Argumentti on mielestäni kovin huono, jos sillä perustellaan massasiirtolaisuutta.
Kiitos asiaan perehtyneestä kommenteista! Hienoa, että keskusteluun tulee myös tutkimukseen perustuvia näkemyksiä, eikä vain mielipiteitä. Näistä oppii aina jotakin uutta.
Tuossa 1800-luvun tilanteessa on tosiaan kiinnostavaa, että samaan aikaan kun Ruotsista muutettiin pois sinne myös muutettiin, josta Harrison toteaa myös työvoiman osalta näin
Dick Harrison kirjoitti:Faktum är att stora delar av den svenska bruksnäringen förblev beroende av utländsk expertis och utländsk arbetskraft ända in på 1800-talet.
nylander kirjoitti:Muutenkin tuntuu kovin anakronistiselta vetää analogioita 1800-luvun maailmaan (puhumattakaan jostain 1200- ja 1300-luvusta, jolloin koko valtio-käsitettä ei nykymuodossa ollut olemassakaan.)
Tämä on tietysti totta, anakronismien vaara on aina olemassa. Olen kuitenkin hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että mikäli katsotaan menneisyyteen voidaan sanoa, että siirtolaisuudesta on ollut hyötyä pitkällä aikavälillä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että voisimme ennustaa tämän avulla tulevaa, tai että näin olisi myös nyt tässä käsillä olevassa tilanteessa. Tämän Harrison toki auliisti myöntää:
Dick Harrison kirjoitti:En annan återkommande angreppspunkt är att jag jämför äpplen med päron, att dagens kostsamma flyktinginvandring inte kan jämföras med lyckosam arbetskraftsinvandring i det förflutna. När vi utvärderar flyktingmottagningen inför framtiden har vi därför ingen nytta av kunskaper om gångna tiders immigration. Flyktinginvandring är negativ och har så alltid varit.

Låt mig först göra klart att jag självfallet inte har några pretentioner på att kunna förutsäga framtiden. Det är fullt möjligt – på ett hypotetiskt plan – att dagens situation, sett i efterhand, visar sig vara historiskt unik och resulterar i långsiktigt negativa effekter. Det får framtiden utvisa. I brist på kunskaper om framtiden utgör dock historien en reservoar av mänskliga erfarenheter som det är dumt att inte utnyttja. Och historien visar att flyktinginvandring, långsiktigt sett, har gagnat mottagarländerna. Se bara på den påtvingade emigrationen av judar, morer och morisker från Pyreneiska halvön mellan 1490-talet och 1610-talet.
Dick Harrison: En kommentar om invandringsdebatten

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Tapio Onnela kirjoitti:--- Hienoa, että keskusteluun tulee myös tutkimukseen perustuvia näkemyksiä, eikä vain mielipiteitä. ---
Niinpä, siitähän tässä on ollut kysymys, että tämä keskustelu alkuaan perustuukin mielipiteisiin, siis prof. Harrisonin. Mahdolliset tutkimukset hän pitää takanaan ja näköjään esittää käsityksensä syytöksinä ja ihmettelyinä. Vaikeaa siis ottaa päätelmiä tieteellisesti pätevinä. Paremminkin tulee mieleen poliittinen retoriikka.

Kukaan täällä ei näytä ottavan asiaan kantaa, ties mistä syystä. Onko aihe ehkä liian arkaluonteinen? Se olisi surullista ja luultavasti vahingollistakin, jos keskeinen yhteiskuntapoliittinen kysymys suljetaan tarkastelun ulkopuolelle. Ja onhan tässä kysymys tieteestäkin, jos se valjastetaan politiikan ajamiseen.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Tapio Onnela kirjoitti:
nylander kirjoitti: Harrison viittaa Uddevallaa onnellistuttaneisiin Thornburn- ja Macfie -sukuihin, joita Bo Stråht ei lainkaan noteeraa, vaikka muuten puheena olevassa kirjassa käsitellään hyvinkin laajasti Ruotsin varhaista industrialismia. Otan tämän puheeksi siksi, että argumentti tunnetaan hyvin Suomessakin käydystä keskustelusta; mm. erään alan instiruuin johto on siihen useinkin vedonnut siihen, miten Finlaysonit ja Barkerit, Fazerit ja Sinebrychoffit jne. panoksellaan olivat matkaansaattamassa maassamme sitä, mistä taloushistorioitsija Rostow aikanaan käytti suosittua (nykyään ilmeisesti jo vanhentunutta) termiä the industrial take-off. - Argumentti on mielestäni kovin huono, jos sillä perustellaan massasiirtolaisuutta.
Tuossa 1800-luvun tilanteessa on tosiaan kiinnostavaa, että samaan aikaan kun Ruotsista muutettiin pois sinne myös muutettiin, josta Harrison toteaa myös työvoiman osalta näin
Dick Harrison kirjoitti:Faktum är att stora delar av den svenska bruksnäringen förblev beroende av utländsk expertis och utländsk arbetskraft ända in på 1800-talet.
Niin, ja toteaa tähän kysymykseen myös:
Invandrarnas betydelse blir ännu tydligare om vi koncentrerar oss på enskilda orter, där de inte sällan kom att prägla näringsliv, politik och kultur. Vad hade Uddevalla varit utan invandrarsläkter som Thorburn och Macfie? Vid sidan av dessa förmögna entreprenörer fanns många mindre namnkunniga invandrare, både säsongsarbetare och permanenta immigranter, som fick hjulen att snurra inom branscher som var svensken i gemen främmande.
Argumentti maahanmuuttoa vastaan on ollut usein (kuten esim 1930-luvullakin) se, että koska maassa on työttömyyttä, niin maahanmuuttajia ei voida ottaa, vaikka lienee selvää, että lisääntynyt työvoima myös lisää kysyntää ja sitäkautta työpaikkoja.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Maahanmuuttoa on kovin monenlaista. Suomen romaniväestö syntyi maahanmuuton tuloksena, jota välillä yritettiin kitkeä pois nykymittapuulla kovinkin raa’an tuntuisesti. Suomen juutalaisten pääosan esi-isät päätyivät maahan entisinä Venäjän armeijan sotilaina, joilla oli oikeus asettua maahan vaikka juutalaisilta se muuten oli laissa kielletty. Niin ikään ensimmäinen muslimiyhteisö syntyi tataarikauppiaista, jotka olivat Venäjän alamaisia.

Olennaista oli elinkeinon harjoitus ja poliittiset siteet. Romaneillakin oli tietyt perinteiset elinkeinot, jotka liittyivät kiertelevään elämäntapaan. Tataarit olivat samanlaisia kulkukaupan harjoittajia kuin vienankarjalaiset tai Keski-Venäjän kylistä muuttaneet etniset venäläiset. Vallankumouksen jälkeen maassa oli myös taksia ajaneita entisiä hyväosaisia venäläisiä. Jälkimmäisistä monet asettuivat yhteiskuntaan jopa niin, ettei taustaansa huomaa kuin korkeintaan sukunimestä, jotkut vaihtoivat jopa sen. Varmasti ilman yli satavuotista Venäjän hegemoniaa ja autonomisen Suomen erityissuhdetta näiden ryhmien synty olisi jäänyt tulematta.

Kysymyksen voisi kääntää myös toisin päin ja pohtia sitä, missä yhteydessä maahanmuutto on ollut ehdottoman haitallista. Amerikan alkuperäisväestö toimii huonona argumenttina sikäli, että siinä kyse ei ollut samasta asiasta kuin immigraatiosta - vaan väkivaltaiseen invaasion tuloksena syntyneestä kolonisaatiosta. Muuttajat eivät asettuneet alkuperäisväestön yhteisöihin, vaan toivat tullessaan täysin toisenlaisen elämäntavan ja samalla poliittisen ja taloudellisen järjestelmän. Nykyajan maahanmuuton olemus on (vastaväitteistä huolimatta) jo olevaan yhteiskuntaan asettuminen, ei metsien tai kaivosten raivaus ja kaupunkien rakentaminen niiden keskelle tms. Kukaan nykyajan maahanmuuttaja ei taida rakentaa itselleen taloa valtaamaltaan maalta vaan mitä todennäköisimmin kerrostaloon. Mm. 1990-luvulla maahan otetut inkeriläiset paluumuuttajat, jotka polveutuivat maata Pietarin ympäristössä viljelleistä, taisivat lähes kaikki muuttaa kaupunkialueelle.

Ehdottoman haitallisuuden varsinkin pitkällä aikavälillä osoittaminen lienee yhtä hankalaa kuin ehdottoman hyödynkin. Samoin maastamuutto voi olla haitallista varsinkin lähtömaalle kun taas vastaanottavalle maalle se on hyödyllistä. Kaikki riippuu siitä kuka muuttaa ja millaiseen yhteiskuntaan.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

jsn kirjoitti:
Nykyajan maahanmuuton olemus on (vastaväitteistä huolimatta) jo olevaan yhteiskuntaan asettuminen, ei metsien tai kaivosten raivaus ja kaupunkien rakentaminen niiden keskelle tms. Kukaan nykyajan maahanmuuttaja ei taida rakentaa itselleen taloa valtaamaltaan maalta vaan mitä todennäköisimmin kerrostaloon.

Ehdottoman haitallisuuden varsinkin pitkällä aikavälillä osoittaminen lienee yhtä hankalaa kuin ehdottoman hyödynkin. Samoin maastamuutto voi olla haitallista varsinkin lähtömaalle kun taas vastaanottavalle maalle se on hyödyllistä. Kaikki riippuu siitä kuka muuttaa ja millaiseen yhteiskuntaan.
Viimeisin ennuste maahanmuuttajien lukumäärästä 2015 on 30 - 35000. Itsenäisyyden alkuvuosina pakolaisia oli saman verran Aunuksen ja Vienan Karjalasta, venäläisiä pakolaisia ja Kronstadtin kapinallisiakin n. 6000. Venäläisistä monet jatkoivat eteenpäin ja Kronstadtin ja Vienan Karjalankin pakolaisista moni palasi Venäjälle.
Amerikan Punainen risti auttoi jonkin verran ja Suomi sen kuin kykeni ja se ei ollut paljon. Suomenkin oli lainattava rahaa elintarvikkeiden ostamiseksi väestölleen.
Pakolaisten Suomessa oli hankittava elantonsa itse ja ehkäpä siksikin moni lähti takaisin.

Maahanmuuton ehdottoman hyödyn tai haitallisuuden osoittaminen näyttäisi tosiaan olevan hankalaa ja useinkin tunneperäistä, kyllä tai ei.

Valtion taloudellinen tutkimuslaitos on 2010 arvioinut https://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t154.pdf Työvoiman tarvetta vuosille
2010 - 2025. Tutkimuksessa on perusuralinja ja kaksi vaihtoehtoista skenaariota:
perusuraa hitaampi kasvu ja nopeamman maahanmuuton vaihtoehto.
Perusuralla työllisten määrä lisääntyy 2010-2025 125 000:lla ja ikääntyneen väestönosan määrän alkavan kasvaa lisäten sosiaali- ja terveydenhuollon työllisten määrää 77000:lla.
Työvoimapula ja työvoimapulan mahdollisuus tuodaan esille, mutta se ei näyttäisi tutkimuksen mukaan vaativan esim. ulkomaisen työvoiman rekrytointia.
Maahanmuuttajien
katsotaan työllistyvän pääasiassa palvelutoimialoille ja vaikutuksen työllisyyteen riippuvan tulijoiden iästä ja ammattitaidosta. Vattin tutkimuksessa on oletettu 2/3 maahanmuuttaneista olevan työikäisiä, merkitsisi 0,4 %:n työvoimatarjonnan kasvua
perusuraan verrattuna.
Ehkä noin. Joissakin muissa yhteyksissä maahanmuuttajan työllistymisen sanotaan vievän 5-7 vuotta ja maahanmuuttaneiden huoltosuhde on kantaväestöstä poikkeava.
Mutta
itsenäisyyden alkuajan pakolaislukumäärällä ja suunnilleen samansuuruisella vuoden 2015 tulijamäärällä näyttäisi olevan niukanlaisesti yhtäläisyyksiä, opittavaa historiasta?

Vuosien 1919-1921 pakolaisten oli selvittävä itse ja 2015 tulijat saavat avustuksia.
Vastaanottokeskuksen jälkeen maahanmuuttaneille on löydyttävä asunnotkin ja työllistyminen on mahdollista lähinnä kasvukeskuksissa.
Oletetaan 30 000:n tarvitsevan 20 neliötä per hlö ja asunnon keskikooksi 80 neliötä ja hinnaksi 3000 €/neliö. ( as. keskikoko on n. 80 neliötä ja n. 40 neliötä per asukas )
Oletetaan maahanmuuttajan tarvitsevan 20 neliötä = 600 000 neliötä tarvittavaa asuinpinta-alaa. Jaettuna 80:llä = 7500 asunnon tarve 2015 maahanmuuttaneille.
Oletetaan 30 asuntoa per krs-talo = 250 taloa. Hinta 1,8 miljardia € + muut kust.
Suomessa rakennetaan normaalisti noin 30 000 asuntoa vuodessa, joten lisätarve on merkittävä.
Kyllähän maahanmuutossa taloudellisillakin laskelmilla ja työvoimatarpeen arvioinnilla lienee sijansa?

Veikko Palvo

korj. virhe: 150 pitää olla 250
Viimeksi muokannut Veikko I Palvo, 15.10.15 23:18. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

nylander kirjoitti: Kyseessähän oli alkavan teollisuuskapitalismin erityinen tyyppi, ns. entreprenööri, joka kyllä oli valmis vaihtamaan maata ja ottamaan riskejä mutta joka toi muassaan sellaista, mitä esim. Amerikan-siirtolaisilta tyystin puuttui: valmista pääomaa tai ainakin luotonantajien verkosto sekä ennen muuta pitkälle kehittynyttä taitotietoa.
Nokian 150-vuotisjuhlien yhteydessä jäi mieleen, että parikin tulevaa yrittäjää tuli Suomeen kirjanpitäjiksi Nokialle ja sen jälkeen he perustivat yrityksensä. Mikäli oikein muistan, toinen taisi olla Stockmann. Oletettavasti he loivat siis suurimman osan tarvittavista suhteista vasta Suomessa, vaikka kirjanpitotaidot tietenkin auttoivat omassakin yrityksessä.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Pakolaisongelman käsittelyä Suomessa 1930-luvulla. Tässä sisäministeri Urho Kekkonen vastaa IKL:n kansanedustajan Vilho Annalan ensimmäisenä allekirjoittamaan kysymykseen hallitukselle.

Wikipedia tietää kertoa Annalasta seuraavaa:
Annala oli 1932 yksi Isänmaallisen Kansanliikkeen keskeisistä perustajista. Muodollisesti hänet nimitettiin puolueen johtoon vasta Vihtori Kosolan kuoltua, mutta käytännössä hän muodosti Bruno Salmialan kanssa puolueen dynaamisen ja ohjelmallisen johdon alusta alkaen. Molemmat olivat hillittyjä yliopistomiehiä, jotka kaihtivat Lapuan liikkeen laittomuuksia ja halusivat pitää IKL:n erossa niistä. Professorilinjan tulo IKL:n johtoon erotuksena Lapuan liikkeen talonpoikaisjohtajista antoi puolueelle lisää uskottavuutta rakentavana parlamentaarisena voimana. Annala ei pyrkinyt häntä kiihkeämpien K. R. Kareksen ja Hilja Riipisen tavoin olemaan karismaattinen joukkojen johtaja ja suoran toiminnan lietsoja. Häntä kiinnosti enemmän puolueen ideologian teoreettisen pohjan hahmottelu kuin impulsiivinen toiminta, jota hän päinvastoin pyrki hillitsemään. Hänen johdollaan IKL keskittyi agendansa ajamiseen parlamentaarista tietä. Annala oli itse kansanedustaja 1933–1945 sekä presidentin valitsijamies 1937, 1940 ja 1943.[3]

Annalan tärkein panos IKL:n linjaan oli hänen erikoisalallaan eli talouskysymyksissä. Hän kannatti kapitalismin ja vapaan markkinatalouden korvaamista valtiojohtoisella korporatismilla, jonka esikuvan näki fasistisessa Italiassa. Italialaisesta fasismistaotettiin mallia monissa muissakin suhteissa, aina ulkoisia tunnuksia myöten. Ohjelmallisella kapitalisminvastaisuudella pyrittiin houkuttelemaan työväestön kannatusta pois marxilaisen sosialismin pauloista, mikä ei tosin sanottavasti onnistunut; Lapuan liikettä tukeneet pääoma- ja teollisuuspiirit ottivat sitä vastoin etäisyyttä. Annala vaikutti myös siihen, että IKL omaksui tiukan aitosuomalaisen kieliohjelman, mikä taas karkotti tehokkaasti ruotsinkielisen äärioikeiston.[3]
Miten tästä väkisinkin tulee mieleen, vanha klisee ”historia toistaa itseään”:
IKL:n ”professorilinja”, joka halusi erottautua ”Lapuanliikkeen laittomuuksista” ja ”aitosuomalainen kieliohjelma” maahanmuuttajilla pelottelu (juutalaiset) sekä "työväestön houkuttelu pois sosialismista".

Kekkosen vastauksessa kiinnittää huomiota myös nuo itärajan yli tulleet pakolaiset. Toivottavasti historia ei siinä kohtaa toista itseään.
Hallituksen vastaus eduskunnassa 21.2.1939
Eduskunnan Herra Puhemiehelle.

Herra Puhemiehelle antamassaan kuluvan helmikuun 10 päivänä allekirjoitetussa kirjelmässä ovat kansanedustaja Vilho Annala ynnä 13 muuta kansanedustajaa, nojautuen valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin, pyytäneet saada Herra Puhemiehen välityksellä Hallituksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi esittää seuraavat kysymykset:

Mikä on maahamme viime kesäkuun jälkeen eri Keski-Euroopan maista pakolaisina saapuneiden henkilöiden todellinen lukumäärä ja kuinka moni heistä on juutalainen? Kuinka moni mainituista pakolaisista edelleen oleskelee maassa? Kuinka moni mainituista pakolaisista on hakenut ja kuinka moni saanut oleskelu- ja työluvan Suomessa ja mihin ammattiin?

Pitääkö hallitus mainittujen pakolaisten oloa maassa suotavana, ellei niin mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä pakolaisten poistumiseksi Suomesta?


Vastaukseksi näihin kysymyksiin, jotka Herra Puhemies on lähettänyt sisäasiainministerille, on minulla kunnia esittää seuraavaa:

Viime kesäkuun jälkeen on Suomeen Keski-Euroopan maista saapunut kaikkiaan 223 sellaista henkilöä, jotka ovat ilmoittaneet itsensä pakolaisiksi. Kuinka moni näistä on ollut syntyperältään juutalainen, ei kaikkien maasta jo poistuneiden osalta ole enää täysin luotettavasti selvitettävissä.

Suurin osa pakolaisista on tullut maahan heinä-elokuussa, loput myöhemmin joko yksitellen tai muutaman henkilön ryhmissä. Sen jälkeen kuin elokuun 19 päivänä yli 50 pakolaisen maahan tulo estettiin, ei suurempia pakolaisjoukkoja ole maahan yrittänytkään. Erikoisessa asemassa myöhemmin tulleiden joukossa ovat ne 12 mooseksenuskolaista pakolaista, jotka olivat usean kuukauden aikana kierrelleet kautta Euroopan turhaan etsien itselleen turvapaikkaa ja jotka Hallitus laski 26/11 1938 Suomeen, hankittuaan sitä ennen eräältä ulkovallalta sitoumuksen myöhemmin ottaa vastaan pakolaiset.

Maahan saapuneista pakolaisista on maasta poistunut tai viranomaisten toimesta poistettu 40 henkilöä. Tätä nykyä on maassa edelleen 183 Keski-Euroopan maista saapunutta pakolaista, joista 117 mooseksenuskolaista. Jäljelläolevista 66 pakolaisesta pidettäneen vielä 31 sen maan lakien mukaan, jonka kansalaisia he ovat, syntyperältään juutalaisina.

Jokainen maassa vielä oleskeleva pakolainen, joka on ollut täällä yli 3 kuukautta, on jättänyt oleskelulupahakemuksen. Oleskelulupia on tähän mennessä myönnetty 68. Vireillä on 67 oleskelulupahakemusta. Työlupia on myönnetty 14, joista vaatetus- ja turkkurialalle 5, eri teollisuuslaitoksiin 5, liikealalle 2, kampaamoalalle 1 ja musiikkialalle 1. Oleskelu- ja työluvat on yleensä myönnetty 3 kuukaudeksi.

Kuten edelläolevat luvut osoittavat, on kyselyssä tarkoitettujen pakolaisten lukumäärä Suomessa suhteellisen vähäinen, mikä johtuu siitä, että Hallitus on ajoissa ryhtynyt kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, ettei Keski-Euroopan pakolaisvirta pääsisi suuntautumaan maahamme. Suomen erikoinen velvollisuus on näet ollut ja edelleenkin on huolehtia maahamme itärajan takaa saapuneista heimo- y.m. pakolaisista, joiden huoltoon Suomen valtio on käyttänyt vuosien 1918-1938 kuluessa varovaisenkin arvion mukaan n. 100 miljoonaa markkaa. Hallituksen tarkoituksena on luonnollisesti kuitenkin rikkomatta valtiollista turvapaikkaoikeutta koskevia kansainvälisiä tapoja, jatkuvasti estää pakolaisten joukkosiirtymiset maahamme, mikä ei merkitse sitä, etteikö maahantulolupia voitaisi yksityistapauksissa myöntää. Edelleen pitää hallitus toivottavana, että maahan jo saapuneet pakolaiset, sitä mukaa kuin mahdollisuuksia tarjoutuu, siirtyisivät johonkin toiseen maahan, jossa voisivat saada pysyväisen asuinpaikan. Tiedossa onkin, että joukko pakolaisia pääsee kesään mennessä siirtymään muuanne.

Hallitus katsoo hoitaneensa arkaluontoisen pakolaiskysymyksen tavalla, jossa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon inhimillisyyden vaatimukset, mutta samalla pidetty tehokasta huolta siitä, että pakolaisten maahantulo ei pääse vaikuttamaan haitallisesti omiin oloihimme.

Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1939.
Sisäasiainministeri Urho Kekkonen.

***
Hallituksen vastaus eduskunnassa 21.2.1939 Urho Kekkosen julkaistu tuotanto (Kansalliskirjastao, Doria)
****

* Aihetta käsiteltiin tällä foorumilla myös toukokuussa 2011
Vuonna 1938 käännytetyt juutalaiset

yucca
Viestit: 129
Liittynyt: 01.12.12 18:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Tapio Onnela kirjoitti:Väität etteivät hänen teesinsä maahanmuuton pitkäaikaisvaikutuksista (esimerkkeinä 4 maahanmuuton aaltoa eri historiallisina aikoina) pidä paikkaansa, muttet pysty osoittaamaan miten.
Todistamistaakkahan on sillä, joka esittää väitteen. Kerrotko, miten väitteet maahanmuuton vaikutuksista on perusteltu? Esitetyissä sitaateissa sellaista ei ollut. Eihän esimerkiksi se, että maahan muuttaa tavallista enemmän väkeä silloin, kun maalla menee taloudellisesti hyvin, todista mitään maahanmuuton vaikutuksista – luonnollinen selitys on, että silloin maa on ollut houkuttelevampi.

Nykyisessä keskustelussa on myös sekoitettu toisiinsa pakolaisuus ja maahanmuutto sekä unohdettu pakolaissopimuksen sisältö: se rajaa pakolaisaseman melkoisen tiukasti – esimerkiksi sota (valtioiden välinen tai sisällissota) ei suinkaan oikeuta pakolaisasemaan.

Maahanmuutto on historiassa ollut muuttoliikettä, jonka vastaanottava valtio sallii asettamissaan rajoissa ja jota se ehkä jopa joskus suosii, omista lähtökohdistaan. Siksi ei ole suuri ihme, jos maahanmuutosta on ollut myönteisiä vaikutuksia: se on sallittu juuri siksi, että valtio on arvioinut sen itselleen hyödylliseksi. Sen sijaan nykyinen laajamittainen muuttoliike on jotain muuta ja sen lähtökohdat ovat toiset. EU-maat ovat järjestäneet itsensä melkoiseen liemeen, kun ne ovat tulkinneet pakolaisuuden käsitettä uusilla tavoilla ja vielä keskenään eri tavoilla, esimerkiksi niin, että Ruotsi on käytännössä heittänyt alueelleen tulleita pakolaisia Suomen niskoille.

Tämä on politiikkaa, ei historiaa. Jos joku väittää, että historiaa opettaa jotain, niin väitteen tueksi pitäisi olla positiivista näyttöä. Huitaisevat väitteet, joissa rinnastetaan 1200-luvun tapahtumien väitetyt vaikutukset vuoden 2015 tapahtumiin, ovat huonoa poliittista väittelyä, jossa historia on vain ontuvan keppihevosen roolissa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

yucca kirjoitti: Ruotsi on käytännössä heittänyt alueelleen tulleita pakolaisia Suomen niskoille.
On aivan turha syytellä Ruotsia, johon on tullut tänäkin vuonna paljon suurempia määriä turvapaikan hakijat kuin Suomeen, puhumattakaan aikaisemmasta tilanteesta, jolloin

Pikemmin asia on niin, että Suomessa luultiin tähän asti, että muut maat hoitavat oneglman ja Suomi pääsee kuin koira veräjästä.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Tapio Onnela kirjoitti:--- [Professori Harrisonin mukaan] maahanmuutto Ruotsiin on ollut vilkkaimmillaan sellaisina aikoina jolloin Ruotsi on myös kehittynyt kaikkein eniten. ---
Joku voisi nyt tarkastella oman maamme osalta, miltä historiamme tuossa suhteessa näyttää. Onko maahanmuutto ollut yhteydessä kehitykseen ja kummin päin?

JK. Jos vielä käytettäisiin Harrisonin helppoa menetelmää, niin tulos olisi äkkiä valmis - ja minäkin pystyisin jotakin sanomaan...

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

historioija kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:--- [Professori Harrisonin mukaan] maahanmuutto Ruotsiin on ollut vilkkaimmillaan sellaisina aikoina jolloin Ruotsi on myös kehittynyt kaikkein eniten. ---
Joku voisi nyt tarkastella oman maamme osalta, miltä historiamme tuossa suhteessa näyttää. Onko maahanmuutto ollut yhteydessä kehitykseen ja kummin päin?

JK. Jos vielä käytettäisiin Harrisonin helppoa menetelmää, niin tulos olisi äkkiä valmis - ja minäkin pystyisin jotakin sanomaan...
Täytyykin mennä varsin kauas, että saadaan sopiva esimerkki "suurista massoista", vaikkapa ruotsalaisten maahanmuutto lähes tuhat vuotta sitte. Pitkällä tähtäimellä se epäilemättä oli "Suomelle" edullista...

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

yucca kirjoitti: Maahanmuutto on historiassa ollut muuttoliikettä, jonka vastaanottava valtio sallii asettamissaan rajoissa ja jota se ehkä jopa joskus suosii, omista lähtökohdistaan. Siksi ei ole suuri ihme, jos maahanmuutosta on ollut myönteisiä vaikutuksia: se on sallittu juuri siksi, että valtio on arvioinut sen itselleen hyödylliseksi.
Kiinnostavaa on, että samojen ihmisten "hyödyn" ovat nähneet jotkut valtiot samaan aikaan, kun toiset valtiot ovat karkottaneet nuo ihmiset, koska he kuuluivat esim. uskonnolliseen vähemmistöön.

Esim. Ranska karkotti 1600-luvulla "yhtenäisyyden nimisssä" hugenotit, jotka sitten hyödyttivät vastaanottajamaiden talouselämää. Heidän jälkeläistensä sanottiin jopa olevan "parhaita saksalaisia". Myös Espanja menetti paljon potentiaalia karkottaessaan maurit ja juutalaiset.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:--- [Professori Harrisonin mukaan] maahanmuutto Ruotsiin on ollut vilkkaimmillaan sellaisina aikoina jolloin Ruotsi on myös kehittynyt kaikkein eniten. ---
Joku voisi nyt tarkastella oman maamme osalta, miltä historiamme tuossa suhteessa näyttää. Onko maahanmuutto ollut yhteydessä kehitykseen ja kummin päin?

JK. Jos vielä käytettäisiin Harrisonin helppoa menetelmää, niin tulos olisi äkkiä valmis - ja minäkin pystyisin jotakin sanomaan...
Täytyykin mennä varsin kauas, että saadaan sopiva esimerkki "suurista massoista", vaikkapa ruotsalaisten maahanmuutto lähes tuhat vuotta sitte. Pitkällä tähtäimellä se epäilemättä oli "Suomelle" edullista...
Eihän Ruotsiinkaan tapahtunut massamuuttoa ennen toista maailmansotaa, vaikka Harrison puhuukin suurista määristä. Kyllähän se on paljon kiinni tulijoiden laadustakin, mutta pientenkin massojen luulisi vaikuttaneen meidän pienissä oloissamme. Esimerkiksi 1800-luvulla tuli teollisuusmiehiä ja entäs venäläiset. Heitä tuli myös sosialistivallankumouksen jälkeen. Ruotsalaisia saapui yksitellen koko Ruotsin vallan ajan. - Mutta nyt tarvittaisiin vähän tarkempaa erittelyä.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”