Sivu 1/23

Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 12.10.15 14:18
Kirjoittaja Tapio Onnela

Kuva: Dick Harrison, Svenska Fornminnesföreningen, Boris Söderlind.
Lundin yliopiston historian professori Dick Harrison kommentoi Svenska Dagbladetissa maahanmuuttokysymystä. Dick Harrison: Historielöshet bakom rädsla för invandring (SvD 11.9.2015) Maahanmuuttoa tulisi Harrisonin mielestä tarkastella paljon pidemmän ajanjakson näkökulmasta kuin vain kuukausien tai vuosien. Harrison arvelee maahanmuuttoon kohdistuvien pelkojen osoittavan huonoa historiatietämystä.

Hänen mukaansa maahanmuutto Ruotsiin on ollut vilkkaimmillaan sellaisina aikoina jolloin Ruotsi on myös kehittynyt kaikkein eniten. Harrisonin mielestä ei ole mitään syytä pitää maahanmuuttoa ongelmana, päinvastoin, sen vaikutus Ruotsin hyvinvointiin on ollut selkeästi positiivinen, varsinkin kun asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä.

Harrison tuo esille useita maahanmuuttoaaltoja Ruotsin historiassa, joiden vaikutuksesta Ruotsi on kehittynyt huomattavasti:

Hän ottaa esille ajanjakson 1200-luvun puolivälistä 1300-luvun puolivälin jälkeiseen aikaan, jolloin suuret määrät saksalaisia muutti Ruotsiin.
Det rörde sig om ädlingar som blev krigs- och ämbetsmän, bergsmän som bosatte sig på mineralrika landsbygdsorter, köpmän och hantverkare som sökte sig till städer som Stockholm, Visby, Kalmar och Nyköping (fyra orter som var så starkt tyskinfluerade att de anslöts till Hansan), vartill kom präster, munkar, äventyrare och vanligt folk som följde med till landet i norr. Utan dessa tyskar hade det svenska kungariket knappast existerat.


Toinen suuri aalto oli Ruotsin suurvalta-aikana 1600-luvulla, jolloin valtakuntaa modernisoitiin, joka puolestaan edellytti aktiivista maahnamuuttopolitiikkaa. Tuoloin mm Suomesta muutti suuria määriä suomea puhuvia Värmlandin metsiin.
Tusentals finnar, svenska undersåtar men inte svenskspråkiga, förmåddes flytta västerut och odla upp ödemark i Värmland, Hälsingland och andra skogrika landskap. Ännu på 1900-talet fanns det värmländska bönder som hade finska som förstaspråk. Samtidigt lockades krigare, administratörer och borgare från kontinenten och de brittiska öarna till Sverige för att bygga upp kollegier, krigsorganisation, universitet och näringsliv
Kolmannen muuttoaallon Harrsion ajoittaa 1800-luvulle, jolloin Ruotsin teollisuus alkaa kehittyä (samaan aikaan kun ruotsalaisia puolestaan muuttaa suurin joukoin Yhdysvaltoihin)
Invandrarnas betydelse blir ännu tydligare om vi koncentrerar oss på enskilda orter, där de inte sällan kom att prägla näringsliv, politik och kultur. Vad hade Uddevalla varit utan invandrarsläkter som Thorburn och Macfie? Vid sidan av dessa förmögna entreprenörer fanns många mindre namnkunniga invandrare, både säsongsarbetare och permanenta immigranter, som fick hjulen att snurra inom branscher som var svensken i gemen främmande.
Maahanmuuton etuihin Harrsion laskee investoinnit teollisuuteen, yhteiskunnan modernisoinnin, ruotsalaisen kulttuuriperinteen rikastumisen. Ilman tulokkaita Ruotsi olisi ollut köyhempi ja huonompi.

Neljäs maahanmuuttoaalto Ruotsiin oli 1950-1970 –luvuilla
. Ilman satojen tuhansien maahanmuuttajien työpanosta Ruotsin hyvinvointivaltio ei olisi selvinnyt.
Den överväldigande majoriteten av alla dessa nykomlingar bidrog ¬kraftigt till ekonomins expansion och kostade ¬samhället föga. Den genomsnittliga immigranten, ¬i synnerhet den renodlade arbetsinvandraren, betalade betydligt mer i skatt än han eller hon kostade i form av bidrag och pension. Flyktinginvandrarna var förvisso initialt kostsamma men kom snart, när de slussats in i arbetslivet, att bidra produktivt till samhällsutvecklingen.
Harrison syyttää maahanmuuttoa vastustavia Sverigedemokraatteja (ja muita äärioikestolaisia) lyhytnäköisestä, vain 15-vuoden aikaperspektiivin näkökulmasta. Harrisonin mukaan kaikki maahanmuutto on pidemmällä tähtäimellä kannattavaa ja suosittelee mahdollisimman monen maahanmuuttajan päästämistä maahan. Rauhanomainen maahanmuutto on ollut maahnamuuttoa vastaanottavalle väestölle aina hyödylistä (poikkeuksena hän mainitsee Amerikan alkuperäisväestön kohtalon) Mitä enemmän energisiä tulevaisuuteen suuntautuneita muuttajia sen parempi.
Det största misstaget, sett ur historisk synvinkel, med dagens invandrar- och flyktingpolitik, är att etablissemanget har vant sig vid att uppfatta frågan som ett problem, som något som blott är att förknippa med kostnader. Sanningen är att all fredlig invandring genom tiderna har varit långsiktigt lönsam för mottagarlandet och -befolkningarna (den enda immigration som varit negativ för mottagarna är den som kopplats till aggression, som i fallet med undanträngandet av Amerikas urbefolkning). Vi har överväldigande belägg för att invandrare – även flyktingar – är resurser, inte problem. Egentligen borde staterna kämpa för att få ta emot så många flyktingar som möjligt. Ju fler begåvade, energiska och i framtiden inkomstbringande landsmän, desto bättre.
Harrison muistuttaa myös mitä negatiivisia seurauksia rajojen sulkemisella on, ja tuo esille sen, miten mm. Ruotsi kieltäytyi ottamasta maahan juutalaisia pakolaisia Saksasta. Ja mikä tappio se oli Ruotsille, joka olisi saanut paljon hyvinkouutettuja ja motivoituneita kansalaisia.
Vi har åtskilliga historiska exempel på vad som sker när vi stänger gränserna. De gånger vi valt en isolationistisk och icke-¬humanitär linje har detta i efterhand visat sig vara ett felaktigt, stundom fruktansvärt, vägval. Paradexemplet är den svenska statens – och många andra staters – motvilja mot att tillåta judar att immigrera från Tredje riket på 30-talet. Då var denna politik rumsren. I dag betraktas den som vedervärdig och kontraproduktiv. Sverige miste många välutbildade och välmotiverade blivande medborgare
Harrison ihmettelee maahanmuuton vastustajien huonoja historiatietoja ja poliitikkojen lyhytnäköistä vain kuukausiin tai vuosiin sitoutunutta ajattelua, kun pitäisi ajatella vuosikymmenten päähän.

Dick Harrison: Historielöshet bakom rädsla för invandring (SvD 11.9.2015)

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 12.10.15 17:05
Kirjoittaja historioija
Vaikuttaa tyypilliseltä (normaalilta) asenteellisuudelta eli halutaan etsiä vain tietynsuuntaisia näkökohtia ja tulkita niitäkin nimenomaan tietystä näkökulmasta. Käy toki ilmikin, että tässä halutaan vastustaa jotakin. Surullista, että historian professoritkaan eivät pysty näkemään asioita kokonaisvaltaisesti ja kiihkottomasti. Mutta tämähän on nähty jo oman maan historiakeskusteluissa (esim. teloitusongelma).

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 12.10.15 21:00
Kirjoittaja Tapio Onnela
historioija kirjoitti:Vaikuttaa tyypilliseltä (normaalilta) asenteellisuudelta eli halutaan etsiä vain tietynsuuntaisia näkökohtia ja tulkita niitäkin nimenomaan tietystä näkökulmasta.
Löytyisiköhän sinulta tästä "asenteellisuudesta" joku esimerkki? Nythän tässä postauksessasi, toisin kuin Harrisonilla, ei ole muuta kuin asenteellisuutta ilman minkäänlaista konkretiaa.

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 13.10.15 06:13
Kirjoittaja Nice Asiamies
Historian professori operoi ilmeisesti nostalgisella fiilistelyllä eikä kylmällä matematiikalla.

Norjan tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan maahanmuutto niistä maista mistä Tornioon tulvii porukkaa tulee maksamaan yhteiskunnalle miljardeja, joka vuosi, vuosikymmenten ajan, todennäköisesti seuraava sukupolvi mukaanlukien (s 37-46):

http://www.ssb.no/a/publikasjoner/pdf/o ... 2012-3.pdf

Nopea tiivistys:

http://www.hegnar.no/multimedia/archive ... 61042a.pdf

Jos jälkiteollisena yhteiskuntana haluaisimme hyötyä maahanmuutosta, tulisi panostaa koulutettujen maahanmuuttoon länsimaista Euroopan ulkopuolelta. Heikoin hyötyennuste on ylivoimaisesti lähi-idästä ja Afrikasta tulevilla siirtolaisilla. Kannustimemme edellisten houkuttelemiseen ovat täysin hukassa, mutta jälkimmäisten kohdalla olemme Migrin johtajan mukaan Euroopan kolmanneksi "vetovoimaisin" maa.

Maahanmuuttopolitiikkamme on toisin sanoen sekä fiskaalinen että humanitaarinen katastrofi, mistä esimerkkinä toimii alaikäisten tulijoiden vuorokausihinta (Joutsenossa jopa 440e / päivä) verrattuna kymmeniin tuhansiin Turkin pakolaisleireillä, jotka ruoka-avun niistämisen myötä joutuvat kitkuttamaan 50 sentillä päivä. Jokaikinen Tornion Unelmapäivä ja äärimmäisen kallis turvapaikanhakija vähentää kykyämme (ja varmasti lopulta haluamme) auttaa kustannustehokkaasti Syyrian naapurimaiden pakolaisleirejä.

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 13.10.15 06:47
Kirjoittaja historioija
Tapio Onnela kirjoitti:
historioija kirjoitti:Vaikuttaa tyypilliseltä (normaalilta) asenteellisuudelta eli halutaan etsiä vain tietynsuuntaisia näkökohtia ja tulkita niitäkin nimenomaan tietystä näkökulmasta.
Löytyisiköhän sinulta tästä "asenteellisuudesta" joku esimerkki? Nythän tässä postauksessasi, toisin kuin Harrisonilla, ei ole muuta kuin asenteellisuutta ilman minkäänlaista konkretiaa.
Kirjoitus kokonaisuudessaan on esimerkkiä siten, että kirjoittaja ei näe tai ainakaan halua/uskalla tunnistaa maahanmuuton tuottamia ongelmia eikä muistuta siitä, että lisäväestöä mahtuu jollekin alueelle sitä hyödyttävästi vain sikäli kuin se sijoittuu hyödyttäviin tehtäviin. Ruotsissa vallitsi aikoinaan työvoimapula, ei sinne olisi otettu esimerkiksi suomalaisia elätettäviksi ja huolehdittaviksi. Muuten tulijat vain vievät työmahdollisuuksia ja elintasoa entisiltä asukkailta. Tilannetta ei muuta uusien palveluyritysten perustaminen, varsinkaan jos ne vain kilpailevat entisten kanssa.

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 13.10.15 08:45
Kirjoittaja Tapio Onnela
Nice Asiamies kirjoitti:Historian professori operoi ilmeisesti nostalgisella fiilistelyllä eikä kylmällä matematiikalla.
Professori Harrison perustaa näkemyksensä pikään aikaperspektiiviin ja osoittaa esimerkeillään, että maahnamuutolla on aina ollut positiivisia vaikutuskia Ruotsin kehitykseen. Viittaamistasi tutkimuksista ei voi vetää toisenlaisia johtopäätöksiä.

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 13.10.15 08:48
Kirjoittaja Tapio Onnela
historioija kirjoitti: Kirjoitus kokonaisuudessaan on esimerkkiä siten, että kirjoittaja ei näe tai ainakaan halua/uskalla tunnistaa maahanmuuton tuottamia ongelmia eikä muistuta siitä, että lisäväestöä mahtuu jollekin alueelle sitä hyödyttävästi vain sikäli kuin se sijoittuu hyödyttäviin tehtäviin. Ruotsissa vallitsi aikoinaan työvoimapula, ei sinne olisi otettu esimerkiksi suomalaisia elätettäviksi ja huolehdittaviksi. Muuten tulijat vain vievät työmahdollisuuksia ja elintasoa entisiltä asukkailta. Tilannetta ei muuta uusien palveluyritysten perustaminen, varsinkaan jos ne vain kilpailevat entisten kanssa.
Esitäpä tästä tutkittua tietoa, muuten tämä mielipiteesi on vain mielipide. Jos voit kumota Harrisonin teesin siitä, että pitkällä aikavälillä maahanmuutto on hydyttänyt Ruotsin kehitystä esitä vastaväitteesi ja perustele se.

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 13.10.15 09:11
Kirjoittaja Emma-Liisa
Nice Asiamies kirjoitti: Maahanmuuttopolitiikkamme on toisin sanoen sekä fiskaalinen että humanitaarinen katastrofi, mistä esimerkkinä toimii alaikäisten tulijoiden vuorokausihinta (Joutsenossa jopa 440e / päivä) verrattuna kymmeniin tuhansiin Turkin pakolaisleireillä, jotka ruoka-avun niistämisen myötä joutuvat kitkuttamaan 50 sentillä päivä. Jokaikinen Tornion Unelmapäivä ja äärimmäisen kallis turvapaikanhakija vähentää kykyämme (ja varmasti lopulta haluamme) auttaa kustannustehokkaasti Syyrian naapurimaiden pakolaisleirejä.
Nythän hallitus nimenomaan päätti supistaa kehitys- ja humanitaarista apua muualla ensin ja joutui vasta tämän jälkeen kohtaamaan turvapaikan hakijoiden tulon Suomeen. On siis täysin perusteetonta väittää, että jälkimmäinen olisi vienyt rahaa edelliseltä.

Suomessa on nykyään vallalla kummallinen ajatustapa, josta olisi pitänyt päästä eroon jo 90-luvun kokemusten perusteella. Kun lasketaan vain kuluja, seuraus on että ne tulevaisuudessa tulee olemaan vielä enemmän. Kun sen sijaan tajuttaisiin että kyse on investoinneista ja toimittaisiin sen mukaan, saataisiin aikanaan rahat moninkertaisina takaisin.

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 13.10.15 09:32
Kirjoittaja Emma-Liisa
historioija kirjoitti: Vaikuttaa tyypilliseltä (normaalilta) asenteellisuudelta eli halutaan etsiä vain tietynsuuntaisia näkökohtia ja tulkita niitäkin nimenomaan tietystä näkökulmasta.
Toki proffa on valinnut positiivisen näkökulman, mutta se on ainakin rakentavampi kuin negatiivinen, joita nettipalstat ovat täynnä. Kun ollaan varmoja, että tilanne on katasastrofi, josta seurauksena on pelkkiä ongelmia, tällä "metodilla" ennuste todennäköisesti toteutuukin.

Jos sen sijaan muistettaisiin, että ennenkin on selvitty paljon pahemmista asioista, ja nähtäisiin nykyinen tilanne haasteena, johon etsittäisiin uusia ratkaisuja sen sijaan että toistetaan vanhoja huonoja menetelmiä, tulos olisi todennäköisesti parempi.

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 13.10.15 09:37
Kirjoittaja historioija
Tapio Onnela kirjoitti:
historioija kirjoitti: Kirjoitus kokonaisuudessaan on esimerkkiä siten, että kirjoittaja ei näe tai ainakaan halua/uskalla tunnistaa maahanmuuton tuottamia ongelmia eikä muistuta siitä, että lisäväestöä mahtuu jollekin alueelle sitä hyödyttävästi vain sikäli kuin se sijoittuu hyödyttäviin tehtäviin. Ruotsissa vallitsi aikoinaan työvoimapula, ei sinne olisi otettu esimerkiksi suomalaisia elätettäviksi ja huolehdittaviksi. Muuten tulijat vain vievät työmahdollisuuksia ja elintasoa entisiltä asukkailta. Tilannetta ei muuta uusien palveluyritysten perustaminen, varsinkaan jos ne vain kilpailevat entisten kanssa.
Esitäpä tästä tutkittua tietoa, muuten tämä mielipiteesi on vain mielipide. Jos voit kumota Harrisonin teesin siitä, että pitkällä aikavälillä maahanmuutto on hydyttänyt Ruotsin kehitystä esitä vastaväitteesi ja perustele se.
Ei liene täällä ole tarkoitus ruveta selvittelemään näinkin laajoja ja monimutkisia kysymyksiä, joihin professoritkaan eivät näköjään pysty tarpeeksi syventymään, vaan joutuvat tyytymään osatotuuksiin asiasta. Maahanmuutto on todennäköisesti hyödyttänyt Ruotsia välillä ja tullut kalliiksi välillä, ainakin nykyään. Et muuten, Tapio Onnela, itsekään esitä tässä mitään todisteita minun väitteitäni vastaan, vaikka otat selvästi kantaa ruotsalaisen professorin puolesta.

Suomessa oli 1970-luvun taitteessa runsaasti ns. liikaväestöä, joka oli rasituksena maalle, ja joka sitten purkautui Ruotsiin. Se oli omaperäistä, mutta yhtä hyvin sitä liikaa voi kertyä ulkomailtakin. Tuontiväestö on lisäksi kotoutettava, opetettava sille maan tavat ja kieli. Toivoisi professorienkin rohkenevan esittää näitä tosiasioita, vaikka se voikin tuntua tässä ilmapiirissä uhkarohkealta.

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 13.10.15 09:43
Kirjoittaja historioija
Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti: Vaikuttaa tyypilliseltä (normaalilta) asenteellisuudelta eli halutaan etsiä vain tietynsuuntaisia näkökohtia ja tulkita niitäkin nimenomaan tietystä näkökulmasta.
Toki proffa on valinnut positiivisen näkökulman, mutta se on ainakin rakentavampi kuin negatiivinen, joita nettipalstat ovat täynnä. Kun ollaan varmoja, että tilanne on katasastrofi, josta seurauksena on pelkkiä ongelmia, tällä "metodilla" ennuste todennäköisesti toteutuukin.

Jos sen sijaan muistettaisiin, että ennenkin on selvitty paljon pahemmista asioista, ja nähtäisiin nykyinen tilanne haasteena, johon etsittäisiin uusia ratkaisuja sen sijaan että toistetaan vanhoja huonoja menetelmiä, tulos olisi todennäköisesti parempi.
Professorin ei pidä tyytyä vastustamaan jotakin, sillä silloin hän jättäytyy puolitiehen. Professorin sana painaa enemmän kuin verkollisen nimettömiä purnaajia (joita harva seuraa, eikä kirjoituksia ja niiden sisältöä useinkaan tarkastella mediassakaan), joten hänellä on vastuu kysymyksen kokonaisuudesta. Muuten suurelle yleisölle jää esimerkiksi tästä maahanmuuttokysymyksestä perin optimistinen eli vinoutunut kuva.

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 13.10.15 10:18
Kirjoittaja Tapio Onnela
historioija kirjoitti: Ei liene täällä ole tarkoitus ruveta selvittelemään näinkin laajoja ja monimutkisia kysymyksiä, joihin professoritkaan eivät näköjään pysty tarpeeksi syventymään, vaan joutuvat tyytymään osatotuuksiin asiasta. Maahanmuutto on todennäköisesti hyödyttänyt Ruotsia välillä ja tullut kalliiksi välillä, ainakin nykyään.
Jos et jaksa seurata monimutkaisten kysymysten, kuten maahanmuuton pitkäaikaisvaikutuksien pohdintaa, säästä toki meidät muut tyhjänpäiväisiltä kommenteiltasi. Ei sinun ole pakko osallistua keskusteluun, varsinkaan jos sinulla ei ole tuoda siihen mitään uutta. Tuossahan Harrsison selkeästi käy läpi 4 erilaista muuttoaaltoa Ruotsiin ja osoittaa, että ne ovat kaikki suuresti hyödyttäneet pitkällä aikavälillä Ruotsin kehitystä. Jos olet tästä eri mieltä ole hyvä ja esitä perusteltu kantasi asiasta.

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 13.10.15 12:51
Kirjoittaja historioija
Tapio Onnela kirjoitti:
historioija kirjoitti: Ei liene täällä ole tarkoitus ruveta selvittelemään näinkin laajoja ja monimutkisia kysymyksiä, joihin professoritkaan eivät näköjään pysty tarpeeksi syventymään, vaan joutuvat tyytymään osatotuuksiin asiasta. Maahanmuutto on todennäköisesti hyödyttänyt Ruotsia välillä ja tullut kalliiksi välillä, ainakin nykyään.
Jos et jaksa seurata monimutkaisten kysymysten, kuten maahanmuuton pitkäaikaisvaikutuksien pohdintaa, säästä toki meidät muut tyhjänpäiväisiltä kommenteiltasi. Ei sinun ole pakko osallistua keskusteluun, varsinkaan jos sinulla ei ole tuoda siihen mitään uutta. Tuossahan Harrsison selkeästi käy läpi 4 erilaista muuttoaaltoa Ruotsiin ja osoittaa, että ne ovat kaikki suuresti hyödyttäneet pitkällä aikavälillä Ruotsin kehitystä. Jos olet tästä eri mieltä ole hyvä ja esitä perusteltu kantasi asiasta.
Tapio Onnela kirjoitti:
historioija kirjoitti: Ei liene täällä ole tarkoitus ruveta selvittelemään näinkin laajoja ja monimutkisia kysymyksiä, joihin professoritkaan eivät näköjään pysty tarpeeksi syventymään, vaan joutuvat tyytymään osatotuuksiin asiasta. Maahanmuutto on todennäköisesti hyödyttänyt Ruotsia välillä ja tullut kalliiksi välillä, ainakin nykyään.
Jos et jaksa seurata monimutkaisten kysymysten, kuten maahanmuuton pitkäaikaisvaikutuksien pohdintaa, säästä toki meidät muut tyhjänpäiväisiltä kommenteiltasi. Ei sinun ole pakko osallistua keskusteluun, varsinkaan jos sinulla ei ole tuoda siihen mitään uutta. Tuossahan Harrsison selkeästi käy läpi 4 erilaista muuttoaaltoa Ruotsiin ja osoittaa, että ne ovat kaikki suuresti hyödyttäneet pitkällä aikavälillä Ruotsin kehitystä. Jos olet tästä eri mieltä ole hyvä ja esitä perusteltu kantasi asiasta.
Ihmettelenpä, jos en itse ole osoittanut väitteitäni tosiksi yhtä hyvin kuin professorimme. Harrison vain toistelee politikkojen ja päätoimittajien teesejä, koska hän ei ilmeisesti rohkene poiketa poliittisen korrektiuden tieltä.
Ihmettelenpä, jos en itse ole osoittanut väitteitäni tosiksi yhtä hyvin kuin professorimme. Harrison vain toistelee politikkojen ja päätoimittajien teesejä, koska hän ei ilmeisesti rohkene poiketa poliittisen korrektiuden tieltä.

JK. Harrisonilla ei siis ole ainakaan tuossa lainauksessa mitään kovaa faktaa, vaan hän nähdäksni sovittelee tosiasioita yhteen niin, että syntyy toivottu rakennelma. Mitä tällaisesta menetelmästä olisi sanottava? Hän esittää väitteitä poleemiseen sävyyn, enintään aihetodisteiden avulla. Minun ei tarvinne kopioida tähän esimerkkejä tuekseni?
Tuollaiseen keskusteluun mekin toki täällä pystymme. Mutta tietysti pitäisi pyrkiä parempaan.

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 13.10.15 14:04
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Tapio Onnela kirjoitti: Hänen mukaansa maahanmuutto Ruotsiin on ollut vilkkaimmillaan sellaisina aikoina jolloin Ruotsi on myös kehittynyt kaikkein eniten.

Harrison tuo esille useita maahanmuuttoaaltoja Ruotsin historiassa, joiden vaikutuksesta Ruotsi on kehittynyt huomattavasti:

Hän ottaa esille ajanjakson 1200-luvun puolivälistä 1300-luvun puolivälin jälkeiseen aikaan, jolloin suuret määrät saksalaisia muutti Ruotsiin.


Toinen suuri aalto oli Ruotsin suurvalta-aikana 1600-luvulla,

Kolmannen muuttoaallon Harrsion ajoittaa 1800-luvulle, jolloin Ruotsin teollisuus alkaa kehittyä (samaan aikaan kun ruotsalaisia puolestaan muuttaa suurin joukoin Yhdysvaltoihin)


Neljäs maahanmuuttoaalto Ruotsiin oli 1950-1970 –luvuilla
. Ilman satojen tuhansien maahanmuuttajien työpanosta Ruotsin hyvinvointivaltio ei olisi selvinnyt.

Mitä enemmän energisiä tulevaisuuteen suuntautuneita muuttajia sen parempi.
Ruotsiin 1250 - 1350 muuttaneiden saksalaisten lukumäärä ei liene ollut kovinkaan suuri ja metsäsuomalaisia oli noin 20000 ja 1945 - 1985 Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten maahan jääneiden lukumäärä oli noin 200 000.

Ja tuo prof. Dick Harrisonin "kolmas muuttoaalto Ruotsiin" sen teollistumisen alkuvaiheessa lienee hankalasti laskettavissa amerikansiirtolaisuuden johdosta.
Siirtolaisinstituutin
mukaan http://www.migrationinstitute.fi/files/ ... ikkaan.pdf pohjoismaista lähti 1830 - 1930 noin 2,5 miljoonaa, kolmasosa pohjoismaiden yhteenlasketusta väestöstä.
USAn ja Kanadan kannalta "energiset tulevaisuuteen suuntautuneet siirtolaiset" ovat varmaankin olleet Pohjois-Amerikan talouttakin kehittämässä ja rakentamassa.

Siirtolaisuus Amerikkaan on kuitenkin ollut hallittua ja vastaanottajan aikanaan haluamaa, myöhemmin asetettiin maahanmuuttokiintiöt.
Siirtolaisuuden Eurooppaan ei puolestaan voine sanoa olevan hallittua siirtolaisten tullessa ihmissalakuljettajien veneillä Välimeren yli ja jatkaessa valitsemaansa maahan turvapaikkaa anomaan.
UNHCR on listannut maailmassa olevan 60 miljoonaa pakolaista ja suurin Eurooppaankin tuloa hillitsevä tekijä näyttäisi olevan matkan hinta.
Jemenistäkin halukkaita lähtijöitä sodan ja köyhyyden keskeltä löytyisi varmaankin miljoonia. Väestön kasvu lienee osatekijänä taustalla nykyisinkin vaikkapa Syyriassa tai Kongossa. Kongonkin väkiluku siirtomaa-aikana 1950 oli n. 5 miljoonaa ja nyt se on noin 70 miljoonaa ja bkt per asukas on jatkuvasti pienentynyt. Köyhyys kasvaa kehitysavuista huolimatta ja lisännee siirtolaisiksi lähtijöiden lukumäärää sekin?

Veikko Palvo

Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä

Lähetetty: 13.10.15 14:44
Kirjoittaja historioija
"Hänen mukaansa maahanmuutto Ruotsiin on ollut vilkkaimmillaan sellaisina aikoina jolloin Ruotsi on myös kehittynyt kaikkein eniten."

Järjestys tuossa väiteparissa on mielenkiintoinen. Sehän on luettava siten, että nopea kehitys on vilkastuttanut maahanmuuttoa, eikä päinvastoin. Tuon voi hyvin uskoakin, sillä työvoiman tarve seuraa taloudellista kehitystä niin kauan kuin ihmistyötä vielä tarvitaan talouden pyörittämiseen. Mutta toisinpäin päätelmää on vaikea todistaa, ainakin historiatiedoin. Syyt kehitykseen voivat siis löytyä jostakin toisaalta kuin maahanmuutosta.Esiintyikö merkittävää maahanmuutoa esiintynyt 1800-luvulla, kun mm. Ruotsi kehittyi nopeasti? Päinvastoin silloin suuria joukkoja ruotsalaisia muutti maasta pois, Amerikkaan. Joten Harrisonin päätelmät eivät ole kovin johdonmukaisia.

Historian lainalaisuudet eivät välttämättä päde aina. Nykyajan ehdotkin ovat huomattavan erilaiset kuin joskus ennen. Ruotsalaisiakin on jo niin paljon ja he ovat niin kehittyneitä, ettei vieraita juuri tarvita valtiota ja maata pönkittämään ja kehittämään. Siten historiallinen todistelu, jos uskotaan Harrisonin päätelmiin, ei välttämättä (enää) päde nykyhetken ja tulevaisuuden yhteiskuntaan. Menneestä ei siis ilman muuta voi ottaa oppia nykypolitiikkaan.