Puhutaan Natosta

[Lemmi]

RISS-dosentti Bäckman on rasite Suomen ja Venäjän suhteille. Suomessa Safka-ryhmän toiminnalla ei kuitenkaan liene suurtakaan merkitystä, mutta Venäjän medialle J.B. "tietotoimistona" välittää väärää tietoa Suomesta, jollaista Venäjän media näyttää jatkuvasti julkaisevan mielipiteenmuokkauksena.

Luulin ettet osaa venäjää. En itsekään osaa venäjää, mikä on harmi. Olisi mukava tietää suoraan venäläisestä mediasta mitä se kertoo ja nyt joudun lukemaan toisen käden tietoja suomeksi. Merkillisen suureksi on yhden dosentin rooli määritelty Suomessa. En osaa sanoa onko se todellisuutta, kuvitelmaa vai tarkoituksellista suurentelua. Tietämättömänä ihmettelen.

[jsn]

Venäjän presidentin mukaan hänellä ei ole joukkoja kuin vasta 1500 kilometrin päässä Suomen rajalta. Ne hän sanoi tuovansa lähemmäs, jos Suomi liittyy NATOOn. Tämä ei ollut käännösvirhe, sillä hän sanoi asian kolmesti ja se on julkaistu Kremlin sivuilla:

http://en.kremlin.ru/events/president/transcripts/52312

Venäjän median mukaan hän tarkoitti rajan leveyttä, mutta se vaikuttaa hätävalheelta. Onhan Suomen rajoilla melko isoja tukikohtia, joista Alakurtti avattiin hiljan uudelleen.

Kuinka 1500 kilometriä olisi tulkittava? Ohjusten yms. kannalta tällaiset kilometrietäisyydet ovat yhtä tyhjän kanssa. Ilmeisesti se tarkoittaa, että Venäjän kaikki taistelukykyiset joukot ovat tällä hetkellä Ukrainassa tai sen rajoilla, jonne on Suomen rajalta suunnilleen tuon verran matkaa. Tämä voi olla ns. freudilainen lipsahdus ja paljastaa hänen armeijansa todellisen tilan. Toimintakykyistä Venäjän armeijasta lienee huomattavasti vähemmän kuin sen muodolliset vahvuudet ovat. Tämän puolesta puhuu mm. se, että 50 Itämeren laivaston korkeaa upseeria sai tällä viikolla potkut laiminlyönneistä syytettynä:

http://yle.fi/uutiset/venajan_itameren_ ... in/8995442

http://www.nytimes.com/2016/07/01/world ... .html?_r=0

Kalingradiinkin, missä tiettävästi on paljon joukkoja, on vain puolisen tuhatta kilometriä.

[lentava kirvesmies]

RISS-dosentti Bäckman on rasite Suomen ja Venäjän suhteille. Suomessa Safka-ryhmän toiminnalla ei kuitenkaan liene suurtakaan merkitystä, mutta Venäjän medialle J.B. "tietotoimistona" välittää väärää tietoa Suomesta, jollaista Venäjän media näyttää jatkuvasti julkaisevan mielipiteenmuokkauksena.

Luulin ettet osaa venäjää. En itsekään osaa venäjää, mikä on harmi. Olisi mukava tietää suoraan venäläisestä mediasta mitä se kertoo ja nyt joudun lukemaan toisen käden tietoja suomeksi. Merkillisen suureksi on yhden dosentin rooli määritelty Suomessa. En osaa sanoa onko se todellisuutta, kuvitelmaa vai tarkoituksellista suurentelua. Tietämättömänä ihmettelen.

Dosentin roolista. Kokeilin mitä Google antaa venäjänkielisellä hakusanalla Johan bäckman. Tulos 54 700 .
Vertailun vuoksi kokeilin Latinalaista muotoa ja osumia 5 540 000.

Siitä 54 700sta lueskelin muutaman otoksen. Koska en onnistunut löytämään väärää tietoa Suomesta, niin V Palvo asian tietävänä varmaankin valistaa,
monessako 54 700 osumasta on väärää tietoa ja monessako oikeaa.

[Lemmi]

Lähes 2000 vahvuiset joukot Yhdysvalloista ja sen liittolaisista aloittivat massiiviset sotilasharjoituksen Ukrainassa maanantaina. Se on viimeisin sotaharjoitusten sarjassa jonka Naton virkailijat sanovat matkivan vastahyökkäyksiä "Venäjän vihamielisyyttä" vastaan.

Nearly 2,000 troops from the United States and allies launched a massive military exercise in Ukraine Monday, the latest in a series of war games that NATO officials say would simulate counterattacks against "Russian aggression."

Amerikkalainen Fox News kirjoittaa sotaharjoituksesta nimeltään Rapid Trident otsikolla USA ja Nato vetävät Venäjää nenästä massiivisilla sotaharjoituksilla Ukrainassa.

US, NATO thumb noses at Russia with massive war games in Ukraine
http://www.foxnews.com/world/2016/06/27 ... raine.html

[Veikko I Palvo]

Dosentin roolista. Kokeilin mitä Google antaa venäjänkielisellä hakusanalla Johan bäckman. Tulos 54 700 .
Vertailun vuoksi kokeilin Latinalaista muotoa ja osumia 5 540 000.

Vuodenvaihteesta 2013/2014 alkaen Johan Bäckman on Venäjän virallinen äänitorvi Suomessa, hänet nimitettiin RISI / RISS:n Skandinavian osaston edustajaksi. Presindentinhallintoa lähellä olevalla instituutilla on mm. oma tv-ohjelmansa Venäjällä ja yhtenä tietolähteenä lienee RISS-dosentti.

RISS/RISIn sanotaan http://yle.fi/uutiset/venajan_verkossa_ ... ku/8894446 seuraavan myöskin kansainvälistä mediaa ja Suomen yleistä mielipidettä sanotaan johdettavan USAsta ja sen myötä suomalaiset ovat RIA Novostin mukaan joutuneet paniikin valtaan.

"Natoon liittyessään Suomesta tulisi automaattisesti potentiaalinen kohde Venäjän vastaiskulle, mutta vain siinä tapauksessa, että Nato-joukot hyökkäävät Venäjälle."
Venäjän vastaiskun ( ydinaseinkin ) kohteena olisivat myöskin EU- ja NATO-jäsenvaltiot, paitsi Ruotsi, Suomi, Itävalta ja Irlanti.
Mutta kukaan ei ole nähnyt tuollaista Naton Venäjälle hyökkäyssuunnitelmaa, eikä kuullut sellaisesta sotaharjoituksesta, jonka lähtökohtana olisi hyökkäys Venäjälle.
Venäjä sen sijaan on jo ottanut haltuunsa rajanaapuriensa alueita ja harjoitellut ydinasein tapahtuvaa hyökkäystä Itämeren piirissä ainakin Tukholmaa ja Varsovaa vastaan.

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Putin sanoi Venäjän lähtevän siitä, että Suomi on edelleenkin puolueeton maa, millä viitattaneen yya-ajan asetelmaan.

Luulen hänellä olevan vanhaa tietoa, koska Suomi on kai itse määritellyt olevansa liittoutumaton maa jo noin 25 vuotta eli yhden sukupolven, tai hänellä oli huono tulkki.

Mitä oikeastaan merkitsee puolueettomuus ja sotilaallinen liittoutumattomuus ( sisä-?)poliittisena käsitteenä? Eikö EU-Ruotsissa katsota edelleenkin oltavan puolueettomia, kuten on oltu 200 vuotta? Sveitsi on ollut sotilaallisesti liittoutumaton vielä pidemmän ajan.
Toisen maailmansodan aikana Sveitsi ei olisi kyennyt estämään maansa valloitusta ja jatkoi pankkitoimintaansa. Ruotsi tarvitsi hiiltä Saksasta ja Saksa puolestaan tarvitsi Ruotsin rautamalmia ja maksoi kuulalaakereistakin kullalla ja natsien kultaa päätyi lähes yhtä paljon tonnikaupalla Portugaliin.
Puolueettomuus on harvoin täysin ehdotonta, yya-puolueettomuuskin oli puolustusliitto.

Ja mikä onkaan ns. "Nato-optio", https://ulkopolitist.fi/2015/02/05/voihan-optio/ onhan itsestään selvää, että Suomi voi hakea jäsenyyttä ja yhtä lailla itsestäänselvyys on sekin, ettei Nato-jäsenyyttä voisi enää hakea kriisitilanteessa?

Veikko Palvo

[Lemmi]

Ensi viikolla on Varsovan Nato-huippukokous, jonka vuoksi Puola on rajoittanut matkustusta Kaliningradin ja Ukrainan rajoilla. Toinen ilmoitettu syy rajoituksiin on myöhempi nuorisokous Krakovassa.

Luulen, että Nato-kokous kirvoittaa aallon Venäjän uhkaa kuvailevia kirjoituksia. Amerikkalaisella US Newsillä on 10 kohdan luettelo Naton päätettävistä asioista Varsovan kokouksessa. Kirjoittajan mukaan Nato pitäisi panostaa lisää muslimimaiden kriiseihin ja Venäjän saarrostamiseen.

1. Neljän pataljoonan lähettäminen Puolaan ja Baltiaan.
2. Siirtolaiskriisin toimenpiteiden laajentaminen.
3. Avoimet ovet uusille jäsenille: Montenegro (josta kirjoitin aiemmin), Macedonia, Ukraina, Georgia..
4. Afganistaniin sitoutumisen vahvistaminen.
5. Lisätä Naton roolia taistelussa ISIS:stä vastaan.
6. Avustaa Libyan vakaudessa.
7. Korostaa kyberuhkia.
8. Syventää siteitä Suomen ja Ruotsin kanssa.
9. Parantaa kyvykyyden rakentamista Ukrainassa.
10. Rakentaa Natolle Mustanmeren laivasto.

Siirtolaiskriisiin liittyviä ovat 2, 4, 5 ja 6 eli siirtolaiskriisi, Afganistan, ISIS ja Libya.

Venäjään liittyviä ovat 1, 3, 9, 10 eli pataljoonat Puolaan ja Baltiaan, Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyys, Ukrainan sotilaallinen avustaminen ja Mustanmeren laivaston perustaminen.

Muita asioita ovat 7 ja 8 eli kyberturvallisuus ja Suomen ja Ruotsin yhteistyö.

10 Goals for the NATO Summit
http://www.usnews.com/opinion/articles/ ... -in-warsaw

[Veikko I Palvo]

3. Avoimet ovet uusille jäsenille: Montenegro (josta kirjoitin aiemmin)

Montenegron Nato-jäsenyyden suhteen sanotaan esitetyn epäilyksiä, vaikkakin sen jäsenyys olisikin viesti Moskovalle, ettei sillä ole veto-oikeutta Naton laajenemisen suhteen.

Venäjän kestoväitteisiin kuuluu se, että Nato piirittää Venäjää, mutta tästä http://www.nato.int/nato-on-duty/ kartastakin voi havaita Naton ja Venäjän välistä rajaa olevan Norja ja Turkki mukaanlukien noin 2000 km ja Venäjän ulkorajan pituus on kymmenkertainen.

Eräs Venäjän kestoväite on Naton ohjuspuolustusjärjestelmän uhkaama ydinasetasapaino, mikä ei pidä paikkaansa. Ohjuspuolustusjärjestelmä uhkaa ilmeisestikin lähinnä Venäjän EU- ja Nato-maihin kantavia lyhyen matkan ohjuksia Keski-Euroopassa, eikä pysty torjumaan mannertenvälisiä ohjuksia. Ja Venäjä itse vakuuttaa pystyvänsä iskemään tuon ohjuspuolustuksen läpi.

Brysselissä pidettiin 20.4.2016 Nato-Venäjä Neuvoston kokous, Venäjää edusti sen pysyvä Nato-suurlähettiläs Alexander Grushko. Tuo kokous oli ensimmäinen 4.2014 jälkeen rauhankumppanuuden jäädyttyä, eikä Krimin ja Ukrainan suhteen nytkään näkökannoissa ollut tapahtunut lähentymistä ja A.Grushkon toteamus "parempi puhua kuin olla puhumatta" kuvannee hyvin tuota Venäjä-Nato-kokousta?

Veikko Palvo

[Lemmi]

Venäjän kestoväitteisiin kuuluu se, että Nato piirittää Venäjää, mutta tästä http://www.nato.int/nato-on-duty/ kartastakin voi havaita Naton ja Venäjän välistä rajaa olevan Norja ja Turkki mukaanlukien noin 2000 km ja Venäjän ulkorajan pituus on kymmenkertainen.

En tiennyt sinun laskevan meret rajoiksi. Ainakin Mustanmeren. Tyynenmeren ja Atlantin taisit unohtaa.

Luulen Venäjän kestoväitteen olevan, että sotilasliitto Nato tulee lähemmäs Venäjän rajoja. Minusta se on totta. Noin on käynyt ja lisäksi menossa ovat Georgian, Ukrainan ja Suomen Natoon liittymisehankkeet. Toteutuessaan ne kasvattavat Naton ja Venäjän välisen rajan pituuden kai 4-5 kertaiseksi nykyisestä. Kun Venäjä pitää Natoa uhkana, venäläisen katsantokannan mukaan uhka moninkertaistuisi.

Nato pitää Venäjää uhkana. Siksi Nato on olemassakin. Muuta syytä sille ei ole. En ainakaan tiedä olevan toista julkista virallista syytä. Epävirallisia muita syitä voi olla ja kai onkin.

En tiedä vahvistuisiko Suomen turvallisuus sitotuessamme puolustamaan Georgiaa, mutta luulen monen Natoa täydellisellä ehdottomuudella ja varmuudella kannattavan olevan sitä mieltä, että sotiessamme Kaukasuksella meidän turvallisuutemme paranee.

Toinen, en tiedä onko se vain Venäjän kestoväite, koska olen lukenut siitä amerikkalaisilta on, että USA:n tukikohdat piirittävät Venäjää. USA:lla on nimittäin tukikohtia Japanissa, Koreassa ja monessa muussa maassa, joka ei ole Naton jäsen.

[Heikki Jansson]

Venäjän kestoväitteisiin kuuluu se, että Nato piirittää Venäjää, mutta tästä http://www.nato.int/nato-on-duty/ kartastakin voi havaita Naton ja Venäjän välistä rajaa olevan Norja ja Turkki mukaanlukien noin 2000 km ja Venäjän ulkorajan pituus on kymmenkertainen.

En tiennyt sinun laskevan meret rajoiksi. Ainakin Mustanmeren. Tyynenmeren ja Atlantin taisit unohtaa.

Luulen Venäjän kestoväitteen olevan, että sotilasliitto Nato tulee lähemmäs Venäjän rajoja. Minusta se on totta. Noin on käynyt ja lisäksi menossa ovat Georgian, Ukrainan ja Suomen Natoon liittymisehankkeet. Toteutuessaan ne kasvattavat Naton ja Venäjän välisen rajan pituuden kai 4-5 kertaiseksi nykyisestä. Kun Venäjä pitää Natoa uhkana, venäläisen katsantokannan mukaan uhka moninkertaistuisi.

Nato pitää Venäjää uhkana. Siksi Nato on olemassakin. Muuta syytä sille ei ole. En ainakaan tiedä olevan toista julkista virallista syytä. Epävirallisia muita syitä voi olla ja kai onkin.

En tiedä vahvistuisiko Suomen turvallisuus sitotuessamme puolustamaan Georgiaa, mutta luulen monen Natoa täydellisellä ehdottomuudella ja varmuudella kannattavan olevan sitä mieltä, että sotiessamme Kaukasuksella meidän turvallisuutemme paranee.

Toinen, en tiedä onko se vain Venäjän kestoväite, koska olen lukenut siitä amerikkalaisilta on, että USA:n tukikohdat piirittävät Venäjää. USA:lla on nimittäin tukikohtia Japanissa, Koreassa ja monessa muussa maassa, joka ei ole Naton jäsen.

Niin, totta tosiaan, piirityslenkistä puuttuu vain Ukraina (Itäeurooppa) ja Georgia (Kaukasia). Himalaja on arvattavasti Natolle samantapainen sotilaallinen este kuin valtameret. Tämä on ilmeisesti sitten kuvastunut Lännen pyrkimyksenä laajentaa vaikutusvaltansa ensin Georgiaan ja nyt viimeksi Ukrainaan (vuonna 2014).


Semmottii...

[Veikko I Palvo]

Nato pitää Venäjää uhkana.

Niin, totta tosiaan, piirityslenkistä puuttuu vain Ukraina (Itäeurooppa) ja Georgia (Kaukasia). Himalaja on arvattavasti Natolle samantapainen sotilaallinen este kuin valtameret. Tämä on ilmeisesti sitten kuvastunut Lännen pyrkimyksenä laajentaa vaikutusvaltansa ensin Georgiaan ja nyt viimeksi Ukrainaan (vuonna 2014).


Semmottii...

Moskova näkee ympärillään lähes yksinomaan uhkia: separatismi, ääriliikkeet, Naton ja EU:n laajeneminen, kansallismielisyyden, "eräiden valtioiden" yksipuoliset päätökset, Naton ohjuspuolustuksen vaikutuksen asevarustelukilpailun kiihtymiseen ja oppositio Venäjälläkin taitaa olla uhka.
Separatismi Venäjän eri osissa on uhka ja Venäjällä luodaan kansallismielisyyttä, mutta mm. Kaukasuksella ja Baltian maissa kansallismielisyys nähdään Moskovassa uhkana.

Siellä Himalajan suunnalla on Kiina ja Kiina pitää Venäjää vanhastaan siirtomaavaltana, joka kaappasi siltä yli miljoona neliökilometriä maa-aluetta.
Maon Kiinankin ja Neuvostoliiton suhteet katkesivat ja kärjistyivät Ussurin välikohtaukseen vuonna 1969.
Mutta Venäjän käynnistämästä Krimin ja Ukrainan kriisistä Kiina hyötynee lyhyellä tähtäimellä taloudellisesti, oletettavasti äskettäin solmittu kaasusopimuskin on hinnaltaan Kiinalle edullinen?

Veikko Palvo

[jsn]

Vaikka Kiinankin voima on talouskriisin myötä hiipunut, se on edelleen Moskovalle myös uhka. Kiina osaa hyödyntää asemansa erittäin taitavasti. Sen vaikutusvalta Aasiassa on aivan toista luokkaa kuin mitä Neuvostoliitto/Venäjällä on koskaan ollut. Tuskin edes Vietnam on enää kovin tiukasti Moskovan otteessa.

Tämä tajuttiin jo Hrutshevin aikana, jolloin kerrottiin vitsiä, jossa amerikkalaiselle esiteltiin neuvostoliittolainen huipputietokone. Tämä kysyi koneelta, millainen Yhdysvallat on 2000-luvulla: sosialistinen valtio. Seuraavaksi hän kysyi, millainen oli Neuvostoliitto: vastaus oli kiinankielinen.

Ilmeisesti Moskova joutuu luopumaan imperiumin palauttamisesta Keski-Aasiassa (lähinnä Kazakstanin pohjoisosissa) nimenomaan Kiinan vuoksi. Luulenpa että Kiina ei katso hyvällä myöskään Kaukasuksen suuntaan etenemistä. Etelä-Ossetian liittyminen voi jäädä toteutumatta. Kansanäänestystäkin on lykätty.

http://russiancouncil.ru/en/inner/?id_4 ... op-content

Länsi on siis ainoa tie. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hyvin vahvasti siltä, että länsilaajeneminen on päättynyt.

[Veikko I Palvo]

Länsi on siis ainoa tie. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hyvin vahvasti siltä, että länsilaajeneminen on päättynyt.

Ukrainan kriisin tilanne on kuitenkin avoin ja Minsk II-sopimuksen täytäntööpano ei ole edennyt ja toisaalta sanotaan tuon konfliktin jäätyneenkin.
Pietarin valtionyliopiston professorit Valery Konyshev ja Alexander Sergunin vetivät elokuussa 2014 punaisen viivan Venäjän lähiulkomaiden länsipuolelle,
Ruotsi, Suomi, Georgia ja Ukraina eivät saisi lähestyä enempää länttä, http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201607 ... 1_ul.shtml eivätkä Ruotsi ja Suomi saisi missään tapauksessa liittyä Natoon Venäjän kannan mukaan ja sama kantahan on tuotu esille Venäjän taholta moneen kertaan.
Venäjä on uhannut vastatoimilla.
Muut EU-maat Itävaltaa ja Irlantia lukuunottamatta ovat myöskin Naton jäsenmaita, joten Ruotsia ja Suomea vastaan kohdistetut vastatoimet olisivat ilmeisestikin samanlaisia?

Helmikuussa 2016 professorit A.Sergunin ja V.Konyshev kirjoittivat uhista Venäjälle arktisella alueella, kilpailusta luonnonvaroista ja merireiteistä, http://globalbrief.ca/blog/2016/02/19/w ... he-arctic/ Lomonosovin harjanteenkin mainiten.
Venäjän sotilasdoktriinissa 12.2014 mainittiin ensimmäisen kerran, että asevoimien on suojattava Venäjän etuja arktisella alueella
rauhan aikana ja
7.2015 arktinen alue ja Pohjois-Atlantti nimettiin Venäjän laivaston painopistealueeksi, onhan Kuolan suunnalla 2/3 Venäjän strategisista ydinsukellusveneistäkin.
Professorit tuovat esille Venäjän näkemyksen sen suurvalta-asemasta ja sotilaallisista voimavaroista, mutta sanovat asevoimia arktisella alueella kehitettävän ja uudistettavan pelastustehtäviin ja mahdollisten öljyvahinkojen torjuntaan, mutta väistämättömät rajakiistat ja aseelliset konfliktitkin tuodaan esille.
Kremlin sanotaan kuitenkin korostaneen, että nämä kiistat tulisi ratkaista rauhanomaisesti ja kansainvälisen oikeuden perusteella.
Pariisin ilmastokokouksenkin sanotaan osoittaneen Venäjän ja lännen yhteistyön olevan ratkaisevan tärkeää ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi ja professorit toivovat järjestettäväksi yhteisiä tieteellisiä tutkimusmatkoja arktisella alueella, sekä toivovat vastakkainasettelua vältettävän kaikin keinoin.
Koillisväylää ja alkuperäiskansojen hyvinvointia Pietarin valtionyliopiston professorit haluavat kehitettävän, mutta eiköhän Venäjä voisi omalta osaltaan aloittaa nuo toimet ilman sopimusta lännen kanssa?
Tosin Venäjällä sanotaan olevan varojen puutetta ja arktiselle alueelle toivotaan tuossa kirjoituksessa 2.2016 saatavan ulkomaisia investointeja, osaamista ja kansainvälistä yhteistyötä. Krimin rannikkovesienkin öljyn- ja kaasunetsintätyö oli jo käynnistynyt ennen Sotshin talviolympialaisia.

Veikko Palvo

[jsn]

Venäjän pitäisi tehdä nyt jokin ratkaiseva ele, niin se voisi päästä pitkälle. Niinistölle tehdyt lupaukset transpondereiden kytkemisestä päälle vaikuttavat hölmöilyltä. Noinko helppoa kaikki olikin? Tuskin. Tärkeää on myös uskottavuus. Eleen tulisi koskea muitakin kuin Suomea. Pieniä eleitä olivat kyllä mm. lapsiasiamiehen erottaminen. Jotakin on varmaan pakko tehdä, koska uusia sotilaallisia toimia ei voida aloittaa, ja kun maitoonkin pitää jo lisätä saippuaa, niin melko heikosti taitaa mennä. Ukrainan tilanteeseen on ratkaisun avaimet olemassa.

[Lemmi]

Ketjun otsikko on Puhutaan Natosta, mutta jotkut kirjoittavat Venäjästä. En tiedä miksi he eivät halua kirjoittaa Natosta.

Tänään julkistetaan Britanniassa ns Chilcotin raportti. Chilcot on uradiplomaatti, joka sai seitsemän vuotta sitten tehtäväksi tutkia Britannian Irakiin tekemään hyökkäykseen johtaneita tapahtumia. Silloin arveltiin aikaa menevän vuosi. Meni seitsemän.

Sivuja Chilcotin raportissa on moninkertaisesti Tolstoin Sota ja rauha -romaanin sivumäärään verrattuna.

Raportti aiheuttanee kuohuntaa Nato-maa Britanniassa. Britannia hyökkäsi Irakiin yhdessä muiden Nato-maiden kanssa, joista merkittävin, kaunein ja suurin on Naton johtava maa USA.

Nato-maiden hyökkäyksen perusteena oli Irakin massatuhoaseet, joita Nato-maat väittivät Irakilla olevan. Väite osoittautui valheeksi.

Hyökkäys suvereeniin Irakin valtioon maksoi kymmenien tuhansien irakilaisten hengen. Hyökkäyksen jälkeen on Irak ollut kaaoksessa ja maasta tulee Suomeenkin paljon pakolaisia kuten myös Afganistanista, jota vastaan Nato-maat myös hyökkäsivät. Naton pommitukset Libyaa vastaan ovat aiheuttaneet myös Libyan joutumisen kaaokseen.

Chilcot ei tutki hyökkäyksen ja siihen johtaneiden tapahtumien laillisuutta. Entinen Skotlannin ministeri Alex Salmond kerää poliittista tukea ilmeisesti Blairin, hallituksen tai eräiden muiden poliitikkojen asettamiseksi syytteeseen.

Blairia pidetään Britanniassa sotarikollisenakin.

Kansainvälinen rikosoikeus kertoi maanantaina harkitsevansa Chilcotin raportin käyttöä osana selvitystä määritelläkseen onko syytä aloittaa avoin tutkimus.

The International Criminal Court, which was petitioned at the time to examine possible evidence of war crimes, said Monday it will consider the report as part of its preliminary examination to determine whether there is a reasonable basis to open an investigation.

Suomen puolusminitseri Jussi Niinistö sopi Britannian kanssa puolustusyhteistyöstä äsken. Sopimuksen sisältö on ilmeisesti salainen. En ole ainakaan nähnyt sisällöstä julkisuudessa mitään. Blairin väitetään myös salanneen ja vääristäneen Irakin hyökkäykseen liittyviä asioita Britannian parlamentilta.

Toivon, ettei Suomi ole ajautumassa saman kaltaiseen tilanteeseen johon Blair johti Britannian ja josta hän saattaa joutua syytteeseen noin 14 vuotta tapahtumien jälkeen ansaittuaan lehtitietojen mukaan 60 miljoonan punnan omaisuuden. Omaisuus tuskin on pääministerin palkalla ansaittua. Pitäisin hyvänä, että omaisuus olisi edelleen ilmoitettava veroilmoituksessa. Tietäisimme paremmin, jos entiset poliitikot rikastuvat poliitikon uransa jälkeen.

Tony Blair’s testimony at the Chilcot Inquiry: Five key moments
http://www.telegraph.co.uk/news/2016/07 ... y-moments/

Luulen Britannian käsittelevän Chilcotin sotaa ja rauhaa pitkään ja hartaasti, mutta epäilen, että Blairia ei panna syytteeseen. Hänellä lienee kuitenkin edelleen vahvaa poliittista tukea työväenpuolueessa niiden taholta, jotka haluavat erottaa Corbynin.

Veikkaan Naton kannattajien leimaavan tapahtumat Putinin aiheuttamaksi, kuten Brexitkin on leimattu, mutta voin olla väärässäkin.