Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

historioija kirjoitti: Olen edellä tarkoittanut vain sitä tosiasiaa, että tuokin sopimus on aikansa lapsi, että tulevaisuudessa se voi muuttua tai jopa mitätöityä. Historiahan on muutosta. Tulkinta ja käytäntöön soveltaminen eivät nekään voi olla yksiselitteisiä ja ongelmattomia - saati joka aikaan sovellettavia, kuten Tuomiojan juhlapuheesta olisi pääteltävissä.
Tuomiojan puheesta on pääteltävistä, että hän kannattaa yleisiä ihmisoikeuksia ja koska hän on myös valmis tekemään työtä niiden eteen, hän näin vaikuttaa siihen, että asiat menevät parempaan suuntaan.

Omista kannanotostasi taas on pääteltävissä, että joko et kannata yleisiä ihmisoikeuksia tai ainakin suhtaudut niihin välinpitämättömäsi. Jälkimmäisessäkin tapauksessa vaikutat osaltasi siihen, että asiat menevät huonompaan suuntaan.

Ylipäätään puhut vain omista pään sisäisistä tuumailuistasi ilman mitään konkretiaa, joten kanssasi on mahdoton keskustella.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

historioija kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti: Olen edellä tarkoittanut vain sitä tosiasiaa, että tuokin sopimus on aikansa lapsi, että tulevaisuudessa se voi muuttua tai jopa mitätöityä. Historiahan on muutosta. Tulkinta ja käytäntöön soveltaminen eivät nekään voi olla yksiselitteisiä ja ongelmattomia - saati joka aikaan sovellettavia, kuten Tuomiojan juhlapuheesta olisi pääteltävissä.
Tuomiojan puheesta on pääteltävistä, että hän kannattaa yleisiä ihmisoikeuksia ja koska hän on myös valmis tekemään työtä niiden eteen, hän näin vaikuttaa siihen, että asiat menevät parempaan suuntaan.

Omista kannanotostasi taas on pääteltävissä, että joko et kannata yleisiä ihmisoikeuksia tai ainakin suhtaudut niihin välinpitämättömäsi. Jälkimmäisessäkin tapauksessa vaikutat osaltasi siihen, että asiat menevät huonompaan suuntaan.

Ylipäätään puhut vain omista pään sisäisistä tuumailuistasi ilman mitään konkretiaa, joten kanssasi on mahdoton keskustella.
Minun mielestäni historiatieteen on pyrittävä sanomaan asiat niin kuin ne ovat eikä moralisoida. Katsantokannan on siis oltavakin välinpitämätön. Jos kukin paasaa vain omia mieltymyksiään, tiede menettää uskottavuutensa. Politikointi ja miksei moralisointikin on ikävä kyllä historiatieteen sairaus. Tutkijat ja kirjoittajat eivät pysty hallitsemaan ajatteluaan, pystyvät kuka huonommin, kuka paremmin. Tuomiojakin on liikaa poliittinen henkilö.

Tuumailutkin kuuluvat historiatieteeseen, ovat sen välttämätön perusta. Koetapa sinäkin välillä tuumailla eli ajatella syvällisesti ja ennakkoluulottomasti, niin keskustelu kyllä onnistuu. Samalla minä huomaan, miltä omatkin tuumailuni täällä todennäköisesti näyttävät, sillä eihän omia tuotoksiaan voi katsoa ulkopäin. Ehkä häpeän ja vaikenen...

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

Moraalinen ja poliittinen tarkastelu on jätettävä ja voidaan jättää muiden tahojen huoleksi. Ne voivat kiistellä ja kiihkoilla historiantutkijan selvittämien tosiasioiden tulkitsemisesta ja arvottamisesta.

yucca
Viestit: 129
Liittynyt: 01.12.12 19:56
Paikkakunta: Espoo
Viesti: Kotisivu

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

Tapio Onnela kirjoitti:
historioija kirjoitti:Kommenttisi todistaa sen, että myös kriteerit ja normit ovat niin kuin ne luetaan. Lisäksi sanoisin, että oikeassa olemisen - normienkin tulkinnassa ja soveltamisessa - varmuus on aiheuttanut monta ihmisoikeuskatastrofia.
Nimimerkki siis katsoo, että maailma olisi parempi paikka ilman esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien sopimusta?
Nimimerkki vastaa itse puolestaan, mutta minä korjaan historiallisen faktavirheen: mitään YK:n ihmisoikeuksien sopimusta ei ole; on Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jonka YK:n yleiskokous antoi vuonna 1948, 48 maan äänestäessä puolesta ja 8 maan pidättyessä äänestyksestä. Kyseessä ei siis ollut edes aidosti yksimielinen julistus, ja ennen muuta se ei ole sopimus (toisin kuin esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus, joka on tiettyjen valtioiden välinen sopimus).

YK:n ihmisoikeuksien julistusta siteerataan usein, mutta kukaan tuskin pystyy osoittamaan, mitä tosiasiallisia vaikutuksia sillä on ollut. Se on tuskin enempää tai vähempää kuin ilmentymä tietynlaisesta länsimaisesta ihmisoikeusajattelusta, sellaisena kuin se ilmeni muutamia vuosia 2. maailmansodan jälkeen, ja se on luonteeltaan ”omille” tarkoitettu, liturginen, vaikka sen toivottiinkin olevan myös julistava (saarnaava) ja vaikuttavan myös ihmisiin, joiden ajattelu oli toisenlaista.

Sen sijaan sopimuksilla, joiden rikkomiseen liittyy tehokkaita sanktioita, voidaan usein osoittaa olleen toimintaa ohjaavia vaikutuksia.

Tämähän ei suoraan liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta kun tuo poliittisen retoriikan luomus nyt mainittiin, niin halusin asettaa sen todellisiin yhteyksiinsä. Epäsuora yhteys on siinä, että usko ihmisoikeuksien julistukseen yms. ja käsitys oikeanlaisen historiankirjoituksen poliittisesta tarpeellisuudesta tuntuvat kulkevan käsi kädessä. Tuomiojalaiselle ajattelulle on ilmeisen ominaista, että totuus tiedetään jo, historioitsijan tehtävä on osaltaan tukea sitä tekemällä objektiivista tutkimusta. ;-)

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

yucca kirjoitti:Tuomiojalaiselle ajattelulle on ilmeisen ominaista, että totuus tiedetään jo, historioitsijan tehtävä on osaltaan tukea sitä tekemällä objektiivista tutkimusta.
Ajatella, tällainenkin vaikutelma saattaa eräissä ihmisissä syntyä (mihin jokaisella tietenkin onkin täysi oikeus). Itse olen tottunut pitämään Tuomiojaa harvinaisen objektiivisena ja tulkinnoissaan varovaisena historiantutkijana; esimerkinomaisesti voisi viitata vaikkapa hänen erittäin tasapainoiseen ja tasapuoliseen kirjoitukseensa viime vuonna ilmestyneessä kokoomateoksessa Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa, siis kirjassa, josta ei parissa artikkelissa vastapainoksi puutu myöskään väärentämätön 30-luvun henkäys "vapaussodan" hokemisineen.

Mutta mieltymyksensä ja tulkintansa kullakin. Puolestani pitäisin edelleenkin suomalaisen historiankirjoituksen suurimpana ongelmana historian kuluttajan kannalta siinä edelleenkin toistuvasti ilmenevää juonnetta (sanoin siis juonnetta, olkoonkin että toisinaan hyvin leveääkin): kiivasta "tahtotilaa" [!] kuvata Suomen historiaa kansallisoikeistolaisesta (käytän nyt tätä tälläkin foorumilla monesti kirottua, alun perin kaiketi prof. Klingen lanseeraamaa sanaa) perspektiivistä, mikä nousee näkyviin mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Esimerkiksi Tikan ja muiden Suomalaiset fasistit on laukaissut aivan odotuksenmukaisia kiihtymysreaktioita niin eräiden historioitsijoiden kuin blogikynäilijöidenkin keskuudessa.
Viimeksi muokannut nylander, 13.03.16 15:50. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

nylander kirjoitti:
yucca kirjoitti:Tuomiojalaiselle ajattelulle on ilmeisen ominaista, että totuus tiedetään jo, historioitsijan tehtävä on osaltaan tukea sitä tekemällä objektiivista tutkimusta.
Ajatella, tällainenkin vaikutelma saattaa eräissä ihmisissä syntyä (mihin jokaisella tietenkin onkin täysi oikeus). Itse olen tottunut pitämään Tuomiojaa harvinaisen objektiivisena ja tulkinnoissaan varovaisena historiantutkijana; esimerkinomaisesti voisi viitata vaikkapa hänen erittäin tasapainoiseen ja tasapuoliseen kirjoitukseensa viime vuonna ilmestyneessä kokoomateoksessa Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa, siis kirjassa, josta ei parissa artikkelissa vastapainoksi puutu myöskään väärentämätön 30-luvun henkäys "vapaussodasta" hokemisineen.

Mutta mieltymyksensä ja tulkintansa kullakin. Puolestani pitäisin edelleenkin suomalaisen historiankirjoituksen suurimpana ongelmana historian kuluttajan kannalta siinä edelleenkin toistuvasti ilmenevää juonnetta (sanoin siis juonnetta): kiivasta "tahtotilaa" [!] kuvata Suomen historiaa kansallisoikeistolaisesta (käytän nyt tätä tälläkin foorumilla monesti kirottua, alun perin kaiketi prof. Klingen lanseeraamaa sanaa) perspektiivistä, mikä nousee näkyviin mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Esimerkiksi Tikan ja muiden Suomalaiset fasistit on laukaissut aivan odotuksenmukaisia kiihtymysreaktioita niin eräiden historioitsijoiden kuin blogikynäilijöidenkin keskuudessa.
Oli todellista aihetta tai ei, vahva puoluepoliittinen tausta heikentää uskottavuutta. "Poliitikko pysyköön ideologioissaan", voinee sanoa.

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

yucca kirjoitti:Nimimerkki vastaa itse puolestaan, mutta minä korjaan historiallisen faktavirheen: mitään YK:n ihmisoikeuksien sopimusta ei ole; on Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jonka YK:n yleiskokous antoi vuonna 1948, 48 maan äänestäessä puolesta ja 8 maan pidättyessä äänestyksestä. Kyseessä ei siis ollut edes aidosti yksimielinen julistus, ja ennen muuta se ei ole sopimus (toisin kuin esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus, joka on tiettyjen valtioiden välinen sopimus).
Tämä oli hyvä korjaus, näinhän se tosiaan on.
yucca kirjoitti:YK:n ihmisoikeuksien julistusta siteerataan usein, mutta kukaan tuskin pystyy osoittamaan, mitä tosiasiallisia vaikutuksia sillä on ollut. Se on tuskin enempää tai vähempää kuin ilmentymä tietynlaisesta länsimaisesta ihmisoikeusajattelusta, sellaisena kuin se ilmeni muutamia vuosia 2. maailmansodan jälkeen, ja se on luonteeltaan ”omille” tarkoitettu, liturginen, vaikka sen toivottiinkin olevan myös julistava (saarnaava) ja vaikuttavan myös ihmisiin, joiden ajattelu oli toisenlaista.
Tätä kysymystä voisi pohtia tarkemminkin. Helpointa olisi varmaan väittää, ettei myöskään päinvastaista voida osoittaa. Eli sitä, että maailma olisi ihan yhtä ikävä paikka ilman julistustakin. Itse kuitenkin olisin taipuvainen uskomaan, että jo tuo julistuksen olemassaolo on kyllä auttanut luomaaan maailmaan esim lainsäädäntöä, jossa nuo julistuksessa mainitut seikat on otettu huomioon.

Lisäksi en oikein usko, että monenkaan diktatuurissa eläneen maan toisinajattelija olisi jaksanut taistella ilman tuon yleismaailmallisen julistuksen tuomaa henkistä voimaa, tai vaikka Amnesty Internationaalin toiminta olisi edes mahdollista ilman tuota julistusta?
Selvää on että kyllä tälläkin 14. Artiklan lausahduksella on ollut hyvin suuria vaikutuksia: ”Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.”

Aika harvat kiistävät näitä julistuksessa mainittuja seikkoja kuten vaikkapa käsityksen ihmisarvosta tai ihmisten tasa-arvosta.
1. artikla:
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.
Mutta kyllä niitäkin toki löytyy, vaikkapa islamistien ”Kairon julistus ihmisoikeuksista islamissa” (lyhyemmin Kairon julistus) on 57 maasta koostuvan Islamilaisen yhteistyöjärjestön vuonna 1990 laatima ihmisoikeuksien julistus. Julistus on vastine Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistukselle, jota islamilaiset maat pitävät liian länsimaisena, ja jonka vaatimusta uskonnonvapaudesta ne vastustavat. Kairon julistus pyrkii mukauttamaan ihmisoikeudet islamilaisen lain šarian mukaisiksi. (Wikipedia)

Tai suomalaisen europarlamentaarikon Jussi Halla-ahon lausahdus ihmisarvosta:
"Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo. Yksilöt voidaan perustellusti asettaa arvohierarkiaan sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä tai osaamisensa poistaminen yhteisön käytöstä heikentäisi yhteisöä."
Väittäisin, että kyllä ihmisoikeuksien julistuksella on ollut erittäin merkittävä vaikutus maailmanhistorian kulkuun toisen maailmasodan jälkeen.

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 23:57

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

Tapio Onnela kirjoitti:Tai suomalaisen europarlamentaarikon Jussi Halla-ahon lausahdus ihmisarvosta:
"Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo. Yksilöt voidaan perustellusti asettaa arvohierarkiaan sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä tai osaamisensa poistaminen yhteisön käytöstä heikentäisi yhteisöä."
Luulen käytännön todellisessa elämässä olevan noin kuin Halla-aho sanoo ja julistus on kai kuvastus ideaalista. Uskon Lemmin välineellisen arvon historiapalstalla olevan alhaisempi kuin korkean akateemisen tutkinnon suorittaneen historian dosentin arvo, mutta voin olla väärässäkin.

Klaus Lindgren
Viestit: 1127
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

Tapio Onnela kirjoitti:
KanttiS111 kirjoitti:Taisi ylläpito poistaa mielipiteeni historian merkityksestä... :D perustelu olisi kiva kuulla... ;)
Ei poistanut.
Poistipas. Oli sanasta sanaan samana toisessa ketjussa. Siellä se on edelleen.

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

On toki totta, että käsityksemme ihmisoikeuksista ovat muuttuvia. On ihan mahdollista, että YK:n ihmisoikeuksien julistustakin joskus muutetaan. Voihan olla, että sitä esimerkiksi laajennetaan koskemaa myös eläimiä. Uudempi tutkimushanon muuttanut käsitystämme eläimistä tajunnallisina olentoina. Tässä historiantutkija Harari nostaa esille kiinnostavalla tavalla ihmisoikeuksien merkityksen:
Haastattelussa Harari nostaa esiin kaksi tärkeää tarinaa, jotka pyörittävät nykyistä, yhteen globaaliin kulttuuriin sulautuvaa ihmiskuntaa.

Toinen niistä on kapitalismin tarina, jonka mukaan talouden kasvu on tärkeintä maailmassa. Sille täytyy uhrata kaikki muu.
”Tähän tuntuvat uskovan kaikki kommunistista Kiinaa myöten. Se on totuus, jolle ei ole vaihtoehtoja. Se on vaarallista.”

Toinen ovat ihmisoikeudet.
”Niitä ei ole kirjoitettu meidän dna:hamme. Nekin ovat tarina, jonka olemme keksineet.”
Ihmisoikeuksien tarina on ollut hyvä ja käyttökelpoinen. Sen ansiosta olemme pystyneet vähentämään kärsimystä ja väkivaltaa ihmisten joukossa. Tarina on kuitenkin sulkenut pois muiden kuin ihmisten oikeudet.
Ihmislajista tuli maailman valtias, koska uskomme asioihin jotka eivät ole totta, sanoo tutkija Yuval Harari. Helsingissä vieraileva historiantutkija sanoo, että moni merkittävä asia ihmislajin historiassa on ymmärretty väärin.
(Annikka Mutanen, HS, 18.3.2016)

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

Tapio Onnela kirjoitti:On toki totta, että käsityksemme ihmisoikeuksista ovat muuttuvia. On ihan mahdollista, että YK:n ihmisoikeuksien julistustakin joskus muutetaan. Voihan olla, että sitä esimerkiksi laajennetaan koskemaa myös eläimiä
Yhtä lailla on mahdollista, että tulevina aikoina ei ainoastaan eläimiä vaan osa ihmiskunnastakin taas rajataan "oikeuksien" ulkopuolelle. Viime kesänä Berliinissä käydessäni satuin kuljeskelemaan Tiergartenstrassella etsiskelemässä taloa, jossa aikoinaan ideoitiin tunnettu operaatio T4: die Vernichtung lebensunwerten Lebens.

Olen toistaiseksi ehtinyt vain silmäillä kirjastosta varamaani Yuval Noah Hararin paksua kirjaa Sapiens. Ihmisen lyhyt historia. Harari ottaa teoksessaan esille mm. Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen (1776) ylväät sanat:
Pidämme itsestään selvinä totuuksina, että kaikki ihmiset on luotu tasavertaisiksi, että heidän Luojansa on antanut heille luovuttamattomia oikeuksia, kuten elämän,vapauden ja pyrkimyksen onneen.
Harari "dekonstruoi" julistuksen tähän tapaan:
Tieteellisen biologian mukaan ihmisiä ei ole "luotu" He ovat kehittyneet ihmisiksi. Eivätkä he todellakaan ole kehittyneet "tasavertaisiksi". Tasavertaisuuden idea on erottamattomasti sidoksissa luomistapahtumaan. Amerikkalaiset saivat tasavertaisuuden idean kristinuskosta, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on Jumalan luoma sielu ja kaikki sielut ovat Jumalan edessä tasa-arvoisia. Mutta jos emme usko Jumalasta, luomisesta ja sieluista kertoviin kristillisiin myytteihin, mitä silloin tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat "tasavertaisia". Evoluutio perustuu erilaisuudelle eikä tasavertaisuudelle.
(Jne.)

Harari johtuu siis seuraavaan päätelmään:
On helppo hyväksyä Hammurabin laki myytiksi, mutta emme halua kuulla, että myös ihmisoikeudet ovat myyytti.
Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa tuotiin käsittääkseni ensi kertaa laajassa mitassa julki ajatus "ihmisten luonnollisista oikeuksista". Siihen aatehistoriallisesti kaiketi perustuvat myös muut ihmisten "oikeuksien" julistukset (Ranskan suuri vallankumous 1789; YK 1948). Hararin ajatuksenjuoksun mukaan Jeffersonin ynnä muiden julistuksilla luotiin "kuvitteellinen järjestys", koska "biologiassa ei ole oikeuksia".

(Se että vallitsevat mentaliteetit aikaa voittaen muuttuvat, ei tietenkään ole mikään uutuus tai sensaatio. Käsitykset eivät ole universaaleja vaan historiallisia, sidoksissa tiettyyn aikakauteen ja historialliseen tilanteeseen. Havainnollisen esimerkin tarjoaa vaikkapa Suomen ulkopoliittinen "kohtalonkysymys": siinä missä vielä taannoin suuret kansanjoukot tuntuivat olevan tyytyväisiä ainakin näennäisen rauhanomaisen rinnakkainelon tuomaan turvallisuudentunteeseen, nykyään kaiken tuon on peittänyt alleen yltyvä, mielestäni pahaenteinen kiljunta; tuntuu kuin menneisyyden Pandoran lippaasta olisivat taas nousemassa näiden fantasioijien mielikuvituksessa kaikki "Tiltujen" ja "Äikiöiden" fiktiiviset, heitä pelottavat haamut.)

Niin, palaan vielä Harariin, jonka mukaan "tiede" on paitsi vapauttanut myös luonut uuden, vakavan sortuman mahdollisuuden (tulkinta sanamuotoja myöten omaani, jotta ei tule väärinkäsityksiä). En ainakaan tähän asti ole löytänyt Hararin kirjasta mitään sellaista korvaavaa, mihin eettisyys ja ns. ihmisyys voitaisiin ankkuroida. (Etteivät siis "nietzscheläiset" transsendenssin kuolemaa julistaneet ja heidän nykyinen sakea jälkikasvunsa olisikin iloinneet ennen aikojaan?) Jo melkoisen aikaa sitten, kesällä 2000, kuuntelin päiväkauden (kun kerran työnantaja maksoi) koko kansan millennium-seminaarin luentoja. Seminaarin nimenä oli mielestäni hieman äiteläntuntuisesti "Tulevaisuus ja toivo". Jotenkin samanlaisiin tunnelmiin päättyi myös seminaarin loppuluento, jonka piti tilaisuutta kollegansa kanssa johtanut kulttuurihistorian professori. Hänen pekkakuusimaiset päätössanansa kuuluivat suunnilleen näin: "Kyllä ihmiskunta selviää, onhan tämä maailma sentään ihmisten tekoa. Poistuin paikalta päätäni hengessäni pudistellen ja ajatellen, että siinähän se vika juuri onkin.

Ei kovinkaan kauan aikaa sitten tällä foorumilla julistettiin silloin viittaamani maailmankuulu Eric Hobsbawm jonkinlaiseksi maailman pahuutta ellei peräti "loppumista" voivottelevaksi huivipääeukoksi, jonka sanomiset eivät paljon paukuta jonkun ruotsinmaalaisen moderaattiprofessorin ennustusten rinnalla. Ehkä niinkin, mutta jos ei Hobsbawmia usko, niin kannattaisi sentään vilkaista Äärimmäisyyksien ajan esilehdille, joilla kaksitoista enemmän tai vähemmän nimekästä aikalaista antoi arvionsa päättyvästä 1900-luvusta. Heitä edustakoon tässä Sir Isaiah Berlin:
Olen elänyt melkein koko 1900-luvun ja, se lisättäköön, elänyt ilman suuria henkilökohtaisia kärsimyksiä. Muistan sen ainoastaan länsimaiden historian kauhistuttavimpana vuosisatana.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

historioija kirjoitti: Oli todellista aihetta tai ei, vahva puoluepoliittinen tausta heikentää uskottavuutta. "Poliitikko pysyköön ideologioissaan", voinee sanoa.
Varmaan se heikentää sellaiselle, joka on päättänyt kantansa jo etukäteen. Joku toinen taas valmis lukemaan kaikenlaisia tekstejä, ja päättää kantansa niihin vasta ne luettuaan.

Se, ettei joku tutkija ole julkisesti kertonut omista arvoistaan, ei tarkoita, ettei niitä ole, koska niitä on jokaisella ihmisellä. Oleellista on, tiedostaako ne vai ei.

Uudessa HAikissa (1/2016) Eva Ahl-Waris kirjoittaa arvostelussaan Satu Lidmanin teoksesta Väkivaltakulttuurin perintö. Sukupuoli, asenteet ja historia: !Kautta teoksen Lidman ottaa rohkeasti kantaa siihen, miksi hän tätä tutkimusta tekee. Historia on poliittista eikä Lidman kätke, että hän haluaa taistella yksilöiden oikeuksien puolesta. Niin mono- kuin monikulttuurisuuden eräänä haasteena on edelleen sukupuolittunut väkivalta, - -"

Myös Veli-Matti Raution artikkeli Vanhalla tavalla uutta ensimmäisen maailmansodan taustoista, jonka aiheena on Christopher Clarkin kirjan The Sleepwalkers saksannos Die Schlafwandler, osoittaa että jo tutkimusmenetelmän valinta vaikuttaa tuloksiin.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

Tapio Onnela kirjoitti:On toki totta, että käsityksemme ihmisoikeuksista ovat muuttuvia. On ihan mahdollista, että YK:n ihmisoikeuksien julistustakin joskus muutetaan. Voihan olla, että sitä esimerkiksi laajennetaan koskemaa myös eläimiä. Uudempi tutkimushanon muuttanut käsitystämme eläimistä tajunnallisina olentoina. Tässä historiantutkija Harari nostaa esille kiinnostavalla tavalla ihmisoikeuksien merkityksen:
Haastattelussa Harari nostaa esiin kaksi tärkeää tarinaa, jotka pyörittävät nykyistä, yhteen globaaliin kulttuuriin sulautuvaa ihmiskuntaa.

Toinen niistä on kapitalismin tarina, jonka mukaan talouden kasvu on tärkeintä maailmassa. Sille täytyy uhrata kaikki muu.
”Tähän tuntuvat uskovan kaikki kommunistista Kiinaa myöten. Se on totuus, jolle ei ole vaihtoehtoja. Se on vaarallista.”

Toinen ovat ihmisoikeudet.
”Niitä ei ole kirjoitettu meidän dna:hamme. Nekin ovat tarina, jonka olemme keksineet.”
Ihmisoikeuksien tarina on ollut hyvä ja käyttökelpoinen. Sen ansiosta olemme pystyneet vähentämään kärsimystä ja väkivaltaa ihmisten joukossa. Tarina on kuitenkin sulkenut pois muiden kuin ihmisten oikeudet.
Ihmislajista tuli maailman valtias, koska uskomme asioihin jotka eivät ole totta, sanoo tutkija Yuval Harari. Helsingissä vieraileva historiantutkija sanoo, että moni merkittävä asia ihmislajin historiassa on ymmärretty väärin.
(Annikka Mutanen, HS, 18.3.2016)
Mitä tarkoittaa ilmaus "uskomme asioihin jotka eivät ole totta"?

Uskohan on määritelmällisesti sellaista, mitä ei voi todistaa sen enempää todeksi kuin epätodeksi. Siitä huolimatta se, uskooko ihminen vaikkapa lauseen "Ihmiset ovat enimmäkseen luotettavia/epäluotettavia" jompaankumpaan versioon, vaikuttaa joka päivä tämän käytökseen, ja yhteiskuntaan laajemminkin.

Entäpä sitten se, miten monella tavalla "tosi" voidaan määritellä. Luonnontieteilijälle Hamlet on epäilemättä epätosi, mutta humanistille enemmän tosi kuin naapuri.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

nylander kirjoitti: Olen toistaiseksi ehtinyt vain silmäillä kirjastosta varamaani Yuval Noah Hararin paksua kirjaa Sapiens. Ihmisen lyhyt historia. Harari ottaa teoksessaan esille mm. Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen (1776) ylväät sanat:
Pidämme itsestään selvinä totuuksina, että kaikki ihmiset on luotu tasavertaisiksi, että heidän Luojansa on antanut heille luovuttamattomia oikeuksia, kuten elämän,vapauden ja pyrkimyksen onneen.
Harari "dekonstruoi" julistuksen tähän tapaan:
Tieteellisen biologian mukaan ihmisiä ei ole "luotu" He ovat kehittyneet ihmisiksi. Eivätkä he todellakaan ole kehittyneet "tasavertaisiksi". Tasavertaisuuden idea on erottamattomasti sidoksissa luomistapahtumaan. Amerikkalaiset saivat tasavertaisuuden idean kristinuskosta, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on Jumalan luoma sielu ja kaikki sielut ovat Jumalan edessä tasa-arvoisia. Mutta jos emme usko Jumalasta, luomisesta ja sieluista kertoviin kristillisiin myytteihin, mitä silloin tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat "tasavertaisia". Evoluutio perustuu erilaisuudelle eikä tasavertaisuudelle.
(Jne.)
Eikös jo lukiossa opeteta, että siitä mitä on, ei voi tehdä päätelmiä siitä, mitä pitäisi olla? Ja tässä vielä kyse on biologiasta (evoluutio) eikä yhteiskunnasta.

Se kysymys, joka on olennainen, on aivan toinen: millaisiin tuloksiin ihanne ihmisten tasaveroisuudesta (oikeammin tasaveroisista oikeuksista) on johtanut? Ja millaisiin tuloksiin vastakkainen periaate on johtanut?

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 23:57

Re: Historioitsijat ilman rajoja Suomessa: Historian merkitys ei katoa nykypäivänäkään

Emma-Liisa kirjoitti:Entäpä sitten se, miten monella tavalla "tosi" voidaan määritellä. Luonnontieteilijälle Hamlet on epäilemättä epätosi, mutta humanistille enemmän tosi kuin naapuri.
Luulin että Hamlet on Shakespearen näytelmän hahmo, mutta olin kai väärässä ja sinä olet oikeassa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”