Neuvostosotavankien kuolleisuus Suomessa
Lähetetty: 25.05.16 14:40
Mirkka Danielsbackalta on tullut neuvostosotavankien kohtelua ja kuolleisuutta jatkosodan Suomessa koskeva teos Sotavankikohtalot , joka perustuu hänen väitöskirjaansa Vankien vartijat.
Danielsbacka selittää vihollisen dehumanisointia evoluutiopsykologialla. Ihmisellä on tiettyjä myötäsyntyisiä valmiuksia, kuten etnosentrismi ja ksenofobia. Ne eivät kuitenkaan vaikuta deterministisesti vaan olosuhteiden puitteissa. Sitä paitsi niitä vastaan toimivat toiset myötäsyntyiset valmiudet kuten kyky empatiaan ja vastavuoroisuus.
Vielä yhtenä selitystekijänä on itsepetos. Kun ihmisellä on hyveellinen omakuva, siihen ei sovi väärä toiminta, joten hän kieltäytyy näkemästä toimintansa haitallisia ja moraalittomia seurauksi. Ja kun vastuu oli hajautettu, oli helppo olla toimimatta.
Edellä kerrottu Gerhard Baer uskoi vilpittömästi olevansa "hyvän puolella". Hän oli papin poika ja itsekin säännöllinen kirkossa kävijä, mutta ilmeisesti samasti kristinuskon nationalismiin (tämähän oli "saksalaisten kristittyjen" oppi). Hän oli kuitenkin vaimoineen käynyt kuuntelemassa pastori Martin Niemölleriä (joka tosin puolusti vain kirkon itsenäisyyttä, ei muita vainottuja ryhmiä), joten hän oli ainakin pohtinut asioita - ja hyväksyi sitten natsismin. Mistä hän ilmeisesti myös hyötyi.
Yksi taustatekijä oli, että Baer oli kotoisin Virosta ja vaimo Latviasta, joten he olivat vallankumouksen jälkeen kokeneet bolshevikkien uhan ja menettäneet Baltian maiden itsenäistyttyä entisen sosiaalisen asemansa.
PS. Baer nimittää Grünewaldia "yläluokan alueeksi". Todellisuudessa kyseessä oli ylempi porvaristo, nimenomaan ns. sivistysporvaristo, esim. professorit kuten isä Karl Bonhoeffer.
Danielsbacka selittää vihollisen dehumanisointia evoluutiopsykologialla. Ihmisellä on tiettyjä myötäsyntyisiä valmiuksia, kuten etnosentrismi ja ksenofobia. Ne eivät kuitenkaan vaikuta deterministisesti vaan olosuhteiden puitteissa. Sitä paitsi niitä vastaan toimivat toiset myötäsyntyiset valmiudet kuten kyky empatiaan ja vastavuoroisuus.
Vielä yhtenä selitystekijänä on itsepetos. Kun ihmisellä on hyveellinen omakuva, siihen ei sovi väärä toiminta, joten hän kieltäytyy näkemästä toimintansa haitallisia ja moraalittomia seurauksi. Ja kun vastuu oli hajautettu, oli helppo olla toimimatta.
Edellä kerrottu Gerhard Baer uskoi vilpittömästi olevansa "hyvän puolella". Hän oli papin poika ja itsekin säännöllinen kirkossa kävijä, mutta ilmeisesti samasti kristinuskon nationalismiin (tämähän oli "saksalaisten kristittyjen" oppi). Hän oli kuitenkin vaimoineen käynyt kuuntelemassa pastori Martin Niemölleriä (joka tosin puolusti vain kirkon itsenäisyyttä, ei muita vainottuja ryhmiä), joten hän oli ainakin pohtinut asioita - ja hyväksyi sitten natsismin. Mistä hän ilmeisesti myös hyötyi.
Yksi taustatekijä oli, että Baer oli kotoisin Virosta ja vaimo Latviasta, joten he olivat vallankumouksen jälkeen kokeneet bolshevikkien uhan ja menettäneet Baltian maiden itsenäistyttyä entisen sosiaalisen asemansa.
PS. Baer nimittää Grünewaldia "yläluokan alueeksi". Todellisuudessa kyseessä oli ylempi porvaristo, nimenomaan ns. sivistysporvaristo, esim. professorit kuten isä Karl Bonhoeffer.