Sivu 1/3

Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 19.06.16 18:59
Kirjoittaja Derkku
HS:ssä julkaistiin eilen Riku Rantalan kolumni, jossa hän sanoo omiin kokemuksiinsa ja kirjallisuuteen vedoten Suomen olleen vielä pari vuosikymmentä sitten (1950-1960 -luvuilla?) kehitysmaa ja vetoaa siksi myötätuntoon köyhiä kohtaan.

"Suomikin oli kehitysmaa, eikä siitä ole pitkä aika
Kun suhtaudumme ylimielisesti maailman vähäosaisempiin, olisi hyvä muistaa, että Suomi oli ihan samanlainen vain pari sukupolvea sitten, kirjoittaa Riku Rantala."


http://www.hs.fi/matka/a1465962339339?r ... tuimmat-#2

Omasta mielestäni 1950-1960 -lukujen globaalisti katsottuna vauraan Suomen väittäminen on absurdia. Jo tuolloin alettiin puhumaan kehitysmaista.
Väite tupsahtelee aina silloin tällöin esille, mitäs mieltä foorumilaiset ovat? Vaikka käsite on epähistoriallinen, milloin Suomi voitaisiin lukea kehitysmaaksi? Angus Maddisonin tietokannan ja YK:n kriteerien (toki epähistoriallisten) mukaan ajankohta sijoittuisi jonnekin 1800-luvun alkupuolelle, jolloin toki vertailumaatkin olivat aika lailla samoilla linjoilla.

Toinen jatkokysymys on, mistä tulee myytti Suomesta erityisen köyhänä maana? Oma veikkaukseni on jatkuva vertailu toisaalta vauraampaan Ruotsiin, toisaalta kulttuuriset mielikuvat rikkaista maista jotka tulevat lähinnä kulttuurituotteista ja ehkä poliittis-taloudellis-kulttuuristen eliittien edesottamuksista. Muistammehan Lenita Airiston ja kuinka Suomesta tuli eurooppalainen vasta 1990-luvulla...

Lisätään vielä vuosikymmenen takainen artikkeli "Kehitysmaa nimeltä Suomi", liekö ollut synnyttämässä käsitystä:

http://global.finland.fi/public/default ... deId=32313

Kehitysmaa nimeltä Suomi

Erja-Outi Heino

Vielä 1950-luvulla Suomi oli köyhä maa, jonka menneisyyttä varjostivat syvät sisäiset konfliktit. Miten Suomi onnistui yhdistämään ripeän talouskasvun tasaiseen tulonjakoon - ja olisiko Suomen tarinasta kehitysmaille neuvoksi?

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 19.06.16 19:07
Kirjoittaja historioija
Niin, jos mitataan nykytilanteeseen verraten, esimerkiksi BKT:llä, kaikki maat ovat joskus lähimenneisyydessä olleet kehitysmaita. Toki ajankohdissa on eroja.

Täältä, http://www.acadsci.fi/vuosikirja/2010/h ... itelma.pdf , kuviosta kolme nähdään, että Suomi oli vielä 1920-luvulla ainakin laskennallisesti köyhä, mutta otti sitten muita läntisen Euroopan maita kiinni. Ruotsi kyllä oli vielä 1960-luvulla selvästi vauraampi. Mutta aivan kehitysmaaksi nykymielessä Suomea ei mielestäni ole voinut koskaan sanoa. Eivätköhän tuollaiset luonnehdinnat ole tarkoitushakuisia, ja syy niihin näkyy HS:n kirjoituksestakin etsimättäkin.

Suomi oli kehitysmaa lähelle nykyaikaa siinä mielessä, että se kehittyi nopeasti suhteessakin moniin muihin länsimaihin, koska lähtötaso oli verraten alhainen - ei kuitenkaan niin alhainen, että siitä kannattaisi tuollaista lukua pitää.

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 19.06.16 19:45
Kirjoittaja Lemmi
Kehitysmaa Suomen bkt asukasta kohti oli vuonna 1960 Hollantia korkeampi ja Belgiaa matalampi. Suomi oli luettelon 16. rikkain maa asukasta kohti laskettuna kansantuotteena.

Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_c ... 0_and_1969

Vuonna 2014 Suomi oli edelleen 16. Suomi on siis edelleen kehitysmaa, jos uskoo RIku Rantalaa.

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 19.06.16 19:49
Kirjoittaja Lemmi
Derkku kirjoitti:Toinen jatkokysymys on, mistä tulee myytti Suomesta erityisen köyhänä maana?
Luulen että myytti tulee maataloudesta. Suomessa ei voi millään kilpailla lämpimämpien maiden kanssa maatalouden tuotteilla ja tulla varakkaaksi. Teollisuuden nousu ja maatalouden osuuden lasku kansantuotteessa mahdollisti kansalaisten vaurastumisen.

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 19.06.16 20:41
Kirjoittaja historioija
Täällä "https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_r ... per_capita" on vertailulukuja, jotka luonnollisesti ovat sitä epävarmempia, mitä kauemmaksi ajassa mennään. Niiden mukaan Suomi ohitti maailman vaurauden keskiarvon jo 1600-luvulla.

Lisää informaatiota: "https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_c ... per_capita". Vuonna 1970 Suomi näkyy tässä Islannin seurassa ja Ison-Britannian yläpuolella. Muut pohjoismaat, varsinkin Ruotsi, ovat vielä kaukana karussa. Vuoden 1965 kartassa Suomi on sijoitettu maailman rikkaiden luokkaan.

(Osoitteet ovat niin monimutkaisia, etteivät ne näkyisi kokonaisina ja toimivina linkkeinä, joten ne täytyy tuosta kopioida osoiteriville)

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 19.06.16 21:49
Kirjoittaja Emma-Liisa
Derkku kirjoitti: Vaikka käsite on epähistoriallinen, milloin Suomi voitaisiin lukea kehitysmaaksi? Angus Maddisonin tietokannan ja YK:n kriteerien (toki epähistoriallisten) mukaan ajankohta sijoittuisi jonnekin 1800-luvun alkupuolelle, jolloin toki vertailumaatkin olivat aika lailla samoilla linjoilla.
Suomessa oli 1860-luvulla nälänhätä, jossa kuoli prosentuaalisesti enemmän kuin Irlannin kuulussa perunakriisissä ja oli viimeinen luonnon (siis katovuosien) aiheuttama Euroopassa.
Toinen jatkokysymys on, mistä tulee myytti Suomesta erityisen köyhänä maana? Oma veikkaukseni on jatkuva vertailu toisaalta vauraampaan Ruotsiin, toisaalta kulttuuriset mielikuvat rikkaista maista jotka tulevat lähinnä kulttuurituotteista ja ehkä poliittis-taloudellis-kulttuuristen eliittien edesottamuksista.
Markku Kuisma kirjoittaa teoksessaan Venäjän talous ja Suomi 1700-21015, että Suomi oli 1860-luvun alussa Euroopan köyhimpiä maita. BKT henkeä kohti oli neljännes alempi kuin Euroopan maissa keskimäärin ja 40 prosenttia alempi kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin. Ruotsin BKT henkeä kohti oli viidennes korkeampi kuin Suomen ja Britannian ja USA:n kolme kertaa korkeampi.

Metsien avulla Suomi saavutti Europan keskitason 1900-luvulla.

Saman käynnistysvaiheen, jossa kuin Suomi oli ollut 1860-luvulla, Britannia saavutti jo 1700-luvulla ja Ranska 1830-luvulla. Vauhtiin päässeen talouskasvun vaiheen, joka Britannia ohitti 1840-luvulla, Suomi tavoitti vasta 1910. Saksa, Ranska ja ja Tanska olivat samalla tasolla 1870-luvulla, Norja 1890-luvulla ja Ruotsi ja Unkari 1900-luvun alussa.

Suomi kuitenkin sai etumatkaa Venäjään, jonka tulotaso ylsi vasta 1890 samaan lähtövaiheeseen, jolla Suomi oli ollut 1860-luvulla.

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 19.06.16 22:45
Kirjoittaja Derkku
Emma-Liisa kirjoitti:Markku Kuisma kirjoittaa teoksessaan Venäjän talous ja Suomi 1700-21015, että Suomi oli 1860-luvun alussa Euroopan köyhimpiä maita. BKT henkeä kohti oli neljännes alempi kuin Euroopan maissa keskimäärin ja 40 prosenttia alempi kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin. Ruotsin BKT henkeä kohti oli viidennes korkeampi kuin Suomen ja Britannian ja USA:n kolme kertaa korkeampi.


Euroopan köyhimpiä? Itä- ja Etelä-Eurooppaa ei ilmeisesti lasketa. Kyse on juurikin, kuten avauksessa totesin, viiteryhmästä. Suomi oli Euroopan periferian, jos näin halutaan todeta, taloudellista keskikastia, tilastojen mukaan.

Nälkävuosia itsekin ajattelin eräänlaiseksi epähistorialliseksi kehitysmaa-ajan rajaukseksi.

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 19.06.16 22:54
Kirjoittaja Derkku
historioija kirjoitti:i. Mutta aivan kehitysmaaksi nykymielessä Suomea ei mielestäni ole voinut koskaan sanoa. Eivätköhän tuollaiset luonnehdinnat ole tarkoitushakuisia, ja syy niihin näkyy HS:n kirjoituksestakin etsimättäkin.

Suomi oli kehitysmaa lähelle nykyaikaa siinä mielessä, että se kehittyi nopeasti suhteessakin moniin muihin länsimaihin, koska lähtötaso oli verraten alhainen - ei kuitenkaan niin alhainen, että siitä kannattaisi tuollaista lukua pitää.
Totta, esimerkiksi puhtaasti tilastoja tarkastelemalla vaikkapa Italian tai Irlannin taloudellinen kehitys toisesta maailmansodasta lähtien on ollut finanssikriisiin asti huomattavasti suurempaa lähtötaso huomioiden.

Kehitysmaa-myyttihän lienee luotu motivoimaan meitä suomalaisia kehitysapuun panostamaan. Itse pidän kehitysapua järkevänä toimintana, mutta myytti on typerä jo sen vuoksi että se synnyttää vastamyytin: vaikka vuosikymmeniä on panostettu rahaa kehitysapuun eivät maat ole vieläkään vaurastuneet.

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 19.06.16 23:26
Kirjoittaja Emma-Liisa
Emma-Liisa kirjoitti:
Derkku kirjoitti: Vaikka käsite on epähistoriallinen, milloin Suomi voitaisiin lukea kehitysmaaksi? Angus Maddisonin tietokannan ja YK:n kriteerien (toki epähistoriallisten) mukaan ajankohta sijoittuisi jonnekin 1800-luvun alkupuolelle, jolloin toki vertailumaatkin olivat aika lailla samoilla linjoilla.
Suomessa oli 1860-luvulla nälänhätä, jossa kuoli prosentuaalisesti enemmän kuin Irlannin kuulussa perunakriisissä ja oli viimeinen luonnon (siis katovuosien) aiheuttama Euroopassa.
Toinen jatkokysymys on, mistä tulee myytti Suomesta erityisen köyhänä maana? Oma veikkaukseni on jatkuva vertailu toisaalta vauraampaan Ruotsiin, toisaalta kulttuuriset mielikuvat rikkaista maista jotka tulevat lähinnä kulttuurituotteista ja ehkä poliittis-taloudellis-kulttuuristen eliittien edesottamuksista.
Markku Kuisma kirjoittaa teoksessaan Venäjän talous ja Suomi 1700-21015, että Suomi oli 1860-luvun alussa Euroopan köyhimpiä maita. BKT henkeä kohti oli neljännes alempi kuin Euroopan maissa keskimäärin ja 40 prosenttia alempi kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin. Ruotsin BKT henkeä kohti oli viidennes korkeampi kuin Suomen ja Britannian ja USA:n kolme kertaa korkeampi.

Metsien avulla Suomi saavutti Europan keskitason 1900-luvulla.

Saman käynnistysvaiheen, jossa kuin Suomi oli ollut 1860-luvulla, Britannia saavutti jo 1700-luvulla ja Ranska 1830-luvulla. Vauhtiin päässeen talouskasvun vaiheen, joka Britannia ohitti 1840-luvulla, Suomi tavoitti vasta 1910. Saksa, Ranska ja ja Tanska olivat samalla tasolla 1870-luvulla, Norja 1890-luvulla ja Ruotsi ja Unkari 1900-luvun alussa.

Suomi kuitenkin sai etumatkaa Venäjään, jonka tulotaso ylsi vasta 1890 samaan lähtövaiheeseen, jolla Suomi oli ollut 1860-luvulla.

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 19.06.16 23:29
Kirjoittaja Emma-Liisa
Derkku kirjoitti: mistä tulee myytti Suomesta erityisen köyhänä maana?
Maamme-laulun 2. säkeistöstä:

"On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret,
ne meist on kultaiset."

Myös 9. säkeistössä sanotaan:

"Jos loistoon meitä saatettais
vaikk' kultapilvihin,
mis itkien ei huoattais,
vaan tärkein riemun sielu sais,
ois tähän köyhään kotihin
halumme kuitenkin."

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 20.06.16 09:59
Kirjoittaja Derkku
Emma-Liisa kirjoitti:Maamme-laulun 2. säkeistöstä:

"On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret,
ne meist on kultaiset."

Myös 9. säkeistössä sanotaan:

"Jos loistoon meitä saatettais
vaikk' kultapilvihin,
mis itkien ei huoattais,
vaan tärkein riemun sielu sais,
ois tähän köyhään kotihin
halumme kuitenkin."
Touche! Niin ilmiselvää, että unohtui mielestä! :-)

Jos nyt ei taloustilastoja sentään katsonut, eihän niitä oikein ollut olemassakaan, Runeberg ei varmastikaan tehnyt vertailua emämaa Venäjään, vaan Ruotsiin, todennäköisesti sinnekin varakkaamman väestön suuntaan. Lieköhän Maamme-runon aikoihin ollut ainakaan Ruotsin ja Suomen alempien sosiaaliluokkien välillä ollut merkittävää elintasoeroa? Siis liekö torppari Bohusläänissä ollut sen paremmassa asemassa kuin torppari Hämeessä?

Venäjällä taas oli Pietari jossa käydessään (vai kävikö hän koskaan?) Runeberg on voinut nähdä suurvallan loiston.

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 20.06.16 11:25
Kirjoittaja Emma-Liisa
Derkku kirjoitti: Jos nyt ei taloustilastoja sentään katsonut, eihän niitä oikein ollut olemassakaan, Runeberg ei varmastikaan tehnyt vertailua emämaa Venäjään, vaan Ruotsiin, todennäköisesti sinnekin varakkaamman väestön suuntaan. Lieköhän Maamme-runon aikoihin ollut ainakaan Ruotsin ja Suomen alempien sosiaaliluokkien välillä ollut merkittävää elintasoeroa? Siis liekö torppari Bohusläänissä ollut sen paremmassa asemassa kuin torppari Hämeessä?

Venäjällä taas oli Pietari jossa käydessään (vai kävikö hän koskaan?) Runeberg on voinut nähdä suurvallan loiston.
Uskon, että olet nyt väärillä jäljillä. Runoilijoiden tapa ajatella on toisenlainen.

Runebergiin teki tunnetusti suuren vaikutuksen aika kotiopettajana Saarijärvellä, jonne hän sijoitti myös kuolemattoman Paavonsa. Samalla Suomen ideaalikuva siirtyi rannikolta, josta Runeberg oli kotoisin, sisämaahan, kun Suomi ei ollut enää osa Ruotsia eikö meri yhdistänyt valtakunnan osia (ennen rautateiden rakentamista meritie oli tärkein, kuten Klinge painottaa).

Ja nimenomaan sisämaa oli köyhä. Erik Walhström on Runebergia käsittelevässä romaanissaan Kärpästenkesyttäjässä oivaltanut, että jos Paavo olisi elänyt rannikolla, halla ei olisi ollut kohtalokas, sillä merestä sai kalaa, jota myymällä voi ostaa muita elintarpeita. Tai vastaavasti jos kalaa ei saanut, oli viljelykset. Usein oli myös joku kolmaskin elinkeino. Sama asia havainnollistuu myös Tapio Koivukarin Rauman ulkosaareen sijoittuvassa romaanissa Luodetuulen maa.

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 20.06.16 11:35
Kirjoittaja Derkku
Emma-Liisa kirjoitti:Uskon, että olet nyt väärillä jäljillä. Runoilijoiden tapa ajatella on toisenlainen.

Runebergiin teki tunnetusti suuren vaikutuksen aika kotiopettajana Saarijärvellä, jonne hän sijoitti myös kuolemattoman Paavonsa. Samalla Suomen ideaalikuva siirtyi rannikolta, josta Runeberg oli kotoisin, sisämaahan, kun Suomi ei ollut enää osa Ruotsia eikö meri yhdistänyt valtakunnan osia (ennen rautateiden rakentamista meritie oli tärkein, kuten Klinge painottaa).

Ja nimenomaan sisämaa oli köyhä. Erik Walhström on Runebergia käsittelevässä romaanissaan Kärpästenkesyttäjässä oivaltanut, että jos Paavo olisi elänyt rannikolla, halla ei olisi ollut kohtalokas, sillä merestä sai kalaa, jota myymällä voi ostaa muita elintarpeita. Tai vastaavasti jos kalaa ei saanut, oli viljelykset. Usein oli myös joku kolmaskin elinkeino. Sama asia havainnollistuu myös Tapio Koivukarin Rauman ulkosaareen sijoittuvassa romaanissa Luodetuulen maa.
Oikein hyvä pointti, eli mielestäsi Runeberg ehkä vertasi rannikon suhteellisen hyvinvoivia alueita sisämaan ankaruuteen ja pyrki kiinnittämään ideaalikuvan sisämaahan? Kysehän on toki romantiikan ajan taiteilijasta, ei tutkijasta, mutta mielenkiintoinen pohdinnan kohde kuitenkin.

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 20.06.16 18:44
Kirjoittaja nylander
Minusta, jos tällaisesta taloushistoriallisesta aiheesta ylipäänsä uskaltaa mitään sanoa, koko "Milloin Suomi oli kehitysmaa" -kysymyksenasettelu liukuu kovasti itsensä ohi eli vaikuttaa aivan epähistorialliselta.

Omat luettuun ja kuultuun perustuvat mielikuvani liittävät kehitysmaa-käsitteen (tai sen eufemistisen muodonmuutoksen alikehittynyt maa > kehitysmaa > kehittyvä maa) ]toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan ja silloin (1950-luvulla?) lanseerattuun yläkäsitteeseen "kolmas maailma" rikkaan lännen ja vähemmän rikkaan mutta toimeentulevan (poliittisen) idän vastakohtana.

Arvelisin, että koko kehitysmaa-käsite liittyisi Yhdistyneiden Kansakuntien piirissä sodanjälkeen tai viimeistään 50-luvulla luotuun ajatukseen kolmannen maailman valtioille suunnatusta kehitysavusta. (Tässä vaiheessa ehkä muuan foorumilainen alkaa jälleen kerran mutista Suomen saamatta jääneestä Marshall-avusta, jonka Kremlin isopannahinen esti, mutta eiköhän se ole koko lailla eri historiansa.)

Aikoinaan historian perusopinnoissakin vedottiin usein amerikkalaisen taloushistorioitsijan W. W. Rostowin teoriaan taloudellisen kasvun vaiheista ja erityisesti sen kriittiseen the industrial take-off -vaiheeseen, jolloin talouselämä aloittaa kasvunsa omien edellytystensä varassa. Juuri tuon "irtautumis- ja lentoonlähtövaiheen" piti kehitysmaiden tuolloisten käsitysten mukaan saavuttaa. Rostowin teoria tuntuu nykyisin jostain syystä olevan kovin huonossa huudossa ja arvoltaan tuskin edes oppihistoriallinen, mutta jos sen perusajatusta kuitenkin soveltaisi Suomen tapaukseen, niin tuon "irtautumisen" on katsottava tapahtuneen ajallisesti kaukana 1800-luvulla metsäteollisuuden toimiessa moottorina.

Toinen asia on sitten laajamittainen köyhyys. BKT-lukujen kehityksestä paljon kirjoittaneen taloushistorioitsija Riitta Hjerppen mukaan Suomi oli vielä 1800-luvun jälkipuoliskolla Euroopan köyhimpiä maita. Vielä vuonna 1900 Ruotsin henkeäkohden laskettu bruttokansantuote oli Suomeen verrattuna lähes puolitoistakertainen puhumattakaan Euroopan rikkaimmasta valtiosta Britanniasta, jonka etumatka Suomeen oli 2,7-kertainen.

Suomalaiset talous- ja sosiaalihistorioitsijat (esim. Haapala) ovat usein siteeranneet mm. kansantaloustieteilijänä 1900-luvun alussa vaikuttaneeseen Heikki Renvalliin, joka kaupunkien tuloerotutkimuksessaan totesi työväestön siirtyneen 1800-luvun loppukymmeninä "puutteesta vaatimattomaan toimeentuloon".

Kansan pääosan "vaatimattoman toimeentulon" voitaneen sitten katsoa jatkuneen aina 1900-luvun jälkijaksolle, olkoonkin että kyseessä on hyvin suhteellinen asia. Kaipa tässä ketjussa sopii ottaa puheeksi myös varsinaisen "hyvinvointivaltion" käsitteen. Minulla sattuu olemaan tiedostossa "muistiinvetäisy" pitkän linjan sos.dem. poliitikon Martta Salmela-Järvisen muistelmasarjan päätösosasta, joka ilmestyi vuonna 1968:
Usein kuulee myös väitettävän, että kansamme suuri enemmistö joka tapauksessa elää hyvinvoinnin keskellä, mutta tämäkään ei pidä paikkaansa. Heikosti toimeen tulevia on noin 70 prosenttia kaikista tulonsaajista, ainakin mikäli verotilastoon on uskomista. Sen mukaan vuonna 1963 oli juuri tämä prosenttimäärä sellaisia tulonsaajia, joilla oli alle 6000 markan vuositulot, mikä merkitsee korkeintaan 500 markan kuukausipalkkaa.
Kaipa Salmela-Järvinen vuosikymmeniä sosiaalisiin kysymyksiin perehtyeenä ammattipoliitikkona tiesi mistä puhui. En itse vielä 1960-luvulla ns. tietoisena yksilönä tällaisia asioita seurannut, mutta mahdollisesti kyseessä oli poleeminen kommentti Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1967 ilmestynyttä professori Jouko Siiven teosta vastaan. Siiven näkemys paljastuu jo hänen kirjansa nimestä: Ryysyrannasta hyvinvointivaltioon.

Päivi Uljas on väitöstutkimuksessaan korostanut vuoden 1958 eduskuntavaalien merkitystä sosiaalipoliittisena käänteenä. Tätä näkemystä on ymmärrettävästi myös tietyllä suunnalla pidetty virheellisenä. Joka tapauksessa lienee kiistatonta, että näinä kesäkuun päivinä tasan viisikymentä vuotta sitten ensiaskeleitaan ottanut Rafael Paasion ns. kansanrintamahallitus pani alulle Suomen historiassa ennenkokemattoman reformikauden (mm. peruskolu-uudistus, kansanterveyslaki ja monia, monia muita). Teoreettinen pohja oli laskettu Pekka Kuusen kaikille käsitteenä tutussa 60-luvun sosiaalipolitiikassa (1961) - samaisen Kuusen, joka vain muutamaa vuotta varhemmin sosiaalimenojen kasvua arvostellessaan oli syyttänyt sosiaalipolitiikan rakentajia "eskomaisiksi töyhtöpäiksi, joiden sydämen into ylittää aivojen kirkkauden".

Milloin sitten tuolloin oman käsitykseni mukaan alkanut vuoroveden nousu kääntyi taas laskuun? Omissa kansalaisen muistikuvissani käänne ajoittuu 1980-luvun loppuvuosiin, jolloin alkoivat toden teolla tuntua ns. globalisaation vaikutukset yhdistyneenä oman maamme poliittisen konstellaation (ainakin toistaiseksi) pysyvältä näyttävään muutokseen. Jokunen vuosi sitten kuuntelin prof. Kari Immosen esitelmän, jossa hän ajoitti hyvinvointivaltion alasajon alkupisteen niinkin varhaiseen ajankohtaan kuin 1980-luvun taitteeseen ja tuolloin nimenomaan keskustapuolueen muuttuneen politiikan seurauksena. Olisi ollut kiintoisaa kuulla näkemyksen tarkempia perusteluita, mutta niitä esitelmöijä ei tuolloin eritellyt.

Re: Milloin Suomi oli kehitysmaa?

Lähetetty: 20.06.16 21:26
Kirjoittaja Veikko I Palvo
nylander kirjoitti:Minusta, jos tällaisesta taloushistoriallisesta aiheesta ylipäänsä uskaltaa mitään sanoa, koko "Milloin Suomi oli kehitysmaa" -kysymyksenasettelu liukuu kovasti itsensä ohi eli vaikuttaa aivan epähistorialliselta.


Kansan pääosan "vaatimattoman toimeentulon" voitaneen sitten katsoa jatkuneen aina 1900-luvun jälkijaksolle, olkoonkin että kyseessä on hyvin suhteellinen asia. Kaipa tässä ketjussa sopii ottaa puheeksi myös varsinaisen "hyvinvointivaltion" käsitteen. Minulla sattuu olemaan tiedostossa "muistiinvetäisy" pitkän linjan sos.dem. poliitikon Martta Salmela-Järvisen muistelmasarjan päätösosasta, joka ilmestyi vuonna 1968:
Usein kuulee myös väitettävän, että kansamme suuri enemmistö joka tapauksessa elää hyvinvoinnin keskellä, mutta tämäkään ei pidä paikkaansa. Heikosti toimeen tulevia on noin 70 prosenttia kaikista tulonsaajista, ainakin mikäli verotilastoon on uskomista. Sen mukaan vuonna 1963 oli juuri tämä prosenttimäärä sellaisia tulonsaajia, joilla oli alle 6000 markan vuositulot, mikä merkitsee korkeintaan 500 markan kuukausipalkkaa.
Kaipa Salmela-Järvinen vuosikymmeniä sosiaalisiin kysymyksiin perehtyeenä ammattipoliitikkona tiesi mistä puhui. En itse vielä 1960-luvulla ns. tietoisena yksilönä tällaisia asioita seurannut, mutta mahdollisesti kyseessä oli poleeminen kommentti Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1967 ilmestynyttä professori Jouko Siiven teosta vastaan. Siiven näkemys paljastuu jo hänen kirjansa nimestä: Ryysyrannasta hyvinvointivaltioon.
Suomalaisten pääosan nykyisenkin köyhyyden ja rikkauden voinee katsoa olleen todellisuutta myöskin esim. vuonna 1960, aina on toisia joihin verrata ja luultavasti tulevaisuudessakin on näin. Vuonna 1960 olin kesätöissä Helsingin kaupungin Rakennusviraston Puisto-osaton tuhopolttojaostolla, poltimme risuja H:gin metsistä. Tyttöjä ja poikia oli yhtä paljon ja muistan erään kaverin alkaneen jostain syystä puhua piin yleisyydestä ja tytöt nimittivät tuon kaverin pii-leväksi kyvyksi. Kehitysavusta emme puhuneet ja palkka oli vähän yli markan tunnilta, mutta emme katsoneet olevamme
`ryysyrantalaisia´.
Etsiskelin tietoja Suomen kehitysavusta, 1957 näytetään annetun jotain apua Intiaan ja ensimmäinen budjetoitu kehitysapumääräraha on ollut 1961.
Kehitysaputoimisto on perustettu 1965 ja 1968 kehitysapua on alettu antaa Tansaniaan.
Suomen osalta kehitysavun voinee katsoa alkaneen 1960-luvulta ja "Suomi kehitysmaana"- tarkastelu ja -vertailu on aloitettu joskus myöhemmin?

OECD-maat antoivat kehitysapua vuonna 2013 134 miljardia $:a, josta USA:n osuus 30 milj., mutta mitähän tuolla annetulla kehitysavulla on saavutettu esim. verrattuna Kiinan Afrikkaan antamaan kehitysapuun? Epäilen, ettei useimmista Afrikan maistakaan tule koskaan "hyvinvointivaltioita" pohjoismaisessa mielessä väestöräjähdyksen johdosta, mutta millainenkohan on "rikas-köyhä-käsite" Afrikan maissa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä?

Veikko Palvo