Sivu 1/2

Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 23.11.16 18:50
Kirjoittaja Tapio Onnela
Teemu Keskisarja arvio Inkeri Koskisen teosta Villi Suomen historia. Välimeren Väinämöisistä Äijäkupittaan pyramideihin. (Tammi 2015) uudessa Tieteessä tapahtuu lehdessä: Teemu Keskisarja, Villi vai kesy historia? (Tieteessä tapahtuu Vol 34, Nro 6 (2016)

Arviossaan Keskisarja käsitteli mm. kansallismielisyyttä ja piti "kaikkien villeimpänä" YYA-ajan historiankirjoitusta:
Koskinen metsästää eri tavoilla kansallismielisiä villiintyjiä, mutta ei tunnu huomaavan kaikkein villeintä historiankirjoitusta. Vain yhdellä aikakaudella suomalaiset akateemiset historioitsijat ovat vastoin sekä tietojaan että vakaumustaan joutuneet kirjoittamaan hömppää. Se tapahtui vieläpä sankoin tutkijajoukoin ja monenlaiselle lukijakunnalle. Tämä villeys ei johtunut kansallismielisyydestä vaan päinvastoin.
Ystävyyden, yhteistyön ja avun annon ansiosta puhkesi näennäishistoria kukoistukseensa. Todellakin, monta kymmentä vuotta akateemiset järki-ihmiset todistelivat Suomea osasyylliseksi talvisotaan! Niin ikään relevantti väittelynaihe oli olevinaan, että Suomi kenties olisi voinut välttää maailmansodan toisin kuin Saksan ja Neuvostoliiton kaikki muut naapurit. Leningradin turvallisuudesta tuli talvisodan taustan avainkysymys täysin villein perustein. Johtuiko siitä myös Liettuan, Itä-Puolan, Bessarabian ja Sahalinin saaren valtaus? Ja mitä ihmeen turvallisuutta Neuvostoliitto talvisodalla sai kesän 1941 salamasodan valossa? Monikaan suomalainen historioitsija ei voinut 1970-luvulla tokaista, että sodissa yleensä vahvempi haluaa valloittaa heikomman, eikä niihin tarvita sen hienompia ”geopoliittisia” intressejä.

Koskinen uhraa paljon ruutia internetistä löytyviin kansallismielisiin höpöjuttuihin. Ehkä turhaan. On vaikea sanoa, ottaako jonkin varavaltuutetun blogia joku tosissaan, tai todistaako se edes minkään ryhmän ajatusmaailmasta. Internetin käyttäminen julkaisukanavana vihjaa ainakin siihen, että kukaan ei ole viitsinyt hioa kyseistä tekstiä painokelpoiseksi eikä varsinkaan kustantaa sitä.

Kansallismielisyyden ylivalta on taatusti takanapäin humanismista. Väinämöisen retkistä antiikin Välimerelle ei ole enää pelkoa. Villeyttä löytyisi 2010-luvulla kenties enemmän toisesta suunnasta.

Onkohan ”kansallisesta” tulossa diminutiivi tai melkein kirosana? Eri alojen tutkijat hokevat mielellään haastatteluissa, että suomalainen ”idendideeddi” on keinotekoista, ammoisen politiikan tarpeisiin vääristeltyä. Niin. Kaikki tässä maailmassa on keinotekoista, keinoilla tehtyä. Olisi yllättävää, jos osa historioitsijoista ei korostaisi suomalaiskansallisuuden suurenmoisuutta. Kyllähän Suomi kehittyi uskomattomana menestystarinana fennomanian läpimurron jälkeiset sata vuotta taikka pidempäänkin. Mitään Impivaaraa ei liene kielteisessä mielessä ollut olemassakaan, jos jo Aleksis Kivi sai kaikki tarvitsemansa maailmankulttuurin vaikutteet.
* Inkeri Koskisen teoksen arvostelu Agricolan arvostelujulkaisussa:
Merja Leppälahti: Villejä väitteitä, kummia tulkintoja (6.11.2015)

* Teemu Keskisarja, Villi vai kesy historia? (Tieteessä tapahtuu Vol 34, Nro 6 (2016)

-

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 24.11.16 09:38
Kirjoittaja historioija
Tapio Onnela kirjoitti:---Arviossaan Keskisarja käsitteli mm. kansallismielisyyttä ja piti "kaikkien villeimpänä" YYA-ajan historiankirjoitusta:
Koskinen metsästää eri tavoilla kansallismielisiä villiintyjiä, mutta ei tunnu huomaavan kaikkein villeintä historiankirjoitusta. ---
-
Tuossa lainauksessa kyllä puhutaan "kaikkein villeimmästä", joka on eri asia kuin "kaikkien villein".

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 24.11.16 10:08
Kirjoittaja Lemmi
Tapio Onnela kirjoitti:Arviossaan Keskisarja käsitteli mm. kansallismielisyyttä ja piti "kaikkien villeimpänä" YYA-ajan historiankirjoitusta:
Tapion kirjoituksen mukaan kaikkein villeintä kansallismielistä historiankirjoitusta olisi ollut YYA-aikana.

Luulen ettei Keskisarja pidä YYA-ajan historiankirjoitusta kansallismielisyydeltään kaikkein villeinpänä. Ajan historiankirjoitus oli hänestä villeintä, mutta ei kansallismielisyydestä.

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 24.11.16 10:39
Kirjoittaja skrjabin
Harvoinpa näkee pilkkua viilattavan yhtä ansiokkaasti.

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 25.11.16 08:34
Kirjoittaja nylander
Kemppinen otti asian puheeksi blogissaan 24.11.2016:
Silmään sattui tuore kirja-arvostelu, jossa Teemu Keskisarja sanoo jokseenkin raskaasti suomalaisesta historiantutkimuksesta Kekkosen voiman päivinä. Suomi oli suomalaisten tutkijoiden mielestä aloittanut talvisodan – ellei hyökännytkin – tai tehnyt sodan Neuvostoliitolle välttämättömäksi, ja niin edelleen. Keskisarjan mukaan tiedettä ajatellen suoritus oli surkea.

Tätä sanotaan itsesensuuriksi. Arvio on mielestäni oikea
Blogin tavanomaiseen kommenttiosuuteen ilmestyi sitten mm. seuraava viesti viesti:
Kyllä tuo tuomio suomalaisesta historiantutkimuksesta on jyrkkä ja väärässä, perusteeton heitto. Eipä tule mieleen ainuttakaan vakavasti otettavaa tutkimusta tai yleisesitystä jossa olisi tehty noin kuin Teemu lonkalta laukaisee, ilman ainuttakaan esimerkkiä . - - Yst. Markku kuisma
Oletan, että kommentoija on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma.

Olisimmeko siis suomalaisessa historiapuheessakin siirtymässä siihen viime aikoina useinmainittuun "totuuden jälkeiseen aikaan"? Jos oman kantansa saa tällaisessa asiassa ilmaista, niin yhtenä loistavana poikkeuksena on ollut juuri professori Markku Kuisma, jonka viime vuosien kirjojakin on ollut ilo lukea.

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 25.11.16 10:15
Kirjoittaja Emma-Liisa
nylander kirjoitti:Kemppinen otti asian puheeksi blogissaan 24.11.2016:
Silmään sattui tuore kirja-arvostelu, jossa Teemu Keskisarja sanoo jokseenkin raskaasti suomalaisesta historiantutkimuksesta Kekkosen voiman päivinä. Suomi oli suomalaisten tutkijoiden mielestä aloittanut talvisodan – ellei hyökännytkin – tai tehnyt sodan Neuvostoliitolle välttämättömäksi, ja niin edelleen. Keskisarjan mukaan tiedettä ajatellen suoritus oli surkea.

Tätä sanotaan itsesensuuriksi. Arvio on mielestäni oikea
Blogin tavanomaiseen kommenttiosuuteen ilmestyi sitten mm. seuraava viesti viesti:
Kyllä tuo tuomio suomalaisesta historiantutkimuksesta on jyrkkä ja väärässä, perusteeton heitto. Eipä tule mieleen ainuttakaan vakavasti otettavaa tutkimusta tai yleisesitystä jossa olisi tehty noin kuin Teemu lonkalta laukaisee, ilman ainuttakaan esimerkkiä . - - Yst. Markku kuisma
Oletan, että kommentoija on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma.

Olisimmeko siis suomalaisessa historiapuheessakin siirtymässä siihen viime aikoina useinmainittuun "totuuden jälkeiseen aikaan"? Jos oman kantansa saa tällaisessa asiassa ilmaista, niin yhtenä loistavana poikkeuksena on ollut juuri professori Markku Kuisma, jonka viime vuosien kirjojakin on ollut ilo lukea.
Olen samaa mieltä Kuisman kanssa. Poikkeuksia oli, mutta suurimmaksi osaksi ko. käsityksiä edustivat eräät poliitikot eivätkä hekään kaikki.

Keijo Korhonen kirjoitti NL:n ulkopolitiikasta silloisten lähteiden perusteella Naapurit vastoin tahtoaan ja Turvallisuuden pettäessä mutta ei hänkään hyväksynyt NL:n omaa tulkintaa. Se tulee kiinnostavasti ilmi Marko Tapion TV-sarja Sodan ja rauhan miehet yhteydessä, josta Korhonen on kertonut muistelmissaan Sattumakorpraali (1999) näin:

Matti Tapio tuli tapaamaan Korhosta 1975, jolloin tämä oli Helsingin yliopiston poliittisen historian professori. Tapio pyysi perustietoja Suomen ulkopolitiikasta 1939-44 ja halusi haastatella Korhosta talvisodan taustan selvittämiseksi suunnittelemaansa ohjelma varten. Korhonen sai Tapiosta sinänsä myönteisen vaikutelman: mies näytti olevan tosissaan. Toisaalta Tapio näytti olevan ”lähellä ajan muotiradikaaleja, joilla oli jo valmis kuva talvisodasta ja varsinkin jatkosodasta Suomen johtajien ylenmääräisen tyhmyyden seurauksena”. Korhonen kuitenkin antoi Tapiolle listan poliittisen historian approbaturin teoksista. Korhosella ei ollut Tapion suhteen suuria odotuksia, mutta hän myöntää erehtyneensä: Tapio palasi muutaman kuukauden kuluttua muuttuneena miehenä. Hän oli hankkinut lukemalla perustiedot, joita hänellä ei siis aluksi ollut. Tapion yleiskuva ei enää suuremmin poikennut Korhosen näkemyksestä, ja oli kaukana ”muotiradikaalien” mielipiteistä, joten Korhonen suostui haastateltavaksi.

Kemppinen kirjoittaa blogissaan myös:
Mutta on totta, ettei Neuvostoliiton historiaa olisi 1963-1984 olisi voitu Suomessa kirjoittaa eikä julkaista sellaisella tavalla, joka ei nyt hävettäisi. Tarkoitan tosiasioiden pimittämistä enkä pelkästään painotuksia.
Ei kai kukaan aiheesta suuremmin kirjoittanutkaan. Mutta luennot aiheesta olivat ihan ok. Ja tenttikirjana oli puolalaistaustaisen amerikkalaisen teos.

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 25.11.16 11:34
Kirjoittaja Tapio Onnela
skrjabin kirjoitti:Harvoinpa näkee pilkkua viilattavan yhtä ansiokkaasti.
Tämä on varsin ymmärrettävää kun ei ole mitään asiallista sanottavaa itse aiheesta.

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 29.11.16 16:11
Kirjoittaja I Palvo
Tapio Onnela kirjoitti:
Arviossaan Keskisarja käsitteli mm. kansallismielisyyttä ja piti "kaikkien villeimpänä" YYA-ajan historiankirjoitusta:

* Teemu Keskisarja, Villi vai kesy historia? (Tieteessä tapahtuu Vol 34, Nro 6 (2016)

-
Teemu Keskisarja kirjoittaa: "Itä-Karjalan valtaamisen oikeuttaminen ei rikkonut aikalaisten mielestä mitään "tieteellistä" periaatetta. Ehkä Suomen ja itä-Karjalan yhteistä historiaa ei pysty ampumaan alas edes 2010-luvulta käsin"?
Ja
"Olivatko laulumaat sitten itsenäisiä valtiollisen historiansa ja kalevalaisen taruston valossa"?

"Neuvosto-Karjalan kansannoususta ovat puhuneet tapahtumiin osallistuneet suomalaiset ja kansallinen historiankirjoitus", kirj. Matti Lackman Tiede ja ase 17. 1998 Punasissit suksilla ja "Ei ole kuitenkaan selvitetty, mikä oli suomalaisten osuus kapinoinnin aloittamisessa". "Karjalan piirin sotajoukkojen komentaja A.Sedjukin esitti v. 1937 vastustajalla olleen n. 4000 miestä aseissa: "Arkangelin rykmentti" ja karjalainen metsäsissirykmentti". Noin 2000 miestä näistä oli Sedjukinin mukaan hiihtäjiä". Neuvostojärjestelmän näkökulmasta katsottuna kyseessä oli kapina ja kansannousu alkoi hankalaan aikaan, Bessarabiassa ja Ukrainassa kahakoitiin, Buharassa ja Siperiassa taisteltiin ja nyt alkoivat levottomuudet E.Gyllingin Työkansan kommuunissa.

Neuvostojärjestelmä 1920-luvun alussa ja myöhempi neuvostohistoriankirjoituskin ovat puhuneet "bandiittikapinasta", jonka mukaan itäkarjalaiset "kulakit" manipuloitiin Suomesta käsin nousemaan neuvostojärjestelmää vastaan. Hanketta sanottiin tukeneen voimakkaasti mm. suomalaisten puutavarakapitalistien, joiden silmissä siinsivät Itä-Karjalan metsät ja muut luonnonrikkaudet. Kaiken taustalla nähtiin vielä lännen kapitalistimaat.

SKP Moskovassa järjesti kansannousun/kapinan aikaan myös Läskikapinan Suomen puolella: Pohjois-Suomi nähtiin potentiaalisena vallankumouksen aloituspaikkana vuodesta 1918 lähtien ja SKP:n aikomuksena oli järjestää jonkionlainen kansannousu tukeutuneena alueen punaisille myötämieliseen väestöön, tukkityömaiden entisiin punakaartilaisiin ja Muurmannin legionalaisiin.
Aseiden kuljetus alueelle oli aloitettu ja toimintaa johti Juuso Matero, oikealta nimeltään Frans Johan Myyryläinen, joka tunnettiin myös Jahvetti Moilasena.
Suomen puolen kansannoususta ei tullut mitään ja Myyryläinen vetäytyi N-Venäjälle ja ammuttiin Stalinin puhdistuksissa 1938. Pietarin punakoulun punasissit ansioituivat 1921-1922 Itä-Karjalan kapinan/kansannousun kukistamisessa Toivo Antikaisen johdolla.

Mutta 1944 syksyllä SKP perustettiin Suomessakin skdl:n nimellä ja tuo neuvostohistoriankirjoituksen Itä-Karjalan "bandiittikapina" 1921-1922 käsite taisi vasta tuosta alkaen tulla Suomessakin esille ja Aunuksen 1919 retkestäkin tuli "rosvoretki"?
Itäkarjalaiset eivät ainakaan olleet slaaveja ja olisikohan aunuslaisten ja vienalaisten historiallinen, maantieteellinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus Neuvostoliittoon tullut sekin Suomessa esille vasta syksyn 1944 jälkeen ja yleinen aikalaiskäsitys vielä samaan aikaan on ollut täysin toisenlainen?
Kalevalan laulumaat muuttuivat Neuvostoliiton Otto Ville Kuusisen neuvostotasavallaksi?

Veikko Palvo

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 29.11.16 22:29
Kirjoittaja Emma-Liisa
I Palvo kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:
Arviossaan Keskisarja käsitteli mm. kansallismielisyyttä ja piti "kaikkien villeimpänä" YYA-ajan historiankirjoitusta:

* Teemu Keskisarja, Villi vai kesy historia? (Tieteessä tapahtuu Vol 34, Nro 6 (2016)

-
Teemu Keskisarja kirjoittaa: "Itä-Karjalan valtaamisen oikeuttaminen ei rikkonut aikalaisten mielestä mitään "tieteellistä" periaatetta. Ehkä Suomen ja itä-Karjalan yhteistä historiaa ei pysty ampumaan alas edes 2010-luvulta käsin"?
Se "yhteinen historia" oli sitä, että katoliset/luterilaiset "ruotsit" ja ortodoksiset "ryssät" sotivat vuosisatoja toisiaan vastaan.

Sitten keksittiin kansallisuusaate, jonka mukaan kieli on ratkaiseva identiteettitekijä. Vaikka aikalaiset uskoivat siihen, niin riittänee että ymmärrämme heitä, meidän ei itse tarvitse uskoa siihen.

Itse asiassa myös suomalaisten punaisten kausi Neuvosto-Karjalassa oli melkoista kulttuurista imperialismia.

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 30.11.16 11:43
Kirjoittaja I Palvo
Emma-Liisa kirjoitti:
Se "yhteinen historia" oli sitä, että katoliset/luterilaiset "ruotsit" ja ortodoksiset "ryssät" sotivat vuosisatoja toisiaan vastaan.

Sitten keksittiin kansallisuusaate, jonka mukaan kieli on ratkaiseva identiteettitekijä. Vaikka aikalaiset uskoivat siihen, niin riittänee että ymmärrämme heitä, meidän ei itse tarvitse uskoa siihen.

Itse asiassa myös suomalaisten punaisten kausi Neuvosto-Karjalassa oli melkoista kulttuurista imperialismia.
Ruotseja vastaan sotineiden karjalaisten sanotaan paenneen pääosin mm. Tveriin 1600-luvulla, 80%:a lähti ja tilalle muutti "uusia karjalaisia" Savosta.
Raja-Karjalaan lienee ollut "paluumuuttoa" Aunuksen ja Vienan Karjalasta ja ehkäpä sinne on jääty lännempää lähdettyäkin, muuttoliikkeen Tveriinkin sanotaan tapahtuneen vaiheittaisesti.
Vienan Karjala ei koskaan ollut Ruotsin tai Suomen osana ja ehkäpä vienankarjalaisten kansallisuusaate on rajoittunut Uhtuan / Kalevalan suunnalle ja Uhtuan 1905 kansalaiskokouksellakin lienee ollut kalevalaiset juuret Suomen puolella, jossa on käyty laukkukauppaa ja jonne on muutettukin.

Karjalaisten kieliraja Novgorodin suuntaan on kulkenut Syväri, Vienanjoki-linjalla ja Pekka Peitsen jatkosodan aikana kirjoittama "kolmen kannaksen turvallinen raja" on osin lännempänä, mutta kyllähän Urho Kekkonenkin heimoaatteestaan sittemmin luopui Viron suunnallakin, virolaisten tuli olla neuvostovirolaisia ja maanpakolaisvirolaisiin Suomesta ei UKK:n mukaan saanut olla minkäänlaisia yhteyksiä.

Punapakolaisten kulttuuri-imperialismi Neuvosto-Karjalassa on ollut lähinnä Suomesta tulleiden punaisten autonomiaa, jollainen Tarton rauhanneuvotteluissa sovittiin. Suomalaisilla neuvottelijoilla Tartossa on ollut mielessään karjalaiset heimoveljet ja mm. Repolasta ja Porajärvestä on neuvoteltu ja N-Venäjä on juuri ennen Tarton neuvottelujen alkamista perustanut Työkansan kommuunin vahvistaakseen omaa valtaoikeuttaan Vienassa.
Kielitaistelu Neuvosto-Karjalassa on ollut venäjän ja suomenkielen välistä kamppailua ja paikalliset karjalaiset lienee pitkälti unohdettu, vaikka suomalaistamispolitiikkaa harjoitettiin karjalaistamisen varjolla ja nimellä. Ja neuvostopatriotismihan kamppailun voitti 1930-luvulla.

Historiankirjoituksesta T. Keskisarja kirj. mm. "Leningradin turvallisuudesta tulleen ( YYA-aikana ) Talvisodan taustan avainkysymyksen täysin villein perustein".
Stalinin "geopoliittiset intressit" 1939 nostettiin Suomessa legitiimeiksi turvallisuusintresseiksi, asiaa alettiin tarkastella NL:n näkökulmasta?

Veikko Palvo

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 30.11.16 19:26
Kirjoittaja Emma-Liisa
I Palvo kirjoitti: Historiankirjoituksesta T. Keskisarja kirj. mm. "Leningradin turvallisuudesta tulleen ( YYA-aikana ) Talvisodan taustan avainkysymyksen täysin villein perustein".
Stalinin "geopoliittiset intressit" 1939 nostettiin Suomessa legitiimeiksi turvallisuusintresseiksi, asiaa alettiin tarkastella NL:n näkökulmasta?
Ei ole sinänsä mitään väärää siinä, että ymmärtää myös vastapuolen näkökulman, ja yrittää löytää ratkaisun, jossa oma ja vastapuolen edut voidaan ottaa huomioon.

Stalinin motiivit saattoivat olla moninaiset, mutta nimenomaan turvallisuuspoliittinen puoli perustui ihan samoihin ajatuksiin kuin Venäjän hallitsijoiden Pietari Suuresta alkaen.

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 30.11.16 19:46
Kirjoittaja Emma-Liisa
Rikhard Sawka selostaa Taistelussa Ukrainasta Robert Jervisin teoriaa "turvallisuusdilemmasta":
maa parantaa omaa turvallisuuttaan tavalla, joka näyttää muille maille vääjäämättä pikemmin hyökkäykseltä kuin puolustukselta, jolloin nämä ryhtyvät puolestaan parantamaan omaa turvallisuuttaan ja niin edelleen.


Tämä sopii hyvin Suomen ja NL:n suhteisiin ennen talvisotaa ja välirauhan aikana, molemmin puolin.

Kansallismielisyydestä Sawka toteaa:
Kuten Taras Kuzio toteaa, kansalaisyhteiskunnan kehitys ja nationalismi eivät välttämättä sulje toisiaan pois, vaan ne voivat täydentää toisiaan. Tämä on pitkään ollut Michael Ignatieffin perusargumentti. Ignatieff erottaa liberaalin ja etnisyyteen perustuvan nationalismin ja esittää, että nationalismilla voi olla rakentava vaikutus. Nationalismi nimittäin yhdistää kansan, mikä helpottaa modernin valtion edustuksellisten instituutioiden luomista. Äärimuodoissaan nationalismi saattaa kuitenkin johtaa kollektiiviseen todellisuuspakoon, jolloin puheet jaloista tarkoitusperistä ja jonkin alkuperäisentiteetin nimissä tehdyistä uhrauksista aiheuttavat toisille kärsimyksiä ja romuttavat uskon kansalaisyhteiskuntaan.

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 01.12.16 09:39
Kirjoittaja Tapio Onnela
Ylen sivuilta löytyy Teemu Keskisarjan puheenvuoro lokakuulta: "Eläköön nationalismi"
Historioitsija syyttää nykyaikaa aatteettomuudesta - "Eläköön nationalismi!" (Yle, 19.10.2016)
Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä kansallisaatetta tutkitaan nykyään kuin syöpää. Hän uskoo, että jälkipolvet eivät nykymenoa hyvällä kats

– Suomalaisten ihmisarvo ja tasa-arvo on kansallisaatteen ansiota, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja Yle Ikkunalle. Hänen mukaansa fennomaanit kiihottivat kansan sortoa ja apatiaa vastaan.
Keskisarja näkee kansallisaatteen kulttuurin tärkeänä käyttövoimana. Aleksis Kiven luoma Impivaara ei ole takapajula, vaan Kivi yksinkertaisesti sekoitti kansainvälisen kirjallisuuden virtauksiin supisuomalaista "kovempaa kamaa". Omaa aikaamme hän syyttää aatteettomasta onanismista.
Kiinnostava väite tässä Keskisarjan puheenvuorossa oli mm kohta, jossa hän sanoi toisen maailmansodan johtuneen ylikansallisten imperiumien, kuten Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäyksestä, ei suinkaan nationalismista.

Hieman ristiriitaisesti Keskisarja sanoo Aleksisi Kiveä ”historiamme uutta luovimmaksi ihmiseksi”, samalla hän kuitenkin myöntää Kiven maailmankirjallisuudesta ottamat vaikutteet. Mitähän Keskisarja tässä nyt tarkoittaa, sitäkö, että Kivi oli ”puhtaasti” suomalainen kirjailija vai sitä, että hän oli yhteydessä eurooppalaiseen kulttuuriperintöön ja otti sieltä vaikutteita? Eikös kunnon nationalistin tulisi kieltää ja kiistää kaikki ulkopuolinen vaikutus?

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 01.12.16 22:29
Kirjoittaja Lemmi
Tapio Onnela kirjoitti:Hieman ristiriitaisesti Keskisarja sanoo Aleksisi Kiveä ”historiamme uutta luovimmaksi ihmiseksi”, samalla hän kuitenkin myöntää Kiven maailmankirjallisuudesta ottamat vaikutteet.
Luulen ettei siinä mitään ristiriitaa ole.

Re: Keskisarja kansallismielisyydestä ja YYA-ajasta historiankirjoituksessa

Lähetetty: 02.12.16 07:42
Kirjoittaja nylander
Tapio Onnela kirjoitti:Kiinnostava väite tässä Keskisarjan puheenvuorossa oli mm kohta, jossa hän sanoi toisen maailmansodan johtuneen ylikansallisten imperiumien, kuten Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäyksestä, ei suinkaan nationalismista
Minusta Keskisarjan väitteet ja kannanotot eivät ole pelkästään kiinnostavia vaan suorastaan hämmästyttäviä. Sinänsä ne kyllä ovat johdonmukaista jatkumoa hänen viime vuosien esiintymisilleen.

Voisi arvella, että kyseessä on mieskohtaisiin motiiveihin perustuva yksittäistapaus, ellei sitten ilmaus siitä, että akateemisessa maailmassakin yleisemminkin oltaisiin palaamassa "leiritulien aikakauteen".