Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

Lemmi kirjoitti:En ole mikään ruudinkeksijä ja ehkä juuri siitä syystä minulla on vaikeuksia hahmottaa vimmaa, johon kuuluu laskujeni mukaan 3 patsasta, joista yksi on puuseiväs.
Totta. Paitsi, että ajoitit kymmenillä vuosilla väärin muistomerkkien iän, myöskin laskutaidossasi on selvästi parantamisen varaa.

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 22:57

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

Tapio Onnela kirjoitti:
Lemmi kirjoitti:En ole mikään ruudinkeksijä ja ehkä juuri siitä syystä minulla on vaikeuksia hahmottaa vimmaa, johon kuuluu laskujeni mukaan 3 patsasta, joista yksi on puuseiväs.
Totta. Paitsi, että ajoitit kymmenillä vuosilla väärin muistomerkkien iän, myöskin laskutaidossasi on selvästi parantamisen varaa.
Hyvä että otit laskutaidon esille, koska sinulla eittämättä on mahtavan hyvä laskutaito ja taitoosi liittyen kysyin aiemmin oletko samaa mieltä kolmesta patsaasta, mutta kun et vastannut, luulin sinun laskevan vielä patsaiden lukumäärää. Mihin tulokseen olet laskuissasi tullut?

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

Lemmi kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti:
Lemmi kirjoitti:En ole mikään ruudinkeksijä ja ehkä juuri siitä syystä minulla on vaikeuksia hahmottaa vimmaa, johon kuuluu laskujeni mukaan 3 patsasta, joista yksi on puuseiväs.
Totta. Paitsi, että ajoitit kymmenillä vuosilla väärin muistomerkkien iän, myöskin laskutaidossasi on selvästi parantamisen varaa.
Hyvä että otit laskutaidon esille, koska sinulla eittämättä on mahtavan hyvä laskutaito ja taitoosi liittyen kysyin aiemmin oletko samaa mieltä kolmesta patsaasta, mutta kun et vastannut, luulin sinun laskevan vielä patsaiden lukumäärää. Mihin tulokseen olet laskuissasi tullut?
Vähintäänkin nyt on selvinnyt, että tarkoituksesi ei ole käydä asiallista keskustelua vaan häiritä sitä ja levittää väärää tietoa.

Laurenin ja Deutche Wellen selostama patsasvimma tai patsaskuume on ehkä jopa hieman vähättelevä luonnehdinta muistomerkkituotannosta ja laajamittaisesta operaatiosta käyttää historiaa hallitsevan eliitin vallasaolon turvaamiseksi. Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi nämä sotilaskunnian kaupunkeihin pystytetyt kymmenet muistomerkit vaativat oman teollisuuden haaransa sen verran isoista hankkeista näissä on ollut kyse. Tässä vielä kartta ja kuvia muutamista:
Ohessa kartta sotilaskunnian kaupungeista (Wikipedia)
Kuva
Tässä vain muutamia kuvallisia esimerkkejä:
Kuva
Wikipedia

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta

Tapio Onnela kirjoitti:Laurenin ja Deutche Wellen selostama patsasvimma tai patsaskuume on ehkä jopa hieman vähättelevä luonnehdinta muistomerkkituotannosta ja laajamittaisesta operaatiosta käyttää historiaa hallitsevan eliitin vallasaolon turvaamiseksi.
Anna-Leena Laurén käytti termiä patsasvimma, Deutche Wellen artikkeli luonnehtii Venäjän historiapolitiikaa ”patasaskuumeeksi” ja Venäjätutkija Marielle Wijermars puhuu ”historiahysteriasta”.

Marielle Wijermars: History Hysteria (June 23, 2015)
History is everywhere in Russia. And of late, history hasn’t just been political – that is a fact we’ve grown accustomed to by now. What is striking, is how the use of historical references in the public domain has become increasingly emotionally laden and, at times, outright absurd. A veritable “history hysteria” has been set loose. As Kirill Kobrin said in this recent podcast on The Power Vertical, in present-day Russia,

History is a sort of substitute for almost everything…For political life, for cultural life

If you’re interested in the topic, this podcast, that also features Andreas Umland, is definitely worth a listen. Stories exposing “what really happened” are featured extensively in the news and pop up in TV documentaries in even more spectacular versions. A recent one, in which it was claimed that the Soviet invasion in Czechoslovakia in 1968 actually protected the country from invasion by the West, was picked-up by media outlets worldwide.

Renowned historian Timothy Snyder recently stated in an interview that, in certain cases, “Russian propaganda is much more radical than Soviet propaganda was”:

What is special about Russia is the extent to which the central government tries to obtain a monopoly on historical knowledge, historical interpretation. The way in which they use the word ‘falsify’ — by which they mean anyone who says anything different from what they think today (because what they thought yesterday and what they’ll think tomorrow is probably going to be different). That makes Russia different.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Venäjän historiapolitiikka ja muistomerkit

Ville Ropponen kirjoittaa KU:ssa Gulagista:
Venäjällä keskusvalta ei juuri välitä muistella neuvostoterrorin uhreja, vaikka paikallistasolla asenteet vaihtelevatkin allergisesta suopeaan. Muistoa vaalivat lähinnä kansalaisjärjestöt ja ortodoksinen kirkko. Valtion suhtautuminen on hyvin ristiriitaista: joskus se auttaa ja antaa tukea joihin hankkeisiin, toisinaan taas häiritsee, sanovat kansalaisaktivistit. Lisäksi viime vuosina on Stalinia alettu valtion toimesta rehabilitoida.
***
Memorialin työ on jatkuvaa: joka päivä tulee yhteydenottoja venäläisiltä, jotka haluavat selvittää läheistensä kohtaloa tai kertoa kokemuksistaan. Memorial työskentelee sen eteen, että ne sorretut, joiden mainetta ei ole vielä palautettu, rehabilitoitaisiin. Esimerkiksi ulkomaiden kansalaisia ja eräitä vähemmistöryhmiä ei ole vieläkään rehabilitoitu, eikä kaikkia tuomittujen sukulaisia.

Saharovin keskus perkaa Gulagin muiston lisäksi Neuvostoliiton toisinajattelijaliikkeen historiaa. Keskuksen näyttelystä löytyy vaikkapa kuuluisan Metropol-almanakan (1979) kopio . Se sisältää kaunokirjallisia tekstejä, jotka eivät menneet sensuurista läpi.
Keskuksen rahoitus tulee useasta eri lähteestä, kuten EU:n komissiolta. Aiemmin Venäjän valtio tuki yksittäisiä hankkeita, mutta ei enää.

– Nyt meitä uhkaa määritteleminen ”ulkomaiseksi agentiksi”, sanoo keskuksen työntekijä Polina Filippova.

Ympäri Venäjää on nykyään koko joukko kotiseutumuseoita, joissa käsitellään myös Gulagia. Esimerkiksi Vienanmeren–Itämeren kanavan seudun paikallismuseoissa kerrotaan kanavan rakentamisesta ja uhreistakin. Monet museot ovat kansalaisjärjestöjen perustamia. Valtio on viime aikoina ottanut haltuunsa useita museoita, kuten Permin lähellä olevan Gulag-museon ja Siperian Kemerovossa sijaitsevan museon; museot on muutettu käsittelemään yleensä rangaistusjärjestelmää, eikä Gulagia enää mainita.

– Yhä laajalle on levinnyt käsitys, että Gulag kannatti ja se oli hinta, joka maan modernisoinnista oli maksettava. Hallitus ei kiistä käsitystä, vaan tavallaan hiljaisesti tukee sitä, sanoo keskuksen työntekijä Natalia Konradova.
Gulag mahdollinen kaikkialla

Samankaltaisilla linjoilla on myös valtiollisen Gulag-museon johtaja Konstantin Andrejev.

– Monella venäläisellä on yhä käsitys, että Gulagissa istui pääosin rikollisia tai ainakin syyllisiä ihmisiä.
Gulag-museo koettaa muuttaa käsitystä. Museo on perustettu jo 2001, mutta aluksi se oli hyvin pieni. Pari vuotta sitten museo sai lisää rahoitusta Kulttuuriministeriöltä ja muutti isompaan rakennukseen. Nyt kahdessa kerroksessa esitellään Gulagin leirioloja ja terroria. Näytteillä on suuren terrorin aikaisia ”tappolistoja”, joita neuvostojohtajien allekirjoitukset koristavat, ja propagandajulisteita, joissa kehotetaan liiskaamaan ”viholliset”
***
Šilovan mielestä suuri terrori on ylikorostunut historiankirjoituksessa. Näin on siksi, että puhdistukset kohdistuivat silloin johtoryhmiin ja teloituksia oli ennätyspaljon. Ja kuitenkin pakkokollektivisaation tai maailmansodan vuosien terrori vaati enemmän uhreja. Vainot jatkuivat koko ajan vuodesta 1917 Stalinin kuolemaan 1953, ja sen jälkeenkin, vain niiden intensiteetti vaihteli. Ville Ropponen: Gulagissa, stalinismin pääkallonpaikalla (Kansa Uutiset, 14.1.2017

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Venäjän historiapolitiikka ja muistomerkit

Venäjän hisotriapolitiikka saa yhä kiinnostavampia piirteitä. Pelkät staattiset, paikallaan olevat muistomerkit eivät enää riitä, ideaalia on jos niiden kautta voi myös aktivisesti toimintaan (esim. tässä tapauksessa sodan simulointiin)
Lasten militarisointi on saavuttanut uuden vaiheen Venäjällä:

Heikki Aittokoski: Venäjän puolustusministeri lupasi: Moskovan lapset pääsevät pian hyökkäilemään Berliinin valtiopäivätalon kopioon(HS, 23.2.2017)
Venäjän puolustusministeriö rakennuttaa kasvatuksellisiin tarpeisiin Berliinin Reichstagin eli valtiopäivätalon jäljennöksen, kertoi brittilehti Guardian keskiviikkona.

Reichstag-kopio nousee Moskovan laitamille isänmaalliseen teemapuistoon. Hankkeesta ilmoitti puolustusministeri Sergei Šoigu Venäjän duuman istunnossa.
”Rakennamme Reichstagin Isänmaa-puistoon”, Šoigu sanoi. ”Emme kokonaisena, mutta kuitenkin. Sitten poikamme nuorisoarmeijassa voivat hyökätä oikeaan rakennukseen, eivätkä mihin tahansa vanhaan kohteeseen.”
Nuorisoarmeija eli Junarmija-liike on viime kesänä perustettu järjestö, joka valmentaa lapsia armeijaan. HS kertoi nuorisoliikkeen toiminnasta tammikuussa.

Nuorisoarmeijaan kuuluu kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Nuorimmat ovat kahdeksanvuotiaita.
Aiemmin HS:ssa:
Venäjä valmentaa jopa 8-vuotiaita armeijaan – Ase-esittelyjä, sotahistoriaa ja nuorten vakoilijoiden klubi (HS, 13.1.2017)

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Vaarallinen yhdistelmä: monumentit ja historiantulkinnat

Venäläislehti väittää, että suomalaiset tiedustelijat ampuivat Putinin mummon:
Kylien vieressä sijaitsee kuuluisa Zavidovon puistoalue, jossa on yksi Venäjän presidentin käytössä olevista huviloista, joten siinä mielessä Putin on päässyt nyt presidenttinä palaamaan takaisin sukunsa juurille.

RG:n jutun kummallisin väite sisältyy tarinaan Jelizaveta Shelomovasta, joka oli Putinin julkisen sukupuun mukaan presidentin mummo eli siis Maria Putinan (os. Shelomova) äiti.

Jelizaveta Shelomovasta on tähän mennessä kerrottu useissa muissa venäläisissä lähteissä tieto, jonka mukaan hän kuoli saksalaisjoukkojen luodista. Joissakin lähteissä hänen kuolinpäiväkseen mainitaan 13. lokakuuta 1941, mutta toisten tietojen mukaan oikea päivämäärä olisi sittenkin 13. marraskuuta 1941.

Hyväsydämisen Jelizavetan on kerrottu vieneen Pominovon kylän lähellä asemissa olleille neuvostosotilaille keitettyjä perunoita, kun saksalaisten luoti oli osunut häntä vatsaan. Monissa lähteissä puhutaan kaiken lisäksi harhaluodista, mutta joissakin viitataan hänen tahalliseen surmaamiseensa.

Venäjän hallituksen lehden tuoreessa jutussa tapahtumista annetaan kuitenkin aivan toisenlainen mielikuva.

RG:n jutussa kerrotaan, kuinka Jelizaveta Shelomova kantoi neuvostosotilaille paitsi keitettyjä perunoita niin myös lääkkeitä ja sidetarvikkeita. Artikkelin mukaan Pominovon kylän olivat kuitenkin vuonna 1941 miehittäneet suomalaiset.

– Vuonna 1941 fasistit valtasivat Pominovon. Ei pitkäksi aikaa, vain pariksi kuukaudeksi. Meidän poteromme olivat lähistöllä. Mutta kylään olivat asettuneet suomalaiset. Jelizaveta kantoi meidän asemiimme kuumia perunoita ja sideharsoa, ruokki ja lääkitsi Puna-armeijan sotilaita, RG:n toimittaja Juri Snegirev kuvailee jutussa.

– Suomalaiset tiedustelijat saivat (tämän) selville ja varoittivat Jelizavetaa ankarasti: ”Jos vielä kerran näemme sinut puna-armeijalaisten luona niin pum-pam! Ammumme!” Snegirev jatkaa eläytyvää kuvailua reportaasissaan.

Artikkelin mukaan Jelizaveta ei kuitenkaan totellut suomalaisten tiedustelijoiden varoitusta, vaan hän meni jälleen kerran auttamaan puna-armeijalaisia.

– Hänellä oli hyvä sydän. Ja luonne… Hän ei ajatellut itseään. Fasistien luoti iskeytyi hänen selkäänsä, Snegirev kirjoittaa ja siirtyy sitten kuvailemaan Jelizavetan hautaa.

Snegirevin jutussa erikoista on se, että aiempien Venäjän median julkaisemien Jelizaveta-tarinoiden kanssa siinä täsmäävät vain hänen kuolinvuotensa ja kertomus keitettyjen perunoiden viennistä rintamalle. Jopa Jelizavetan sukulaisuus Putiniin on kerrottu käyttäen termiä ”dvojurodnaja babushka”, mikä viittaa pikemminkin mummon siskoon.

Aiemmissa lähteissä esiintynyt tulkinta ”harhaluodista vatsaan” on muuttunut nyt jutussa hyvin selkeäksi vihjaukseksi siitä, että fasistit ampuivat Jelizavetaa tarkoituksella selkään. Ja vaikka ampujiksi ei suoranaisesti väitetä suomalaisia, niin tämä mielleyhtymä syntyy sen vuoksi, että suomalaisten tiedustelijoiden kerrotaan uhanneen Jelizavetaa ensin ampumisella - jonka jälkeen luoti jo osuikin häntä selkään.


https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005408702.html

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”