Sivu 1/1

Vahvan markan politiikan hyödyt?

Lähetetty: 16.07.17 11:04
Kirjoittaja Derkku
Tämän päivän HS:n pääkirjoituksessa pohdiskeltiin sitä, miten nälkävuosia ei Suomessa muistella ja nähdäkseni oikean suuntaisesti arvioidaan tämän liittyvän Snellmanin palvontaan sekä suuren kansallisen kehityskertomuksen luontiin, mihin ei kuulu tuolloisen suomalaiseliitin kylmä suhtautuminen kansan kärsimyksiin.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005292559.html

Mielenkiintoisena huomiona kirjoituksessa on vahvan markan politiikka ja markan arvon vaaliminen yhtenä syynä katastrofiin. Onko itse asiassa markan historian aikana tilannetta jossa vahvan markan palvonnasta olisi ollut hyötyä? Ongelmista mieleeni tulee ainakin pula-ajan pitkittyminen kultakantaan hirttäytymisessä, lainakielteisyys 1930-luvun lopulla liittyen varustautumiseen, 1950-1960 -luvun finanssipaniikki joka hidasti teollistumista, 1990-luvun lama tunnettuine seurauksineen ja viimeisimpänä, joskin jälkiperillisenä, Suomen päätös liittyä euroon ja tästä johtunut talouslaman pitkittyminen.

Luonnollisesti edellä olevat esimerkit ovat jälkiviisautta. Kuitenkin, ne edustavat pitkällistä pään hakkaamista seinään. Kuka on hyötynyt uskosta vakaaseen valuuttaan, jonka perillinen Suomen euroratkaisukin on? Onko kyse kameralistisesta talousperinteestä joka on jatkunut institutionaalisesti yli 150 vuoden ajan? Tietoisesta halusta suojella varakkaimpien omaisuutta? Uskosta vahvan markan avusta kehittää kotimaisia pääomia?

Re: Vahvan markan politiikan hyödyt?

Lähetetty: 16.07.17 12:20
Kirjoittaja jsn
Kysymystä voisi koettaa lähestyä myös toista kautta, syvien inflaatioiden päättäjiin aiheuttamien traumojen kautta.

Re: Vahvan markan politiikan hyödyt?

Lähetetty: 19.07.17 11:04
Kirjoittaja I Palvo
jsn kirjoitti:Kysymystä voisi koettaa lähestyä myös toista kautta, syvien inflaatioiden päättäjiin aiheuttamien traumojen kautta.
Inflaatio ja devalvaatiokierteestä pääsemisestä lienee ollut 1980-luvun puolivälissä laaja yhteisymmärrys ay-liikkeen, työnantajien, maatalousväen, kaupan ja valtion kesken, sos.dem-hallitukset olivat saaneet ay-väenkin suosiolliseksi vahvan markan politiikalle, josta tuli `pyhä periaate`, http://www.askokorpela.fi/kansanta/perm ... 981125.jpg mutta vahvan markan politiikka johti lopulta noin 40%:n devalvoitumiseen.

Inflaatio- ja devalvaatio-odotukset taisivat olla syvälle kansantalouden toimijoihin juurtunutta, ay-liikkeelle, työnantajille, maataloustuottajille, kaupalle ja valtiovallalle? Vientihinnat laskivat ajoittain ja palkoilla oli taipumus ottaa kiinni menetetyt ansiot ja nousta liikaakin uutta devalvaatiota odotellessa?

Mk sidottiin 1951 $:iin, 90% Suomen viennistä tuli metsätaloudesta ja "lankkusilta" yhdisti Suomen länteen. Idänkaupassa NL:n maksutuote, öljy, hinnoiteltiin sekin dollareissa. Ja $-sidonnaisuudella kaiketi haluttiin vakauttaa rahaoloja ja pääministeri Urho Kekkonen esitti 1952 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1 investointipolitiikkansa sotakorvausten tultua maksetuiksi. UKK esitti, että säästämällä syntyneillä varoilla luotaisiin valtionyhtiöitä, mm. Neste Oy ja Rautaruukki perustettiin ja Valco taisi lopettaa tuon suuntauksen?
Hintoja ja palkkoja säädellyt sota-ajan valtalaki kumottiin v. 1956 ja järjestettiin yleislakko.
Rahalailla 1962 markan arvosta leikattiin kaksi nollaa pois.

Mutta ensimmäinen suuri 28,1%:n devalvaatio oli 1957, ulkomaanvaluutat kallistuivat 39%. Ja seuraava suuri devalvaatio oli 1967 23,8% ja valuutat kallistuivat 31,2%. €uroon liittymisen jälkeen on mennyt jo parikymmentä vuotta ilman devalvaatiota, silloin "vanhaan hyvään" aikaan olisi oletettavasti jo devalvoitu, ehkä pariinkin kertaan, mutta nyt on yritettävä selviytyä sisäisellä devalvaatiolla.

Valtion velasta 1859 - 2015 http://www.rahamuseo.fi/vaihtuvat_naytt ... tn-arvosta BKT:stä.
Palkkojen sanotaan `vanhaan tyyliin´ nousseen, mutta sisäistä devalvaatiota ei taida ollakaan helppoa toteuttaa?

Devalvaatiollakin oli poliittista kannatusta vakaan markan politiikan kaudella ja myöhemmin vakaan markan politiikan ajajat on monissa kirjoituksissa täysin lytätty asiaa ja taloutta tuntemattomina ja epäpätevinä.

Mutta eikö pyrkimys talousvakauteen, "vahva markka", ole oikeastaan osoittautunut Suomelle oikeaksi talouspolitiikaksi vakaan valuutan, €uron aikakaudella?

Veikko Palvo