Sivu 2/3

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 21.01.20 15:35
Kirjoittaja Veikko I Palvo
kahannin kirjoitti:
19.01.20 11:21
Hyökkäys on paras puolustus. Sen vuoksi kaikkien maiden pääesikunnilla on myös hyökkäyssuunnitelmia. Niiden säilytysaika pääesikuntien pöytälaatikoissa voi olla useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. .
Yleisesti ottaen ei pidetä hyväksyttävänä käyttäytymisenä sitä, että johonkin tiettyyn valtioon hyökätään, jotta voitaisiin tuhota siellä pääesikunnan pöytälaatikoissa olevat hyökkäyssuunnitelmat.

[/quote]

Näkikö puna-armeija ja sen kehittäjät tulevan sodan kuvan "oikein"?
sot.prof. ev.ltn Petteri Lalu Maanpuolustuskorkeakoulu
http://sshs.fi/binary/file/-/id/3/fid/981/
Normandian maihinnousun aikaan samaan aikaan alkanut Operaatio Bagration kesäkuun alusta 1944 Varsovan porteille elokuussa päättyneenä ehkä edustaa myöhemmän kirjoitetunkin doktriinin mukaista hyökkäystä 2,5 miljoonan sotilaan voimin.

Hyökkäys Karjalan kannaksella alkoi sekin kesäkuun alussa 1944 edeten suunnilleen samoille linjoille kuin Talvisodassa: Viipuriin, Tali-Ihantalaan ja Vuosalmelle ja
Laatokan Karjalassa Sortavalan itäpuolelle. Talvisodassa Lemetin motteihin ja jatkosodassa Nietjärvelle.

Ohto Mannisen mukaan välirauhan aikana puna-armeijan hyökkäyssuunnitelma Suomeen hyväksyttiin 18.9.1940 ja sitä täsmennettiin marraskuussa 1940.
V. Molotov neuvotteli Hitlerin kanssa `Suomen kysymyksestä´ Berliinissä 12 - 14.11.1940, ja
puna-armeija järjesti ensimmäisen karttaharjoituksen hyökkäyksestä Suomeen maaliskuussa 1941.

Puna-armeijalla lienee ollut hyökkäyssuunnitelmia Suomeen "pöytälaatikoissaan" jo ennen Talvisotaakin?

Veikko Palvo

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 23.01.20 10:00
Kirjoittaja kahannin
Veikko I Palvo kirjoitti:
21.01.20 15:35
kahannin kirjoitti:
19.01.20 11:21
Hyökkäys on paras puolustus. Sen vuoksi kaikkien maiden pääesikunnilla on myös hyökkäyssuunnitelmia. Niiden säilytysaika pääesikuntien pöytälaatikoissa voi olla useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. .
Yleisesti ottaen ei pidetä hyväksyttävänä käyttäytymisenä sitä, että johonkin tiettyyn valtioon hyökätään, jotta voitaisiin tuhota siellä pääesikunnan pöytälaatikoissa olevat hyökkäyssuunnitelmat.
Näkikö puna-armeija ja sen kehittäjät tulevan sodan kuvan "oikein"?
sot.prof. ev.ltn Petteri Lalu Maanpuolustuskorkeakoulu
http://sshs.fi/binary/file/-/id/3/fid/981/
Normandian maihinnousun aikaan samaan aikaan alkanut Operaatio Bagration kesäkuun alusta 1944 Varsovan porteille elokuussa päättyneenä ehkä edustaa myöhemmän kirjoitetunkin doktriinin mukaista hyökkäystä 2,5 miljoonan sotilaan voimin.

Hyökkäys Karjalan kannaksella alkoi sekin kesäkuun alussa 1944 edeten suunnilleen samoille linjoille kuin Talvisodassa: Viipuriin, Tali-Ihantalaan ja Vuosalmelle ja
Laatokan Karjalassa Sortavalan itäpuolelle. Talvisodassa Lemetin motteihin ja jatkosodassa Nietjärvelle.

Ohto Mannisen mukaan välirauhan aikana puna-armeijan hyökkäyssuunnitelma Suomeen hyväksyttiin 18.9.1940 ja sitä täsmennettiin marraskuussa 1940.
V. Molotov neuvotteli Hitlerin kanssa `Suomen kysymyksestä´ Berliinissä 12 - 14.11.1940, ja
puna-armeija järjesti ensimmäisen karttaharjoituksen hyökkäyksestä Suomeen maaliskuussa 1941.

Puna-armeijalla lienee ollut hyökkäyssuunnitelmia Suomeen "pöytälaatikoissaan" jo ennen Talvisotaakin?

Veikko Palvo
[/quote]
Kausaliteetin eli syyn ja seurauksen aikajanan seuraaminen on historiallisten tapahtumien tutkimisessa ja tulkinnassa olennaisen tärkeää.
Suomen Pääesikunta laati huhtikuussa 1918 hyökkäyssuunnitelman itään. Tavoitteena oli luoda Suur-Suomi ja vallata Pietari. Suomi pyrki toteuttamaan suunnitelman aluksi Saksan kanssa. Mutta Saksa petti Suomen: Neuvotteli samaan aikaan myös Neuvosto-Venäjän kanssa. Siitä suuttuneena Suomi päätti lähteä hyökkäykseen yksin. Valloitti Neuvosto-Venäjältä lokakuussa 1918 Repolan ja tammikuussa 1919 Porajärven. Pietarin valtauksesta Suomen piti luopua, koska Englanti ja Ranska kieltäytyivät antamasta Mannerheimille rahoitusta.
Päätös ei kuitenkaan ollut itsestään selvä: Lokakuussa 1919 Suomen hallitus äänin 5 - 4 luopui hyökkäyksestä Pietariin.
Ko. aikana Neuvosto-Venäjällä joukot eivät hyökänneet Suomen. Eivätkä ne yrittäneet hyökkäyksillä ottaa takaisin edes Repolaa ja Porajärveä Suomelta.
Tarton rauhansopimuksen jälkeen 1920 Suomen hyökkäyssuunnitelmaa itään pyrittiin toteuttamaan matalalla profiililla: Lietsottiin Itä-Karjalassa sisäistä eripuraa vallitsevaa hallitusta vastaan. Se loppui, kun Suomi ja Neuvosto-Venäjä tekivät 1922 Rajarauhan.
Sen jälkeenkin hyökkäyssuunnitelmaa itään pidettiin Suomessa voimassa (kts. Matti Kosonen ja Pekka Tuomikoski: Suomen armeijan marssiopas Itä-Karjalaan 1938, Tammi 2016).
Talvisodassa 1939 Neuvostoliitto pyrki tuhoamaan tämän hyökkäyssuunnitelman. Neuvostoliiton yritys tuomittiin kansainvälisesti hyvin voimakkaasti. Se erotettiin Kansainliitosta.
Neuvostoliitto ei kuitenkaan pystynyt tuhoamaan Suomen hyökkäyssuunnitelmaa itään. Vuonna 1941 Suomi hyökkäsi. Tavoitteena oli luoda Suur-Suomi ja Saksan auttaminen Leningradin valtauksessa. Tällä kertaa Suomi ei jäänyt hyökkäysyrityksessä yksin, vaan uskollisena kumppanina oli Saksa.
Suomi ei kuitenkaan onnistunut tuhoamaan Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelmaa Suomea vastaan. Talvisodasta viisastuneena Neuvostoliitto tällä kertaa haki hyökkäykselleen kansainvälisen hyväksynnän: Teheranissa 1943 Churchill ja Roosevelt antoivatkin Stalinille luvan hyökätä. Kuitenkin sillä rajoituksella, että Neuvostoliiton tavoitteena tuli olla vain Suomen pakottaminen irtautumaan sodasta USA:n liittolaisia vastaan. Koko Suomea Neuvostoliiton ei saanut vallata.
Hyökkäys alkoi kesäkuussa 1944. Syyskuussa 1944 Suomi suostui irtautumaan sodasta USA:n liittolaisia vastaan.

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 23.01.20 23:27
Kirjoittaja Veikko I Palvo
kahannin kirjoitti:
23.01.20 10:00

Kausaliteetin eli syyn ja seurauksen aikajanan seuraaminen on historiallisten tapahtumien tutkimisessa ja tulkinnassa olennaisen tärkeää.
Tavoitteena oli luoda Suur-Suomi ja vallata Pietari.
Talvisodan ja jatkosodan jälkeen Suomessakin syksyllä 1944 perustetun ja lailliseksi tulleen kommunistipuolueen vaikutuksesta aiempi kareliaaninen suomensukuisten ja -kielisten asuttama Suuri Suomi, Suomenmaa, muuttui " Suur-Suomeksi " kommunismin ja Neuvostoliiton vaikutuksessa kommunistien ja venäjämielisten käsitteenä.

Fennoskandisen Suomen itärajan loi mm. Zachris Topelius 1850-luvun tienoilta alkaen, " kolmen kannaksen rajan ", Laatokka - Syväri -
Vienan meri ja tuolla alueellahan asuivat kareliaaniset suomenheimoiset vielä bolsevikkien tullessa valtaan.

Puna-armeijan hyökkäys oli kesällä 1944 onnistuttu pysäyttämään maantieteellisesti samoille linjoille kuin Talvisodassakin ja Stalin halusi nyt rauhaa.

Rauha oli NL:n ja kommunismin keskeisiä iskusanoja ja Stalinkin olisi 1939 voinut yksinkertaisesti haluta rauhaa ja olla liittoutumatta Hitlerin kanssa -- ja suunnitella hyökkäystä länteen Saksan ollessa heikontunut sodassa länsiliittoutuneita vastaan.

Mutta Stalinin oli " saatava Venäjän vanhat rajat " takaisin ja Puolaa ja Euroopan itäosan valtioita, kylmän sodan ajan " itä-blokkia " länsimaat Englanti ja Ranska eivät tietenkään kyenneet Neuvostoliitolle lupaamaan.
Tarton rauhansopimus ja pari muutakin Suomi-NL-sopimusta olivat mitättömiä Stalinin halutessa 1939 rajan Pohjanlahdelle Molotov-Ribbentrop-sopimuksessa ja 30.11.1939 alkaneella hyökkäyksellä.
Moskovan rauhanteossa 1940 Kreml " valloitti kynällä " Suomelta kaksi kertaa enemmän kuin mitä puna-armeija oli kyennyt valtaamaan ja sama toistui syyskuussa 1944, Moskovan raja tuli uudelleen voimaan.

Venäjä menetti romahtaessaan 1991 Stalinin valloittaman " itä-blokin " maat ja alueet ja Suomelta valloitettu Karjala ja Salla ja Petsamo taitavat olla ainoat yhä Venäjän hallussa olevat " Stalinin voittomaat "?

Venäjälle myötämieliset kommunistit mm. Neuvostoliiton rahoittaman ja ohjaileman Suomen rauhanpuolustajat ry:n taistolaisten johtamina eivät kritisoineet Tsekkoslovakian miehitystä, eivätkä marssineet ja osoittaneet mieltä puna-armeijan Afganistanin miehitystä ja -sotaa vastaan.
USA oli rauhanpuolustajien vihollinen, jota vastaan järjestettiin 2003 mielenosoitusmarssikin, mutta rauhanpuolustajat eivät tuominneet, eivätkä osoittaneet mieltä, eivätkä marssineet 2014 Venäjän aloittaman Ukrainan sodan ja Krimin kaappauksen johdosta. Eivätkä osoittaneet mieltä Venäjän toimia vastaan Syyrian sisällissodassa.

Nyky-Venäjääkin Kremlin puheiden mukaan uhataan edelleen maahantunkeutumisella " joka taholta ", Länsi- Euroopasta tietysti ja USA ydinaseineen, Kiinan suunnallakin " Venäjän vanhat voittomaat" ovat edelleen uhka Venäjälle, Hrushtshevkin suunnitteli välirikossa Maon kanssa jopa " rajoitettua ydinsotaa " Kiinaa vastaan.

Suomi ei ole koskaan ollut uhka Pietarillekaan, eikä Suomen suunnalta nykyisinkään uhkaa jonkun valloittamalta alueelta hyökkäys Pietariin.

Veikko Palvo

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 23.01.20 23:27
Kirjoittaja Veikko I Palvo
kahannin kirjoitti:
23.01.20 10:00

Kausaliteetin eli syyn ja seurauksen aikajanan seuraaminen on historiallisten tapahtumien tutkimisessa ja tulkinnassa olennaisen tärkeää.
Tavoitteena oli luoda Suur-Suomi ja vallata Pietari.
Talvisodan ja jatkosodan jälkeen Suomessakin syksyllä 1944 perustetun ja lailliseksi tulleen kommunistipuolueen vaikutuksesta aiempi kareliaaninen suomensukuisten ja -kielisten asuttama Suuri Suomi, Suomenmaa, muuttui " Suur-Suomeksi " kommunismin ja Neuvostoliiton vaikutuksessa kommunistien ja venäjämielisten käsitteenä.

Fennoskandisen Suomen itärajan loi mm. Zachris Topelius 1850-luvun tienoilta alkaen, " kolmen kannaksen rajan ", Laatokka - Syväri -
Vienan meri ja tuolla alueellahan asuivat kareliaaniset suomenheimoiset vielä bolsevikkien tullessa valtaan.

Puna-armeijan hyökkäys oli kesällä 1944 onnistuttu pysäyttämään maantieteellisesti samoille linjoille kuin Talvisodassakin ja Stalin halusi nyt rauhaa.

Rauha oli NL:n ja kommunismin keskeisiä iskusanoja ja Stalinkin olisi 1939 voinut yksinkertaisesti haluta rauhaa ja olla liittoutumatta Hitlerin kanssa -- ja suunnitella hyökkäystä länteen Saksan ollessa heikontunut sodassa länsiliittoutuneita vastaan.

Mutta Stalinin oli " saatava Venäjän vanhat rajat " takaisin ja Puolaa ja Euroopan itäosan valtioita, kylmän sodan ajan " itä-blokkia " länsimaat Englanti ja Ranska eivät tietenkään kyenneet Neuvostoliitolle lupaamaan.
Tarton rauhansopimus ja pari muutakin Suomi-NL-sopimusta olivat mitättömiä Stalinin halutessa 1939 rajan Pohjanlahdelle Molotov-Ribbentrop-sopimuksessa ja 30.11.1939 alkaneella hyökkäyksellä.
Moskovan rauhanteossa 1940 Kreml " valloitti kynällä " Suomelta kaksi kertaa enemmän kuin mitä puna-armeija oli kyennyt valtaamaan ja sama toistui syyskuussa 1944, Moskovan raja tuli uudelleen voimaan.

Venäjä menetti romahtaessaan 1991 Stalinin valloittaman " itä-blokin " maat ja alueet ja Suomelta valloitettu Karjala ja Salla ja Petsamo taitavat olla ainoat yhä Venäjän hallussa olevat " Stalinin voittomaat "?

Venäjälle myötämieliset kommunistit mm. Neuvostoliiton rahoittaman ja ohjaileman Suomen rauhanpuolustajat ry:n taistolaisten johtamina eivät kritisoineet Tsekkoslovakian miehitystä, eivätkä marssineet ja osoittaneet mieltä puna-armeijan Afganistanin miehitystä ja -sotaa vastaan.
USA oli rauhanpuolustajien vihollinen, jota vastaan järjestettiin 2003 mielenosoitusmarssikin, mutta rauhanpuolustajat eivät tuominneet, eivätkä osoittaneet mieltä, eivätkä marssineet 2014 Venäjän aloittaman Ukrainan sodan ja Krimin kaappauksen johdosta. Eivätkä osoittaneet mieltä Venäjän toimia vastaan Syyrian sisällissodassa.

Nyky-Venäjääkin Kremlin puheiden mukaan uhataan edelleen maahantunkeutumisella " joka taholta ", Länsi- Euroopasta tietysti ja USA ydinaseineen, Kiinan suunnallakin " Venäjän vanhat voittomaat" ovat edelleen uhka Venäjälle, Hrushtshevkin suunnitteli välirikossa Maon kanssa jopa " rajoitettua ydinsotaa " Kiinaa vastaan.

Suomi ei ole koskaan ollut uhka Pietarillekaan, eikä Suomen suunnalta nykyisinkään uhkaa jonkun valloittamalta alueelta hyökkäys Pietariin.

Veikko Palvo

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 24.01.20 09:55
Kirjoittaja kahannin
Veikko I Palvo kirjoitti:
23.01.20 23:27
kahannin kirjoitti:
23.01.20 10:00

Kausaliteetin eli syyn ja seurauksen aikajanan seuraaminen on historiallisten tapahtumien tutkimisessa ja tulkinnassa olennaisen tärkeää.
Tavoitteena oli luoda Suur-Suomi ja vallata Pietari.


Puna-armeijan hyökkäys oli kesällä 1944 onnistuttu pysäyttämään maantieteellisesti samoille linjoille kuin Talvisodassakin ja Stalin halusi nyt rauhaa.


Veikko Palvo
Stalin tarjosi Suomelle rauhaa jo syksyllä 1941. Jos siihen olisi suostuttu, niin Viipurista olis voitu keskustella.

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 24.01.20 13:51
Kirjoittaja Veikko I Palvo
kahannin kirjoitti:
24.01.20 09:55
Veikko I Palvo kirjoitti:
23.01.20 23:27
kahannin kirjoitti:
23.01.20 10:00

Kausaliteetin eli syyn ja seurauksen aikajanan seuraaminen on historiallisten tapahtumien tutkimisessa ja tulkinnassa olennaisen tärkeää.
Tavoitteena oli luoda Suur-Suomi ja vallata Pietari.


Puna-armeijan hyökkäys oli kesällä 1944 onnistuttu pysäyttämään maantieteellisesti samoille linjoille kuin Talvisodassakin ja Stalin halusi nyt rauhaa.


Veikko Palvo
Stalin tarjosi Suomelle rauhaa jo syksyllä 1941. Jos siihen olisi suostuttu, niin Viipurista olis voitu keskustella.

Stalin olisi voinut haluta rauhaa ja olla tekemättä hyökkäyssopimusta Hitlerin kanssa kesällä 1939 ja joka tapauksessa suunnitella hyökkäystä länteen Saksan heikennyttyä sodassa länsiliittoutuneita vastaan. Stalin halusi hätiköiden kuitenkin palauttaa " Venäjän vanhat rajat " heti tekemällä MR-sopimuksen Puolan itäosan, Baltian maiden ja Suomen saamisesta Neuvostoliitolle. Ja samalla Stalin antoi Hitlerin Saksalle mahdollisuuden kauppasopimuksella materiaalitoimituksin jatkaa sotaa länsiliittoutuneita vastaan eli Stalinin voisi oikeastaan katsoa toimineen omia perimmäisiä tarkoitusperiään vastaan tekemällä sopimuksen Hitlerin kanssa 1939?
Vastoin Neuvostoliiton perimmäistä tavoitetta ja hyökkäyssuunnitelmaa länteen.

Kremlin johto sanoo nykyisin: "Stalin halusi 1939 rauhaa, mitä pahaa siinä on"?

Joulukuun 21 pv:nä täyttäessään 60 vuotta, Stalinilla ei ollut aihetta tyytyväisyyteen, paraatimarssi Helsinkiin oli muuttunut Talvisodaksi,
http://histdoc.net/historia/stalin60.html Hitler kylläkin onnitteli ja Stalin kiitti onnitteluista, mutta jouduttikohan puna-armeijan todettu suorituskyky Talvisodassa Hitlerin päätöstä hyökätä Moskovan porteille? Ja kymmeniä miljoonia venäläisiäkin kuoli sodassa.

Voittoisa Stalinin Neuvostoliitto olisi sitten voinut palata myöhemmin "Suomen kysymykseenkin" eli pyrkimykseen palauttaa Venäjän raja Pohjanlahdelle ja Ahvenanmaankin länsi- eli Tukholman puolelle.
Mutta
sotienjälkeisellä ajalla J.K.Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa: "Venäjä rikkoi 1939 kolminkertaiset sopimukset". Mitätöi ensimmäisenä Tarton rauhansopimuksen vuodelta 1920.
Jaettuaan Puolan Saksan kanssa ja perustettuaan tukikohdat mm. Viroon, Stalinilla ja Molotovilla ei ollut paljoakaan uskottavuuttakaan jäljellä minkäänlaisten neuvotteluiden pohjaksi.

Veikko Palvo

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 25.01.20 11:30
Kirjoittaja kahannin
Veikko I Palvo kirjoitti:
24.01.20 13:51
kahannin kirjoitti:
24.01.20 09:55
Veikko I Palvo kirjoitti:
23.01.20 23:27




Puna-armeijan hyökkäys oli kesällä 1944 onnistuttu pysäyttämään maantieteellisesti samoille linjoille kuin Talvisodassakin ja Stalin halusi nyt rauhaa.


Veikko Palvo
Stalin tarjosi Suomelle rauhaa jo syksyllä 1941. Jos siihen olisi suostuttu, niin Viipurista olis voitu keskustella.

Stalin olisi voinut haluta rauhaa ja olla tekemättä hyökkäyssopimusta Hitlerin kanssa kesällä 1939 ja joka tapauksessa suunnitella hyökkäystä länteen Saksan heikennyttyä sodassa länsiliittoutuneita vastaan. Stalin halusi hätiköiden kuitenkin palauttaa " Venäjän vanhat rajat " heti tekemällä MR-sopimuksen Puolan itäosan, Baltian maiden ja Suomen saamisesta Neuvostoliitolle. Ja samalla Stalin antoi Hitlerin Saksalle mahdollisuuden kauppasopimuksella materiaalitoimituksin jatkaa sotaa länsiliittoutuneita vastaan eli Stalinin voisi oikeastaan katsoa toimineen omia perimmäisiä tarkoitusperiään vastaan tekemällä sopimuksen Hitlerin kanssa 1939?
Vastoin Neuvostoliiton perimmäistä tavoitetta ja hyökkäyssuunnitelmaa länteen.

Kremlin johto sanoo nykyisin: "Stalin halusi 1939 rauhaa, mitä pahaa siinä on"?

Joulukuun 21 pv:nä täyttäessään 60 vuotta, Stalinilla ei ollut aihetta tyytyväisyyteen, paraatimarssi Helsinkiin oli muuttunut Talvisodaksi,
http://histdoc.net/historia/stalin60.html Hitler kylläkin onnitteli ja Stalin kiitti onnitteluista, mutta jouduttikohan puna-armeijan todettu suorituskyky Talvisodassa Hitlerin päätöstä hyökätä Moskovan porteille? Ja kymmeniä miljoonia venäläisiäkin kuoli sodassa.

Voittoisa Stalinin Neuvostoliitto olisi sitten voinut palata myöhemmin "Suomen kysymykseenkin" eli pyrkimykseen palauttaa Venäjän raja Pohjanlahdelle ja Ahvenanmaankin länsi- eli Tukholman puolelle.
Mutta
sotienjälkeisellä ajalla J.K.Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa: "Venäjä rikkoi 1939 kolminkertaiset sopimukset". Mitätöi ensimmäisenä Tarton rauhansopimuksen vuodelta 1920.
Jaettuaan Puolan Saksan kanssa ja perustettuaan tukikohdat mm. Viroon, Stalinilla ja Molotovilla ei ollut paljoakaan uskottavuuttakaan jäljellä minkäänlaisten neuvotteluiden pohjaksi.

Veikko Palvo
Satlin tarjosi Suomelle rauhaa 1943. Nyt olisi voitu keskustella Petsamosta.

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 25.01.20 13:46
Kirjoittaja Veikko I Palvo
kahannin kirjoitti:
25.01.20 11:30
kahannin kirjoitti:
24.01.20 09:55


Stalin tarjosi Suomelle rauhaa jo syksyllä 1941. Jos siihen olisi suostuttu, niin Viipurista olis voitu keskustella.
Satlin tarjosi Suomelle rauhaa 1943. Nyt olisi voitu keskustella Petsamosta.
[/quote]




Stalin tehtyään Hitlerin kanssa hyökkäyssopimuksen tarjosi Suomelle r a u h a a , samanlaista, jollainen oli tehty 1939 miehitetyssä ja jaetussa Puolassa, sekä Baltian maissa ja Virossa. Voitto ilman taistelua on sotataidon korkein onnistuminen, sanoi jo Sun Tzu.

Suomalaiset menettivät Viipurin 23.6.1944 ja Stalin vaati Suomelta * e h d o t o n t a * a n t a u t u m i s t a * ja uudelleen ehdottoman antaumisen vaatimus Heinäkuussa.
Viipurin menetyksen jälkeen käynnistyivät Suomelle voitolliset Tali-Ihantalan, Vuosalmen ja Nietjärven taistelut.

Stalin suostui nyt rauhaan ja pääministeri Hackzellin valtuuskunta Moskovaan 7.9.1944. Mutta valtuuskunta sai odotella toimettomana viikon Moskovassa, taisi olla Ilomantsin taistelu meneillään ja sen päätyttyä suomalaisten voittoon, valtuuskunnalle annettiin
sanelurauhan ehdot, jotka oli hyväksyttävä 19.9.1944 mennessä.

Suojeluskunnan ylipäällikkö kenr.ltn Lauri Malmberg arveli Neuvostoliiton tyytyvän " * s i s ä i s e e n * v a i k u t t a m i s e e n * " Suomessa.
http://perinne.fi/suojeluskuntajaerjest ... paallikko/
Kenr. Malmbergilla lienee ollut mielessään Talvisodan jälkeinen välirauhan aika, jolloin SNS1-seura oli järjestänyt levottomuuksia Suomessa.
Nyt SKP:kin perustettaisiin Suomessakin, se ei enää toimisi yksinomaan Moskovasta johdettuna. SKDL-peite SKP:lle lienee ollut valvontakomission Andrei Zhdanovin käsky kommunisteille?

Ja " sisäinen vaikuttaminen " Suomessa laajeni sitten YYA-puolustusliittosopimukseksi ja edelleen * s u o m e t t u n e i s u u d e k s i *.

Veikko Palvo

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 25.01.20 20:31
Kirjoittaja kahannin
Veikko I Palvo kirjoitti:
25.01.20 13:46
kahannin kirjoitti:
25.01.20 11:30
kahannin kirjoitti:
24.01.20 09:55


Stalin tarjosi Suomelle rauhaa jo syksyllä 1941. Jos siihen olisi suostuttu, niin Viipurista olis voitu keskustella.
Satlin tarjosi Suomelle rauhaa 1943. Nyt olisi voitu keskustella Petsamosta.



Stalin tehtyään Hitlerin kanssa hyökkäyssopimuksen tarjosi Suomelle r a u h a a , samanlaista, jollainen oli tehty 1939 miehitetyssä ja jaetussa Puolassa, sekä Baltian maissa ja Virossa. Voitto ilman taistelua on sotataidon korkein onnistuminen, sanoi jo Sun Tzu.

Suomalaiset menettivät Viipurin 23.6.1944 ja Stalin vaati Suomelta * e h d o t o n t a * a n t a u t u m i s t a * ja uudelleen ehdottoman antaumisen vaatimus Heinäkuussa.
Viipurin menetyksen jälkeen käynnistyivät Suomelle voitolliset Tali-Ihantalan, Vuosalmen ja Nietjärven taistelut.

Stalin suostui nyt rauhaan ja pääministeri Hackzellin valtuuskunta Moskovaan 7.9.1944. Mutta valtuuskunta sai odotella toimettomana viikon Moskovassa, taisi olla Ilomantsin taistelu meneillään ja sen päätyttyä suomalaisten voittoon, valtuuskunnalle annettiin
sanelurauhan ehdot, jotka oli hyväksyttävä 19.9.1944 mennessä.

Suojeluskunnan ylipäällikkö kenr.ltn Lauri Malmberg arveli Neuvostoliiton tyytyvän " * s i s ä i s e e n * v a i k u t t a m i s e e n * " Suomessa.
http://perinne.fi/suojeluskuntajaerjest ... paallikko/
Kenr. Malmbergilla lienee ollut mielessään Talvisodan jälkeinen välirauhan aika, jolloin SNS1-seura oli järjestänyt levottomuuksia Suomessa.
Nyt SKP:kin perustettaisiin Suomessakin, se ei enää toimisi yksinomaan Moskovasta johdettuna. SKDL-peite SKP:lle lienee ollut valvontakomission Andrei Zhdanovin käsky kommunisteille?

Ja " sisäinen vaikuttaminen " Suomessa laajeni sitten YYA-puolustusliittosopimukseksi ja edelleen * s u o m e t t u n e i s u u d e k s i *.

Veikko Palvo
[/quote]
Stalin tarjosi Suomelle rauhaa maaliskuussa 1944. Tällöin, toisin kuin siinä rauhassa, jonka Suomi suostui lopulta hyväksymään Neuvostoliitto
-Ei vaatinut, että Suomeen tulisi valvontakomissio
-Ei vaatinut, että Suomi sitoutuu yhteistoimintaan Liittoutuneiden Valtojen kanssa sotarikoksista syytettävien henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi.
-Ei vaatinut, että Neuvostoliiton ja Suomen väillä 11. päivänä lokakuuta 1940 tehty Ahvenanmaan saaria koskevan sopimuksen ehdot saatetaan jälleen kaikissa kohdissaan voimaan.
-Ei vaatinut, että suomalaiset kauppa-alukset, lukuun ottamatta niitä, jotka jo ovat Liittoutuneiden valvonnassa, on asetettava Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) Ylimmän Sotilasjohdon valvontaan käytettäväksi liittoutuneiden yleisten etujen mukaisesti
-Ei vaatinut, että Suomi sitoutuu asettamaan Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) Ylimmän Sotilasjohdon vaatimuksesta Suomen etelä- ja lounaisrannikolla olevat lentokentät kaikkine laitteineen ja sen käytettäväksi Neuvostoliiton ilmavoimien tukikohdiksi siksi ajaksi, mikä on tarpeen ilmasotatoimia varten Virossa olevien saksalaisjoukkoja ja Itämeren pohjoisosissa toimia Saksan laivastovoimia vastaan.
-Ei vaatinut, että Suomi, joka on katkaissut kaikki suhteensa Saksaan, sitoutuu myöskin katkaisemaan kaikki suhteet Saksan vasallivaltioihin.
-Ei vaatinut, että Suomi sitoutuu viipymättä kansalaisuudesta ja kansallisuudesta riippumatta vapauttamaan kaikki ne henkilöt, joita pidetään vangittuina Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksi suorittamansa toiminnan tai Yhdistyneiden Kansakuntien asialle osoittamansa myötätunnon taikka heidän rodullisen syntyperänsä takia sekä myös kumoamaan kaikki diskriminatooriset lainsäädännöt ja niistä johtuvat rajoitukset.
-Ei vaatinut, että Suomi sitoutuu heti hajottamaan kaikki sen alueella toimivat hitleriläismieliset (fasisminluontoiset) poliittiset, sotilaalliset ja sotilaallisluontoiset samoin kuin muutkin järjestöt, jotka harjoittavat Yhdistyneille Kansakunnille ja erityisesti Neuvostoliitolle vihamielistä propagandaa sekä vastaisuudessa olemaan sallimatta tämäntapaisten järjestöjen olemassaoloa.

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 26.01.20 00:54
Kirjoittaja Veikko I Palvo
kahannin kirjoitti:
25.01.20 20:31
Veikko I Palvo kirjoitti:
25.01.20 13:46
kahannin kirjoitti:
25.01.20 11:30


Stalin vaati Suomelta * e h d o t o n t a * a n t a u t u m i s t a *

Suojeluskunnan ylipäällikkö kenr.ltn Lauri Malmberg arveli Neuvostoliiton tyytyvän " * s i s ä i s e e n * v a i k u t t a m i s e e n * " Suomessa.

Ja " sisäinen vaikuttaminen " Suomessa laajeni sitten YYA-puolustusliittosopimukseksi ja edelleen * s u o m e t t u n e i s u u d e k s i *.

Veikko Palvo

Stalin tarjosi Suomelle rauhaa maaliskuussa 1944.
Stalin vaati Suomelta ehdotonta antautumista maaliskuussa 1944. Liittoutuneitten ulkoministerikokouksessa Moskovassa vaati ehdotonta antautumista ja valmisteli liittoutuneitten, Rooseveltin, Stalinin ja Churchillin ensimmäistä kokousta Teheranissa marras- / joulukuun 1943 vaihteessa.
J.K.Paasikivi tapasi helmikuussa 1944 Tukholmassa Neuvostoliiton lähettiläs Alexandra Kollontayn, joka kertoili ja välitti tulkinnanvaraisia ja tiukkoja ehtoja Paasikivelle.
Ja NL:n ADD:n kaukopommituskoneet pommittivat samanaikaisesti kolmeen kertaan Helsinkiä, Tamperetta ja Turkua.

J.K.Paasikivi ja Enckell kävivät maaliskuussa 1944 Moskovassa kuulemassa käytännössä ehdottoman antautumisen ehtoja, jotka eduskuntakin hylkäsi 12.4.1944.
YYA-aikana sanottiin presidentti Paasikiven ( ei virkaa 3.1944 ) halunneen Stalinin ehdot hyväksyttäviksi, mutta kaikki muut Suomen johdossa
olivat hylkäämisen kannalla ja samoin eduskunta.

Presidentti Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa myöskin: " Kaikki puhuvat vain viime sodasta, mutta jos ei olisi ollut Talvisotaa,
asiat 1941 olisivat menneet toisin."
YYA-aikana kirjoitettiin lähettiläs Paasikiven eronneen ja lähteneen kotiin Moskovasta, koska ei hyväksynyt hallituksen ja ulkoministeriön harjoittamaa politiikkaa, päiväkirjaansa presidentti Paasikivi kirjoitti sodan jälkeen: "Saksa silloin pelasti meidät." ( Välirauhan painostuksen ja uhan aikana )

Veikko Palvo

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 26.01.20 08:50
Kirjoittaja kahannin
Veikko I Palvo kirjoitti:
26.01.20 00:54
kahannin kirjoitti:
25.01.20 20:31
Veikko I Palvo kirjoitti:
25.01.20 13:46



Stalin tarjosi Suomelle rauhaa maaliskuussa 1944.
Stalin vaati Suomelta ehdotonta antautumista maaliskuussa 1944.

Veikko Palvo
Ei vaatinut.

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 26.01.20 10:42
Kirjoittaja Veikko I Palvo
kahannin kirjoitti:
26.01.20 08:50
Veikko I Palvo kirjoitti:
26.01.20 00:54
kahannin kirjoitti:
25.01.20 20:31


Stalin vaati Suomelta ehdotonta antautumista maaliskuussa 1944.

Veikko Palvo
Ei vaatinut.
Stalinin tavoite saada Suomi hallintaansa 1939 ei muuttunut Neuvostoliiton välirauhan aikana, eikä 1943, eikä 1944 maaliskuussa ja
kesäkuussa 1944:kin tavoite ja vaatimus oli Suomen ehdoton antautuminen - joka
sitten 19.9.1944 välirauhan jälkeen muuttui toteutuneena "sisäiseksi vaikuttamiseksi Suomessa" ja suomettumiseksi .
Ja
Talvisodan hyökkääjälle oli maksettava sotakorvaukset ja tuotteet hinnoitteli Neuvostoliitto "sotakorvausdollareina".
"Orjantyöstä on päästävä eroon", ärisi Paasikivi kuultuaan korvausajan vielä jatkuneenkin.

Veikko Palvo

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 27.01.20 00:16
Kirjoittaja kahannin
Veikko I Palvo kirjoitti:
26.01.20 10:42


Stalinin tavoite saada Suomi hallintaansa 1939 ei muuttunut Neuvostoliiton välirauhan aikana, eikä 1943, eikä 1944 maaliskuussa ja
kesäkuussa 1944:kin tavoite ja vaatimus oli Suomen ehdoton antautuminen - joka
sitten 19.9.1944 välirauhan jälkeen muuttui toteutuneena "sisäiseksi vaikuttamiseksi Suomessa" ja suomettumiseksi .
Ja
Talvisodan hyökkääjälle oli maksettava sotakorvaukset ja tuotteet hinnoitteli Neuvostoliitto "sotakorvausdollareina".
"Orjantyöstä on päästävä eroon", ärisi Paasikivi kuultuaan korvausajan vielä jatkuneenkin.

Veikko Palvo
Suomen ehdoton antautuminen ei ollut Stalinin tavoitteena 1944 kesäkuussakaan. Neuvostoliiton tekstin sanamuoto oli: "Suomen tulee olla valmis keskustelemaan antautumisesta". Koska Ryti-Ribbentrop sopimus oli työn alla, Saksalta odotettiin merkittävää apua. Suomi halusi jatkaa sotaa. Neuvostoliiton teksti tulkittiin tahallaan väärin.
Sitten kävikin niin, että Saksan Keskustan armeijaryhmä joutui ahdinkoon, Saksan apu supistui merkittävästi siitä, mitä Mannerheim oli odottanut. Taistelut taukosivat heinäkuun aikana. Elokuun alusta Neuvostoliitto veti joukkojaan Karjalan ja Aunuksen kannaksilta. Pääesikunta laati elokuussa hyökkäyssuunnitelman Viipurin valtaamiseksi yllätyshyökkäyksellä. Mannerheim ja Suomen hallitus olivat kuitenkin jo niin suomettuneita, että hanke torjuttiin. Virallinen sanamuoto on: Hyökkäyssuunnitelma torjuttiin poliittisista syistä.

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 27.01.20 09:52
Kirjoittaja Veikko I Palvo
kahannin kirjoitti:
27.01.20 00:16
Veikko I Palvo kirjoitti:
26.01.20 10:42


Stalinin tavoite
19.9.1944 välirauhan jälkeen muuttui toteutuneena "sisäiseksi vaikuttamiseksi Suomessa" ja suomettumiseksi .
Ja
Talvisodan hyökkääjälle oli maksettava sotakorvaukset ja tuotteet hinnoitteli Neuvostoliitto "sotakorvausdollareina".

Veikko Palvo

"Suomen tulee olla valmis keskustelemaan antautumisesta".
"Suomen tulee olla valmis keskustelemaan antautumisesta",.............. tuotahan se oli jo1939 syksylläkin - todellisuus.

VP

Re: Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelma länteen 1941?

Lähetetty: 27.01.20 13:37
Kirjoittaja Raimoves
jsn kirjoitti:
05.12.17 18:17
Asia jäänee lopullista vastausta vaille, ellei Stalinin lähteisiin saada pääsyä. Tosiasia on, ettei NL:lla ollut juuri puolustuslinjoja koska raja oli uusi. Puna-armeijan oppi perustui jo ideologisista syistä hyökkäykselle. Mutta mukana on voinut olla myös tarkoituksellista disinformaatiota ja hämäystä vastustajan hämmentämiseksi, mikä voi vaikuttaa lähteistöönkin. Materiaalisesti osapuolet olivat tasavahvoja.

Luultavasti haluttiin pitää mahdollisuudet avoimina. Pietarin ja Aleksanterin keino hyökkääjää vastaan oli päästää tämä mahdollisimman kauas ja sen jälkeen keskittää voimat haluamaltaan suunnalta kun vihollista oli tarpeeksi heikennetty.

Sanotaan myös että saksalaisten 1941 aikaansaamat massiiviset motit syntyivät juuri venäläisten hyökkäysryhmityksen vuoksi. Toinen syy voi olla johtamisongelma.
Materiaalisesti ainakin seuraavaa vuonna 1941:

Neuvostoliitto: 3719 nykyaikaista lentokonetta joista 1540 läntisissä sotilaspiireissä.
Saksalla 1830 lentokonetta
Neuvostoliitolla lännessä 13.000 tankkia, joista maailman parhaita Voroshilov ja T34 tankit
Saksalaisilla 3680 tankkia paloherkillä bensiinimoottoreilla varustettuna
Ja niin edelleen.

Stalinin hyökkäyssuunnitelmista Saksaa vastaan kertovat mm. kirjat: Viktor Suvurov- "Ledokol", 1995 ilmestynyt " Hitlerin salaisuudet Stalinin pöydällä" - dokumenttokokoelman julkaisija Venäjän federatiivinen turvallisuuspalvelu ja ulkoinen tiedustelupalvelu sekä Moskovan arkistojen yhteistyöelin. Ja niin edelleen, eli asioita laajasti ainakin Venäjällä käsitelty.
Lisäksi kirja " Toisenlainen sota" ja kirja "Valmisteliko Stalin hyökkäyssotaa Hitleriä vastaan". 1997 ilmestyi V. A. Nevetshinin kirja "Hyökkäyssodan syndrooma", jossa asiaa käsitellään.

Maaliskuun 15. päivä 1941 Stalin määräsi seuraavaa, jotka toteutettiin:
1. Joukkojen salainen mobilisointi liikekannallepanoharjoituksen nimellä.
2. Joukot ja kaikki päämajan reservit oli siirrettävä lähemmäksi rajaa kesäleireille siirtymisen varjolla.
3, Ilmavoimat oli salaisesti keskitettävä hajautetuille kentille lähemmäksi rintamalinjaa ja ryhdyttävä rakentamaan sinne ilmavoimien huoltotukikohtia.
4. Oli ryhdyttävä rakentamaan vaiheittain ja harjoitusten varjolla kenttäsairaalaverkostoa lähemmäksi rajaa.

Osan näistä teksteistä kopioin täältä Acricolan keskustelufoorumilta.