auka
Viestit: 2
Liittynyt: 14.11.10 18:26

Tampereella ei teloitettu 9-vuotiasta 1918

05.02.18 21:22

Aamulehti julkaisi sunnuntaina 4. 2. toimittaja Anu Leena Koskisen artikkelin, jossa selvitetään onko totta että Tampereen vankileirillä olisi toukokuussa 1918 teloitettu 9-vuotias Wilho Kuusijärvi (Vilho Kuusjärvi). Paikallishistorian tutkija Hannu Hakalan tutkimuksiin perustuva juttu esittää kolme todistetta että kyseessä oli 21-vuotias eikä 9- vuotias henkilö.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/selvit ... 200686159/

Toimittaja Koskinen kirjoittaa:

""Wilho Kuusijärvi tai Vilho Kuusjärvi, mitä kieliasua myös käytetään, löytyy historian kirjoista.

Virallisen Suomen sotasurmat -rekisterin mukaan Eräjärvellä kirjoilla ollut Wilho Kuusijärvi murhattiin 25. toukokuuta Tampereen vankileirillä 9-vuotiaana.

Valtakunnallinen Suomen sotasurmat 1914–1922 projekti on julkaissut netissä kymmenien tuhansien sisällissodassa ja sen jälkiselvittelyissä kuolleitten tietoja.

Tämän rekisterin mukaan Wilho Kuusijärvi olisi syntynyt vuonna 1909 ja kuulunut punakaartiin.

Tapaus kerrotaan myös uudessa Tuulikki Pekkalaisen Lapset sodassa 1918 -kirjassa ja Wikipediassa.

Wilhon tarina löytyy myös uraauurtavasta historian teoksesta Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, osa 2: Valkoinen terrori. Se on julkaistu vuonna 1967.

Teoksen kirjoitti edesmennyt professori, maineikas Jaakko Paavolainen. Sivulta 199 löytyy tieto, että kaikkein nuorin murhattu näyttäisi olevan 9-vuotias Vilho Kuusjärvi.

Paavolaisen mukaan tapauksen tuntee vain terroritilasto. Myöhemmin selviää, miksi tämä paljastuu erehdykseksi.

Jaakko Paavolaisen mukaan Kuusijärvi ammuttiin 25.5.1918 Tampereen kasarmin vankihuoneessa, koska hän kurkisti oven raosta ulos.

Ampujana oli ilmeisesti vartijana toiminut mies."

Toimittaja Koskista on jäänyt asia kaivamaan ja hän halluiaisin tehdä jutun teloitetusta pojasta. Tämän kotipaikaksi on mainittu Erijärvi, joka nykyään kuuluu Oriveden kuntaan. Toimittaja saa Oriveden kirkkoherralta Mika Tapionlinnalta paikallishistorian tutkijan Hannu Hakalan nimen ja puhelinnumeron.

Toimittaja Koskinen soittaa Hakallle.

"Hän tietää heti, kenestä puhun.

–Mielessäni on ollut pitkään, että tämä asia pitää oikaista.

Vyyhti alkaa purkautua. Hakalalla on jo kolme todistetta siitä, Että historian kirjoissa on väärää tietoa.

Alamme etsiä yhdessä lisää tietoa.

Ensimmäinen todiste löytyy kirkonkirjoista.

"Hannu Hakala on jo aiemmin etsinyt tietoja Eräjärven kirkonkirkoista. Vuonna 1909 syntynyttä, yhdeksänvuotiasta Wilho Kuusijärveä ei löydy mistään.

Sattumalta Hakala huomaa, että niin sanotuista 1900-luvun rippikirjoista voi löytyä ratkaisu.

Längelmäellä syntyi heinäkuussa 1897 avioton lapsi. Hänen nimensä oli Wilho August.

Onko tämä etsimämme Wilho? Oliko hän tosiasiassa täysi-ikäinen eli 21-vuotias?

Längelmäen kirkonkirjojen syntyneitten ja kastettujen luettelossa on sivu, jossa on Wilho Augustin tiedot. Se on poimittu Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsenille avoimelta sivustolta.

Hakalan tutkimusten ja kasteluettelon perusteella Kuusijärvi syntyi 23. heinäkuuta 1897 aviottomana lapsena Längelmäen Löytäneen Kuusjärvellä, jossa hänen äitinsä isä oli lampuotina.

Paikka sijaitsee nykyisessä Jämsässä."

Kuusijärven lapsuudesta ei paljon tiedetä, mutta jotakin kuitenkin.

"Hakalan tutkimuksen mukaan Wilho Kuusijärven Hilda-äiti meni naimisiin Eräjärveltä kotoisin olleen Kustaa Mäkisen kanssa. Tämän perhe oli jostain syystä joutunut pois torpasta ja asui lähistöllä Vihasjärven kylään kuuluvalla vesijättömaalla.

Kuusijärven lapsuusvuosilta ei ole juuri tietoja. Hänellä oli ilmeisesti sisarpuolia. Hän oli itse kuollessaan naimaton.

Se tiedetään, että hän kävi rippikoulun ja ehtoollisella kesäkuussa 1914. Rippikirjan oikeassa reunassa lukee himmeänä: Kuollut Tampereen vankileirillä. "


Toinen todiste on melko järkyttävä.

Jossain vaiheessa Wilho Kuusjärvi liittyi Eräjärven Työväenyhdistykseen ja punakaartiin.

Tässä tulemme Hakalan todisteeseen numero kaksi.

Vuonna 1919 Suomen Sosiaalidemokraatti -lehdessä oli yhteinen kuolinilmoitus. Siinä sanotaan näin: "Raskaalla surulla ilmoitamme, että allamainitut Eräjärven Työv.-yhd. jäsenet ovat kansalaissodan uhreina joutuneet pois riveistämme", kuolinilmoituksessa kerrotaan."

"Kuolinilmoitus on pysäyttävä. Siinä on 41 nimeä, vaikka Eräjärvi ei ole iso paikka.

Katse pysähtyy yhdelle riville: Vilho Kuusijärvi. Syntynyt Kuhmalahdella, ammuttiin 19-vuotiaana Tampereella 25. toukokuuta 1918.

Kuolinaika ja nimi täsmäävät, mutta ikä ja syntymäpaikkakunta eivät. Sisällissota oli kuitenkin sekavaa aikaa ja on hyvin mahdollista, että kuolinilmoitukseen on laitettu tiedot syntymäajasta ja -paikasta muistin tai kuulopuheen perusteella.

Kaikki suomalaiset eivät tuohon aikaan välttämättä itse edes tienneet syntymäaikaansa.

Löytyy kolmaskin todiste. Hannu Hakala on löytänyt sotavankilaitoksen kortistosta Wilho Kuusijärven vankikortin.

Vankikortin mukaan Längelmäellä syntynyt perheetön sekatyömies Wilho August Kuusijärvi on vangittu Pispalassa 21-vuotiaana. Hänen kotipaikakseen on merkitty Längelmäki ja viimeiseksi työpaikakseen Eräjärvi.

Vankikortin mukaan Kuusijärvi on viety Tampereen vankileirille.

Hänen terveydentilansa on vankikortin mukaan hyvä."


Kun luin tämän artikkelin ihmettelen, että jo 50 vuotta kirjoissa ja kansissa on ollut tieto, että 9-vuotias Wilho Kuusijärvi oli nuorin valkoisten 1918 teloittama. Kellekään ammattitutkijalle ei ole henkilön poikkeuksellisesta iästä huolimatta tullut mieleen selvittää asiaa laajemmin ennen kuin tieto on pantu eteenpäin. On tyydytty yhteen löyneeseen mainintaan, joka näyttää olleen virheellinen. Mutta harrastajatutkija ja toimittaja ovat tuoneet asiaan uuteen valoon.

En tiedä Sotasurmat- rekisterin käytännössä, mutta kuvittelisin että sen ylläpitäjä perehtyy esitettyihin todistteisiin ja jos tarpeen korjaa tiedon. Ehkä jo nyt joku vo Wikipedian päivittäjä voisi listä edelläolevaa uutta informaatiota.

Wilho Kuusjärven kuolema oli tragedia olipa hän vaikka 21-vuotias. Toimittaja Anu Leena Koskinen ja paikallishistorian tutkija Hannu Hakala ovat tuoneet tietoomme hänen henkilöhistoriansa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”