Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Vanha ja uusi kylmä sota

Pekka Tikka kirjoittaa blogissaan uudesta kylmästä sodasta:
Pekka Tikka: Vanha ja uusi kylmä sota (Historia jatkuu… 3.4.2018)

Hän tarkastelee nykyistä Venäjän ja muun maailman suhdetta George F. Kennanin 1940-luvun lopulla esittämien ajatusten valossa ja toteaa että Kennanin esittämässä tulkinnassa Neuvostoliitosta ei tänä päivänäkään ole kovin paljon korjailtavaa, jos Neuvostoliiton tilalle otettaisiin Venäjä.
Lähestulkoon kaikki nykypäivän Venäjän politiikasta voidaan johtaa Kennanin päätelmistä. Ohessa esitän Kennanin teesit vielä luettelona siten, että olen korvannut Neuvostoliiton sanalla Venäjä:

1) Sotateollisuuden ja armeijan vahvistaminen. Sisäpolitiikassa oppositio tukahdutetaan. Ulkopuolisille annetaan kuva Venäjän mahdista.
2) Venäjän vaikutusvaltaa maan rajojen ulkopuolella pyritään lisäämään.
3) Osallistutaan vain sellaisten kansainvälisten järjestöjen toimintaan, joista voi olla hyötyä.
4) Kehittyvissä maissa (Kennan: siirtomaissa ja alikehittyneillä alueilla) luodaan tyhjiöitä, jotta solutus kävisi mahdolliseksi.
5) Venäjä luo siteitä maihin, joissa on mahdollista vastustaa länttä.
6) Venäjä pyrkii liittämää vaikutuspiiriinsä kuuluvat alueet taloudellisesti tiukasti itseensä.

Likipitäen kaikki em. kohdat ovat nykyisin Venäjän agendalla tuoreistettuna ml. hybridisodankäynti ja kyberuhka. Ehkä puutteellisimmaksi strategian nykytoteutus on jäänyt kehittyvissä maissa, missä Kiina on selvästi ottanut vanhan Neuvostoliiton roolin – ja ilmeisen menestyksekkäästi.
Kun Venäjällä ei enää ole ”kommunismin viikunapuunlehteä” toimenpiteidensä suojana 2010-luvulla, se tarvitsee Putinin opin mukaisesti moraalisesti ylivoimaisen, kristinuskoon perustuvan elämäntavan – ja liberalismin vastaisuuden - johtotähdekseen. Sergei Lavrov on tulkinnut eräässä puheessaan putinilaisuutta hyvin määritelmällisesti (lainaus on omasta aiemmasta blogikirjoituksestani): ”Lavrov jatkaa ….. ajattelua siltä pohjalta, että Eurooppa on (paheksuttava) jälkikristillinen yhteisö. Lavrov haluaa tehdä selvän pesäeron nykyisten liberaalin demokratian periaatteiden ja Euroopan historiallisten kristillisten arvojen välillä. Lavrovin paheksuma liberaali demokratia on ”kaiken sallivaa”. Tämän ajattelun mukaan eurooppalainen poliittinen päätöksenteko siis poikkeaa alkuperäisestä ja arvokkaasta kristillisestä arvomaailmasta.

Venäjällä on nyt Putinin opin mukaan aktiivinen rooli vanhan kristillisyyden palauttamisessa.

Lavrov syyttää länttä ”liberaalien lähestymistapojen ehdottomuudesta”. Siis eurooppalaiseen arvoyhdistelmään kuuluu kaiken sallimisen ohella liberalismin ehdottomuus (= kaiken salliminen ehdottomasti!). Tästä voi vetää johtopäätöksen, että liberalismin ehdottomuus on – niin kuin Lavrov väittää - Euroopan suuri arvo-onnettomuus.

Lavrov puhuu paheksuvasti (liberaalien) arvojen tuputtamisesta ja Putin yhtä paheksuvasti liberaalin demokratian viennistä, jotka ovat suhteellisen samansisältöisiä asioita.”

Pekka Tikka: Vanha ja uusi kylmä sota (Historia jatkuu… 3.4.2018)

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Vanha ja uusi kylmä sota

Tapio Onnela kirjoitti:
04.04.18 16:55
Pekka Tikka kirjoittaa blogissaan uudesta kylmästä sodasta:


Hän tarkastelee nykyistä Venäjän ja muun maailman suhdetta George F. Kennanin 1940-luvun lopulla esittämien ajatusten valossa ja toteaa että Kennanin esittämässä tulkinnassa Neuvostoliitosta ei tänä päivänäkään ole kovin paljon korjailtavaa, jos Neuvostoliiton tilalle otettaisiin Venäjä.

Lähestulkoon kaikki nykypäivän Venäjän politiikasta voidaan johtaa Kennanin päätelmistä. Ohessa esitän Kennanin teesit vielä luettelona siten, että olen korvannut Neuvostoliiton sanalla Venäjä:

1) Sotateollisuuden ja armeijan vahvistaminen. Sisäpolitiikassa oppositio tukahdutetaan. Ulkopuolisille annetaan kuva Venäjän mahdista.
2) Venäjän vaikutusvaltaa maan rajojen ulkopuolella pyritään lisäämään.
3) Osallistutaan vain sellaisten kansainvälisten järjestöjen toimintaan, joista voi olla hyötyä.
4) Kehittyvissä maissa (Kennan: siirtomaissa ja alikehittyneillä alueilla) luodaan tyhjiöitä, jotta solutus kävisi mahdolliseksi.
5) Venäjä luo siteitä maihin, joissa on mahdollista vastustaa länttä.
6) Venäjä pyrkii liittämää vaikutuspiiriinsä kuuluvat alueet taloudellisesti tiukasti itseensä.

Likipitäen kaikki em. kohdat ovat nykyisin Venäjän agendalla tuoreistettuna ml. hybridisodankäynti ja kyberuhka. Ehkä puutteellisimmaksi strategian nykytoteutus on jäänyt kehittyvissä maissa, missä Kiina on selvästi ottanut vanhan Neuvostoliiton roolin – ja ilmeisen menestyksekkäästi.




Ideologista asetta Venäjällä ei enää ole käytössään ja esim. Afrikassa Kiina-mallinen kehitysapu vastikkeenaan raaka-aineita näyttäisi menestyvän hyvin.

Suomesta katsottuna NL / Venäjä on suurvalta, jonka etupiirissä yya-Suomikin oli, mutta katsotaankohan meillä liiaksikin Venäjää historian pohjalta?
Toisessa maailmansodassa NL kyllä kykeni puristautumaan Talvisodan aikaisesta Suomeen hyökkääjästä ja Hitlerin liittolaisesta voittajien puolelle ottaen
Suomelta sotakorvaukset, jotka jatkuivat idänkauppana, keskim. 15 %.

Venäjän talous on Italian talouden luokkaa ja sama rahasumma jakautuu Venäjällä yli 140 miljoonalle ja Italiassa 60 miljoonalle. Venäjällä bkt per asukas ei ole kovin suuri ja sotateollisuuskin kasvattaa bkt:tä.
Suomi tuo edelleenkin noin 80 % energiastaan Venäjältä, rahassa noin 6 miljardin luokkaa ja Suomen vienti on 3 miljardin suuruusluokkaa. Itäkaupan suuruudeksi sanotaan yleensä noin 9 miljardia - suurta. Krimin talouspakotteiden vaikutus Suomelle on e-tarvikeviennissä noin miinus 280 miljoonaa €.
Öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu nostaa idänkaupan suuruutta kuten yya-aikanakin.

George F. Kennan kirj. 1940-luvun lopulla: "...kaikissa tapauksissa vain maan ulkovaltoihin kohdistama uhka pystyy pitämään hallituksen vallassa.
Kennan totesi, että NL suhtautuu neuroottisesti maailman tapahtumiin ja tämän kaiken takana on sen perimmäinen turvattomuuden tunne.
Aiemmin pelko kohdistui vihamielisiin NL:a ympäröiviin kansoihin.
Nyt turvallisuutta uhkaa taloudellisesti ylivoimainen länsi".

Ydinaseissa Venäjä on suurvalta, mutta ei niitä voinut käyttää Kylmässä sodassakaan - toisen vastaisku tuhoaisi omankin maan ja samanlainen MAD-oppi vallinnee yhä?

Venäjä, Venäjä, Venäjä 28. Puolustusvaliokunnalle https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Julka ... -76096.pdf Vedenjakajana vuosi 2014 sanotaan venäläisten pelkäävän:
1. Sotaa / kansainvälistä konfliktia
2. taloudellista ahdinkoa / hintojen nousua
3. rikollisuutta
4. yhteiskunnallista epäjärjestystä
Sodan pelko lienee seurausta Venäjän oman valtiojohtoisen median uutisoinnista, "kaikki odottavat otollista hetkeä hyökätä Venäjälle". "Emme halua kilpavarustelua", sanoo presidentti, eikä Venäjä siihen pystyisikään, sen armeijamenot ovat n. 70 miljardia $ ja yksinomaan USA:n 700 miljardia $:a.

Tavallisen venäläisen elintaso lienee jokseenkin samalla tasolla kuin neuvostoaikaan, sillä Venäjän talous ei näyttäisi niistä ajoista juuri muuttuneen?
Miten lienee rikollisuuden laita, onko se saanut ehkäpä kasvaa neuvostoaikaa vapaamminkin?
"Yhteiskunnallinen epäjärjestys ja opposition" toiminta näytetään tukahdutettavan tehokkaasti, Jeltsinin aikaan olikin epämääräistä?

"Kahdenväliset Venäjä - suhteet ovat aina osa laajempaa kokonaisuutta, tunnemmeko muiden maiden Venäjä-politiikan ja miltä Suomen Venäjä-politiikka näyttää muista"?
Itämerellä kilpavarustelu näyttäisi ainakin alkaneen vuodesta 2014 ja eristääkö Venäjä itseään itse luomaansa umpikujaan, Kylmä sota II:sta lienee turha puhua? Kreml kyllä luultavasti mielellään hyväksyisi käsitteen, mutta onkohan EU:llakaan halua maailman "toiseksi valtanavaksi"?

Veikko Palvo

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Vanha ja uusi kylmä sota

Potsdamissa voittajavallat jakoivat Saksan ja Berliinin neljään miehitysvyöhykkeeseen kesällä 1945 https://en.wikipedia.org/wiki/Allied-oc ... border.jpg ( kartta ) ja neljä miehitysvyöhykettä muuttuivat kahdeksi Länsi-Saksa ja DDR 1949 ja Berliinissä ilmasillan aikoihin 1948.
Stalin viivytteli Iranista vetäytymistä ja Saksan jako Berliinin kriiseineen oli Kylmän sodan alkupisteenä.

Uuden vastakkainasettelun alkuajankohtana voinee pitää alkanutta sotaa 2014 Ukrainassa ja Krimiä ja Syyrian sisällissotaa, jossa Bashar al-Assadin aseveljinä taistelevät Venäjä ja venäläiset, IRAN ja sen tukema Hizbollah-terroristijärjestö.

ISIS / Daesh on lyöty, mutta tilanne Syyriassa on avoin, kuten Itä-Ukrainassakin ja päättäisivätköhän ydinasesuurvalta Venäjä ja USA rauhasta Syyriassa ehkäpä Saksan 1945 miehitysvyöhykejaon kaltaisine jakolinjoineen, Wahhabistan, Kurdistan, Sunnistan....?

Venäjän ja Lännen välillä ei nyt ole Kylmän sodan ajan tasapainoa kuin korkeintaan ydinaseiden osalta. Jotkut Suomessakin ovat kylläkin esittäneet Venäjän hyökkäävän taktisia ydinaseita käyttäen Baltiaan ja ettei Länsi tällöin käyttäisi omia ydinaseitaan, Mutta taktisista ydinaseista on puhuttu Lännessäkin ja eiköhän entinen MAD-oppi vallitse yhä?

Mutta ideologista asetta Venäjällä ei enää ole ja vastakkainasettelu on enemmänkin taloudellista ja taloussodassa Venäjällä on heikot resurssit. Presidentti Putin kylläkin 7.5.2018 ukaasillaan määräsi Venäjän Federaation tieteellis-teknologisen ja yhteiskunnallis-taloudellisen läpimurron toteutettavaksi vuoteen 2024 mennessä.
Sotataloudesta Putin ei puhunut ja ei siitä puhunut Stalinkaan 1930-luvun 5-v. suunnitelmissaan. Putin määräsi väestön elintason ja asumistason kohotettavaksi ja suunnitelmat mm. terveydenhuollosta laadittaviksi jne. ja nämä kansalliset päämäärät toteutettaviksi v. 2024 mennessä ja Venäjän talouden nostettavaksi viiden maailman suurimman talouden joukkoon.
Mutta taloudellisessa vastakkainasettelussa ja taloussodassa Venäjää raaka-ainetoimittajana ei Lännessä näytettäisi arvostettavan kovinkaan korkealle vielä?
________________________


lis.: Ukrainan ja Krimin lisäksi Venäjä on osallistunut ilmavoimillaan ja 6000 sotilaalla Syyrian sisällissotaan 15 000 iranilaisen sotilaan ja Iranin tukeman Hizbollahin 12000 taistelijan rinnalla Bashar al-Assadin alawiittien aseveljenä ja Basharin liittouma näyttäisi voittaneen Syyrian sisällissodan.
USAlla on Syyriassa ISIS/Daeshia vastassa noin 2000 sotilasta.
Mutta miten syyrialaisia 7 vuotta pommitettuaan ja myrkkykaasutettuaan Bashar al-Assad kykenisi olemaan rauhanteossa mukana ja omien sanojensa ( puhe kesällä 2017 ) mukaan johdossa ja vakuuttamassa Syyrian jakamattomuutta?

Lähi-idän ryhmittymistä https://www.spiegel.de/international/wo ... 87043.html , Iran tukee, aseistaa ja rahoittaa Bashar al-Assadia, Libanonin Hizbollahin 12000 taistelijaa Syyriassa, palestiinalaisten Hamasia ja on lähettänyt n. 15000 iranilaista sotilasta Syyriaan, sekä tukee Jemenissä
Houthi-kapinallisia, jotka laukovat ohjuksiaan Riadiin.

Saudi-Arabia tukee Jemenin hallitusta ja Syyriankin oppositioryhmiä.
Venäjä tukee Irania, joka voi jatkossa myydä öljyään Kiinalle ja Intialle ja EU3 maiden Airbus-tilaukset Iranista yms. aiotut taloudelliset sopimukset peruuntunevat, Boeingin 39 miljardin aiesopimus Iraniin on jo peruuntunut.
USA on liuskeöljytuotannollaan maailman suurin öljyntuottaja ja `USA-oilin´ tulo Euroopan markkinoille lisää kilpailua, mikä näkyy hinnoissa.
Ja tuskinpa EU:n Saksa - Ranska -akseli transatlanttisia yhteyksiä haluaa katkaista, Saksakin puhuu mielellään "Euroopan puolesta" omien talousetujensa ollessa kyseessä. Mutta Ranskalla lienee eniten aiesopimuksia Iranissa?
Aachenissa 11.5.2018 Merkel toisteli: "Usaan ei voi enää luottaa ja EU:n on otettava kohtalonsa ja asiansa omiin käsiinsä". Mutta pystyisiköhän Saksa toimimaan Iranin suunnalla ja suhteen EU:n tai E3:n äänenä?
Kylmän sodan aikana Pohjois-Jemenissä oli neuvostomielinen hallitus, mutta eiköhän Venäjän vaikutusvalta siellä ole mennyttä?


Veikko Palvo

kahannin
Viestit: 105
Liittynyt: 10.01.20 12:36

Re: Vanha ja uusi kylmä sota

Tapio Onnela kirjoitti:
04.04.18 16:55
Pekka Tikka kirjoittaa blogissaan uudesta kylmästä sodasta:
Pekka Tikka: Vanha ja uusi kylmä sota (Historia jatkuu… 3.4.2018)

Hän tarkastelee nykyistä Venäjän ja muun maailman suhdetta George F. Kennanin 1940-luvun lopulla esittämien ajatusten valossa ja toteaa että Kennanin esittämässä tulkinnassa Neuvostoliitosta ei tänä päivänäkään ole kovin paljon korjailtavaa, jos Neuvostoliiton tilalle otettaisiin Venäjä.
Lähestulkoon kaikki nykypäivän Venäjän politiikasta voidaan johtaa Kennanin päätelmistä. Ohessa esitän Kennanin teesit vielä luettelona siten, että olen korvannut Neuvostoliiton sanalla Venäjä:

1) Sotateollisuuden ja armeijan vahvistaminen. Sisäpolitiikassa oppositio tukahdutetaan. Ulkopuolisille annetaan kuva Venäjän mahdista.
2) Venäjän vaikutusvaltaa maan rajojen ulkopuolella pyritään lisäämään.
3) Osallistutaan vain sellaisten kansainvälisten järjestöjen toimintaan, joista voi olla hyötyä.
4) Kehittyvissä maissa (Kennan: siirtomaissa ja alikehittyneillä alueilla) luodaan tyhjiöitä, jotta solutus kävisi mahdolliseksi.
5) Venäjä luo siteitä maihin, joissa on mahdollista vastustaa länttä.
6) Venäjä pyrkii liittämää vaikutuspiiriinsä kuuluvat alueet taloudellisesti tiukasti itseensä.

Likipitäen kaikki em. kohdat ovat nykyisin Venäjän agendalla tuoreistettuna ml. hybridisodankäynti ja kyberuhka. Ehkä puutteellisimmaksi strategian nykytoteutus on jäänyt kehittyvissä maissa, missä Kiina on selvästi ottanut vanhan Neuvostoliiton roolin – ja ilmeisen menestyksekkäästi.
Kun Venäjällä ei enää ole ”kommunismin viikunapuunlehteä” toimenpiteidensä suojana 2010-luvulla, se tarvitsee Putinin opin mukaisesti moraalisesti ylivoimaisen, kristinuskoon perustuvan elämäntavan – ja liberalismin vastaisuuden - johtotähdekseen. Sergei Lavrov on tulkinnut eräässä puheessaan putinilaisuutta hyvin määritelmällisesti (lainaus on omasta aiemmasta blogikirjoituksestani): ”Lavrov jatkaa ….. ajattelua siltä pohjalta, että Eurooppa on (paheksuttava) jälkikristillinen yhteisö. Lavrov haluaa tehdä selvän pesäeron nykyisten liberaalin demokratian periaatteiden ja Euroopan historiallisten kristillisten arvojen välillä. Lavrovin paheksuma liberaali demokratia on ”kaiken sallivaa”. Tämän ajattelun mukaan eurooppalainen poliittinen päätöksenteko siis poikkeaa alkuperäisestä ja arvokkaasta kristillisestä arvomaailmasta.

Venäjällä on nyt Putinin opin mukaan aktiivinen rooli vanhan kristillisyyden palauttamisessa.

Lavrov syyttää länttä ”liberaalien lähestymistapojen ehdottomuudesta”. Siis eurooppalaiseen arvoyhdistelmään kuuluu kaiken sallimisen ohella liberalismin ehdottomuus (= kaiken salliminen ehdottomasti!). Tästä voi vetää johtopäätöksen, että liberalismin ehdottomuus on – niin kuin Lavrov väittää - Euroopan suuri arvo-onnettomuus.

Lavrov puhuu paheksuvasti (liberaalien) arvojen tuputtamisesta ja Putin yhtä paheksuvasti liberaalin demokratian viennistä, jotka ovat suhteellisen samansisältöisiä asioita.”

Pekka Tikka: Vanha ja uusi kylmä sota (Historia jatkuu… 3.4.2018)
Kun Neuvostoliitto hajosi, niin USA ja NATO eivät suinkaan lopettaneet kylmää sotaa Venäjää vastaan. USA itse asiassa tuki koko 1990-luvun tsetseeniterroristeja, joiden tavoite oli vapauttaa Tsetsenia Venäjän ikeestä. Ja sen lisäksi vapauttaa myös viereiset Dagestan ja Ingushia Venäjän ikeestä. Plussana (USA:n ja NATO:n kannalta) Neuvostoliiton hajoamiselle olisi tullut myös Venäjän hajoaminen.
No, 9/11 terrori-iskun jälkeen USA ja Venäjä pääsivät sopimukseen Tsetseniasta (https://2001-2009.state.gov/p/eur/rls/rm/2002/10034.htm). Tämän jälkeen USA sulki Tsetsenian terroristejä USA:sta avustaneet yksityiset tilit. Tämä sekä Putinin liittoutuminen terroristitsetseenejä vastustaneiden tsetseenien kanssa ratkaisivat Tsetsenian sodan. NATO myös kaiken aikaa Neuvostoliiton hajoamisen laajeni Venäjän rajoilla. Kun Venäjä toimillaan pyrki estämään Georgian ja Ukrainan liittymisen NATOon, niin alettiin puhua "uudesta kylmästä sodasta".

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”