Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Jos punaiset olivat voittaneet olisiko Suomi tullut osaksi Neuvostoliittoa?

Tampereen yliopiston teoreettisen filosofian dosentti Jani Hakkarainen käsittelee Iltalehden blogissaan Kun Suomi sata vuotta sitten olemattomasta vapautettiin vapaussotaa ja spekulaatioita Suomen liittämisestä Neuvostoliittoon.

Hän aloittaa nostamalla esille Ohto Mannisen HAiK:ssa 2/1993 esittämän teesin, jonka mukaan Suomi olisi tullut osaksi Neuvostoliittoa mikäli punaiset olisivat voittaneet sodan. Hakkaraisen mukaan tästä ei kuitenkaan ole riittävän hyvää tietoa tämän vaihtoehdon toteutumisesta ja hän pitää tätä näkemystä spekulatiivisena:
”Meillä ei ole mitään todisteita tästä hypoteettisesta mahdollisuudesta, koska se ei toteutunut eikä sitä voida luotettavasti päätellä mistään evidenssistä. Todistusaineisto bolsevikkien aikomuksista ei riitä. Montaa asiaa voi johtajakin aikoa ilman aikomuksen toteutumista varsinkin niin sekavissa ja epävarmoissa oloissa kuin koillisessa Euroopassa tuohon aikaan. Löyhät aihetodisteet johtavat villeihin spekulaatioihin.

Mutta mikä vielä tärkeämpää, meiltä puuttuu riittävän luotettava tapa saada selville, että jos punaiset olisivat voittaneet, Suomi olisi päätynyt osaksi Neuvostoliittoa. Riittävän luotettava tapa on sellainen, jonka avulla muodostetut uskomukset ovat yleisesti enemmän tosia kuin epätosia. Tämä ”reliabilistisen” käsityksen tiedollisesta oikeutuksesta, joka on hyvä filosofinen käsitys, puhuu vahvasti Jutikkalan ja Vareksen väitteitä vastaan.

Uskomus, että punaisten voitto olisi johtanut Suomen liittämiseen Neuvostoliittoon, on siis pelkkä mielipide, jota vakavasti otettavaa historian tulkinta ei voi olla. Kyse on puhtaasta spekulaatiosta.

Mikäli se on osana vapaussotatulkintaa sen toisena ydinväitteenä, niin kyseessä on pelkkä mielipide, joka sisältää vapauttamisen käsitteen väärän käytön.”
Hakkarainen lähtee liikkeelle Ohto Mannisen artikkelissaan esittämästä ajatuksesta:
Nykyisen akateemisen vapaussotatulkinnan perusargumentin esitti arvostettu historian professori emeritus Ohto Manninen Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 2/1993. Manninen aloittaa argumenttinsa määrittelemällä vapaussodan:
”Vapaussota on sotaa sorron poistamiseksi, vapauden saavuttamiseksi. Valtiotasolla se tarkoittaa maan itsenäistymiseen liittyvää sotaa. […] Kun puhutaan Suomen vapaussodasta on termin perustana se, että sotaa käytiin maan vapauttamiseksi vieraasta vallasta ja vieraasta sorrosta.”
Määritelmänsä mukaisesti Manninen haluaa oikeuttaa vapaussota-termin käytön seuraavasti:

”Termin vapautussota oikeutukseksi on siis todistettava, että (1) Suomi oli sodassa Neuvosto-Venäjää vastaan ja (2) että tällä sodalla maa vapautettiin vieraasta vallasta.”
Hakkarainen käsittelee laajasti ensin Ohto Mannisen esittämää ajatusta siitä, että vapaussodalla vältettiin Suomen joutumiseksi osaksi Neuvostoliittoa. Tätä ajatusta ovat sitten sen jälkeen esittäneet monet muutkin, joista Hakkarainen nostaa esille Eino Jutikkalan, Seikko Eskolan, Vesa Vareksen ja Jari Ehrnroothin.
Manninen: ”Voidaan sen suuremmitta jossittelun vaaroitta sanoa, että mikäli neuvostovalta olisi vuonna 1918 ollut voimissaan ja levittäytynyt Keski-Eurooppaan, Suomi olisi liitetty Neuvostoliittoon, ja jos Saksa olisi ollut voimissaan ja kansanvaltuuskunta Suomessa silti pärjännyt, kansanvaltuuskunta olisi joutunut imaistuksi tulevaan Neuvostoliittoon.”

Mannisen väite vaihtoehtoisesta historian kulusta on yksi nykyisen vapaussotatulkinnan ytimistä. Kutsun sitä ”toiseksi vapaussotatulkinnan ydinväitteeksi”:
jos punaiset olisivat voittaneet Suomen sisällissodan, Suomesta olisi tullut osa Neuvostoliittoa.

Suomen sisällissota oli vapaussota, koska siinä valkoiset vapauttivat Suomen Sosialistisen neuvostotasavaltojen liiton jäsenyydestä. Ja kukapa sitä olisi halunnut olla osa Stalinin Neuvostoliittoa?

Voidaan sen suuremmitta jossittelun vaaroitta sanoa, että mikäli neuvostovalta olisi vuonna 1918 ollut voimissaan ja levittäytynyt Keski-Eurooppaan, Suomi olisi liitetty Neuvostoliittoon, ja jos Saksa olisi ollut voimissaan ja kansanvaltuuskunta Suomessa silti pärjännyt, kansanvaltuuskunta olisi joutunut imaistuksi tulevaan Neuvostoliittoon.
Tästä Hakkarainen toteaa, että Neuvostoliitto syntyi vasta vuonna 1922, 4 vuotta Suomen sisällisodan jälkeen.
Mannisen väite vaihtoehtoisesta historian kulusta on yksi nykyisen vapaussotatulkinnan ytimistä. Kutsun sitä ”toiseksi vapaussotatulkinnan ydinväitteeksi”:

jos punaiset olisivat voittaneet Suomen sisällissodan, Suomesta olisi tullut osa Neuvostoliittoa.
Suomen sisällissota oli vapaussota, koska siinä valkoiset vapauttivat Suomen Sosialistisen neuvostotasavaltojen liiton jäsenyydestä. Ja kukapa sitä olisi halunnut olla osa Stalinin Neuvostoliittoa?
***
Hakkarainen pohtii tiedämmekö, että jos punaiset olisivat voittaneet olisimme tulleet osaksi Neuvostoliittoa:
Palataan sisällissotaan ja punaisten voittoon. Tiedämmekö, että jos punaiset olisivat voittaneet, niin Suomesta olisi tullut osa Neuvostoliittoa? Onko tämä ehtolauseeksi puettavissa oleva uskomuksemme sellainen, että se ei olisi helposti epätosi, mikäli oletamme sen totuuden?

Selvästikään ei. Historian kulun vuodesta 1918 vuoteen 1922, kun Neuvostoliitto syntyi, ei olisi tarvinnut olla kovinkaan erilainen verrattuna vaihtoehtoon punaisten voitosta ja Suomesta osa Neuvostoliittoa. Olisi riittänyt, että valkoiset olisivat tehneet vuonna 1919 onnistuneen vastavallankumouksen Suomessa länsivaltojen tuella. Tai Saksa olisi valloittanut Suomen punaisten voiton jälkeen Saksan ja bolsevikkien rauhansopimuksen hengessä. Suomi olisi päätynyt osaksi Saksaa. Saksahan myös oikeasti suoritti operaation Suomessa. Tai että Englanti ja Ranska olisivat voineet ”vapauttaa” Suomen punaisista.
Olisi siis ollut aivan mahdollista, (kuten Pertti Haapala huomautti Alusta! -lehden keskustelutilaisuudessa Tampereen yliopistolla) että mikäli Saksa olisi voittanut maailmansodan olisimme voineet olla osa kansallissosialistista Saksaa.


Jani Hakkarainen: Kun Suomi sata vuotta sitten olemattomasta vapautettiin(IL blogi, 22.4.2018)

Hakkarainen on aiemmin kirjoittanut sisällisotateemasta blogissaan kesäkuussa 2017:
Jani Hakkarainen: Valtion otettava virallisesti kantaa valkoisen terroriin vuonna 1918 (IL blogi 4.6.2017)

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Jos punaiset olivat voittaneet olisiko Suomi tullut osaksi Neuvostoliittoa?

Spekuloinnissa pitäisi huomioida se, mikä vaikutus Suomella oli Neuvostoliiton syntyyn. Eli jos Suomi olisi ollut punainen, sitä ei olisi tullut? Vai olisi tullut siitä riippumatta?

Neuvostoliiton perustaminen liittyi bolshevikkien voittoon sisällissodassa ja siihen että ei-venäläisiä alueita oli saatu liitetyksi bolshevikivaltioon mutta ei Keski-Eurooppaa. Vuoden 1918 syksyllä vallankumous Keski-Euroopassa näytti mahdolliselta. 1920 puna-armeija lähti todistettavasti viemään vallankumousta Puolan kautta Saksaan, koska Lenin uskoi ettei hänen oma vallankumouksensa muuten olisi kestänyt. Neuvostoliiton perustaminen liittyy myös siihen, ettei hanke onnistunut.

kahannin
Viestit: 105
Liittynyt: 10.01.20 12:36

Re: Jos punaiset olivat voittaneet olisiko Suomi tullut osaksi Neuvostoliittoa?

jsn kirjoitti:
05.06.18 06:50
Spekuloinnissa pitäisi huomioida se, mikä vaikutus Suomella oli Neuvostoliiton syntyyn. Eli jos Suomi olisi ollut punainen, sitä ei olisi tullut? Vai olisi tullut siitä riippumatta?

Neuvostoliiton perustaminen liittyi bolshevikkien voittoon sisällissodassa ja siihen että ei-venäläisiä alueita oli saatu liitetyksi bolshevikivaltioon mutta ei Keski-Eurooppaa. Vuoden 1918 syksyllä vallankumous Keski-Euroopassa näytti mahdolliselta. 1920 puna-armeija lähti todistettavasti viemään vallankumousta Puolan kautta Saksaan, koska Lenin uskoi ettei hänen oma vallankumouksensa muuten olisi kestänyt. Neuvostoliiton perustaminen liittyy myös siihen, ettei hanke onnistunut.
SDP:n eduskuntaryhmä lähetti 9. joulukuuta Pietariin Kullervo Mannerin, Evert Huttusen ja Eetu Salinin, jotka tapasivat seuraavana päivänä Leninin ja Stalinin. Lenin oli valmis itsenäisyyden tunnustamiseen kansankomissaarien neuvoston toimesta, eikä hän halunnut pyynnön joutuvan perustuslakia säätävän kansalliskokouksen käsiteltäväksi (http://itsenaisyys100.fi/suomen-itsenai ... ustaminen/). Suomesta olisi joka tapauksessa tullut itsenäinen valtio.

P.S. Spekuloinnissakin pitäisi huomioida tapahtumien kausaalisuus: Puolan hyökkäys alkoi huhtikuussa 1919. Puna-armeijan vastahyökkäys käynnistyi toukokuun puolivälissä 1920 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolan%E2 ... 3%A4n_sota).
Puolan itsenäistyminen liittyi siihen, että Puna-armeijan hyökkäys ei onnistunut. Kun Tuhatsevski valmistautui lopulliseen hyökkäykseen Varsovaan, hän määräsi Budyonnyin armeijaosaston varmistamaan sivustansa. Budyonnyin poliittinen komissaari oli Stalin. Hän halusi myös (jo selvästi voitetussa sotaretkessä) saada sotilaallistakunniaa. Houkutteli Budyonnyin hyökkäämään Lembergiin. Pilsudski hyökkäsi syntyneestä aukosta. Tapahtui ns. Vistulan ihme. Puolalaiset pysähtyivät vasta Minskissä. Lokakuussa 1920 tilanne stabiloitui aselevon myötä
Suomessakin Puolan tapahtumia seurattiin tarkasti. Suomi taipui Tarton rauhaan, kun oli selvää, että Puolan lupaavasti edennyt hyökkäys ei johtanutkaan Neuvosto-Venäjän romahdukseen.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”