Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Hailuodon joukkomurha 1714

Suomen kuvalehden juttu Hailuodon joukkomurhasta 1714:

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotima ... a8523ce8-4

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Hailuodon joukkomurha 1714

Emma-Liisa kirjoitti:
28.07.18 10:42
Suomen kuvalehden juttu Hailuodon joukkomurhasta 1714:

Heikki Ylikangas kirj. helmikuussa 2014 Napuen taistelun 300-vuotismuistojuhlan merkeissä isosta vihasta 1714 - 1721 Kyrönmaalla ja Pohjanmaalla https://blogs.helsinki.fi/hylikang/2014/02/ :
"Ruhtinas Golitsinin tuli 1714 eliminoida phjoinen sivustauhka, Pietari I aikoi armeijansa pääosin ( ja laivastollaan ) iskeä Ahvenanmeren kautta suoraan Tukholmaan."
Napuen taistelu käytiin Isossakyrössä 19.2.1714 ja ruotsalaisten 4500 miesvahvuudesta pelkästään kaatuneita oli puolet. Alueelta kerätystä 900 miehen nostoväestä puolet kaatui, neljäsosa jäi vangiksi ja saman verran pääsi pakoon.

"Venäläisille sotilaille oli luvattu kannustavasti voitonpalkintona neljän vuorokauden vapaa ryöstövalta. Ryyditettynä Pietari I:n käskyllä, jonka mukaan Pohjanmaata piti hävittää 100 km:n mitalta, jotta se ei tarjoaisi tukialuetta ruotsalaisten vastahyökkäykselle. Poltetun maan taktiikalla tuhottiin väestöä ja rakennuksia järjestelmällisesti."
"Suomen alueen arviolta 5000 murhatusta ja 8000 vankina poisviedystä joka toinen oli kotoisin Pohjanmaan läänistä. Etelä-Pohjanmaalta ryöstettiin
noin 1700 lasta ja nuorta orjiksi Venäjälle. Pohjanmaan maakunnan väkiluku laski viidenneksellä."

Suurempiakin lukuja surmatuista ja orjiksi viedyistä on esitetty. Ruotsiin paenneita näyttäisi olleen noin 30000, http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting1.htm Liivinmaalta ja Ingermanlandistakin, jonne Pietari I alkoi jo sodan 1700 - 1721 aikana rakennuttaa suomalaiselle suolle kaupunkiaan, jonka turvallisuusuhkan itsenäistyneen Suomen sittemmin sanottiin muodostaneen.

Mutta Pietarin kaleerilaivastolla oli elokuussa 1714 vaikeuksia päästä Hango uddin ohi, kaleereita yritettiin vetää Hankoniemen ylikin Ruotsin avomerilaivaston estäessä. Lopulta 100:n venäläiskaleerin onnistui päästä Gangutin ohi voittamaan Ruotsin muutama kaleeri. Ahvenanmaalla ja pohjanlahden itärannalla venäläiskaleerit ryöstelivät ja polttivat ja syyskuussa 1714 polttivat Uumajankin 27.8.-14. Hailuodolla näytettäisiin käydyn samaan aikaan 21.9.1714 Pohjanmaan ollessa "ei kenenkään maata", josta "maasta elävät armeijat" - venäisetkään - eivät huoltoaan kyenneet hankkimaan.

Käkisalmen läänissä näyttää olleen huomattavasti rauhallisempaa. Raimo Ranta, Viipurin komendanttikunta 1710 - 1721, SHS 1987
Nimismiehet/moisniekat, starostat, tensikat, kymmenniekat ja hotakat ovat keränneet asukkailta veroja miehitysarmeijan huoltamiseksi, ryöstöt ja murhat olisivat haitanneet venäläisarmeijan omaa huoltoa.

H. Ylikangas kirj.: "Ajan suomalaisille isonvihan aika todisti Venäjän mahdin kasvaneen ohi Ruotsin ja että Ruotsi ei kykenisi estämään vihollisen työntymistä maahan.
Tietyssä katsannossa, määrätyssä mielessä tuo havainto antoi ensimmäisen sysäyksen ajatuksille, jotka aikanaan, monien mutkien kautta. johtivat Suomen itsenäistymiseen."

Isosta vihasta parinkymmenen vuoden kuluttua 1742 - 1743 seurasi pikku viha osoittaen samaa Ruotsin heikkoutta ja Kustaa III:n sodassa 1790-luvulla yli 100 upseeria jo kapinoikin.
Suomen sodassa 1808 - 1809 vallitsi jo antautumismieliala, Svartholma ja Viapori saaristolaivastoineen antautuivat ja tuon sodan taistelut käytiin vasta 1809 Pohjanmaalla.

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”