Sivu 7/10

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 24.11.19 17:27
Kirjoittaja LasseA
Aika paljon on moderaattorin viesteissä trollaukselle tunnusomaisia piirteitä, puheenaiheen muuttamista kaikkeen muuhun paitsi todisteisiin, koitetaan mitätöidä muita keskustelijoita puhumalla heidän taustoistaan, mustamaalataan tutkijoita perusteettomasti.

Tiedoksi vain.

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 24.11.19 17:28
Kirjoittaja Okivi
Klaus Lindgren kirjoitti:
23.11.19 22:45
Tiesivätkö muinaiset Egyptiläiset jotak ... lä vai ei?

Ehkä tiesivät, ehkä eivät. Muuta ei voi sanoa, jos haluaa pystellä luotettavan tiedon rajoissa. Ja tällä palstalla pysytään, se on jopa kirjoitettu tämän palstan sääntöihin. Enkä näe mitään syytä ottaa kantaa muinaisen Egyptin tutkijoiden keskinäisiin kiistoihin. Kadonneen teknologian olemassaolo on nimen omaan niin kiistanalainen teoria, että ei kannata lähteä täältä kaukaa sitä sen kummemmin miettimään.
Minäkin olen sitä mieltä, että pitää pysytellä luotettavan tiedon rajoissa. Ja luotettavuuden lisäksi tiedon pitää olla niin selvää, että siinä ei ole mahdollisuutta vaihtoehtoisille tulkinnoille. Ja noiden putkiporausreikien ja -sydänten ulkonäkö ei tarjoa mahdollisuutta egyptologian valtavirran tarjoamille vaihtoehtoisille tulkinnoille, joita ovat kupariputkella poraaminen ja hiekan käyttäminen hionta-aineena ja poran pyörittäminen edestakaisin jousi-naru-yhdistelmällä.

Poraustehoa ei perustellusti voida verrata nykytekniikkaan, koska näiden merkillisten reikien porauksesta ei tiedetä poran kierrosnopeutta. Joka tapauksessa poran syöttö kierrosta kohti on ollut käsittämättömän suuri verrattuna nykytekniikkaan, mutta nykyisten porien kierrosnopeus on myös suuri.

Kun edellä kirjoittamastani lähdetään hypoteesitasolle, niin kadonneen tekniikan olemassaolo on juuri oikea hypoteesi. Reikien teossa on nimittäin täydellä varmuudella käytetty edistynyttä tekniikkaa, ja koska sitä tekniikkaa ei tunneta eikä laitteita ole löytynyt, niin kyseessä on kadonnut tekniikka.
Klaus Lindgren kirjoitti:
23.11.19 22:45
Tutkikoot ne, jotka voivat ja osaavat, meidän maallikoiden on parempi vain seurata asian tutkijoiden keskustelua. Ja silloin avoimin mielin kuunneltava kiistojen kaikkia osapuolia.
Tuosta olen täysin samaa mieltä. Mutta lisäksi on otettava huomioon, että kiistojen vallitessa on ainakin kaksi mahdollisuutta: on kysymys mielipiteistä ja politiikasta, jotka tarjoavat rajattomat tulkintamahdollisuudet, tai sitten on kysymys yksikäsitteisistä asioista, joista vain toinen osapuoli voi olla oikeassa ja toinen on väärässä. Yksikäsitteisissä asioissa ratkaisee asiantuntemus eivätkä maallikkojen mielipiteet.

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 25.11.19 12:33
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Kieltämättä on kyseessä kadonnut kivenporaustekniikka, jos ei tiedetä, miten sitä kiveä on porattu. Sen perusteella, mitä olen asiasta ja sen tutkimuksesta tietoa löytänyt, sen enempää ei voikaan sanoa.

On tässä yksi kohta kuitenkin, josta on syytä muistuttaa: muinaisen Egyptin elämästä on säilynyt erittäin paljon rakennuksia, esineitä, kuvia ja tekstejä ja ne on pystytty myös ajoittamaan varsin luotettavasti. Kaikkea sitä, mitä niissä jäänteissä on, ei voi sivuuttaa päätymättä vakaviin tiedollisiin ristiriitoihin. Joten noita sahaus- ja poraustekniikoitakin kannattaa etsiä seellaisesta suunnasta, joka ei päädy ristiriitaan jo olemassaolevan tiedon kanssa.

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 25.11.19 14:51
Kirjoittaja Raimo Karmanen
Toki ensisijaisesti näin, mutta on kuitenkin muistettava, että todellisuus määrää, ei keinotekoinen ja mahdollisesti osittain väärässäoleva ja täydentymätön lähestymistapamalli.

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 25.11.19 16:58
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Todellisuus ennen kaikkea. Historian ja arkeologian tapauksessa etsitään mennyttä todellisuutta ja ainoa keino sen selville saamiseksi ovat menneen todellisuuden jäänteet tässä meidän aikamme todellisuudessa. Niin kuin rakennukset, esineet, piirrokset, kirjoitukset ja kaikki sellainen. Kun pohditaan muinaisia poraus- ja sahausjälkiä, on ne asetettava kaikkien niiden muiden jäänteiden joukkoon ja mietittävä, että mikähän niiden oikea paikka siinä menneessä todellisuudessa oli? Jos on vaikea päätellä, on parempi pysyä niiden jäänteiden muodostamassa ympäristössä, mutta jos se ei onnistu, on etsittävä lisää, toistaiseksi unohtuneita jäänteitä. Kuten jos vaikka joku haluaa todistaa muinaisen, unohtuneen koneen olemassaolon, on hänen esitettävä siitä jotain selviä ja sitovia jäänteitä, niin kuin vaikkapa kirjoituksia tai piirroksia tai ruuveja tai muttereita tai muita koneen osia tai mieluiten näitä kaikkia. Sitä ennen se korkeampi teknologia on yksi mahdollisuus erikoisten poraus- ja sahausjälkien syntytavaksi, ei sen enempää.

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 10.01.20 16:00
Kirjoittaja kahannin
Klaus Lindgren kirjoitti:
25.11.19 16:58
Todellisuus ennen kaikkea. Historian ja arkeologian tapauksessa etsitään mennyttä todellisuutta ja ainoa keino sen selville saamiseksi ovat menneen todellisuuden jäänteet tässä meidän aikamme todellisuudessa. Niin kuin rakennukset, esineet, piirrokset, kirjoitukset ja kaikki sellainen. Kun pohditaan muinaisia poraus- ja sahausjälkiä, on ne asetettava kaikkien niiden muiden jäänteiden joukkoon ja mietittävä, että mikähän niiden oikea paikka siinä menneessä todellisuudessa oli? Jos on vaikea päätellä, on parempi pysyä niiden jäänteiden muodostamassa ympäristössä, mutta jos se ei onnistu, on etsittävä lisää, toistaiseksi unohtuneita jäänteitä. Kuten jos vaikka joku haluaa todistaa muinaisen, unohtuneen koneen olemassaolon, on hänen esitettävä siitä jotain selviä ja sitovia jäänteitä, niin kuin vaikkapa kirjoituksia tai piirroksia tai ruuveja tai muttereita tai muita koneen osia tai mieluiten näitä kaikkia. Sitä ennen se korkeampi teknologia on yksi mahdollisuus erikoisten poraus- ja sahausjälkien syntytavaksi, ei sen enempää.
Meidän aikamme todellisuutta on se, että löytyneissä arkeologisissa näytteissä on poraus- ja sahausjälkiä, joita ei voi selittää käsityöllä tehdyiksi. Lisäksi aikamme todellisuutta ovat tarkkasaumaiset muinaiset megaliittiset rakennelmat. Ko. kokoluokassa ja vastaavalla tarkkuudella niitä ei edes nykyteknolgialla välttämättä pystytä rakentamaan.
Pyramidin kammioihin tai veistoksiin hakatut kirjoitukset voivat olla myöhemmältä ajalta kuin milloin varsinainen kohde on rakennettu, joten niiden antaman todistukesn pohjalta tehtyjä ajoituksia ei välttämättä voida pitää luotettavana.
Aitokarin esittämien todisteiden perusteella voidaan pitää erittäin todennäköisenä, että suuria pyramideja ei ole pystytty rakentamaan noin 4000 – 5000 vuotta sitten Egyptissä käytössä olleella teknologialla.

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 14.01.20 13:10
Kirjoittaja Tapio Onnela
kahannin kirjoitti:
10.01.20 16:00
Klaus Lindgren kirjoitti:
25.11.19 16:58
Todellisuus ennen kaikkea. Historian ja arkeologian tapauksessa etsitään mennyttä todellisuutta ja ainoa keino sen selville saamiseksi ovat menneen todellisuuden jäänteet tässä meidän aikamme todellisuudessa. Niin kuin rakennukset, esineet, piirrokset, kirjoitukset ja kaikki sellainen. Kun pohditaan muinaisia poraus- ja sahausjälkiä, on ne asetettava kaikkien niiden muiden jäänteiden joukkoon ja mietittävä, että mikähän niiden oikea paikka siinä menneessä todellisuudessa oli? Jos on vaikea päätellä, on parempi pysyä niiden jäänteiden muodostamassa ympäristössä, mutta jos se ei onnistu, on etsittävä lisää, toistaiseksi unohtuneita jäänteitä. Kuten jos vaikka joku haluaa todistaa muinaisen, unohtuneen koneen olemassaolon, on hänen esitettävä siitä jotain selviä ja sitovia jäänteitä, niin kuin vaikkapa kirjoituksia tai piirroksia tai ruuveja tai muttereita tai muita koneen osia tai mieluiten näitä kaikkia. Sitä ennen se korkeampi teknologia on yksi mahdollisuus erikoisten poraus- ja sahausjälkien syntytavaksi, ei sen enempää.
Meidän aikamme todellisuutta on se, että löytyneissä arkeologisissa näytteissä on poraus- ja sahausjälkiä, joita ei voi selittää käsityöllä tehdyiksi. Lisäksi aikamme todellisuutta ovat tarkkasaumaiset muinaiset megaliittiset rakennelmat. Ko. kokoluokassa ja vastaavalla tarkkuudella niitä ei edes nykyteknolgialla välttämättä pystytä rakentamaan.
Pyramidin kammioihin tai veistoksiin hakatut kirjoitukset voivat olla myöhemmältä ajalta kuin milloin varsinainen kohde on rakennettu, joten niiden antaman todistukesn pohjalta tehtyjä ajoituksia ei välttämättä voida pitää luotettavana.
Aitokarin esittämien todisteiden perusteella voidaan pitää erittäin todennäköisenä, että suuria pyramideja ei ole pystytty rakentamaan noin 4000 – 5000 vuotta sitten Egyptissä käytössä olleella teknologialla.
Minusta tässä on nyt selkeä ristiriita. Jos näitä rakennelmia ei ole voitu tehtä 4000 vuotta sitten, niin koska ne sitten on tehty? Minusta Aitokari ei nyt ole oikein uskottava väitteissään.

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 21.01.20 12:58
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Tuon pitkän keskustelun aikana minulle kävi hyvin selväksi, että ne pyramidit on tosiaan rakennettu silloin kun niiden on arveltukin olevan rakennettu. Perehdyin asian tiimoilta käytyyn keskusteluun ja tutkimukseen ja tosiaan, arvoitukset kävivät vähiin. Niitä oli lopulta kaksi: graniitin sahaaminen ja graniitin poraaminen. Tutkijat ovat kokeilleet erilaisia konsteja molempiin ja todenneet, että graniitin sahaaminen ja poraaminen oli sen verran työlästä, että sitä tehtiin vain kaikkein arvokkaimpia kohteita varten, kuten juuri itsensä faaraon hautaa varten ja silloinkin vain muutamiin esineisiin. Minulle tuli sitten mieleen sekin, että eihän se arkun tai muun esineen suunnittelija ja päätöksen tekijä suinkaan ollut se sama henkilö, joka sitten sahasi tai porasi sitä graniittia. Kuten itse kukin tietää hyvin, ei ole kovinkaan vaikeata panna muita tekemään tylsää ja raskasta työtä, ei ainakaan, jos tulos on kyllin arvokas. Faarao oli eräänlainen koko Egyptin ja sen kansan ruumillistuma ja jumala, joten hänen hautaansa varten kannatti varmasti panna lauma miehiä sahaamaan ja poraamaan graniittia, vaikka se työ olikin toivottoman hidasta ja tylsää. Jäljelle jää enää yksi arvoitus, ne oudot poranjäljet joissain porausrei'issä. Niitäkin tutkitaan edelleen, joten vieläkään ei kannata heittää kaikkea tähän asti tiedettyä romukoppaan.

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 24.01.20 14:00
Kirjoittaja Tapio Onnela
Jos Egypti ja pyramidit kiinnostavat niin Ylen Areenassa on katsottavissa hienosti toteuttu dokumentti pyramideista. Dokumentissa esitellään havainnollisesti miten tutkijat selvittävät mm kivimateriaalin kuljetukseen liittyneitä ongelmia. Mistään aiemmin tuntemattoman sivilisaation koneista ei kyllä löytynyt havaintoja...

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/16/historia-pyramidin-arvoitus
https://areena.yle.fi/1-50163703

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 25.01.20 15:19
Kirjoittaja kahannin
Tapio Onnela kirjoitti:
24.01.20 14:00
Jos Egypti ja pyramidit kiinnostavat niin Ylen Areenassa on katsottavissa hienosti toteuttu dokumentti pyramideista. Dokumentissa esitellään havainnollisesti miten tutkijat selvittävät mm kivimateriaalin kuljetukseen liittyneitä ongelmia. Mistään aiemmin tuntemattoman sivilisaation koneista ei kyllä löytynyt havaintoja...

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/16/historia-pyramidin-arvoitus
https://areena.yle.fi/1-50163703
Ohjelmassa tarkastellaan vain pyramidin päällystämistä 64 000 kalkkikivellä. Itse pyramidin rakentamista ei tarkastella. Mainitaan toki työtä säästävänä seikkana pyramidin alla mahdollisesti oleva kalliokumpare. Se olisi säästänyt useita satoja tuhansia tonneja kivilohkareita. Lähtien siitä, että yksi lohkare pyramidin sisälläkin olisi painanut 2,5 t ja useita tuhansia tonneja olisi esim. 300 000 t, niin olisi säästetty 120000 kiveä. Lohkareita arvellaan olevan kaikkiaan 2 000 000 kappaletta. Jäljelle jää vielä paikoilleen ladottavaksi 1 880 000 kiveä.
Ohjelmassa kerrotaan, että pyramidin valkoiset päällyskivet käytettiin keskiajalle rakennuskiviksi. Näin tapahtuikin. Kuitenkin siten, että kivet olivat romahtaneet 908 eaa. maanjäristyksessä. Arabit keskiajalla rakensivat niistä sitten Kairoa (C. Grimberg, Kansojen historia, Osa 1 Egyptiläiset, WSOY, 1958). Sisäpuolella on ollut heikompilaatuista kalkkikiveä. Päällyskivien romahduksen jälkeen pintaa jääneet kivet ovat ehtineet olla voimakkaan eroosion (hiekkapuhallus) vaikutuksen alla 3000 vuotta. Niiden ulkonäöstä ei näin ollen voi tehdä sitä johtopäätöstä, että sisempänä olevat kivet olisivat myös epämääräisen muotoisia.
Ohjelmassa kalkkikiveä ei sahata, se louhitaan rautaisilla taltoilla ja hakuilla, vaikka kyseiseen aikaan Egyptissä ei tunnettu rautaa. Kuparisilla työkaluilla lohkareen irroitus olisi 12 mieheltä kestänyt paljon kauemmin kuin 1,5 tuntia. Vaikka työjohtaja paikalla hyväksyikin kiven, niin katsojalle jäi kuitenkin se vaikutelma, että jotain pitäisi vielä tehdä. Jos se asennettaisiin paikoilleen siinä kunnossa mihin se ohjelmassa jäi, niin saumoihin mahtuisi työntämään lappeellaankin olevan veitsen.
Ohjelmassa mainitaan, että Mererin tiimi kuljetti kerrallaan 30 kiveä. Aikaa kaikkien päällyskivien kuljetukseen tarvittiin 25 vuotta. Toisaalta ohjelmassa tehdään pyramidin läheltä löydetyn veneen replika. Se pystynee kuljettamaan vain yhden kiven kerrallaan. Silloin kaikkien päällyskivien kuljettaminen olisi kestänyt 750 vuotta.
On mahdollista, että Khufun aikaan (tai ennen sitä) maanjäristyksessä on pudonnut pyramidin sisäänmenoaukkoa peittävät päällyskivet, koska niiden tuenta on muita kiviä heikompi. Khufu on kirjoituttanut nimensä pyramidin sisäosiin ja määrännyt Mererin valmistamaan uudet päällyskivet aukon peittämiseksi.
Sen työn Mererin tiimi on voinut tehdä muutamassa vuodessa.

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 28.01.20 16:32
Kirjoittaja Tapio Onnela
kahannin kirjoitti:
25.01.20 15:19
Tapio Onnela kirjoitti:
24.01.20 14:00
Jos Egypti ja pyramidit kiinnostavat niin Ylen Areenassa on katsottavissa hienosti toteuttu dokumentti pyramideista. Dokumentissa esitellään havainnollisesti miten tutkijat selvittävät mm kivimateriaalin kuljetukseen liittyneitä ongelmia. Mistään aiemmin tuntemattoman sivilisaation koneista ei kyllä löytynyt havaintoja...

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/16/historia-pyramidin-arvoitus
https://areena.yle.fi/1-50163703
kahannin kirjoitti:
25.01.20 15:19
Ohjelmassa tarkastellaan vain pyramidin päällystämistä 64 000 kalkkikivellä. Itse pyramidin rakentamista ei tarkastella.
Ehkä et katsonut ohjelmaa ihan kokonaan koska ainakin minä näin siinä kuvatun erilaisia tekniikoita koko pyramidin rakentamiseksi eikä vain niitä päällyskiviä. (esim rampit ja sisosien kivet)
kahannin kirjoitti:
25.01.20 15:19
Ohjelmassa mainitaan, että Mererin tiimi kuljetti kerrallaan 30 kiveä. Aikaa kaikkien päällyskivien kuljetukseen tarvittiin 25 vuotta. Toisaalta ohjelmassa tehdään pyramidin läheltä löydetyn veneen replika. Se pystynee kuljettamaan vain yhden kiven kerrallaan. Silloin kaikkien päällyskivien kuljettaminen olisi kestänyt 750 vuotta.
Minusta on todennäköistä, että heillä oli aikoinaan käytettävissä kyllä useampikin kuin vain yksi vene.
Mitään salaperäisiä koneita ei ainakaan toistaiseksi ole mistään tullut esille.

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 29.01.20 00:29
Kirjoittaja Raimoves
Tuo YLEn esittämä dokumentti oli kyllä ehkä huonoin mitä vastaavista olen koskaan katsonut. Kakki asiat jo aiemmin muualla käsitelty. Eikä dokumentissa kerrottu mitään graniitin louhimisesta tai vastaavasta.
Oikeasti itseäni alkoi jo naurattamaan heidän sekoilunsa pelkästään kiven veneeseen nostamisessa. Mutta kaipa dokkarin tekijät luulivat ko. nosturin olleen käytössä pyramidien aikaan.

No, esimerkiksi Pyyterlahden graniittilouhoksella louhittiin 1800 luvulla 600 tonnia painava paasi. Se oli 25,5 metriä pitkä ja halkaisijaltaan keskimäärin 3,5 m. Monoliitin saaminen proomukuljetukseen ei ollut aivan yksinkertaista. Elokuun alussa 1832 kahden höyrylaivan vetämä proomu oli neljän vuorokauden merimatkan jälkeen lopulta Pietarissa. Lisäksi Pyyterlahdella louhittiin kaikki Iisakin kirkon pilaarit ja kuljetettiin perille.

Googlella löytää kuvia mm Pyyterlahden porareistä ja ne ovat surkeita verrattuna egyptiläisten tekemiin.

Yleistä: https://retkipaikka.fi/pyterlahden-gran ... virolahti/

Tuon ajan työvaiheet kuvattu tarkasti muutamassa kirjassa kuvin ja sanoin.
rjö Kaukiainen: Punaiset pilarit — Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa.154 s. SKS 2016.

Helpostihan pyramidin olisi rakentanut jos kivet olisi valettu paikanpäällä ohuita graniittimuotteja käyttäen :D

Näitä graniittiongelmia on Egyptissä lähemmäs sta, joista yksi tässä: https://www.wnd.com/2017/01/mystery-gro ... -in-egypt/

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 29.01.20 10:20
Kirjoittaja Tapio Onnela
Raimoves kirjoitti:
29.01.20 00:29
Näitä graniittiongelmia on Egyptissä lähemmäs sta, joista yksi tässä: https://www.wnd.com/2017/01/mystery-gro ... -in-egypt/
Huvittavinta näissä mysteeriselityksissä taitaa olla ehkä juuri se, että sen sijaan, että luotettaisiin tieteelliseen arkeologiaan annetaan näille, kieltämättä vaikuttaville ja ihmeellisille menneisyyden rakennelmille tällaisia selityksiä, joita tuossa linkkaamassai artikkelissakin esitettiin:
"some experts have concluded that they were not built for Egyptian pharaos (sic) but in fact left on earth by [an] alien race and simply appropriated by the kings."
Keitähän nuo "some experts" mahtavat olla? Mikähän avaruusrotu oli kyseessä? Klingonit?
Eipä silti, eihän tämäkään selitys toki ole ihan täysin mahdotonkaan, mutta mitään todisteita näistä avaruusmuukalaisista sen paremmin kuin khemitologien korkean teknologain kadonniesta sivilisaatioistakaan ei ole löytynyt.

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 29.01.20 12:52
Kirjoittaja Raimoves
Tapio Onnela kirjoitti:
29.01.20 10:20

Huvittavinta näissä mysteeriselityksissä taitaa olla ehkä juuri se, että sen sijaan, että luotettaisiin tieteelliseen arkeologiaan annetaan näille, kieltämättä vaikuttaville ja ihmeellisille menneisyyden rakennelmille tällaisia selityksiä, joita tuossa linkkaamassai artikkelissakin esitettiin:
Itse yritin vain keskittyä tähän graniittiasiaan. En lainkaan ajatellut että tuo höpöpuhe alieneista tulisi esiin tässä keskustelussa. Mielelläni keskutelisin ja haluaisin saada lisää tietoa mainitsemastasi "tieteellisestä argeologiasta", koska faaraoiden ajan Egyptissä on lukemattomia mysteerejä joita tieteellinen argeologia yrittää selvittää, muttei vielä onnistunut.

Innostuin asiasta sen verran että kokeilin porata graniittikiveen omalla kunnon porakoneellani MSW-CDR10V2 1500 r/min reikäsahalla jossa widihammastus. No pintanaarmun sain aikaan ennen kuin terä meni pilalle.

Re: Muinaisen Egyptin korkea teknologia

Lähetetty: 29.01.20 17:42
Kirjoittaja kahannin
Klaus Lindgren kirjoitti:
14.11.19 16:56
Mikä oli todistettava, kiljaisee hömppätutkija tällöin, eikä näe mitään ongfelmaa siinä, että vielä pitäisi etsiä jotain muitakin jälkiä siitä oudosta ihmisryhmästä, ennen kuin voi edes arvella heidän olevan olemassa.

Sama juttu on näiden Dunnin teorioiden kanssa: hän näkee kyllä ongelman oikein, mutta hakee ensi tökseen sellaista ratkaisua, joka mullistaisi koko ihmiskunnan varhaishistorian. Ja voidakseen pysyä kannassaan, hän käyttää kaiken aikansa todistaakseen, miten ihmeellistä ja vaivalloista se kovaan kiven työstäminen on sen sijaan, että etsisi kärsivällisesti sellaisia tekniikoita, joilla pronssikautiset ihmiset (joiden naapurissa oli rautaakin) onnistuisivat tekemään sen, mitä he mitä ilmeisimmin tekivät. Taas hieman toisin sanoen hän esittää hypoteesin, jonka todistamiseksi täytyy korjata lukemattomia vanhoja tietoja ja laatia kymmenittäin uusia hypoteeseja ja todistaa ne taas vuorostaan ja sitten lopulta voisi päästä testaamaan hänen ensimmäistä hypoteesiaan. Eli jotta voisimme uskoa edistyneeseen teknologiaan pitäisi löytää jotain jäänteistä niistä koneista ja mainintojakin niistä olisi hyvä olla ja sitten pitäisi etsiä se kulttuuri, joka niitä koneita on laatinut ja käyttänyt ja sitten voitaisiin päästä miettimään, että minkähän kokoisella sirkkelillä ne sitä arkkuaan sahasivat?

Dunn siis menee ahteri edellä puuhun. En kehoita ketään seuraamaan häntä. Dunnin kannalta touhu taitaa kannattaa aika paljon paremmin kuin tavallinen, luotettava ja ajoittain tylsäkin tutkimustyö, ainakin hänen kirjamyyntinsä näkyy sujuvan hyvin. Joten en usko hänen joutuvan tyytyä akateemisen tutkijan varsin vaatimattomaan elintasoon.

Lopuksi vielä kiteyttäisin, että Dunnin teoriat ovat mitä ilmeisimmin huuhaata ja sellaisina niitä on kohdeltava.
Väite, että pyramidit olisi rakennettu faaraoiden hautapaikoiksi on huuhaata, ennen kuin asia todistetaan.
On todistettu, että kiven työstäminen on hankalaa käsityönä rautaisilla työkaluilla. Ei ole todistettu, että se olisi helppoa kuparisilla työkaluilla. Vaikka Egyptin naapureilla olisi ollut rautaisia työkaluja, se ei välttämättä ole lisännyt egyptiläisten kuparisten työkalujen tehokkuutta.