Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Sosialidemokraattisen puolueen vasemmisto

Ensimmäisten itsenäisyyden ajan eduskuntavaalien 1.-3 . 1919 sanotaan tuoneen Suomeen parlamentarismin,
http://itsenaisyys100.fi/vaalit-toivat- ... nemmiston/ tasavaltalaisen enemmistön. Paasikiven kuningasajatuksetkin historian kehitys oli `siirtänyt historiaan.´
Mutta SDP oli hajonnut ja jakaantunut jo 1917 lopulla ja 3.1919 eduskuntavaaleissa SDP sai 80 kansanedustajaa eduskuntaan. Savon Sanomissa
on 2.1919 julkaistu sosialidemokraattien vaalijulistus tunnuksella " Sorron yöstä nouskaa!"

Kominternin O.V.Kuusinen oli 1919 tullut salatein Suomeen "maan alle" ja ehkäpä tuossakin julistuksessa on jo hänen kädenjälkeään, O.V.K.:han oli ollut SDP:n äärivasemmistoa jo vuodesta 1905 alkaen, "siltasaarelainen:"
Vuoden 1919 vaaleissa SDP sai 80 kansanedustajaa ja heidän joukossaan oli vuoden 1917 vallankumouksellisiakin ilmeisesti?

O.V.Kuusinen kirjoitti Suomessa piileskellessään SDP-opposition, SSTPuolueen ohjelmajulistuksenkin ja 7.1922 eduskuntavaaleissa SSTP sai
27 kansanedustajaa ja SDP 53.
Kansanedustajien yhteislukumäärä oli edelleen sama kuin marraskuussa 1917 , mutta oliko jako SDP:n enemmistö ja oppositio toteutunut 1923 alussakaan?
SSTP:n sosialistit puhuivat Moskovan Kominternin linjalla propagandaa eduskunnassa, parlamentarismista ei ollut tietoakaan.
Ja pääministeri K.Kallio lakkautti SSTP:n elokuussa 1923 ja kaikki sen kansanedustajatkin vangittiin, mutta SSTP jatkoi Suomen Työväen ja Pienviljelijöiden Vaaliliittona ja sen eduskuntaryhmän puheenjohtajana oli Mauritz Rosenberg, joka 1939 oli Terijoen hallituksen kakkosministeri ja
valtionvarainkomissaari.
Vuoden 1924 vaaleissa SDP sai 60 kansanedustajaa ja STPV 18 ( yht. 78 k-edustajaa )

Pääministeri ( SDP ) Väinö Tanner otti 16.5.1927 vastaan Vapaussodan muistoparaatin ja "oman puolueen" edustajien sanotaan kritisoineen ankarasti Tanneria, mutta olisivatkohan arvostelijat olleet paljoltikin Moskovan Kominternin edustajia? Usein puhutaan ainoastaan "omien" kritiikistä.

Heinäkuun 1927 eduskuntavaaleissa SDP sai 60 paikkaa ja STPV 20 kansanedustajaa.
Vuonna 1930 säädettiin tasavallan suolelulait Kominternin STPV:tä ja Lapuanliikettä vastaan ja Mauritz Rosenbergkin lähti Neuvostoliittoon.
Väinö Tannerista tuli kiistaton SDP:n johtaja.

Vaaleissa 10.1930 SDP sai 66 kansanedustajaa, 1933 jo 78 edustajaa ja 1936 83 kansanedustajaa.
Tasavallan suojelulait mahdollistivat punamultahallituksenkin synnyn 1937 ja Talvisodan yksimielisyyden 1939.

Mutta SDP:ssä piilotteli edelleenkin kominternilaisia ja Talvisodan jälkeen SDP:stä erotettiin elokuussa 1940 "kuutoset", kuusi kansanedustajaa ja muitakin Stalin - Hitler -sopimuksen kannattajia - SDP:n äärivasemmistoa lienee kesällä 1940 vielä ollut?

Sillä SKP perustettiin Suomessa ja Suomi-Neuvostoliitto Seurakin lokakuussa 1944 ja samoin ilmeisesti Zhdanovin ideana SKDL, jonka suojissa SKP sittemmin oleili, omalla puoluenimellään kommunistit eivät olleet eduskunnassa.
Ja SDP muljahti kansanrintamahallituksen linjalle vasta Väinö Tannerin kuolinvuonna 1966, kommunistit olivat olleet oppositiossa 18 vuotta.

Veikko Palvo





Kommunistit sivuutettiin uutta hallitusta heinäkuussa 1948 koottaessa. Mauno Pekkalan, kansandemokraatin, hallituksessa 26.3.1946 - 29.7.1948
sisäministerinä oli kansandemokraatti Yrjö Leino, joka erotettiin pari kuukautta ennen M.Pekkalan hallituksen kaatumista, kansandemokraatti
Eino kilven tullessa sisäministeriksi ja kansandemokraatti ja SKDL-SKP:n Hertta Kuusisen salkuttomaksi ministeriksi.
M.Pekkalan hallituksen ministereiden yhteenlaskettu vankilatuomiovuosien määrä oli yli 100 vuotta osoittaen "hallituspohjankin."
M.Pekkalan hallituksen aikaan solmittiin Stalinin vaatima YYA-sopimus "ystävyydestä" ja puolustusliitosta ja samanaikaisesti 4.1948 julkisuuteen tuli kommunistien vallankaappaushankekin.

YYA-aikana puhuttiin ja kirjoitettiin `kauhean oikeistolaisen´ 1930-luvun ohella suomalaista demokratiaa uhanneesta Lapuanliikkeestä,
kommunistien vallankumouspuuhat Vapaussodan jälkeen alkaneina sivuutettiin ja 1944 Suomessa perustettu SKDL ja SKP olivat oikeastaan
demokraatteja ja parlamentarismin kannattajia, ainakin kansandemokraatteja.
"Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 1930 -otsikon alla on keskusteltu Agricolassakin 2012 alkaen:
viewtopic.php?t=4353 .

VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sosialidemokraattisen puolueen vasemmisto

Hajonnut SDP perustettiin marraskuussa 1918 uudelleen ja Väinö Tannerista tuli puheenjohtaja.

Moskovan ja kominternin linjan kommunisteja piilotteli SDP:n vasemmistossa ja vasemmistona ja 15.5.1920 Helsingissä perustettiin
Suomen Sosialistinen TyöväenPuolue ( SSTP )

SosDem aikauslehti N:o 9. toimitus: vastaava Karl H. Wiik , J.W.Keto , V. Voionmaa, jotka olivat "kravattisosialisteja" ja Wiik oli v. 1940 "kuutosia" ja
syksyllä 1944 J.W.Keto´n kanssa liittyivät Suomessa perustettuun SKDL - SKP:hen, SKDL:n puheenjohtajiakin.
V.Voionmaa liittyi SDP:hen Tannerin ollessa puheenjohtajana, jota Voionmaa kylläkin kritisoikin. ( Marxists Internet Archive ; sos.dem aikakauslehtiä vuodelta 1920)

SSTP esitti eduskunnassa mm. 21.9.1922 Suomen hallitusmuodon perustaksi ja asiasta säädettävä lakiesityskin:
"Suomi julistetaan täysivaltaiseksi sosialistiseksi Neuvosto-Tasavallaksi."
ja mm. ehdotetun lain 2 §:
"Sosialistiseksi neuvostotasavallaksi olisi Suomen tasavalta viipymättä julistettava." Kaikki valta neuvostoille, "kyläkunnittain tai työpaikoittain..........äänioikeus 18 v täyttäneillä, paitsi erikoisesti määrätyillä tuottamattomilla tai muuten vahingollisilla yhteiskunnan jäsenillä."
( eduskunta fi / näin eduskunta toimii / kansanvallan tulikoe )

SSTP:n 27 edustajaa ja muitakin vangittiin pääministeri K.Kallion "leikkauksessa" 1923.

Mutta....

"Sitä mukaa kuin valtio lakkautti kommunistien perustamia yhteenliittymiä ja pani toimihenkilöt telkien taa, sitä mukaa kommunistit perustivat uusia, kuten kominternin toinen kongressi 1920 oli päättänyt:
On välttämätöntä, että ei missään tapauksessa rajoituta ainoastaan laittomaan työhön, vaan myös toteutetaan laillista, voittaen tässä suhteessa kaikki vaikeudet ja perustaen mitä erilaatuisimmilla, ja jos välttämätöntä, yhtenään vaihtuvilla nimityksillä laillisia järjestöjä" kirjoitti 26.11.1941 Valtiollisessa poliisissa uransa aloittanut Pekka Peitsi ( = Urho Kekkonen , UKK 912911 )
Urho Kekkonen ei mainitse N-Venäjälle paenneiden Kominternin jäseneksi perustamaa liittoa, jonka päämääränä oli revanssikin, vallankumous ja
" työväen rautainen diktatuuri ," ja tuon ryhmän perustamassa punaupseerikoulussa koulutettiin aatteeseen uskovaisia uuteen sotaan

Sosialidemokraattinen aikakauslehti no 1. 15.1.1920
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka ... 485?page=1

SKDL-SKP:tä lakkautettaessa, puolue uudella nimellä julisti 28.-29.4.1990 olevansa punavihreää uusvasemmistoa, " kolmatta vasemmistoa. "
Puolueohjelmassa " toisen vasemmiston sanotaan jakautuneen sosialidemokraatteihin ja kommunisteihin Neuvostoliiton synnyttyä."

Forssan sosialistista ohjelmaa vuodelta 1903 tuon puolueen piirissä näytetään kuitenkin joskus muisteltavan ja kapitalismin vastakohdan sanotaan nykyisin olevan demokratian eikä enää Neuvostoliiton mallisen suunnitelmatalouden, mutta menneisyyden kaikuja tuon puolueen piirissä näytettäisiin joskus esitettävän?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sosialidemokraattisen puolueen vasemmisto

Veikko I Palvo kirjoitti:
06.10.20 14:37
Hajonnut SDP perustettiin marraskuussa 1918 uudelleen ja Väinö Tannerista tuli puheenjohtaja.

Moskovan ja kominternin linjan kommunisteja piilotteli SDP:n vasemmistossa ja vasemmistona ja 15.5.1920 Helsingissä perustettiin
Suomen Sosialistinen TyöväenPuolue ( SSTP )



Marraskuussa 1918 Saksa antautui länsiliittoutuneille ja `kuningasaie´ siirtyi Suomessa historiaan, mutta E.Gyllingin ja O.Tokoin Leninin kansankomissariaatin kanssa Pietarissa 1. helmikuuta 1918 solmima `Suomen Sosialistisen Työväentasavallan´ ja kansankomissariaatin välinen "valtiosopimus" jäi oikeastaan voimaan - Moskovassa vaikuttaneena ainakin ja sinne paenneiden emigranttien mielissä.

Kominternin agentti Otto Ville Kuusinen tuli salaa Suomeen maan alle vaikuttamaan keväällä 1919 kirjoittaen SSTP:n puolueohjelman, jossa SSTP julisti liittyvänsä Moskovan Kominterniin.
Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa Väinö Tannerin SDP oli noussut Suomen suurimmaksi puolueeksi, mutta seuraavissa eduskuntavaaleissa nuo äänet jakautuivat SSTP:n ja SDP:n kesken.

Venäjällä raivosi samaan aikaan sisällissota ja nälänhätä ja Neuvostojen liitto perustettiin sekin vasta vuosien 1922 ja 1923 vaihteessa.

Suomen AmmattiJärjestö ( SAJ ) joutui sekin kommunistien valtaan ja 5.1920 SAJ:n puh.johtaja Matti Paasivuori vaihtui Matti Väisäseen.
Moskovassa Kominternin 2. kokous tavoitteena vallankumous antoi ohjeen ja käskyn kommunistien tehtävänä olevasta järjestöjen ja yhdistysten toimintaan ja eduskuntatyöhönkin osallistuvina valmistella maaperää vallankumoukselle. Aiemmin työehtosopimukset oli hylätty: "koska ne takaavat vain työnantajille työrauhan sopimuskaudeksi, mutta sitovat työntekijäin kädet."

SSTP:n lakkauttamisen 1923 jälkeen kominternin toiminta jatkui Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaaliliitossa, joka 1927 eduskuntavaaleissa jopa lisäsi kansanedustajamääräänsä kahdella `vallankumouksen valmistelijalla`.

Väinö Tannerin sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitus aloitti 12.1926 ja sen aikana Laivastolaki, laivaston perushankintalakikin edistyi ja
panssarilaivojen Väinämöisen ja Ilmarisen rakentaminen , sukellusveneitä tilattiin. ( Nimellisesti Laivastolaki-päätös seuraavan hallituksen tekemänä. )
Ja
Chrichton-Vulcanin Turun telakalla alkoi metallilakko, myöhemmin työsulku ja satamalakko alkoi 1928 kesällä.
SAJ:ssa Arvo "Poika" Tuominen sai ohjeita kominternilta, olihan nyt tilaisuus "taistella" rauhankin puolesta naapurivaltiossa vallankuomousta samalla pohjustaen. ( Saksan Reichswehr ja puna-armeija harjoittelivat kylläkin yhdessä NL:ssa.) Lakkoavustuksistakin puolet tuli suoraan Neuvostoliitosta.

"Pihkalan 30 - 35000 hengen kaartissakaan" ei ollut ammattitaitoisia metallimiehiä, satamatöihin kykeneviä kylläkin oli.
SAJ:n jäsenmäärä v. 1919 oli 40 677 ja 1920 lopussa 59 470, joten suurehko oli kilpailevankin kaartin miesvahvuus ja pitihän kaartilaisillekin varmaankin palkat maksaa.
Iltalehti 27.10.1928 lainaa "Tukholman Aftonbladetia kirjoituksessaan Suomen metallisulun ja satamalakon rahataloudesta ammattijärjestön taholla...." http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... 1&ocr=true

Kominternin punainen päivä Suomessa 1.8.1929 ja SAJ:n toimeenpaneva mielenosoitus. Vuonna 1946 Suomeen tullut Tuure Lehén kirjoittaa
kust.osuuskunta Kirja, Leningrad 1928 Voittamisen taito; "Hiukan Suomen punakapinasta" ; "Suomen luokkasodan kokemus osoittaa, miten suuri, ratkaiseva merkitys on kansalaissodan ensi päivillä ja hetkillä, sillä, mitä silloin tehdään tai jätetään tekemättä."
http://histdoc.net/historia/1917-18/leh ... _1928.html Mutta jotakin meni mönkään 1939, paraatimarssin muuttuessa Talvisodaksi.


SAJ lakkautettiin 1930 ja sen viimeinen puheenjohtaja Isak I Heikka teloitettiin 1938 Neuvosto-Karjalan Sandormohissa.

Matti Paasivuori jatkoi SDP:n puheenjohtajana ja sosdemot perustivat SAK:n ( 1930 - 1969 ). Talvisodan aikainen `Tammikuun kihlaus´ 23.1.1940
sinetöi lopullisesti työmarkkinasovun.
Mutta alkutalvesta 1944 ja 1945 SDP:n ja sen hajoittajien välinen taistelu jatkui SAK:ssakin entistäkin tuimempana? Stalin oli kylläkin lakkauttanut Kominternin 1943, mutta sen jäsenpuolue SKP oli SKDL:n nimellä perustettu Suomessakin.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sosialidemokraattisen puolueen vasemmisto

Ruotsissa sosialidemokraattinen puolue ei 1917 hajonnut, vain muutama puolueesta eronnut perusti bolshevikkien vallankaappauksen innoittamana
Sveriges Sosialdemokratiska Vänsterpartin ( SSV ) ja helmikuussa 1918 perustettiin komitea keräämään rahaa Suomen punakaarteille.
Sven H. Linderot oli yksi kolmesta komitean perustajista ja lähti 1921 Moskovan Kominterniin vallankumouksen vientityöhön.
Sven Linderot oli Ruotsin kommunistipuolueen puh.johtajana 1929 - 1951 ja eduskunnassa 1939 - 1949, sillä Ruotsissa pientä kommunistipuoluetta ei kielletty ja toisen maailmansodan aikana Sven Linderot johti Kominternin ainoaa Länsi-Euroopan toimistoa Tukholmassa.
Kuva http://filmarkivet.se/kommunistiska-partiet-20-ar/ vuosipäivästä.
Vänsterpartiella on jatkuvasti ollut Ruotsissa hyvin pieni kannatus.


Väinö Tanner kävi elo- syyskuun 1918 vaihteessa Ruotsissa ja Tanskassa ja johti joulukuussa 1918 puheenjohtajana Koiton talolla Helsingissä uuden SDP:n perustamista.
http://itsenaisyys100.fi/wp-content/upl ... P-1918.pdf 27-29.12.1918
Puoluesihteeriksi kokouksessa valitun Taavi Tainion puheesta sivu 95. alkaen:

"Mitä erityisesti bolshevismiin tulee, niin se on aito venäläinen ilmiö, syntynyt niissä eriskummallisissa olosuhteissa, mitkä Venäjällä ovat vallinneet ja edelleenkin vallitsevat, kehittymättömien olojen tuote....
Olisi näin ollen hulluaryhtyä jäljittelemään toimintatapoja, jotka ovat kehittymättömämpien olosuhteiden synnyttämiä. Ja kuitenkin sitä meille eräiltä tahoilta tyrkytetään."

...s.97 "Bolshevikit luulottelevat yhteiskunnallisen vallankumoukseen tarvittavan ainoastaan asevoimaa, vaikkapa sen kannattajat ovat vähemmistönä......Sellainen käsitys edellyttää kauan kestävää aseellista diktatuuria.........sen täytyy kokonaan syrjäyttää yleiseen äänioikeuteen perustuva parlamentarinen toiminta ja asettaa sen tilalle väkivaltahallitus, punainen terrori."

s.98. "Tässäpä tullaan kosketukseen meidän bolshevistiemme toisen harhakuvan kanssa. Hehän luottavat ulkoapäin, Venäjältä tulevaan apuun...............täytyy suoraan sanoa, että tämä ajatus on sekä vastenmielinen, että typerä.

Ei ole vieläkään otettu oppia viime kapinan kokemuksista."

"Itse kapinaliikkeen ja sen toimeenpanijain kannalta oli surkea tyhmyys, että luotettiin venäläisten apuun ja siihen turvauduttiin."


s.99.: " ....osa Suomen sosdem-johtajista pakeni Venäjälle.
Siellä, " sosialistisessa isänmaassa ", kuten he itse sanovat, muodostivat he aluksi ulkomaisen järjestön.....kokouksessa Moskovassa elokuun 1918 lopulla.
s. 100.: Kokous hyväksyi bolshevistis-kommunistisen ohjelmaluonnoksen. ...ja järjestö katsottiin lakkautetuksi, kertoo Pietarissa ilmestyvä
"Kumous-lehti."
"Perustettiin Suomalainen Kommunistinen Puolue" , ( joka lupasi kostoa ja revanssia ja rautaista diktatuuria. )

s.107.: "Puoluekokous selittää, etteivät mitkään nykyään ulkomailla olevat järjestöt tai henkilöt ole oikeutetut puhumaan Suomen työväen nimissä, koska näillä järjestöillä ja henkilöillä ei ole siihen Suomen työväenluokalta mitään valtuutta."


Näin SDP:tä uudelleen perustettaessa joulukuussa 1918 ja erimieliset eivät ole olleet paikalla Koiton talossa tain sitten he ovat olleet vaiti.
Mutta seuraavana keväänä 1919 Kominternin agentti Otto Ville Kuusinenkin tuli salaa Suomeen ja kirjoitti maan alla SSTP:n puolueohjelman.
SSTP:n lakkauttamisen jälkeen bolsevistis-kommunististen toiminta jatkui vaalijärjestönä ja sen toiminta päättyi vasta 1930 `tasavallan suojelulakeihin´.
Piileskely SDP:n sisällä vasemmistona jatkui 1930-luvun ja sodan jälkeen loikittiin Suomessakin perustettuun SKP:hen ja SKDL:ään ja YYA-ajan historiankirjoituksessa Lapuanliikkeestä ja kommunistilaeista 1930 tuli jälkeenpäin uhka demokratialle Suomessa, vaikkakin
"hirveän oikeistolainen" hallitusvalta ja presidentti Svinhufvud tasavallan suojelulain perusteella lakkauttivat Lapuanliikkeenkin, oikeisto turvasi demokratian ja parlamentarismin "rautaiselta diktatuuriltakin".
Ja demokratiaa kannattavilla sosialidemokraateilla ei ollut syytä vastustaakaan tällaista julkisen vallankumouksellisuuden kieltämistä Suomessa?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”