ollijii
Viestit: 98
Liittynyt: 30.11.05 09:54
Paikkakunta: Korpilahti
Viesti: Kotisivu

Moottoreiden ja traktoreiden venäläishistoriaa

– Uralilaiseksi keksijäksi sanottu I.I.Polzunov valmisti ensimmäisen höyrykoneen vuonna 1763.
– I.S.Kostovitsh rakensi kaasuttajalla varustetun polttomoottorin 1879.
– Fjodor Abramovits Blinov rakensi ensimmäisen höyrykonevoimaisen telaketjutraktorin, jota esiteltiin näyttelyissä Saratovissa 1889 ja Nizni-Novgorodissa 1896.
– J.V.Mamin rakensi 1893-95 polttomoottorin käyttämän ”itseliikkuvan vankkurin”.
– Vuonna 1910 J.V.Mamin rakensi ”Venäläisen traktorin”.

Edelliset tiedot ovat Anohhin – Boltinsi- Karnauhhov- Rozanovin kirjasta Traktorid, 1955. Gurevitsh-Sorokinin 1961/1963 ilmestyneessä kirjassa Traktorid ja autod kerrotaan enemmän:

– Nizegorodissa Leonti Samsurenkov rakensi ”itsekulkevan kalessin” 1752.
– teknikko I.B.Kulibin rakensi 1791 lihasvoimalla toimivan kolmepyöräisen ajoneuvon.
– 1800-luvun alussa insinööri V.Gurjev rakenteli ”kuivanmaan höyrylaivaa”.
– Maailman ensimmäisen telaketjuajoneuvon rakensi upseeri D.Zagrjazski 1830.
– Kapteeni Majevski esitteli vaihteistolla varustetun telaketjuajoneuvon 1876.
– F.A.Blinov sai patentin telaketju-höyrytraktorilleen 1879.
– Maailman ensimmäinen nestemäisellä polttoaineella toimiva ja sähköisellä sytytyksellä varustettu polttomoottori oli em. Kostovitshin rakentama.
– Edellä mainittu Maminin vankkuri toimi naftamoottorilla.
– Insinööri G.Trinkler rakensi polttoaineen ruiskutuslaitteella varustetun puristussytytyksisen polttomoottorin 1902.
– Maminin 1910 rakentama traktori toimi 25 hevosvoimaisella puristussytyksellä varustetulla naftamoottorilla.

Kuten huomaatte, konehistoria on erilaista eri paikoissa....

pjylha
Viestit: 5
Liittynyt: 25.05.07 21:16
Paikkakunta: Kankaanpää

Kerropa meille, koska moiset tiedot on ensikerran kirjattu. "Maailma ja me", neukkujen valitutpalat opetti ainakin minulle, että itäplokki johti teknologiakisaa kokokokkoajan. Vieläkin pelkään idän barbaareja, petoja, robotteja, ihmishybridejä, ohjuksiaohjuksia, varsinkin, kun suku on ollut valkoinen silloin 1918 ja vielä jälkeen. Täytyykö pelätä, vai tuleeko tuho huomaamatta? Joskus se tulee, väistämättä.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

– Uralilaiseksi keksijäksi sanottu I.I.Polzunov valmisti ensimmäisen höyrykoneen vuonna 1763.
Ivan Ivanovitš Polzunov toisaan kehitti höyrykonetta noihin aikoihin, ainakin englanninkielisen Wikipedian mukaan (hakusana Polzunov). Kuka sitten lopultakin ”keksi” höyrykoneen, on aika tulkinnanvarainen juttu, kuten vaikkapa samaisen Wikipedian artikkelista ”steam engine” näkyy.
– I.S.Kostovitsh rakensi kaasuttajalla varustetun polttomoottorin 1879.
Ogneslav Kostović Stepanović oli taas samaisen Wikipedian mukaan originelli keksijä, joka rakenteli 1870-luvun lopulta lähtien jonkinlaista lentohärveliä, mutta epäselvää on, saiko hän sellaisen rakennettua. Siihen lentovehkeeseensä hän sitten kehitteli polttomoottoriakin. Mies oli Venäjällä asuva serbi.
– Fjodor Abramovits Blinov rakensi ensimmäisen höyrykonevoimaisen telaketjutraktorin, jota esiteltiin näyttelyissä Saratovissa 1889 ja Nizni-Novgorodissa 1896.
Moscow News kertoo Blinovin olleen itseoppinut maaorja, joka olisi tosiaankin patentoinut telaketjutraktorin vuonna 1878 – siis paljon aikaisemmin. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli ”caterpillar track” taas kertoo näitä yritelmiä olleen eri puolilla Eurooppaa jo aikaisemminkin.

– J.V.Mamin rakensi 1893-95 polttomoottorin käyttämän ”itseliikkuvan vankkurin”.
– Vuonna 1910 J.V.Mamin rakensi ”Venäläisen traktorin”.
Tästä en löytänyt verkosta mitään.
– Nizegorodissa Leonti Samsurenkov rakensi ”itsekulkevan kalessin” 1752.


En löytänyt mitään tästäkään kaverista.
– teknikko I.B.Kulibin rakensi 1791 lihasvoimalla toimivan kolmepyöräisen ajoneuvon.
Näin tosiaan kävi, mies oli venäläinen insinööri ja arvostettukin aikanaan. Toisaalta taas Leonardo da Vinci kehitteli vastaavaa jo paljon aikaisemmin.
– 1800-luvun alussa insinööri V.Gurjev rakenteli ”kuivanmaan höyrylaivaa”.
Kun taas katsomme Wikipedian artikkeleita höyrykoneista, näemme, että ranskalainen Nicolas-Joseph Cugnot rakensi sellaisen jo vuonna 1796, ja on väitteitä vielä aikaisemmastakin keksijästä, Ferdinand Verbiestistä.
– Maailman ensimmäisen telaketjuajoneuvon rakensi upseeri D.Zagrjazski 1830.
ks. yllä.
– Kapteeni Majevski esitteli vaihteistolla varustetun telaketjuajoneuvon 1876.
Ei löytynyt mitään.
– Insinööri G.Trinkler rakensi polttoaineen ruiskutuslaitteella varustetun puristussytytyksisen polttomoottorin 1902.
Nizhni Novgorodin yliopiston sivut kertovat miehen sellaisen keksineen ja samainen sivu kertoo hänen olleen professorina 1940-luvun lopulla. Sivuilla ei kerrota, milloin hän tuon keksinnön teki. http://www.nntu.ru/NSTU/Amf/Dvs/dvs_ist.htm
– Maminin 1910 rakentama traktori toimi 25 hevosvoimaisella puristussytyksellä varustetulla naftamoottorilla.
Että siis dieselmoottori? Oli jo keksitty.
Kuten huomaatte, konehistoria on erilaista eri paikoissa....
No niin tosiaan on! Tämä koskenee etenkin juuri Neuvostoliittoa, kuten kaikki viimeistään 1960-luvulla syntyneet muistanevatkin. Noita tyyppejä etsiskellessäni törmäsin myös jo vuonna 1949 kirjoitettuun artikkeliin, jossa syyksi esitettiin Stalinin kampanjaa "kosmopolitismia" vastaan; http://www.marxists.org/archive/mandel/ ... ovcult.htm
Kuten muualtakin olen ennen lukenut, tuolloin Neuvostoliitto ryhtyi korostamaan venäläisten kaikinpuolista kulttuurista omavaraisuutta ja sepustamaan juuri tällaista tekniikan historiaa: kaikki oli "oikeastaan" keksitty Venäjällä.

Toisaalta tällaista historiaa on maltillisemmassa mittakaavassa vähän kaikkialla, lähimpänä esimerkkinä Anders Chydenius. Montakohan muuta liberalismin edelläkävijää mahtaakaan maailmalta löytyä?

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Klaus Lindgren kirjoitti:Toisaalta tällaista historiaa on maltillisemmassa mittakaavassa vähän kaikkialla, lähimpänä esimerkkinä Anders Chydenius. Montakohan muuta liberalismin edelläkävijää mahtaakaan maailmalta löytyä?
Muuten ihan hyvä juttu, mutta Antti oli huono esimerkki - paradoksaalisesti. Chydeniuksen teoshan on otsikkoa myöden kopioituna Smithin "perusteoksessa". yksi ratkaiseva ero toki on, ja siinä Antti Kytö toki on historian valossa osoittautunut olleen oikeassa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”