Sotilasperinteen Seuran julkaisu n:o 1 ISBN 952- 9872- 05- 4
Suomalaiset sotamuistomerkit Pähkinäsaaren rauhasta 1323
vuoteen 1998.
Vaikka kirjan nimi on Suomalaiset sotamuistomerkit, siinä on myös muutamia norjalaisten, saksalaisten ja venäläisten Suomessa olevia muistomerkkejä, koska ne liittyvät oleellisesti sotiemme tapahtumiin.
Meillä Suomessa ei ole valitettavasti tehty laaja- alaista sotahistoriallisten kohteiden inventointia, joten koottujen tietojen saaminen internettiin
olisi tärkeätä sotiemme muistojen tallentamisessa kansalaisten käyttöön.
Sotahistorialliselta kannalta ilman poliittisia sävytyksiä tietysti myös
kansalaissodan taistelut, samoin lotta- ja suojeluskuntajärjestöjen osalta
ensimmäisen tasavallan aika.
Kirjassa esitetyt muistomerkit ovat läpileikkaus Suomen historiasta, jokainen niistä kertoo jostain merkittävästä tapahtumasta, vaikkapa
Turun Kärsämäen "partisaanimonumentiksi" nimetty suomalaisissa asepuvuissa olleiden ja suomea puhuneiden neuvostosotilaiden muistomerkki, jonka pystytti 1972 Suomi- Neuvostoliitto Seura;
haudassa on tiettävästi vakoojina teloitettuja cccp:n desantteja.
Kirjassa on myös viittauksia kirjallisuuteen muistomerkkien osalta,
muistitietoja ja valokuvia olisi korkea aika kerätä talteen.
Kyseessä olisi tältä osin Suomen itsenäisyyden ajan sukututkimus
noin 100 vuoden ajalta.
Useisiin arkistoihin on kerätty muistitietoja ja valokuvia paljolti poliittispainotteisesti, olisi jo aika kerätä suomalaista tietoa -
nyt kun sitä on vielä jäljellä.
-
Tapio Onnela
- Viestit: 4903
- Liittynyt: 13.09.05 12:40
- Viesti: Kotisivu
Hyvä ajatus. Pitää vain olla tarkkana, ettei sivustoa laadittaessa rikota lakia. Verkosta löytyy nimittäin kansalais-sodan punaisten puolella kaatuneiden muistomerkeistä tehty Punaisten muistomerkit -projektin mainio sivusto, josta Akseli Salmi kirjoitti Agricolan Tietosanomissa otsikolla:
Akseli Salmi: Punaisten muistomerkit – vieläkin arka asia? (1/2005)
Tähän Internet-sivustoon liittyy tietosuojavaltuutetun käsittämätön päätös. Vainajien muistoksi pystytettyjen muistomerkkien kuvista on tietosuojavaltuutetun käskystä häivytetty nimet, koska ne hänen mukaansa voisivat muodostaa laittoman rekisterin! Minusta päätös on aivan tolkuton ja on hyvä esimerkki suomalaisesta virkamiesmentaliteetista.
Kuva: Työväen keskusmuseo, Punaisten muistomerkit -projekti
Lisää kuvia Rauman muistomerkistä
Akseli Salmi: Punaisten muistomerkit – vieläkin arka asia? (1/2005)
Tähän Internet-sivustoon liittyy tietosuojavaltuutetun käsittämätön päätös. Vainajien muistoksi pystytettyjen muistomerkkien kuvista on tietosuojavaltuutetun käskystä häivytetty nimet, koska ne hänen mukaansa voisivat muodostaa laittoman rekisterin! Minusta päätös on aivan tolkuton ja on hyvä esimerkki suomalaisesta virkamiesmentaliteetista.
Kuva: Työväen keskusmuseo, Punaisten muistomerkit -projekti
Lisää kuvia Rauman muistomerkistä
Genos
Suomen sukututkimusseura:
http://www.genealogia.fi/
mm. henkilötietolaista, luetteloita ja hakemistoja - yleiset
Tietääkseni tietosuojavaltuutettu ei ole päättänyt, eikä pystykään -
joitakin tapauksia on käsitelty oikeudessa - rajoituksia tietysti on
tutkimuskirjallisuudessa ja internetissä julkaistavista tiedoista.
Suomen sukututkimusseuran vastaus tietosuojavaltuutetulle:
http://www.genealogia.fi/tsuojavvs.htm
http://www.genealogia.fi/
mm. henkilötietolaista, luetteloita ja hakemistoja - yleiset
Tietääkseni tietosuojavaltuutettu ei ole päättänyt, eikä pystykään -
joitakin tapauksia on käsitelty oikeudessa - rajoituksia tietysti on
tutkimuskirjallisuudessa ja internetissä julkaistavista tiedoista.
Suomen sukututkimusseuran vastaus tietosuojavaltuutetulle:
http://www.genealogia.fi/tsuojavvs.htm
Vilppulan punaisten taistelijoiden muistokivi
Vilppulan taisteluiden muistomerkki on Vilppulankosken rannalla.
Vuorineuvos Gösta Serlachius lahjoitti patsasvarat, kuvanveistäjä
Arvi Tynys.
Aloitteen muistomerkistä teki Tampereen seudun rintamamiesyhdistys.
Patsaan paljastusjuhlaan osallistui myös kenraali Mannerheim.
Vapaus- ja kansalaissodan alussa punaiset pyrkivät valtaamaan tärkeän
Haapamäen rautatieristeyskohdan.
Punaisten neuvonantajana toimi venäläisen 106 D komentaja
eversti M. S. Svetsnikov, jolla oli komennossaan taisteluun osallistuneita
venäläisiä joukkoja.
Punaisten hyökkäystä tuki myös Pietarista tullut panssarijuna ja venäläisten tykistöpatteri.
Suurimmat taistelut 21 - 22.2 ja 13.3.1918. (2.2, 4.2 ja 7.2 ensimmäiset)
Punaisten vahvuus oli 1300 ja valkoisten 300, mutta Vilppulankoski oli sula ja sivustoilla oli laajat järvenselät, mikä koitui valkoisten eduksi.
Tietolähde mm.: isbn 952- 9872- 05- 4
Usein kirjoitetaan vain Tampereen valtauksesta, mutta taistelut alkoivat punaisten hyökkäyksillä pohjoiseen.
Minkälaisia muistelmia kolmen linjan kiväärien tähtäinten takaa on säilynyt, rintamamiestasolta ?
Minkälaisia ovat tunnelmat olleet puolin ja toisin ?
Yhdessähän parikymmentä vuotta myöhemmin 1939 - 1944 taisteltiin.
Veikko Palvo
Vuorineuvos Gösta Serlachius lahjoitti patsasvarat, kuvanveistäjä
Arvi Tynys.
Aloitteen muistomerkistä teki Tampereen seudun rintamamiesyhdistys.
Patsaan paljastusjuhlaan osallistui myös kenraali Mannerheim.
Vapaus- ja kansalaissodan alussa punaiset pyrkivät valtaamaan tärkeän
Haapamäen rautatieristeyskohdan.
Punaisten neuvonantajana toimi venäläisen 106 D komentaja
eversti M. S. Svetsnikov, jolla oli komennossaan taisteluun osallistuneita
venäläisiä joukkoja.
Punaisten hyökkäystä tuki myös Pietarista tullut panssarijuna ja venäläisten tykistöpatteri.
Suurimmat taistelut 21 - 22.2 ja 13.3.1918. (2.2, 4.2 ja 7.2 ensimmäiset)
Punaisten vahvuus oli 1300 ja valkoisten 300, mutta Vilppulankoski oli sula ja sivustoilla oli laajat järvenselät, mikä koitui valkoisten eduksi.
Tietolähde mm.: isbn 952- 9872- 05- 4
Usein kirjoitetaan vain Tampereen valtauksesta, mutta taistelut alkoivat punaisten hyökkäyksillä pohjoiseen.
Minkälaisia muistelmia kolmen linjan kiväärien tähtäinten takaa on säilynyt, rintamamiestasolta ?
Minkälaisia ovat tunnelmat olleet puolin ja toisin ?
Yhdessähän parikymmentä vuotta myöhemmin 1939 - 1944 taisteltiin.
Veikko Palvo