Heikki Jansson
Viestit: 662
Liittynyt: 14.04.06 12:55
Paikkakunta: Kirkkonummi

Vetehinen kirjoitti: Listasit sinäkin suomenruotsalaiset kerhotilatkin, joilla halusit kertoa miten ruotsalainen Helsinki on. Unohdit kaikki suomalaiset tietysti. Miksi?
Esittelin viestissäni Helsingin erilaisia ruotsinkielisiä perinteitä. Vastauksessasi esitit, kuten ylle otetusta lainauksesta ilmenee, että ”Unohdit kaikki suomalaiset tietysti. Miksi?”.

En katso että on syytä jatkaa keskustelua kanssasi. En ole alle 5-vuotias.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Jäveln från Backa kirjoitti:Meitsistä ois syytä pysyä asiassa. Asia on ja oli että Vetehinen väitti moittivaan sävyyn että Hesan yliopiston historian ruotsinkielisen professuurin haltija Henrik Meinander oli (muka) esittänyt suomenruotsalaista kansalliskiihkoilevaa juttua Presson jutussa.

......

Jutussa Meinander kuvaa venäläisyyden käyttökelpoisuutta myyntikeinona silloin kun markkinoidaan Hesaa ja toteaa, että Hesa on ilmeeltään ja historialtaan pikemminkin ruotsalainen kuin venäläinen. Eri mieltä voidaan olla siitä onko Meinander oikeassa, muttei Meinanderin kirjoitusta voi leimata ”suomenruotsalaiseksi nationalismiksi”, niin kuin Vetehinen nimittelee.
Kirjoitit yllä, että on syytä pysyä asiassa ja se on ihan oikein.

Kirjoittelit kuitenkin melkoisesti asian vierestä ja sivusta itse. Mielestäni asiaan eivät kuulu halventavat kommentit Jakomäestä (jota kutsut Skitso-Backaksi), joka sinun mielestäsi "edustaa suomalaisten itse luomaa omintakeista perinteistä vapaata kulttuuria koko karmeassa komeudessaan".

Kehoitit, että "kandee muistaa suomenruotsalaisten historian uljaita suurmiehiä", jotka ovat muka ylitse muiden ihmisryhmien. Mikael Agricolasta kirjoitit, että "olihan Mikael-boy ensimmäinen finni - kaikkihan tahtoo päästää finneistä eroon".

Leuhkit siis sillä, etteivät suomalaiset ole voineet vielä kovin pitkään opiskella suomeksi eikä harjoittaa virkatointa suomenkielellä. Tie suomeksi on ollut satoja vuosia suomalaisilta pystyssä eikä ruotsinkielisyydessä ole mielestäni mitään leuhkimisen aihetta.

Yksi asiallinen kommenttisi koski maalakia, mutta muilta osin kuvailet itse kirjoituksiasi näin:

"No pientä rosvosointia kaikki sietää - ei tuo äskeinen ollut mitään siihen verrattuna minkä joiltain finneiltä saa ruotsinkielisenä kuulla." Tämän ketjun "finniltä" kuulit, että Helsinki on leimallisesti suomalainen kaupunki, joka ilmeisesti riitti rovosointiin.

Käytät selväsi provosoivaa ja suomenkielisiä halveksivaa kieltä, mutta et pidä siitä, että annat mielikuvan kansalliskiihkoilevana suomenruotsalaisena. Miksi sitten kirjoitat niin? Luulisi että ystävällisempi ja arvostavampi kirjoittelu suomenkielisistä antaisi oikeamman kuvan.

Jäveln från Backa kirjoitti: Professori ei muuten ole kansaa palveleva virkamies jota kansalaiset saa arvostella ”väärien mielipiteiden esittämisestä”

Haluat ilmeisesti kieltää Meinanderin arvostelun, koska hän on professori. Toki voit sen tehdä ja itse asiassa kielsitkin jo. Professoria arvostellaan jos aihetta on. Vähän erikoinen on kuitenkin yrityksesi kieltää professorin arvosteleminen. Kysyin jo aiemmin onko Jävel från Backa itse Meinander. No, miten on?

Vaikka joillekin käy pahasti närveihin se, että puhutaan suomenruotsalaisesta kansalliskiihkoilusta, niin olis jokseenkin terveempää ja aikuismaisempaa, jos kirjoitettaisiin asiallisemmin ilman tarkoituksellista kansanryhmien loukkaamisia.

Olisko tässä enää asiaa pohtia Helsingin ruotsalaisuutta ihan faktapohjalta, eli kun ajatellaan suomenruotsalaiset suomalaisiksi (jota ilmeisesti ainoana ajattelin), niin maanhankintalaki on kuulemma ruotsalaista perua, yksi linnoitus ja Helsingin perustaja on Ruotsin kuningas. Jotain muutakin perua Ruotsin vallan ajalta varmaan on, mutta ovatko ne 200 vuotta vanhoina niin vähäpätöisiä, että on jo aiheellista puhua suomalaisuudesta. Emmekö uskalla olla suomalaisia, kuten Presso kysyy.

Javeln fran Backa
Viestit: 24
Liittynyt: 19.04.07 23:49
Paikkakunta: Tammisaari

Vetehinen kirjoitti:Kirjoitit yllä, että on syytä pysyä asiassa ja se on ihan oikein.
Meitsi ei katso oikein tarpeelliseksi vastata noihin Vetehisen veistelyihin. Ne ei käsittele asiaa kuin nimeksi – kaikkein lähimmäksi tuli Vetehinen siinä, jota meitsi lainasi, mutta loppuosa sen veistelyistä koskeekin meitsin henkilöä tai sitten ne on meitsin viestien kuvausta niillä adjektiiveilla joihin sen mielikuvitus on riittänyt. Asiasta se ei puhu. Ilmoitin tosin, että meitsiä saa sanoa vaikka kommunistiksi tai natsiksi, eihän se, minkä olen kirjoittanut siitä miksikään muutu, mutten kyllä luvannut vastata sellaiseen.

Eihän meitsi kummiskaan muita jaksa kiinnostaa, jotta kukaan viitsisi sellaista lukea. Niin pieni se meitsin kiinnostavuus on, valitettavasti, vaikka Pyhä Birgitta, siis se, jonka paavi Bonifacius II korotti pyhimyksiksi vuonna 1391 Roomassa, on muuten mun tätini suoraan ylenevässä polvessa, mistä jaksan aina kaikkia niitten suunnattomaksi harmiksi muistuttaa.

Jävlar :cool: :cool:

einoensio
Viestit: 3
Liittynyt: 16.02.09 13:59

Re: Meinanderin haastattelu Pressossa

Kiinnostuin asiasta. Tutkin hämäläisiä ja oletan että he ovat alkujaan olleet varsin laajalla alueella, myös Suomenlahden rannikkokansaa. Kirjoitan kirjaa Sigtunan ryöstöstä 1187. Oletan että myös hämäläiset olisivat olleet asialla. Oletan että hämäläiset ovat olleet varsin sotaista väkeä koska heillä on oma sodanjumala Tursas. Se tulee läntisestä Torista. Hämäläisillä on siis ollut läntisiä yhteyksiä. Mutta miksi "Tavast" tarkoittaisi samaa kuin "häme". Voisiko asiaa lähestyä Itämeren ja Suomenlahden merkittävimmän kaupankäynnin näkökulmasta?
Siitä lähtien kun merenkulku ylettyi Itämerelle ja Suomenlahdelle niin orjakauppa oli hyvin tuottoisaa. Suomenlahden parrasmailta käyttiin ottamassa orjia. Voisiko "Tavast" tarkoittaa "ta fast"? Siis voisiko "tavast" tarkoittaa orjien ottamista ja orjien ottamispaikkoja? Voisiko ilmaisu tulla Ruotsin kielestä? Mistä muusta ottamisesta voisi olla kyse? "Häme" selvisi aikaisemmista kommenteista. Se on siis alkujaan saamea. Mutta entäpä "tavast"? Kuka voisi selittää sanan alkuperää? Tavast- nimisä paikkoja on enimmäkseen rannikkoseuduilla ja myös Suomen sisämaassa.

einoensio
Viestit: 3
Liittynyt: 16.02.09 13:59

Re: Meinanderin haastattelu Pressossa

Jatkan pähkäilyäni. Jos "tavast" tulisi ilmaisusta "ta fast" niin voisiko Portus Tvastorum alkujaan merkitä orjakaupan jonkinasteista keskus-satamaa? Jalmari Jaakkola on esittänyt että Halikon Rikalassa olisi ollut tuo salaperäinen Portus Tvastorum mikä mainitaan jossain kronikassa. Halikon Rikala sijaitsee Idäntien varrella. Voisiko olla mahdollista että sieltä olisi voinut ostaa halvalla ns vientiorjia? Olisiko mahdolllista että Idäntietä Bysanttiin matkaavat viikingit olisivat ostaneet orjia "Tavasteista" siis Tavast-alkuisista paikoista? Millaista roolia orjakauppa esitti 850-1100-luvulla? Millaisia muistomerkkejä orjakaupasta on jäänyt suomenkieleen?
Edgar Walter Saks kertoo kirjassaan että Saarenmaan (Ossilia) merirosvojen sotasatammat olisivat myös olleet orjakaupan keskuksia. Onko kellään tiedossa missä olisi sijainnut Sveanmaan orjakaupan keskus?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Meinanderin haastattelu Pressossa

einoensio kirjoitti:Jatkan pähkäilyäni. Jos "tavast" tulisi ilmaisusta "ta fast" niin voisiko Portus Tvastorum alkujaan merkitä orjakaupan jonkinasteista keskus-satamaa? Jalmari Jaakkola on esittänyt että Halikon Rikalassa olisi ollut tuo salaperäinen Portus Tvastorum mikä mainitaan jossain kronikassa. Halikon Rikala sijaitsee Idäntien varrella. Voisiko olla mahdollista että sieltä olisi voinut ostaa halvalla ns vientiorjia? Olisiko mahdolllista että Idäntietä Bysanttiin matkaavat viikingit olisivat ostaneet orjia "Tavasteista" siis Tavast-alkuisista paikoista? Millaista roolia orjakauppa esitti 850-1100-luvulla? Millaisia muistomerkkejä orjakaupasta on jäänyt suomenkieleen?
Edgar Walter Saks kertoo kirjassaan että Saarenmaan (Ossilia) merirosvojen sotasatammat olisivat myös olleet orjakaupan keskuksia. Onko kellään tiedossa missä olisi sijainnut Sveanmaan orjakaupan keskus?
Vanhin maininta Tavastiasta taitaa oll riimussa, jossa nimi esiintyy muodossa tafstalonti. Riimussa kerrotaan Egilin kuolleen Hämeessä.

Sana ta/tar oli muinoin muodossa taka.

Fasta = paastota, kristillinen termi
Fasti = tuli
Fastr = kiinteä, nopea. Fast-ráthinn = päättäväinen
Tafn = uhri, vain Old Norsessa, ei muissa germaanisissa kielissä

Tafstalonti voisi olla Taf-sta-lonti, jossa sta on nykyinen stad ja lonti on land. Taf:n f on voinut tulla p:stä, jolloin nimi olisi Tap. Tap-sta-lonti = Tapion kaupunkien maa?

Sveanmaan orjakaupan keskus on voinut olla Birka noin 850-960. Keskukseksi se on tosin omituinen siinä mielessä, ettei sitä mainita saagoissa ollenkaan, vaikka saagoissa mainitaan useita oikeita paikkoja - osa aika kaukaisiakin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Birka

Arabiassa ja turkissa birq/birc merkinnee orjatoria. Arabit olivat kai asiakkaita, jotka ostivat orjia.

Birkan jälkeen orjakaupan keskukseksi ilmeisesti muodostui Sigtuna, jonka suomalais-balttilaiset hävittivät 1187.

http://en.wikipedia.org/wiki/Sigtuna

Ajopuu
Viestit: 2
Liittynyt: 27.02.09 15:35

Re: Meinanderin haastattelu Pressossa

Vetehinen kirjoitti:
Vanhin maininta Tavastiasta taitaa oll riimussa, jossa nimi esiintyy muodossa tafstalonti. Riimussa kerrotaan Egilin kuolleen Hämeessä.

Sana ta/tar oli muinoin muodossa taka.

Fasta = paastota, kristillinen termi
Fasti = tuli
Fastr = kiinteä, nopea. Fast-ráthinn = päättäväinen
Tafn = uhri, vain Old Norsessa, ei muissa germaanisissa kielissä

Tafstalonti voisi olla Taf-sta-lonti, jossa sta on nykyinen stad ja lonti on land. Taf:n f on voinut tulla p:stä, jolloin nimi olisi Tap. Tap-sta-lonti = Tapion kaupunkien maa?

Tässä yhteydessä ei kannata sivuuttaa ehkä osittain leikkimielistä, mutta kuitenkin varteen otettavaa "tav aest", eli "hölmöt eestiläiset" (tav = hölmö, typerä) -teoriaa Tavastia-nimen alkuperästä. Tafstalonti voisi aika luontevastikin olla Tav-sta-lonti eli "typerysten kaupunkien maa", tai miksei "hölmölä".

Voi vain arvailla, miksi tuon ajan svealaiset olisivat pitäneet hämäläisiä hölmöinä. Ehkä hämäläisten puhe kuulosti heidän korvaansa samalta kuin eestiläisten, mutta sisämaassa asuvat hämäläiset eivät ymmärtäneet skandinaaveja yhtä hyvin kuin rannikolla, kauppareitin varrella asuvat eestiläiset. Jos Hämeen nimi skandinaavien parissa on todella tarkoittanut alun perin "hölmölää", maine on ainakin pysynyt. Hölmöjä ja hitaita hämäläiset ovat heimosterotypioissa yhä tänäänkin.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”