Sivu 3/6

Lähetetty: 26.06.07 23:19
Kirjoittaja Heikki Jansson
Suoimen hallintojärjestelmä – ei siis hallitusmuoto – nojaa kuten tunnettua lakiin, tässä tapauksessa hallintolakiin (6.6.2003/434), jota, sen soveltamisalapykälän mukaan noudatetaan valtion- ja kunnallishallinnossa ja seuraavasti (2 §): ”Tätä lakia sovelletaan valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen)”.

Hallitusmuoto – nykyään perustuslaki – taas määrää Suomen valtion organisaatiosta, lähinnä siitä, että Suomi on järjestetty tasavallaksi (eikä esim. kuningaskunnaksi kuten Ruotsi tai Iso-Britannia). Perustuslaki siis määrää miten valtio (ja kunnat) on organisoitu. Hallintolaki puolestaan määrää miten tämän perstuslain mukaan järjestetyn organisaation toimintaa on hoidettava.

Hallintolain määräykset merkitsevät kokonaisuutena kuvaten, sitä yksinkertaista perusasiaa, että hallinnossa on noudatettava hyvää hallintotapaa (ks. 6 §): ”Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.”

Erityisesti ei siis saa kielellisellä tai muulla etnisellä perusteella tehdä eroja kansalaisten välillä vaan heitä on kohdeltava kaikessa hallintotoiminnassa tasapuolisesti ja lain mukaan. Siten on ainakin tlain kannalta tarpeetonta arvioida tähän lakiin perustuvaa hallintokäytäntöä jonkin kielen tai muun sellaisen etnisen perusteen mukaan.

Voidaan tietenkin katsoa, että jokin osa tai jotkut osat hallinnosta ovat syntyneet jonkun kielellisen tai muun etnisen ryhmän vallan aikakauden aikana, minkä vuoksi tätä hallinnon osa-aluetta voitaisiin jotenkin pitää tämän ryhmän ansiona tai syynä, esim. venäläisenä, ruotsalaisena tai suomalaisena ilmiönä. Mitään käytännön eroa siitä ei luonnollisesti synny – on tosin totta, että yleinen ja yhtäläinen äänioikeus eduskuntavaaleissa toteutettiin Venäjän vallan aikana, muttei yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ole sen vuoksi syytä sanoa sen enempää ”venäläiseksi” kuin ”tsaristiseksi” ilmiöksi tai näiden tuomaksi lisäksi Suomen hallintojärjestelmään. Yleensäkään ei pitäisi sekoittaa valtion organisaatiota ja määräyksiä siitä, kuten äänioikeutta, siihen toimintaan jota tämä organisaatio harjoittaa eli hallintoon, joskus myös hallintokulttuuriin.

Missään tapauksessa ei nähdäkseni ole syytä erotella jossain kunnassa – kuten Helsingissä – tapahtuvaa hallintoimintaa kielellisellä perusteella. Helsingissä hallintotoiminta ei ole sen enempää ruotsalaista, venäläistä kuin suomalaistakaan – se on hallintotoimintaa, jossa ei tehdä – eikä saa tehdä – kielellisellä perusteella eroja hallintoalamaisiiin nähden. Klaus on tietenkin oikeassa siinä, että Suomen viranomaisissa vallitseva (ja siis myös Helsingin) hallintokulttuuri on syvästi sidoksissa historialliseen perintöönsä. En siitä huolimatta erottelisi pääkapungin halliintokulttuuria millään kielellisillä perusteella. Mikään, ainakaan minun kokemuspiirissäni, ei osoita eikä edes viittaa siihen, että hallinnossa ainakaan yleisemmin tehtäisiin joitain erontekoja hallintoalamaisten välillä kielen perusteella paitsi ehkä yksittäistapauksissa virkamiesten väärinkäytösten seurauksena, mutta sellaiset väärinkäytökset ovat nähdääkseni väistämättömiä jokaisessa kulttuurissa.

Koko se keskustelu, joka aiemmin on käyty täällä aiheesta vaikuttaa siis melko lailla turhalta. Se, markkinoidaanko Helsinkiä turisteille venäläisyyden – var ruotsalaisuuden - varjolla ei minusta ole asia, joka kaipaa enempiä kommentteja, erityisesti ei jostan nationalistisesta perspektiivistä. Sen asian – pääkaupungin markkinoinnin - hoitavat varmaan kaupungin virkamiehet omien toivottavasti hyvien kykyjensä mukaan, ja ellei siinä ilmene virheitä, olen ainakin minä valmis hyväksymään sen että he saavat tehdä työnsä rauhassa (ja varmaan osaavat työnsä paremmin kuin minä). Pidän siis täällä käytyä keskustelua lähinnä jonkinlaisena teennäisenä myrskynä vesilasissa jolla ei ole ankkurointia käytäntöön. Meinanderin näkemykset kuvastavat niitä seikkoja, joita hän on – syystä taikka toisesta, jotka hän itse parhaiten tietää - halunnut tai muutoin pitänyt tarpeellisena tuoda esiin. Suon sen hänelle. Hänen käsityksensä eivät ainakaan minulle anna aihetta enempään.

Lähetetty: 27.06.07 00:42
Kirjoittaja Vetehinen
Kiitoksia vain kirjoituksesta.

Meinanderin lehtiartikkelissa väittää, että Helsinki on ruotsalainen kaupunki eikä venäläinen.

Ruotsalaisuus näkyy Helsingissä heikosti. Lähinnä Viapori on ruotsalainen piirre. Ehkä juuri siksi ruotsalaisperäinen Suomen hallinto on yksi Meinanderin perusteista. Siksi pureudun maallikon taidoilla hallintoon ja siihen, mikä on ruotsalaista, venäläistä ja suomalaista.

Helsingin markkinointikeinoksi on keksitty venäläisyys. Jos minä olisin venäläisyyden vastaväittäjänä, argumenttini olisi, että Helsinki on suomalainen kaupunki. Meinander valitsi ruotsalaisuuden.

Heikki Jansson kirjoitti:
Siten on ainakin tlain kannalta tarpeetonta arvioida tähän lakiin perustuvaa hallintokäytäntöä jonkin kielen tai muun sellaisen etnisen perusteen mukaan.
Meinander otti esille kielen ja etnisyyden lehtikirjoituksessa. En ole maininnut aikaisemmin, että yksi Meinanderin perusteista Helsingin ruotsalaisuudelle on se, että suomenruotsalainen hallinto on Helsingissä.
Heikki Jansson kirjoitti: Missään tapauksessa ei nähdäkseni ole syytä erotella jossain kunnassa – kuten Helsingissä – tapahtuvaa hallintoimintaa kielellisellä perusteella.
Käsittääkseni Helsingin ruotsalaisuutta ei ole puolustettu Helsingin hallinnolla vaan Suomen hallinnolla, joka keskittyy Helsinkiin.

Helsingin hallinto on tietääkseni ainakin sivistystoimessa ja sosiaalipuolella eroteltu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen.
Heikki Jansson kirjoitti: Se, markkinoidaanko Helsinkiä turisteille venäläisyyden – var ruotsalaisuuden - varjolla ei minusta ole asia, joka kaipaa enempiä kommentteja, erityisesti ei jostan nationalistisesta perspektiivistä.
Tuskin virkamiehet ovat taitavia markkinoijia. Pelkkä idea venäläisyydestä ontuu, koska turisti voi mennä Pietariin katsomaan oikeaa venäläisyyttä, jos se häntä kiinnostaa.
Heikki Jansson kirjoitti: Meinanderin näkemykset kuvastavat niitä seikkoja, joita hän on – syystä taikka toisesta, jotka hän itse parhaiten tietää - halunnut tai muutoin pitänyt tarpeellisena tuoda esiin. Suon sen hänelle. Hänen käsityksensä eivät ainakaan minulle anna aihetta enempään.
Taidan ymmärtää mitä tarkoitat.

Meinander näyttäisi olevan historian professori. Meneillä tutkimushanke suomenruotsalaisten historiasta, josta kerrotaan mm "Frågor rörande majoriteter och minoriteter, nationer och nationalism, grupprelationer och etnicitet i ett historiskt perspektiv väcker idag ett stort intresse." Ainakin minun nokkaani haiskahtaa kansallisuusaate.

Laitan tähän vielä linkin ruotsalaiseen väitöskirjaan, jossa käsitellään historiantutkimusta myös suomenruotsalaisen nationalismin palveluksessa:

http://hum.gu.se/institutioner/arkeolog ... lingHP.pdf

Lähetetty: 27.06.07 11:51
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Vetehinen kirjoitti:Saitko kimmokkeen Belgiaan Heynon EU-kriittisyydestä? Aika kaukaa.
En, mutta kuten Janssonkin totesi, byrokraattinen hallinto ei ole mitenkään harvinainen ilmiö.
"Suomalaista byrokratiaa hoiti ruotsinkielinen sivistyneistö"
Totta, ainakin 1800-luvun viimeisille vuosikymmenille asti, jolloin sen rinnalle nousi suomenkielinen fennomaanisivistyneistö, ja vauhdilla.
"Virkamieseliitti oli pieni 500 – 600 hengen ryhmä, johon kuuluivat valtion virkamiesten lisäksi yliopisto ja papisto."
Tuo luku on tolkuttoman pieni! Johan nyt seurakuntiakin oli ainakin tuon verran, ja niissä ainakin pappi tai useampia kussakin. Tuo Salminen lienee tarkoittanut aivan korkeinta hallintoeliittiä, sitä aristokraattisten maanomistajien sukupiiriä, jonka parista noustiin korkeimpiin virkoihin ja keisarinkin suosikeiksi. Näitä Mannerheimeja, Armfelteja, von Haartmaneja sun muita ei tosaiaan järin paljon ollut, ja suurin osa virkamiehistöä ja muuta säätyläistöä, noin 50 000 ihmisen kieppeillä, jäi tuon ryhmän ulkopuolelle.
"romantiikan kapinamieli ja siihen liittyvä maallisen ja hengellisen vallan kyseenalaistaminen uhkasi vakaita oloja ja tätä kautta Suomen ja sen virkamieskunnan erityisasemaa"
Toisaalta tuo kapinamieli rajoittui romantikkojenkin parissa lähinnä Arwidssoniin. Suomen kielen aseman parantamista myös vaatineet E. G. Ehrström ja J. G. Linsén menestyivät virkaurillaan erinomaisesti.
"Porvaristolta ja talonpojilta puuttui se vähäinenkin vaikutusvalta, jonka hallitusmuoto heille soi, koska keisari ei kutsunut valtiopäiviä koolle"
Niin kuin papeiltakin, ja vaatimattomampien aatelissukujen jäseniltä, ja niin edelleen.
Eli meille muodostui hyvin pieni suomenruotsalainen virkamiehistö, jolla oli valta ja jonka tavoitteena oli erityisesti oman asemansa turvaaminen.
On helppo kuvitella, että tuo pieni joukko oli valmis kyykyttämään kansalaisia oman valtansa pitimiksi. Kyykyttämisellä kuvataan usein tsaristista hallintoa.
Hassua, että samaisen virkamiehistön parissa syntyi ajatus suomen kielen aseman nostamisesta ruotsin rinnalle ja sen ohikin. Snellman oli yksi näitö "suomenruotsalaisia" virkamiehiä, perästi senaattoriksi noussut, samoin Georg Zachris Forsman, joka peräti vaihtoi kielensä suomeksi ja nimensä Yrjö Sakari Yrjö-Koskiseksi.
Salminen jatkaa "Vuoden 1850 kielisäännöksellä kiellettiin jopa romaanien eli kaunokirjallisuuden julkaiseminen. Suomeksi ei saanut painaa mitään, ellei teksti ollut sisällöltään uskonnollista tai tähdännyt taloudelliseen hyötyyn." Suomenruotsalainen virkamiehistö vaikutti kielisäännöksen syntyyn.
Sylttytehdas on tässä tapauksessa kenraalikuvernööri Menshikov, toki esimerkiksi C. von Kothenin ja C. G. Mannerheimin tuella. Samainen sylttykombinaatti sai aikaan suomen kielen professuurin perustamisen samana vuonna, aikana, jolloin ruotsin kielellä ei sellaista ollut. Kyse ei ollut suomen kielen tukahduttamisesta, vaan siitä, että Nikolai I:n ajan korkeiden virkamiesten mielestä kansaa ei saanut "kiihottaa" eikä heille siksi saant kertoa juuri mitään. Kieliasetusta noudatettiin sitten 1850-luvulla yhä löysemmin ja löysemmin, kunnes se oli muutamassa vuodessa jo melkoisen kuollut kirjain. Aleksanteri II:n aikana politiikka sitten muuttui ja sananvapauttakin laajennettiin voimakkaasti 1860-luvulla.
Salminen: "Suomen itsenäistyminen 1917 merkitsi lehdistölle vapautumista sensuurista, jonka painetta se oli saanut kestää puolitoista vuosisataa."
Totta.
Nyt voi siis esittää perustellusti, että suomalaista hallintoperinnettä edustaa painovapaus. Tsaristista ja ruotsalaista edustaa sensuuri, jota meillä ei enää ole, eihän.
Melkoinen yksinkertaistus, sanoisin. Eiköhän sekin periaate ole muualta lainattu, Ruotsista, Ranskasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista.
Mitäs muuta sitten voisi olla suomalaista hallintoperinnettä edustavaa? Kansanedustuslaitos, äänioikeus myös naisille, oikeus suomenkielen käyttöön viranomaisissa ja opiskelussa, koululaitos nopeasti mieleen tulevina.
Tällä kohtaa Jansson on täysin oikeassa: mitä ihmeen järkeä on pohtia, ovatko nämä asiat "suomalaisia", "ruotsalaisia" tai "venäläisiä"? Yleiseurooppalaista aateperintöä ja nykyään yhä enemmän globaalia aateperintöä. Vuoden 1906 eduskuntaudistuksella voimme toki ylpeillä ja syystäkin, mutta nuo muut asiat toteutuivat muualla joko yhtä nopeasti tai nopeammin kuin täällä.
Panin merkille, että sinunkin henkilölistasi mainitsi juutalaisia, suomenruotsalaisia, tataareja jne. Ok, mutta missä ovat listastasi suomalaiset, joita Helsingin väestöstä on noin 90 %? Kai heilläkin on jokin vaikutus Helsinkiin?
En tullut kirjanneeksi suomenkielisiä, koska pidin suomenkielen dominoivaa asemaa itsestäänselvyytenä. Totta kai kaupungin ehdoton valtakieli on suomi, jopa siinä määrin, että muiden kielten puhujien on monesti puhuttava arkielämässään enemmän suomea kuin omaa äidinkieltään. Ja ilman muuta suomalaisuus on Stadissakin jotain muuta kuin venäläisyyttä tai ruotsalaisuutta, mutta siinä on mukana annos kumpaakin. Itse asiassa siinä on niitä juuri Stadissa sen verran paljon, että niiden näkemättä jättäminen vaatii jo taitoa.

Lähetetty: 27.06.07 13:02
Kirjoittaja Emma-Liisa
Vetehinen kirjoitti: Ruotsalaisuus näkyy Helsingissä heikosti.
Miten niin, kun jokainen kadunnimi on myös ruotsiksi ja metrossa, junassa ja ratikassa kuulutukset on myös ruotsiksi?

Lähetetty: 27.06.07 14:57
Kirjoittaja Vetehinen
Klaus Lindgren kirjoitti:mitä ihmeen järkeä on pohtia, ovatko nämä asiat "suomalaisia", "ruotsalaisia" tai "venäläisiä"?
Ei kuitenkaan jätetä pohtimista Meinanderin yksinoikeudeksi. Ja annetaan historian proffalle kritiikkiä, kun hänen juttunsa menevät kansalliskiihkoisiksi. Meinander ja tähän ketjuun kirjoittaneet, ilmeisesti historian asiantuntijat, puolustelevat hallinnon ruotsalaisuutta.

Esimerkiksi:

Kirjoiti Klaus tällä tavalla: "Suomen halintokulttuurin juuret ovat tosiaankin Ruotsin-ajassa. Kun Suomi liitettiin Venäjään, sen hallintolainsäädäntö pidettiin olennaisesti ennallaan ja maalle perustettiin ruotsalaisin käytäntöihin perustuva keskushallinto."

Hallinnon byrokratiasta kirjoitit: "byrokraattinen hallinto ei ole mitenkään harvinainen ilmiö [Belgia]"

Ruotsalaisuutta miellyttävissä yhteyksissä hallinto esitetään ruotsalaisena ja epämiellyttävät asiat ovat muualta kuin Ruotsista.



Kirjoitit aiemmin, että "hallintokulttuuri toki sai vaikutteita Venäjältä, mutta näitä vaikutteita vaimensi voimakkaasti suomalaisten halu pitää kiinni omista, ruotsalaisperäisistä hallintoperiaatteistaan". Periaatteeseen kuului sensuuri. Kun esitin painovapauden suomalaiseksi niin vastasit "Eiköhän sekin periaate ole muualta lainattu, Ruotsista, Ranskasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista"

Ruotsalaisperäinen on tuossakin ns hyvää ja jos painovapautta kutsuu suomalaiseksi, sanot sen olevan lainaa muualta. Miksi ruotsalainen ei ole lainaa, vaan vain suomalainen on?



Kirjoitit myös että "itse asiassa 1850-luvulla suomalaiset hallintovirkamiehet olivat Aleksanteri II:n ja hänen nimittämänsä kenraalikuvernööri Bergin pahin jarru uudistuksille täällä Suomessa". Vuoden 1850 suomenkielisten painotuotteiden sensuuriin vastasit: "Sylttytehdas on tässä tapauksessa kenraalikuvernööri Menshikov, toki esimerkiksi C. von Kothenin ja C. G. Mannerheimin tuella"

Voimakas jarrutus paitsi suomenkielisten painotuotteiden sensuurin osalta. Näinkö tuon voi päätellä?



Ruotsalaisten ja venäläisten vaikutuksesta suomalaisiin kirjoitit "Olemme eläneet ruotsalaisten kyljessä kuusisataa vuotta ja niinpä kulttuurimme on hätkähdyttävän samanlaista kuin ruotsalaisten" ja "venäläisten naapureina olemme olleet aina ja Venäjän osanakin toistasataa vuotta. Ja sekin on jättänyt oman jälkensä kulttuuriimme, ainakin Helsingissä"

Ja "En tullut kirjanneeksi suomenkielisiä, koska pidin suomenkielen dominoivaa asemaa itsestäänselvyytenä."

Venäläiset ja ruotsalaiset siis vaikuttavat suomalaiseen kulttuuriin. Suomalaista kulttuuria on siis vain suomen kieli, joka on dominoivaa. Eikä se ole ilmeisesti hyvä asia, koska "muiden kielten puhujien on monesti puhuttava arkielämässään enemmän suomea kuin omaa äidinkieltään".



Ulkomaalaisia vaikutteita on ja se on hyvä asia. Avoimuus ulospäin ja eri vaikutteiden antaman kipinän pohjalta syntyy jotain uutta. Ne kärsivät, jotka eristäytyvät. Tuo piti kirjoittaa ettei synny väärinkäsityksiä seuraavasta.

Vähätellään suomalaista vaikutusta Helsingissä. Perustellaan ulkomaalaisten jättämiä jälkiä suomalaiseen kulttuuriin. Jos jotain on hyvää, se on ruotsalaista tai ainakin ulkomaalaista lainaa. Huono on aina alkuperäistä suomalaista. Ruotsalaista jälkeä sanotaan aina alkuperäiseksi ruotsalaiseksi, vaikka se on lainaa jostain muualta. Suomalaista ei koskaan sanota suomalaiseksi, jos siinä on hivenkin lainaa jostain muualta.

Syy on tässä:
Ruotsalaisuuden korostaminen ja suomalaisuuden vähättely on suomenruotsalaista nationalismia.

Myönnän että meikäläisen maallikon mielipiteisiin on vaikuttanut ruotsalainen väitöskirja, jossa suomenruotsalaista nationalismia käsitellään siinä mielessä, miten historian tutkimus on asetettu sen palvelukseen. Vilkaisin Meinanderin menossa olevia tutkimuksia ja eikö siellä se nationalismi kurkistele päätään.

Ymmärrän että suomenruotsalainen nationalismi on herkkä asia, koska historian asiantuntijankin on leipä ansaittavana.

Lähetetty: 27.06.07 15:53
Kirjoittaja Emma-Liisa
Vetehinen kirjoitti: Vähätellään suomalaista vaikutusta Helsingissä. Perustellaan ulkomaalaisten jättämiä jälkiä suomalaiseen kulttuuriin. Jos jotain on hyvää, se on ruotsalaista tai ainakin ulkomaalaista lainaa. Huono on aina alkuperäistä suomalaista.
Mistä tällainen johtopäätös?

Hallinnon alalla tuskin voi olla mitään "alkuperäisesti suomalaista", koska emme voi palata 1000-luvun hallintoon.

Yleisemminkin, kulttuuri perustuu jatkuvaan muilta lainaamiseen, jota sitten kehitellään eteenpäin. Usein alkuperä tarkoituksellisesti unohdetaan, vaikka ei antiikin Kreikankaan kulttuuri kehittynyt eristyksissä. Tämän osoitti Jaakko Hämeen-Anttila Mare nostrumissa.

Lähetetty: 27.06.07 17:14
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Vetehinen kirjoitti: Ruotsalaisuutta miellyttävissä yhteyksissä hallinto esitetään ruotsalaisena ja epämiellyttävät asiat ovat muualta kuin Ruotsista.
Ei toki noin. Mitä hallintokulttuuriin tulee, niin se nyt vain on tosiasia, että koko hallintosysteemimme pohja on sieltä Ruotsista.
Kirjoitit aiemmin, että "hallintokulttuuri toki sai vaikutteita Venäjältä, mutta näitä vaikutteita vaimensi voimakkaasti suomalaisten halu pitää kiinni omista, ruotsalaisperäisistä hallintoperiaatteistaan". Periaatteeseen kuului sensuuri. Kun esitin painovapauden suomalaiseksi niin vastasit "Eiköhän sekin periaate ole muualta lainattu, Ruotsista, Ranskasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista"
Eipä tuo sensuurikaan mikään ruotsalaisten keksintö ollut, ei myöskään venäläisten. Ruotsissa vallitsikin jo 1810-luvun lopulla laaja sananvapaus ja mm. Arwidsson salakuljetti sieltä kiellettyä kirjallisuutta Turkuun. Eikä sananvapaus ole ruotsalaisten keksintöä sekään.
Kirjoitit myös että "itse asiassa 1850-luvulla suomalaiset hallintovirkamiehet olivat Aleksanteri II:n ja hänen nimittämänsä kenraalikuvernööri Bergin pahin jarru uudistuksille täällä Suomessa". Vuoden 1850 suomenkielisten painotuotteiden sensuuriin vastasit: "Sylttytehdas on tässä tapauksessa kenraalikuvernööri Menshikov, toki esimerkiksi C. von Kothenin ja C. G. Mannerheimin tuella"

Voimakas jarrutus paitsi suomenkielisten painotuotteiden sensuurin osalta. Näinkö tuon voi päätellä?
Ei suinkaan, vaan mainitsemani sylttykombinaatti sai kenkää hallitsijanvaihdoksen yhteydessä, ja Suomi sai kenraalikuvernöörikseen baltiansaksalaisen kreivi Bergin. Berg oli innokas uudistaja , mutta myös melkoinen touhottaja, eikä menestynyt hommassaan.
Venäläiset ja ruotsalaiset siis vaikuttavat suomalaiseen kulttuuriin.
Voiko tuota kiistää?
Suomalaista kulttuuria on siis vain suomen kieli, joka on dominoivaa. Eikä se ole ilmeisesti hyvä asia, koska "muiden kielten puhujien on monesti puhuttava arkielämässään enemmän suomea kuin omaa äidinkieltään".


Mistä ihmeestä sinä tuollaisia hyvä/paha -asetelmia kehittelet? Suomenkielisiä on meistä suomalaisista valtava enemmistö, joten totta kai se on dominoivassa asemassa ja niin kuuluukin olla. Omasta suomalaisuudestani olen varsin ylpeä, mutta ei se estä antamasta arvoa muillekin.
Ulkomaalaisia vaikutteita on ja se on hyvä asia. Avoimuus ulospäin ja eri vaikutteiden antaman kipinän pohjalta syntyy jotain uutta. Ne kärsivät, jotka eristäytyvät. Tuo piti kirjoittaa ettei synny väärinkäsityksiä seuraavasta.

Vähätellään suomalaista vaikutusta Helsingissä. Perustellaan ulkomaalaisten jättämiä jälkiä suomalaiseen kulttuuriin. Jos jotain on hyvää, se on ruotsalaista tai ainakin ulkomaalaista lainaa. Huono on aina alkuperäistä suomalaista. Ruotsalaista jälkeä sanotaan aina alkuperäiseksi ruotsalaiseksi, vaikka se on lainaa jostain muualta. Suomalaista ei koskaan sanota suomalaiseksi, jos siinä on hivenkin lainaa jostain muualta.

Syy on tässä:
Ruotsalaisuuden korostaminen ja suomalaisuuden vähättely on suomenruotsalaista nationalismia.
Olisi kyllä peräti merkillistä, jos minä suomenkielisenä sortuisin "suomenruotsalaiseen nationalismiin". Hakemaasi suomalaisuutta vähättelevää ja suomenruotsalaisuutta sen kustannuksella ylistävää linjaa en tunnista omakseni. Olet siis ymmärtänyt väärin.
Myönnän että meikäläisen maallikon mielipiteisiin on vaikuttanut ruotsalainen väitöskirja, jossa suomenruotsalaista nationalismia käsitellään siinä mielessä, miten historian tutkimus on asetettu sen palvelukseen. Vilkaisin Meinanderin menossa olevia tutkimuksia ja eikö siellä se nationalismi kurkistele päätään.
Vastaavaa on kaikkialla, kaikissa kansallisissa, etnisissä, yms. yms. ryhmissä. Suomeksikin sellaista on olemassa hyvin runsaasti, olipa se vuosikymmenet suomenkielisen historiankirjoituksen valtavirtakin, suomalainen, fennomaanishenkinen nationalismi siis.

Lähetetty: 27.06.07 17:50
Kirjoittaja Vetehinen
Emma-Liisa kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Vähätellään suomalaista vaikutusta Helsingissä. Perustellaan ulkomaalaisten jättämiä jälkiä suomalaiseen kulttuuriin. Jos jotain on hyvää, se on ruotsalaista tai ainakin ulkomaalaista lainaa. Huono on aina alkuperäistä suomalaista.
Mistä tällainen johtopäätös?

Hallinnon alalla tuskin voi olla mitään "alkuperäisesti suomalaista", koska emme voi palata 1000-luvun hallintoon.
Yritän selittää hiukan laveammin.

Kerroin miten näen ruotsalaisen kansallisuusliikkeen kuvaavan suomalaisia ja ruotsalaisia ominaisuuksia huonoiksi ja hyviksi. Sen mukaan hyvää on alkuperältään ruotsalainen ja suomalainen on yhtä kuin huono. Oleellista kansallisuusliikkeessä on luokitella hyvät ja huonot.

Edelleen kansallisuusliikkeeseen kuuluu, että jos suomalaisessa hallinnossa/kulttuurissa on jotain hyvää, se ei voi olla suomalaista, vaan sen täytyy olla lainaa ja mieluimmin ruotsalaista lainaa.

Edelleen siihen kuuluu, että kaikki se mikä on ruotsalaista on ruotsalaista vaikka se olisi lainaa Ruotsiin jostain muualta, vaikkapa Tanskasta.

Ylläoleva on tietysti kärjistystä ja yksinkertaistusta.

Yritän valaista esimerkillä. Suomi on ollut 90 vuotta itsenäinen ja varmaan toteuttanut monia muutoksia hallinnossa. Mallina on tietysti monta kertaa ollut Ruotsi ja muutkin maat. Hallinnon sovellus Suomessa on kuitenkin suomalainen. Suomi tasavalta ja Ruotsi on kuningaskunta. Erilaiset vaalitavat ja valtaoikeudet jne jne.

Tässä on Jäveln från Backan kommentti suomalaisesta hallinnosta: "Onko "suomalainen hallinto" lumenpeittämää hallintoa? Vai kesäisellä järvellä soutelevaa hallintoa. Käykö suomalainen hallinto - päinvastoin kuin ruotsalainen tai venäläinen - hallinto usein saunassa?"

Ilmeisesti hän haluaa kertoa, että suomalainen hallinto, jos sitä ylipäänsä on olemassa, on huonoa tai ainakin naurettavaa.

Minä pidän Jäveln från Backan kommenttia suomenruotsalaisen nationalismin ilmentymänä. Se sopii hyvin edellä mainitsemaani nationalismin yksinkertaiseen kuvaukseen.

Toivottavasti selveni.

Alkuperäinen aloitukseni koskee Meinanderin haastattelua Pressossa, jossa näen suomenruotsalaista nationalismia.

Lähetetty: 27.06.07 18:23
Kirjoittaja Vetehinen
Klaus Lindgren kirjoitti:Olisi kyllä peräti merkillistä, jos minä suomenkielisenä sortuisin "suomenruotsalaiseen nationalismiin". Hakemaasi suomalaisuutta vähättelevää ja suomenruotsalaisuutta sen kustannuksella ylistävää linjaa en tunnista omakseni. Olet siis ymmärtänyt väärin.

Ok. Ymmärsin siis väärin.

Suomenruotsalainen nationalismi ei aina ole kielikysymys. Itsekin luin suomenruotsalaisen nationalismin kiteytyksen suomenruotsalaisella keskustelupalstalla.
Klaus Lindgren kirjoitti:
Myönnän että meikäläisen maallikon mielipiteisiin on vaikuttanut ruotsalainen väitöskirja, jossa suomenruotsalaista nationalismia käsitellään siinä mielessä, miten historian tutkimus on asetettu sen palvelukseen. Vilkaisin Meinanderin menossa olevia tutkimuksia ja eikö siellä se nationalismi kurkistele päätään.
Vastaavaa on kaikkialla, kaikissa kansallisissa, etnisissä, yms. yms. ryhmissä. Suomeksikin sellaista on olemassa hyvin runsaasti, olipa se vuosikymmenet suomenkielisen historiankirjoituksen valtavirtakin, suomalainen, fennomaanishenkinen nationalismi siis.
Suomalainen nationalismi taisi kuolla viimeistään Valvontakomission toimistossa Tornissa. Tuloksena oli jonkinlainen anti-nationalismi. Vanhaa nationalismia en kaipaa.

Käsitykseni mukaan suomenruotsalainen nationalismi ei ole kuollut vaan ilmeisesti elää mm Helsingin yliopiston historianlaitoksella. Se tietysti vaikuttaa laitoksesta tulevien tutkimusten arviointiin tai pitäisi vaikuttaa.
[/quote]

Lähetetty: 27.06.07 19:24
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Eipä tuo fennomaanishenkinen suomalaisuuden korostaminen vielä silloin kuollut, ei ainakaan, jos mittatikkuna pidetään Meinanderia ja muita ruotsinkielisiä historioitsijoitamme. Sen verran tunnen myös sekä Helsingin että Turun ruotsinkielisiä historiantutkijoita, että suomenruotsalaisesta nationalismista ei ole pelkoa sen enempää kuin suomensuomalaisestakaan.

Lähetetty: 27.06.07 23:41
Kirjoittaja Heikki Jansson
Vetehinen kirjoitti: Meinanderin lehtiartikkelissa väittää, että Helsinki on ruotsalainen kaupunki eikä venäläinen.
Eikä väitä. Ole tarkempi lainauksissasi, ole hyvä. Meinander ei väitä että Helsinki olisi sen enempää ruotsalainen kuin venäläinen kaupunki – hän tietää varsin hyvin että Helsinki on kaupunki Suomessa ja siis suomalainen kaupunki. Oletan että voidaan korrektista arvioida, että Meinander haluaa painottaa sitä ettei tiettyjen vahvan arkkitehtuurisen vaikutuksen tekevien rakennusten merkitystä arvioitaessa Helsingin ”venäläisyysastetta" verrattuna sen ”ruotsallaisuusasteeseen” tulisi yliarvioida niinkuin hänen näkemyksensä mukaan ehkä on tehty.
Vetehinen kirjoitti: Ruotsalaisuus näkyy Helsingissä heikosti. Lähinnä Viapori on ruotsalainen piirre. Ehkä juuri siksi ruotsalaisperäinen Suomen hallinto on yksi Meinanderin perusteista. Siksi pureudun maallikon taidoilla hallintoon ja
siihen, mikä on ruotsalaista, venäläistä ja suomalaista.
Pitää paikkansa ettei suomenruotsalaisuus näy juuri ulospäin - siihen tottuneelle - Helsingissä ja Ruotsin vallan ajan vaikutus arkkitehtuurissa näkyy varmaan eniten Suomenlinnan rakennuksissa. Harvempi helsinkiläinen rakennus on rakennettu ennen vuotta 1809. Luulen, että Meinanderin mielessä on ne piirteet jotka eivät näy katukuvassa, jotka ovat näkymättömiä ulospäin, ei siksi että niitä piiloteltaisiin vaan siksi että täytyy elää Helsingin ruotsinkielisten keskuudessa ennenkuin niihin oppii löytämään tiensä. Hän tarkoittanee sellaisia paikkoja kuin Svenska klubben Liisankadulla, Handelsgillet Kasarmikadulla, Nylands Nation (Handelsgilletiä vastapäätä), Codex Liisankadulla, Thorax Rahapajankadulla ja toisaalta varmaan Hankenia (ruotsinkielistä Kauppakorkeaa , Kom o slåss'ia (pilanimitys: sanatarkasti ”Tuu tappeleen”, sanoista Soc o. Kom - social- och kommunalhögskolan, aina kultuuritapahtumiin (Svenska dagens fest) eri osakuntajuhliin jne. Hän viitannee myös ruotsinkielisiin esi- ja peruskouluihin sekä yläasteisiin (Norsen, Lönckan, Zillen, Revan, ASL). Samoin ylioppilaiden osakuntaelämään ja muuhun sellaiseen, joka ei ulkopuoliselle näy. Liioin ei näy perhejuhla yms. kulttuuriin kuuluva. Näitä perinteitä on Helsingissä tietenkin huomattavasti enemmän kuin mitä Venäjän aikana ehti Helsinkiin vastaavia venäläisiä syntyä ja juurtua.
Vetehinen kirjoitti: Helsingin markkinointikeinoksi on keksitty venäläisyys. Jos minä olisin venäläisyyden vastaväittäjänä, argumenttini olisi, että Helsinki on suomalainen kaupunki. Meinander valitsi ruotsalaisuuden.
Jos olen ymmärtänyt Presson artikkelin oikein, olisi sinun tehtäväksesi siinä tapauksessa annettu keksiä jokin muu kuin suomalainen markkinointikeino, jokin joka kiehtoo. Suomalaisuudessa ei ole minusta ainakaan mitään hohdokasta enää – oli kyllä ensimmäiset kaksi vuottas elämästäni kun vielä jaksoin aamuisin kirkua riemusta joka päivä kun heräsin ja muistin että olin Suomessa mutten kaikkeen tottuu. Nykyään vain hymyileen hiljaa onnellisesti aamusin herätessäni muistaessani että olen Suomessa, tässä esi-isieni minullekin perintönä jättämässä karun kauniissa, uljaassa maassamme, jonka Helsingin herroja niin moni esi-isänikin on yhä kipeytyvämpää selkäänsä pidellen kiroillut niinkuin minäkin teen kun vuoroni tulee – uskollisena suomalaisuudelle!
Vetehinen kirjoitti:
Meinander otti esille kielen ja etnisyyden lehtikirjoituksessa. En ole maininnut aikaisemmin, että yksi Meinanderin perusteista Helsingin ruotsalaisuudelle on se, että suomenruotsalainen hallinto on Helsingissä.
Meinanderin kirjoituksessa mainitaan sen loppupuolella että eräiden suomenruotsalaisten kulttuuri-instituutioiden hallinto edelleen sijaitsee Helsingissä. Näistä tärkein on ehkä Svenska Kulturfonden. Hän myös mainitsee, että eräiden ruotsinkieliseen Suomeen liittyvien organisaatioiden hallintoa hoidetaan keskitetysti Helsingistä käsin – Meinander tarkoittanee Svenska Finlands Folkting'ia, sekä eräitä RKP:ta lähellä olevia järjestöjä ja jotain muuta säläää sekä niitä erityishallinnon (kuten kalstukseen liityvät seikat) osia joiden toiminta kohdistuu erityisesti suomenruotsalaisiin alueisiin – pääasiassa jotkut Uudenmaan ja Turun seudun saaristokunnat voisivat tulla kysymykseen sekä myös Ahvenanmaa tietenkin.
Vetehinen kirjoitti: Käsittääkseni Helsingin ruotsalaisuutta ei ole puolustettu Helsingin hallinnolla vaan Suomen hallinnolla, joka keskittyy Helsinkiin.
Minusta ei Helsingin ruotsalaisuutta ole erityisemmin kuten mainitset "puolusteltu" mitenkään. Minusta sinä olet selvästi liioitellut tässä kohdassa. Lulen, että Meinanderille on paljon oleellisempaa, että hän saa juoda oluensa keväällä auringonpaisteessa terassilla helsinkiläisessä ravintolassa kuin joku typerä Helsingin ruotsalaisuus/venäläisyysaste, itse asiassa luulen että aste on hänestä aika lailla yhdentekevää. Sinulle silla sen sijaan saattaa olla - hänestä - jopa suhteettoman paljon merkitystä. Mutten toisaalta tunne miestä paremmin.
Vetehinen kirjoitti: Helsingin hallinto on tietääkseni ainakin sivistystoimessa ja sosiaalipuolella eroteltu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen.
Pitänee paikkansa. En tunne tarkasti Helsingin kaupungin organisaatiota. On selvää, että erityisesti niillä aloilla – kuten koulutoimessa – jossa kunnallishallinnon asiakkaina on suuria määriä henkilöitä, joiden palvelussa äidinkieli on ratkaisevassa asemassa (tällöin tietenkin ennen muuta kouluissa mutta myös sairaanhoidossa ja vanhustenhoidossa ja sosiaalipuolella) tapahtuu organisatorinen jako kielen perusteella. Se on asian luonteesta johtuvaa tarkoituksenmukaisuusharkintaa, jonka ei voida katsoa puoltavan tai syrjivän ketään kielen tai etnisten seikkojen perusteella.
Vetehinen kirjoitti: Tuskin virkamiehet ovat taitavia markkinoijia. Pelkkä idea venäläisyydestä ontuu, koska turisti voi mennä Pietariin katsomaan oikeaa venäläisyyttä, jos se häntä kiinnostaa.
Voit hyvinkin olla oikeassa. Varmaankaan eivät kunnan virkamiehet ole erityisen taitavia markkinoijia, mutta kun kysymyksessä lienee kaupungin oma PR-toiminta lienee vaihtoehdot vähissä. Vaihtoehtona olisi tietenkin toiminnan ulkoistaminen, mutta silläkin on nykypäivänä paljon vastustajia.

En olisi niinkään varma siitä, etteikö venäläisyys ole aika vahvakin markkinaidea. Muun muassa eräs tunnettu tv-kasvo löi itsensä aikoinaan läpi ravintola-alalalla juuri tuota ideaa hyväksikäyttäen – hän kalasti ravintoloihinsa bussikaupoittain amerikkalaisturisteja he4lsinkiläishotelleista. Mutta mene ja tiedä – jos osaisin ennustaa markkinat olisin maailman rikkain mies.
Vetehinenn kirjoitti: Meinander näyttäisi olevan historian professori. Meneillä tutkimushanke suomenruotsalaisten historiasta, josta kerrotaan mm "Frågor rörande majoriteter och minoriteter, nationer och nationalism, grupprelationer och etnicitet i ett historiskt perspektiv väcker idag ett stort intresse." Ainakin minun nokkaani haiskahtaa kansallisuusaate.
Heh. En tiedä mitä kansallisuusaatetta tuossa on. Minusta siinä otetaan keskusteltavaksi hyvin paljon eri intohimoja herättäviä aiheita.

Lähetetty: 28.06.07 14:17
Kirjoittaja Vetehinen
Heikki Jansson kirjoitti:Pitää paikkansa ettei suomenruotsalaisuus näy juuri ulospäin
Voi olla noinkin.

Minä kyllä kirjoitin, ettei ruotsalaisuus näy ja ehkä sinä ja Emma, joka kirjoitti katukylteistä ja metron kuulutuksista käsititte, että tarkoitan ruotsalaisuudella ruotsinkielisyyttä. Tarkoitin kuitenkin ruotsalaisilla ruotsalaisia. Ruotsalaisuutta tuossa merkityksessä Helsingissä juuri näy muuta kuin Viapori.
Heikki Jansson kirjoitti: Luulen, että Meinanderin mielessä on ne piirteet jotka eivät näy katukuvassa, jotka ovat näkymättömiä ulospäin, ei siksi että niitä piiloteltaisiin vaan siksi että täytyy elää Helsingin ruotsinkielisten keskuudessa ennenkuin niihin oppii löytämään tiensä. Hän tarkoittanee sellaisia paikkoja kuin Svenska klubben Liisankadulla, Handelsgillet Kasarmikadulla, Nylands Nation (Handelsgilletiä vastapäätä), Codex Liisankadulla, Thorax Rahapajankadulla ja toisaalta varmaan Hankenia (ruotsinkielistä Kauppakorkeaa , Kom o slåss'ia (pilanimitys: sanatarkasti ”Tuu tappeleen”, sanoista Soc o. Kom - social- och kommunalhögskolan, aina kultuuritapahtumiin (Svenska dagens fest) eri osakuntajuhliin jne. Hän viitannee myös ruotsinkielisiin esi- ja peruskouluihin sekä yläasteisiin (Norsen, Lönckan, Zillen, Revan, ASL). Samoin ylioppilaiden osakuntaelämään ja muuhun sellaiseen, joka ei ulkopuoliselle näy. Liioin ei näy perhejuhla yms. kulttuuriin kuuluva. Näitä perinteitä on Helsingissä tietenkin huomattavasti enemmän kuin mitä Venäjän aikana ehti Helsinkiin vastaavia venäläisiä syntyä ja juurtua.
Saatat olla hyvinkin oikeassa. Meinanderin mielessä ovat saattaneet olla yllä mainitsemasi suomenruotsalaiset tilat, koulut jne.
Heikki Jansson kirjoitti: Meinanderin kirjoituksessa mainitaan sen loppupuolella että eräiden suomenruotsalaisten kulttuuri-instituutioiden hallinto edelleen sijaitsee Helsingissä. Näistä tärkein on ehkä Svenska Kulturfonden. Hän myös mainitsee, että eräiden ruotsinkieliseen Suomeen liittyvien organisaatioiden hallintoa hoidetaan keskitetysti Helsingistä käsin – Meinander tarkoittanee Svenska Finlands Folkting'ia, sekä eräitä RKP:ta lähellä olevia järjestöjä ja jotain muuta säläää sekä niitä erityishallinnon (kuten kalstukseen liityvät seikat) osia joiden toiminta kohdistuu erityisesti suomenruotsalaisiin alueisiin – pääasiassa jotkut Uudenmaan ja Turun seudun saaristokunnat voisivat tulla kysymykseen sekä myös Ahvenanmaa tietenkin.
Olet ehkä oikeassa tuossakin. Noita mainitsemiasi suomenruotsalaisia instituutioita Meinander saattoi hyvin tarkoittaa.
Heikki Jansson kirjoitti:Minusta ei Helsingin ruotsalaisuutta ole erityisemmin kuten mainitset "puolusteltu" mitenkään. Minusta sinä olet selvästi liioitellut tässä kohdassa.
Edellä mainitsemistasi tarkennuksista ymmärrän, että haluat puolustaa Helsingin ruotsalais-piirteitä, ja että samat asiat olivat Meinanderin mielessä. Jos kuitenkin mielestäsi liioittelen, niin sitten en oikein ymmärrä mitä tarkoitat.



Näyttää siis siltä, että olemme pitkälle samaa mieltä siitä, mitä Meinanderilla saattoi olla mielessä. Erilaisia suomenruotsalaisia tiloja ja instituutioita, jotka hänestä kuvastavat Helsingin ruotsalaisuutta.

Hän ei maininnut, että Helsinkiä olisi markkinoitava ruotsalaisuudella. Kyse ei siis ollut siitä, että venäläisyydellä markkinointi olisi korvattava ruotsalaisuudella. Markkinointimielessä hän ei siis Helsingin ruotsalaisuutta tuonut esille. Tuskin se edes toimisi, voihan aitoa Ruotsia käydä katsomassa helposti, jos haluaa.


Mitä Meinander EI tuonut esille. Se on Helsingin suomalaisuus. Kaupungin väestöstä on sentään 90 % suomenkielisiä ja vain 5 % ruotsinkielisiä ja 5 % maahanmuuttajia.



Nyt ollaan mielestäni kaikki Meinanderin keskeiset argumentit käyty läpi.

1 Helsingin katukuvassa näkyvä ruotsalainen (Ruotsi) vaikutus.
2 Ruotsalaisen (Ruotsi) hallinnon vaikutus
ja lopuksi
3 Ruotsinkieliset.


Johtopäätökseni on, että Meinander huomioi vain ruotsalaisen ja ruotsinkielisen vaikutuksen ja ilmentymän, ja jättää kokonaan huomiotta suomalaisen ja suomenkielisen vaikutuksen ja ilmentymän.

Ymmärrän että on ihmisiä, suomenruotsalaisia nationalisteja ja myötäilijöitä, jotka ajattelevat, että sehän on aivan oikein, koska mitään suomalaista eikä suomenkielistä vaikutusta Helsingissä ei ole.

En ole itse samaa mieltä. Siksi kritisoin Meinanderin artikkelia.

Lähetetty: 28.06.07 14:25
Kirjoittaja Vetehinen
Klaus Lindgren kirjoitti:Eipä tuo fennomaanishenkinen suomalaisuuden korostaminen vielä silloin kuollut, ei ainakaan, jos mittatikkuna pidetään Meinanderia ja muita ruotsinkielisiä historioitsijoitamme.
Kyse on Meinanderin artikkelista. En osaa sanoa mitään muista ruotsinkielisistä historioitsijoista.

Minusta suomenruotsalainen nationalismi ei ole pyhää, johon ei saisi koskea. Päinvastoin. On pyrittävä objektiivisuuten ja jätettävä se aika, josta suomenruotsalainen nationalismi kumpuaa, taakse.

Lähetetty: 02.07.07 15:25
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Tähän väliin voisi panna linkin tuolle sivulle, jossa Meinanderin kommentti on, vihdoinkin: http://www.digipaper.fi/presso/4387/ ja sitten sivut 24-25 tai hakemalla (kiirkain kuva yläreunassa) vaikkapa sanalla "Meinander".

Itse asiassa Meinanderin kommentista näkyy, että hän haluaa korostaa Suomen ja Helsingin pohjoismaisuutta venäläisyyden sijasta tai korkeintaan rinnalla. En nyt tuossa osaa nähdä mitään sen kummempaa "suomenruotsalaista nationalismia", onpahan hieman poleemiseksi tarkoitettu lyhyt puheenvuoro, jonka rinnalla taas on Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajan varsin sävyisä ja hyväkin kommentti.

Itse korjaisin Meinanderia sikäli, että se Empire-keskusta on kyllä venäläistä perua, olkoonkin, että se on sitä Pietarin venäläisyyttä eikä "aitoa" venäläisyyttä. Edelleen Meinander ei tarkemmin erottele 1800-luvun alkupuolella haipunutta riikinruotsalaisuutta samaan aikaan voimistuneesta Suomen ruotsalaisuudesta saatikka sitten 1800-luvun lopulla muotoutuneesta suomenruotsalaisuudesta, mutta eipä tuo liene tuossa yhteydessä ollut tarpeenkaan.

Itse ihmettelen sitä, miten joku voi ensinnäkin olla huomaamatta sitä, miten tämä yleissuomalaisuus on niin samanlaista kuin tuo jorpakontakainen ruotsalaisuus, osapuoilleen kaikki ruokalajeista puoluekenttään ovat melkein samanlaisia, toisin kuin vaikkapa Norjassa tai Virossa. Toiseksi ihmettelen, miten voi kulkea Stadissa huomaamatta suomenruotsalaisuutta? Tai no, ehkäpä se on minulle täällä (suomeksi) kasvaneena niin itsestään selvä asia, että en huomaa sen mahdollista näkymättömyyttä.

Itse asiassa, olisikohan hyvä idea kaupata Helsinkiä venäläisille Pohjoismaana ja ruotsalaisille venäläisvaikutteilla? Näytetään riikinruotsalaisille Keisarinnan kivi ja Uspenskin katedraali ja venäläisille Viapori ja Kuninkaanportti? Molemmille voi sitten esitellä jugend-arkkitehtuuria, se kun on erityisen omaleimaisen suomalaista (ja vieläpä erityisen hienoa).

Lähetetty: 02.07.07 23:15
Kirjoittaja Vetehinen
Klaus Lindgren kirjoitti:Itse ihmettelen sitä, miten joku voi ensinnäkin olla huomaamatta sitä, miten tämä yleissuomalaisuus on niin samanlaista kuin tuo jorpakontakainen ruotsalaisuus, osapuoilleen kaikki ruokalajeista puoluekenttään ovat melkein samanlaisia, toisin kuin vaikkapa Norjassa tai Virossa. Toiseksi ihmettelen, miten voi kulkea Stadissa huomaamatta suomenruotsalaisuutta? Tai no, ehkäpä se on minulle täällä (suomeksi) kasvaneena niin itsestään selvä asia, että en huomaa sen mahdollista näkymättömyyttä.
Olen tässä ketjussa kysellyt suomalaisuudesta Helsingin ominaispiirteenä ja saanut vastauksiksi pelkästään ruotsalaisuuden elementtejä. Ja kun verrataan suomalaista yhteiskuntaa ruotsalaiseen nähdään vain samankaltaisuudet, vaikka on isoja eroja.

Mitä siis EI huomata?

Ei huomata suomalaisuutta. Suomenruotsalaiseen kansalliskiihkoon kuuluu suomalaisuuden häivyttäminen olemattomiin ja kaiken sen mikä voisi olla hyvää, ottaminen ruotsalaiseksi vaikutukseksi. Jos siihen uskoo, niin ei varmaan huomaa enää mitään suomalaisuutta ja ihannoi ruotsalaisuutta.

Suomenruotsalaiseen nationalismiin ei tarvitse vastata suomalaisella nationalismilla, vaan ihan terve objektiivisuus riitää.
Klaus Lindgren kirjoitti:Itse asiassa, olisikohan hyvä idea kaupata Helsinkiä venäläisille Pohjoismaana ja ruotsalaisille venäläisvaikutteilla? Näytetään riikinruotsalaisille Keisarinnan kivi ja Uspenskin katedraali ja venäläisille Viapori ja Kuninkaanportti? Molemmille voi sitten esitellä jugend-arkkitehtuuria, se kun on erityisen omaleimaisen suomalaista (ja vieläpä erityisen hienoa).
Tuo kuulostaa idealta, joka voisi toimiakin.