Onko islam fasismia?

[Klaus Lindgren]

Kyse ei ole siitä, ovatko he oikeassa vai väärässä vaan siitä, mitä Koraanissa lukee. Jos esimerkiksi sotatilanteessa voitolla oleva vääräuskoinen taho tarkoaa rauhaa, Koraani kieltää rauhan solmimisen. Siinä keskeinen syy Sadatin murhaan ja Husseinin tuomitsemiseen petturiksi. Koraani kieltää Koraanin tulkitsemisen, eikä selkeää tekstiä ylipäätään tarvitse tulkita (katso NSS:sta hakusana "tulkita").

Niin selkeää tekstiä, että se ei tarvitsisi tulkintaa, on lähinnä logiikassa ja matematiikassa. Vaikkapa lakitekstien tulkinta on oikeusistuimien arkea, ja lait on sentään laadittu mahdollisimman yksiselitteisiksi. Ja toisekseen, jos menemme sanomaan, että miljoonat muslimit ymmärtävät Koraanin toisin kuin mitä siellä lukee, sanomme kyllä auttamatta heidän ymmärtävän Koraania väärin. En nyt menisi sanomaan ihan noinkaan.

Kuten olen todennut, islaamiin kannattaa tutustua ennen kuin siitä alkaa keskustella.

Voisitko, Heyno, jättää nuo tuollaiset kommentit kokonaan pois? Jos heittelisitkin noita vain minulle, mutta kun esität niitä muillekin. Ne ovat varsin ikäviä.

Ensinnäkin perustelut eivät löydy "vaivatta", ja useimmiten ne eivät löydy Koraanista ollenkaan. Apuna käytetään muita, maallisia, lähteitä ja perusteluja kuten hädiithejä ja fatwoja.

No sitähän minäkin. Kuinka ollakaan, tällöin tulkintojen mahdollisuus sen kuin kasvaa. Islamista on muslimien keskuudessa lukuisia erilaisia tulkintoja, ja ne lienevät sitä reaalimaailmaa, eikö totta? Olennaista on lopultakin se, millä eri tavoilla ne uskovaiset muslimit pyhää kirjaansa tulkitsevat ja mihin he uskovat, ei se, miten vaikkapa joku Klaus Lindgren jossain Suomessa uskoo siinä "oikeasti" lukevan.

Ja kun keskustellaan Koraanista, keskustelkaamme Koraanista. Se mitä musliimit tekevät liittyy Koraanin sisältöön suunnilleen saman verran kuin mitä kristityt tekevät liittyy Vuorisaarnaan.

Pitäisi siis keskustella vain Koraanista, ei siitä, mitä muslimit tekevät, eikä siitä, mihin muslimit uskovat? Ja sillä perusteella voimme sanoa, mitä islam on? Mitä jos näin löytynyt "oikea" islam ei sitten vastaakaan sitä, mihin ne reaaliset muslimit uskovat?

Minä en tulkitse. inä käännän.

Kääntäminen ilman tulkintaa ei ole ihmiselle mahdollista.

[Klaus Lindgren]

Mutta tosiasia on, että kun tutkitaan poliittisia ideologioita, on ainoa mahdollisuus tutkia tekstejä - juuri siksi, että niitä käytetään milloin mitenkin. Kellekään ei kai tulisi mieleen soveltaa samaa metodia Mein Kampfiin. Jos Koraani käskee tappamaan, eikä sitä juuri nyt sovelleta käytäntöön, se ei estä, että tulevaisuudessa sovellettaisiin. Juuri siksi ideologia on nimen omaan sen tekstin sisältö, ei relativistis-pragmaattinen soveltaminen.

Teksti ilman lukijaa ja ilman tulkintaa on vain paperinpalanen, musteläiskiä selluloosalla (tai bittejä koneessa, raaputuksia savitaululla, mitä milloinkin). Mitä on oppi ilman kannattajia? Eipä juuri mitään, yksittäinen idea, jolla ei sen enempää ole väliä. Mikäli jostain nousisi tosiaankin uusi kansallissosialismi, joka jollain tavalla onnistuisi Hitlerin teksteihin vedoten tuomitsemaan rasismin ja muut natsien hirveydet, ja moinen liike saisi kannattajiakin, niin ao. liikkeen tulkinta Mein Kampfista pitäisi ottaa vakavasti (mikä on tykkänään eri asia kuin väittää Hitlerin olleen syytön holokaustiin), mutta kun ei tuommoista liikettä näy olevan, ei asiaan kannata sen enempää paneutua. Jos sen sijaan haluamme tutkia 1930- ja 1940-lukujen Saksan kansallissosialisteja, meidän on tutkittava sitä, miten he tulkitsivat Hitlerin oppeja, ja jos haluamme tutkia islamia ja erilaisia islamistisia liikkeitä – niitäkin on paljon erilaisia – meidän on yritettävä ymmärtää tutkimiemme liikkeiden ja henkilöiden tulkintoja islamista.

Analogia: Mikä olisi vastaava sovellus kansallissosialismin kohdalla? Ainoa keino selvitä kansallissosialistisen ideologian kauhuilta on luopua siitä, kieltää se, tehdä mitä tahansa laillista sen leviämisen estämiseksi. Sama koskee islaamia.

Tämän ajatuskuvion heikkoutena on, että muslimien valtaosa ei tulkitse pyhiä kirjoituksiaan ollenkaan samalla tavalla kuin Jouko Heyno. Ja mikäli nyt ryhdyttäisiin vastustamaan islamia ja käännyttämään muslimeja pois uskostaan, ristiriidat vain kärjistyisivät ja muslimifundamentalistit saisivat lisää vettä myllyihinsä.

[Tapio Onnela]

Tämän ajatuskuvion heikkoutena on, että muslimien valtaosa ei tulkitse pyhiä kirjoituksiaan ollenkaan samalla tavalla kuin Jouko Heyno.

Näinhän se on. Heyno muistuttaa tässä mielessä ajattelultaan paitsi jihadisteja myös kristittyjä fundamentalisteja. Yhteistä näille kaikille on se, että he katsovat omaavansa ainoan oikean tulkinnan pyhästä, jumalan heille ilmoittamasta oikeasta totuudesta, joka siihen pyhään tekstiin on kirjoitettu.

[Jouko Heyno]

Tämän ajatuskuvion heikkoutena on, että muslimien valtaosa ei tulkitse pyhiä kirjoituksiaan ollenkaan samalla tavalla kuin Jouko Heyno.

Näinhän se on. Heyno muistuttaa tässä mielessä ajattelultaan paitsi jihadisteja myös kristittyjä fundamentalisteja. Yhteistä näille kaikille on se, että he katsovat omaavansa ainoan oikean tulkinnan pyhästä, jumalan heille ilmoittamasta oikeasta totuudesta, joka siihen pyhään tekstiin on kirjoitettu.

Väärinkäsitys, joka tässä esitetään, on ilmeisen tahallinen. Ensinnäkään minkään tasoinen jumala ei ole minulle ilmoittanut mitään. Toiseksi, en tulkitse Koraania, luen sitä niin kuin se on kirjoitettu. Siihen, mitä Koraanissa lukee, voi tutustua mm. lukemalla se. Alustavaa inspiraatiota saa tästä:

http://www.geocities.com/joukoheyno/kys ... raani.html

[Jouko Heyno]

Mutta tosiasia on, että kun tutkitaan poliittisia ideologioita, on ainoa mahdollisuus tutkia tekstejä - juuri siksi, että niitä käytetään milloin mitenkin. Kellekään ei kai tulisi mieleen soveltaa samaa metodia Mein Kampfiin. Jos Koraani käskee tappamaan, eikä sitä juuri nyt sovelleta käytäntöön, se ei estä, että tulevaisuudessa sovellettaisiin. Juuri siksi ideologia on nimen omaan sen tekstin sisältö, ei relativistis-pragmaattinen soveltaminen.

Teksti ilman lukijaa ja ilman tulkintaa on vain paperinpalanen, musteläiskiä selluloosalla (tai bittejä koneessa, raaputuksia savitaululla, mitä milloinkin).

Väärin. teksti on tekstiä, vaikkei sitä kukaan lukisi. Ja tulkinnan osalta olen jo aiemmin kehottanut tutustumaan Nykysuomen sanakirjaan. Kyllä se teksti on tekstiä kirjahyllyssäkin!

Mitä on oppi ilman kannattajia? Eipä juuri mitään, yksittäinen idea, jolla ei sen enempää ole väliä. Mikäli jostain nousisi tosiaankin uusi kansallissosialismi, joka jollain tavalla onnistuisi Hitlerin teksteihin vedoten tuomitsemaan rasismin ja muut natsien hirveydet, ja moinen liike saisi kannattajiakin, niin ao. liikkeen tulkinta Mein Kampfista pitäisi ottaa vakavasti (mikä on tykkänään eri asia kuin väittää Hitlerin olleen syytön holokaustiin), mutta kun ei tuommoista liikettä näy olevan, ei asiaan kannata sen enempää paneutua.

Näinhän se on, vai onko? Kansallissosialismista puhuminen on siis tuuleen huutamista, koska natseja ei enää ole (?). Mutatis mutandis: Rikoksia on turha ennaltaehkäistä, koska...

Jos sen sijaan haluamme tutkia 1930- ja 1940-lukujen Saksan kansallissosialisteja, meidän on tutkittava sitä, miten he tulkitsivat Hitlerin oppeja, ja jos haluamme tutkia islamia ja erilaisia islamistisia liikkeitä – niitäkin on paljon erilaisia – meidän on yritettävä ymmärtää tutkimiemme liikkeiden ja henkilöiden tulkintoja islamista.

Väärin. Jos haluamme tutkia kansallissosialismia oppina, meidän tulee tutkia kansallissosialismia oppina. Jos haluamme tutkia kansallissosialisteja, on meidän tutkittava kansallissosialisteja. Jos toisaalta kirjoitetun opin ja toisaalta sitä "tulkitsevien" kannattajien eroa ei ymmärrä, ei kannata yrittää mitään tutkia.

Analogia: Mikä olisi vastaava sovellus kansallissosialismin kohdalla? Ainoa keino selvitä kansallissosialistisen ideologian kauhuilta on luopua siitä, kieltää se, tehdä mitä tahansa laillista sen leviämisen estämiseksi. Sama koskee islaamia.

Tämän ajatuskuvion heikkoutena on, että muslimien valtaosa ei tulkitse pyhiä kirjoituksiaan ollenkaan samalla tavalla kuin Jouko Heyno. Ja mikäli nyt ryhdyttäisiin vastustamaan islamia ja käännyttämään muslimeja pois uskostaan, ristiriidat vain kärjistyisivät ja muslimifundamentalistit saisivat lisää vettä myllyihinsä.

Tämän ajatuskuvion heikkoutena on, että minä en tulkitse Koraania, minä luen sitä niin kuin se on kirjoitettu. Miksi yhtä fasismia saa vastustaa, toista ei?

[Tapio Onnela]

Kaksi tapaa keskustella, kaksi tapaa esittää argumentteja:

”Minä en tulkitse. minä käännän”

”Toiseksi, en tulkitse Koraania, luen sitä niin kuin se on kirjoitettu.”

”Tämän ajatuskuvion heikkoutena on, että minä en tulkitse Koraania, minä luen sitä niin kuin se on kirjoitettu.”

"En minä edelleenkään väitä, että oma tulkintani olisi oikea, en liioin väitä Heynon tulkintaa vääräksi, väitän sen sijaan, että molemmat tulkinnat ovat mahdollisia, ja mikä olennaisinta, molemmat tulkinnat on islamin maailmassa tehty ja miljoonat muslimit eivät hyväksy hyökkäyssotaa. Edelleen uskallan arvella, että fundamentalisteja on kuitenkin paljon vähemmän kuin muita, myös islamin maailmassa."

"Niin selkeää tekstiä, että se ei tarvitsisi tulkintaa, on lähinnä logiikassa ja matematiikassa. Vaikkapa lakitekstien tulkinta on oikeusistuimien arkea, ja lait on sentään laadittu mahdollisimman yksiselitteisiksi. Ja toisekseen, jos menemme sanomaan, että miljoonat muslimit ymmärtävät Koraanin toisin kuin mitä siellä lukee, sanomme kyllä auttamatta heidän ymmärtävän Koraania väärin. En nyt menisi sanomaan ihan noinkaan."

[Jouko Heyno]

Vaikkapa lakitekstien tulkinta on oikeusistuimien arkea, ja lait on sentään laadittu mahdollisimman yksiselitteisiksi.

Kannattaa muistaa, että populaarista käsityksestä huolimatta oikeusistuimet Suomessa eivät tulkitse lakeja.

[Jouko Heyno]

90: paitsi niitä, jotka kuuluvat heimoon, jonka kanssa teillä on liittosopimus tai jotka tulevat luoksenne ahdistuneina siitä, että heidän pitäisi taistella joko teitä tai omaa heimoaan vastaan. Jos Jumala niin tahtoisi, Hän olisi antanut teidät heidän valtaansa ja he olisivat taistelleet teitä vastaan. Jos he pysyttäytyvät teistä erossa eivätkä taistele teitä vastaan, vaan tarjoavat heille rauhaa, ei Jumala ole antanut teille syytä taistella heitä vastaan

Koraani puhuu hyvin selkeätä tekstiä, jonka voi todellakin tulkita niin, että jos muut kuin muslimit ovat liitossa muslimien kanssa, heitä vastaan ei saa sotia, eikä ylipäätään saa hyökätä rauhantarjoajia vastaan. Tämän tukinnan ovat tehneet miljoonat muslimit, vai väitätkö, Heyno, heidän olevan väärässä?

Koraania ei tarvitse, eikä Koraanin mukaan edes saa, tulkita. Muslimit eivät ole väärässä, sinä olet. Syy on, että tulkitset. Koraanissa käytetty ilmaisu tarkoittaa wali-suhdetta, joka on alistussuhde. Rauhantarjoajista Koraani taas toteaa, että rauhaa ei saa solmia, jos on häviöllä. Koraani ei siis kiellä "lyömästä" vääräuskoisia, vaan kieltää jo "lyödyn lyömisen".

[Jouko Heyno]

En ole vielä kuullut tulkinnasta, jonka mukaan kansallisosialismi ei kohdistuisi räikeästi yhtä kansanryhmää vastaan.

Väitätkö tosissasi, ettet ole lukenut tylsimyksen tännekin lähettämiä viestejä?

[Klaus Lindgren]

Ensinnäkin, mitään tekstiä ei voi kukaan lukea ilman tulkintaa. Niinpä esimerkiksi lainoppineet puhuvat nimen omaan lakien tulkinnasta. Se on mm. oikeusistuimien ja hallinnon arkipäivää. Ja kuinka ollakaan, islamissa on erittäin voimakas koraanintulkinnan perinne, johon muuten itsekin viittasit aiemmissa viesteissäsi. Toisekseen, on auttamaton tosiasia, että miljoonat muslimit tulkitsevat Koraania niin, että jumala kieltää hyökkäyssodan.

[Annastiina Mäkilä]

Vaikkapa lakitekstien tulkinta on oikeusistuimien arkea, ja lait on sentään laadittu mahdollisimman yksiselitteisiksi.

Kannattaa muistaa, että populaarista käsityksestä huolimatta oikeusistuimet Suomessa eivät tulkitse lakeja.

Kuten jo Korkeimman oikeuden (KKO) kotisivulta käy ilmi: "Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin. Ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla." (alleviivaus kirjoittajan)

Tulkinta kuuluu elimellisenä osana siis jokaisen tuomioistuimen tehtäviin, eikä sitä voida irroittaa tuomioistuintoiminnasta. Laeista on löydettävissä useita esimerkkejä ilmauksista, jotka nimenomaisesti vaativat tulkintaa. Perusesimerkkinä tällaisesta käsitteestä voidaan tarjota "kohtuus". Kohtuuden kaltaisilla sanoilla lakeihin luodaan riittävää joustoa, jotta ne soveltuvat mitä moninaisimpiin mahdollisiin tilanteisiin. Lisäksi, kohtuus kulkee edelleenkin käsi kädessä lain kanssa kuten jo Olaus Petrin aikoina. Sanovathan tuomarinohjeet edelleenkin: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."

On olemassa esimerkkejä laeista, joissa tulkinta oli poistettu tuomioistuimilta ja lait olivat absoluuttisia. Niissä vain oli aavistuksenomainen ongelma milloin esiin nousi tilanne joka ei suoranaisesti mahtunut lain tiukkaan sanamuotoon. Olisiko vaikkapa murha tikkukaramellilla tehden jätettävä rankaisematta, jollei sitä olisi kirjattu lain sanamuotoon?

Totta on, etteivät suomalaiset tuomioistuimet toimi lain luojina samassa mielessä kuin ns. common law -maissa, mutta on virheellistä luulla, etteivätkö tuomioistuimet tulkitsisi lakeja. Mikäli tulkintaa ei lainkäytössä tarvittaisi ei tarvittaisi lakimiehiäkään, mikä tietenkin joidenkin mielestä voisi olla ihanteellista ;)

[Jouko Heyno]

Vaikkapa lakitekstien tulkinta on oikeusistuimien arkea, ja lait on sentään laadittu mahdollisimman yksiselitteisiksi.

Kannattaa muistaa, että populaarista käsityksestä huolimatta oikeusistuimet Suomessa eivät tulkitse lakeja.

Kuten jo Korkeimman oikeuden (KKO) kotisivulta käy ilmi: "Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin. Ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla." (alleviivaus kirjoittajan)

Tulkinta kuuluu elimellisenä osana siis jokaisen tuomioistuimen tehtäviin, eikä sitä voida irroittaa tuomioistuintoiminnasta. Laeista on löydettävissä useita esimerkkejä ilmauksista, jotka nimenomaisesti vaativat tulkintaa. Perusesimerkkinä tällaisesta käsitteestä voidaan tarjota "kohtuus". Kohtuuden kaltaisilla sanoilla lakeihin luodaan riittävää joustoa, jotta ne soveltuvat mitä moninaisimpiin mahdollisiin tilanteisiin. Lisäksi, kohtuus kulkee edelleenkin käsi kädessä lain kanssa kuten jo Olaus Petrin aikoina. Sanovathan tuomarinohjeet edelleenkin: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."

On olemassa esimerkkejä laeista, joissa tulkinta oli poistettu tuomioistuimilta ja lait olivat absoluuttisia. Niissä vain oli aavistuksenomainen ongelma milloin esiin nousi tilanne joka ei suoranaisesti mahtunut lain tiukkaan sanamuotoon. Olisiko vaikkapa murha tikkukaramellilla tehden jätettävä rankaisematta, jollei sitä olisi kirjattu lain sanamuotoon?

Totta on, etteivät suomalaiset tuomioistuimet toimi lain luojina samassa mielessä kuin ns. common law -maissa, mutta on virheellistä luulla, etteivätkö tuomioistuimet tulkitsisi lakeja. Mikäli tulkintaa ei lainkäytössä tarvittaisi ei tarvittaisi lakimiehiäkään, mikä tietenkin joidenkin mielestä voisi olla ihanteellista ;)

Tähän korjausta ja täsmennystä:

Kehotan edelleen tarkistamaan vaikkapa NSS:sta, mitä "tulkita" tarkoittaa. Suomessa ei oikeuslaitos tulkitse lakeja. Esimerkiksi tuon "kohtuuden" kohdalla ei tulkita, mitä tarkoittaa termi "kohtuus", vaan sovelletaan lakia käytäntöön sellaisenaan, ja arvioidaan, mikä asian kannalta on kohtuus. Sharia-periaatteella toimiva oikeusjärjestys todella tulkitsee, mitä vaikkapa jokin hädiith tarkoittaa tai mitä brittiläisessä oikeusjärjestelmässä käytetty ennakkopäätös tai aiemman tuomion "vastaavuus" tarkoittaa. Kannattaa myös muistaa, että ennakkopäätöksiä ei suomalainen tuomioistuinjärjestelmä tunne (pl. eräät hallinto-oikeusasiat). Mainittu sivusto esittää asian populaaristi ja, kuten niin valitettavan usein populaariesityksissä, tosiasioita "oikoen".

Tulkinnan puuttuminnen järjestelmästä ei todellakaan tarkoita, etteikö lakimiehiä tarvittaisi. He vain eivät ole välttämättömiä asian ajamiselle. Olausta olet lainannut asian vierestä, mutta tulkinnan roolista meikäläisessä systeemissä kertoo tuomarinohjeessa oleva kohta: "Cusa paha ja wäärä duomari on, siellä hywä Laki ei auta, sillä hän wäändä Lain (ts. tulkitsee), ja tekee sen wääräxi oman mielens jälken".

[Klaus Lindgren]

Jouko Heynolle muutamia huomautuksia:

Ensinnäkin Nykysuomen sanakirja on jo ajat sitten todettu vanhentuneeksi. Sen tilalla ovat nykyään Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja. Jälkimmäinen antaa sanasta tulkita seuraavan selityksen:

tulkita69
1. ottaa selville; ymmärtää, käsittää; valita jk monista selitysmahdollisuuksista; selvittää, tehdä ymmärrettäväksi. Tulkita salakirjoitus. Tulkitsin hänet, hänen sanansa niin, että - -. Lakia tulkittiin kantajan eduksi. Puolueohjelma yleiskielelle tulkittuna.
2. esittää, ilmaista, ilmentää. Sanat eivät riitä tulkitsemaan kiitollisuuttani.
Erik. esittävästä taiteilijasta t. taiteilijaryhmästä: esittää persoonallisella tavalla. Näyttelijä tulkitsi osansa tuoreesti. Hienosti tulkittu Sibeliuksen neljäs sinfonia.
3. tavallisemmin: tulkata.

Joten jos nyt välttämättä täytyy hakea sanoille niiden oikeita merkityksiä sanakirjoista eikä niiden käytöstä, olisi syytä käyttää edes ajanmukaista sanakirjaa. Parempi olisi kuitenkin analysoida sanan reaalista käyttöä ja pohtia siitä eteenpäin, mitä sanoilla tarkoitetaan ja mitä käsitteet pitävät sisällään. Oli miten oli, kielitoimiston näkemys sanan merkityksestä ei oikein vastaa Jouko Heynon käsitystä.

Mitä taas oikeusistuimiin tulee, niin Korkeimman oikeuden omilla sivuilla asia ilmaistaan näin:

Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin. Ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla.

Eiköhän tuo KKO tiedä itse aika hyvin, mitä tekee. Tulkitsee lakeja ja antaa ennakkopäätöksiä.

Edelleen uskallan siis väittää, että mitään tekstiä ei voi lukea sitä tulkitsematta. Ja edelleen uskallan väittää, että Koraanista on islamilaisessa maailmassa vallalla useita tulkintoja. Ja edelleen väitän, että erään muslimien keskuudessa erittäin yleisen koraanintulkinnan mukaan Jumala ei salli hyökkäyssotia.

[Heikki Jansson]

Mitä taas oikeusistuimiin tulee, niin Korkeimman oikeuden omilla sivuilla asia ilmaistaan näin:

Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin. Ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla.

Eiköhän tuo KKO tiedä itse aika hyvin, mitä tekee. Tulkitsee lakeja ja antaa ennakkopäätöksiä.

Aivan. Jokaista lain soveltamista edeltää sen seikan tulkitseminen, onko ao. laki sovellettavissa ja miten sitä tulee siinä tapuksessa tulkita ao. yksittäistapaukseen. Vielä suuremmassa määrin laintulkinta on yliopistoissa hajoitettavan oikeustieteen heiniä, koska oikeustieteilijät eivät oikeustietelijöinä tutkimustyössään (siis opetus poislukien) itse asiassa tee yhtään mitään muuta kuin että tulkitsevat lakia, sitä, miten sitä on yksittääistapauksissa sovellettava. Käsitys, jonka mukaan oikeuslaitoksessa ei muka tulkittaisi lakeja vaan vaan sovellettaisiin niitä on puuta heinää.

[Heikki Jansson]

En malta oikein luettuani tarkemmin tuon keskustelun sivujuonteen ennakkopäätöksistä olla huomauttamatta lisäksi vielä seuraavaa:

Muutoksenhaku hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen (muutos 2.2.1979/104) muutettiin niin, että Korkein oikeus (ja hallintolainkäytön piirissä Korkein hallinto-oikeus) on ollut ja on Suomessa muutoksen jälkeen yksiselitteisen selvästi nimenomaan ja myös yksinomaan ennakkopäätöstuomioistuin (vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, jotka lähinnä vahvistavat säännön). Se on ennakkopäätöstuomioistuin ilman pienintäkään epäilystä ja mitä suurimmissa määrin. Tuolloin säädettiin näet, että

Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi taikka jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava, tahi jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. (OK 30 luku 3 § 1 mom.)

Ennen tätä lainmuutosta KKO oli sekatyyppinen, samalla sekä ylin tuomioistuin että ennakkopäätöstuomioistuin, minkä arvioitiin heikentävän sen arvovaltaa, joka oli osasyynä muutokseen (toinen pääsyy oli jutturuuhka ja käsittelyaikojen venyminen).

Muutoksenhaku hovioikeuksien päätöksiin rajoitettiin 1979 koskemaan käytännössä vain ennakkopäätöksiä, ns. prejudikaattidispanssitilanteita (lainkohdan ensimmäinen lause). Tämän johdosta muun muassa KKO:n vastavalittu presidentti Pauliine Koskelo äskettäin nimityksensä yhteydessä koetti kovasti julkisuudessa toitottaa sitä, mitä kansa ei usein ymmärrä: Korkein oikeus ei ole ”ylin” tuomioistuin, joka, jos muut oikeusasteet eivät ole tuominneet ”oikein” voi, saa ja myös korjaa virheen – tämä tehtävä kuuluu hovioikeuksille, eikä tuomion oleellinenkaan vääryys ole mikään peruste, jonka nojalla KKO edes saisi puuttua asiaan. Sen sijaan KKO otti käsiteltäväkseen asian, jossa intressinä oli pääkaupunkiseudun bussilipun hinta (~2 euroa, eikö?), koska ”lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa oli tärkeätä saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi”. Kysymyksessä oli Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan korvausvaatimus, jossa kuukausilipun väärentäneeltä koululaiselta vaadittiin vahingonkorvauksena koko kuukausilipun hintaa (eikä faktisesti pummilla, väärennetyllä lipulla matkustettujen matkojen hintaa). Se oli ennakkopäätös – minkä toisaalta ymmärtää, koska noita väärennöksiä tapahtuu kosolti ympäri Suomenmaata - Eri asia sitten on, että KKO on purkamisen suorittava viranomainen ns. ylimääräisissä muutoksenhakutilanteissa joissa erittäin törkeiden virheiden perusteilla päätös puretaan (poissaoleva on tuomittu, oikeus ei ole ollut tuomionvoipa, tuomari on ottanut lahjuksia ja sen kaltaisissa tapauksissa).

KKO perusteli päätöksessä 1984:I:4 ratkaisuaan eräässä ulosottoyrityksen saatavan vanhentumisen katkaisua koskevassa asiassa seuraavasti:

”Lainsäädännössä tai ulosottomenettelyssä enempää kuin muissakaan seikoissa, joiden perusteella ulosmittausyrityksen oikeusvaikutuksia oli arvioitava, ei vuoden 1963 jälkeen ollut tapahtunut sellaisia muutoksia, että Korkeimmalla oikeudella olisi ollut perusteltua aihetta poiketa tuosta kannasta. Ään.”

Asian taustalla oli, että oikeustieteissä oli ankarasti arvosteltu KKO:n aikaisempaa kannanottoa vuonna 1963 samassa asiassa ja useista professorien antamista asiantuntijalausunnoista paistoi toive että ehkä tuo virheellinen kanta nyt muuttuisi vuonna 1984. Ja kattia kanssa. KKO totesi 1984 olevansa sidottu tuohon 1963 tehtyyn ennakkopäätökseen itsekin - siinä missä mikä tahansa muu tuomioistuin - ja antoi asiallisesti samansisältöisen päätöksen uudelleen vahvistaen aiemman virheen. Perusteluissa lukee selkokielisemmin: "Eihän laki ole muuttunut!" Hiukan ongelmalliseksi muodostuu se, että vaikka KKO ei sitä suoraan sanokaan, ilmenee epäsuorasti että KKO itsekin katsoi että se laintulkinta, jonka se vahvisti, oli virheellinen, mutta KKO joutui tekemään näin, koska KKO on itsekin sidottu ”omiin” (oikeammin: aikaisempiin) ennakkopäätöksiin. -Itse asiaa koskenut epäkohta on sittemmin korjattu lainmuutoksella vuonna 2003.

On siis yksiselitteisen selvää, että Suomessa omaksutussa järjestelmässä KKO on mitä suurimmassa määrin ennakkopäätöstuomioistuin - ja myös kansainvälisessä vertailussa (lukuun ottamatta common law-maita)

Mitä tulkintoihin yleisesti ottaen muutoin tulee, on syytä muistaa, että ennen kuin mikään teksti on tulkittu se (teksti) ilmenee pelkkänä mustejonona tai mustetahrana paperilla – tai, nykyisin, epämääräisenä värien värinänä tietokoneen ruudulla. Tulkinta tekee siitä tekstiä. Jollei osaa suomea ei tämäkään nyt kirjoittamani lause ole ymmärrettävissä. Lukemista ilman tulkintaa ei ole olemassa – silloin on kyse mustetahran tai ruudun värinän katselusta. - Islamista en sitten tiedä mitään, joten tyydyn toivottamaan mielenkiintoista keskustelua teille, joita aihepiiri kiinnostaa.