Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Sisäministeri Heikki Ritavuoren murha

J. H. Vennolan hallituksen sisäministeri Heikki Ritavuoren murhan
14. 2. 1922 välitön syy oli hallituksen kieltäytyminen Ritavuoren vaatimuksesta millään tavoin avustaa vuoden 1921 Aunuksen- retkelle lähtijöitä.
Tarton rauha oli solmittu 1920 ja osa aktivisteista nimitti sitä
"häpeärauhaksi".

Ritavuori kuului tasavaltaisen edistyspuolueen vasemmistosiipeen ja
hänen toimensa olivat herättäneet heimoaktivisteissa suurta tyytymättömyyttä.
K. J. Stahlberg oli valittu Suomen ensimmäiseksi presidentiksi, mikä sekin
oli aiheuttanut katkeruutta aktivistipiireissä.

Hallitus oli talvella 1922 suostunut neuvostovenäläisten vaatimukseen riisua Itä- Karjalasta Suomeen pakenevat taistelijat aseista.
Sisäministeri Ritavuori määräsi kaikki taistelijat vangittaviksi heti rajalla,
riisuttaviksi aseista ja kuljetettaviksi vankikyydillä raja- alueelta pois.

Ritavuori oli myös ajanut Venäjän vallankumousten välisenä aikana
syntyneiden (järjestyksenvalvonta)suojeluskuntain alistamista tiukasti presidentin ja hallituksen valvottaviksi, mikä oli kuumentanut oikeistoaktivistien tunteita sekin.

Ritavuori oli lisännyt suuttumusta esittämällä Etsivän keskuspoliisin tehtävien osittaista siirtoa paikallispoliisille, sekä syyttänyt
monarkistista oikeistoa (mm. Paasikivi) yrityksistä kumota väkivaltaisesti
valtiosääntö.

Aktivistit sitoutuivat itsenäisyyteen ja tasavaltaan, eikä 1920- luvun alun
jälkeen ollut enää Itä- Karjalan heimosotaretkiä kannattavia.
Toisin oli Venäjälle paenneiden punaisten laita, Moskovassa perustetun
Suomen kommunistipuolueen väkivaltalinjasta ei ollut epätietoisuutta.
Äärivasemmisto muodosti Suomessa Sosialistisen työväenpuolueen, mikä lakkautettiin maanpetoksellisena 1924.
Työläisten ja pienviljelijäin vaaliliiton nimellä SKP yritti jatkaa, mutta
ns. kommunistilait muuttivat SKP:n toiminnan illegaaliseksi 1930- luvun alussa.
Heimoaatteet jäivät aktivisteilta toissijaisiksi sisäistä vihollista vastaan toimittaessa.

Veikko Palvo

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 13.12.06 23:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Aktivistit

Vapaussodan ja kapinan jälkeistä aktivismia tutkittaessa on useinkin painotettu jälkiaktivismia mm. Mäntsälän kapinana ja liioiteltu sen uhkaa, Kosolasta on tehty "Suomen Mussolin."
Lapuanliikkeen kannatus oli kuitenkin hyvin pientä.

Moskovassa perustetun ja Neuvostoliitosta käsin johdetun kommunistipuolueen sen sijaan sallittiin aluksi toimia.
Vainottiinhan tuota "viidettä kolonnaa" ja jotkut sen jäsenistä joutuivat
Tammisaaren "yliopistoon" opiskelemaan, kuten Arvo poika Tuominen
kirjoittaa epämääräisissä muistelmateoksissaan.

Ritavuoren murha ei näytä vaikuttaneen mitenkään, kommunistien toiminta jatkui.
Oikeisto- ja vasemmistoradikaalien toiminta jatkui kommunistilakeihin asti 1930.
Maanalaisia kommunisteja on sanottu 1938 olleen vain 7- 800.

Missä määrin Stalinin vainot ovat vaikuttaneet kommunistien kannatuksen laskuun ?
Neuvosto- Karjalassa suomalaiskommunistit oli likvidoitu 1938 mennessä,
tietoja luulisi kulkeutuneen Suomeenkin ?

Veikko Palvo

tsadilainen
Viestit: 119
Liittynyt: 19.06.07 14:37

Re: Aktivistit

Ciccio kirjoitti:Vapaussodan ja kapinan jälkeistä aktivismia tutkittaessa on useinkin painotettu jälkiaktivismia mm. Mäntsälän kapinana ja liioiteltu sen uhkaa, Kosolasta on tehty "Suomen Mussolin."
Lapuanliikkeen kannatus oli kuitenkin hyvin pientä.

Moskovassa perustetun ja Neuvostoliitosta käsin johdetun kommunistipuolueen sen sijaan sallittiin aluksi toimia.
Vainottiinhan tuota "viidettä kolonnaa" ja jotkut sen jäsenistä joutuivat
Tammisaaren "yliopistoon" opiskelemaan, kuten Arvo poika Tuominen
kirjoittaa epämääräisissä muistelmateoksissaan.

Ritavuoren murha ei näytä vaikuttaneen mitenkään, kommunistien toiminta jatkui.
Oikeisto- ja vasemmistoradikaalien toiminta jatkui kommunistilakeihin asti 1930.
Maanalaisia kommunisteja on sanottu 1938 olleen vain 7- 800.

Missä määrin Stalinin vainot ovat vaikuttaneet kommunistien kannatuksen laskuun ?
Neuvosto- Karjalassa suomalaiskommunistit oli likvidoitu 1938 mennessä,
tietoja luulisi kulkeutuneen Suomeenkin ?

Veikko Palvo
Kimmo Rentolan 'Kenen joukoissa seisot? : suomalainen kommunismi ja sota 1937-1945' antaa kuvan, että puolue jyrättiin lähes olemattomiin sekä Suomessa (Etsivän keskuspoliisin toimesta) että Neuvostoliitossa (NKVD:n toimesta). Vaikka puhdistuksista tiedettiin Suomessa, niiden laajuutta ei oikein osattu sisäistää. Paasikivi kirjoittaa päiväkirjoissaan mahdollisesta punaupseerien tulosta Suomeen tilanteessa, jossa ko. upseerit oli kuopattu jo vuosia sitten. Vastaavasti itärajan takana ei ilmeisesti tajuttu, kuinka heikoissa kantimissa puoluetoiminta Suomessa oli.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Sisäministeri Heikki Ritavuoren murha

Tämä on vähän vanha ketju, mutta niin on asiakin. Tänään 22.7.13 tv:ssä pelkäksi rikostarinaksi otsikoitu juttu ministeri Ritavuoren murhasta ja sen taustoista saa ikäänkuin syvyyttä nimimerkki Ciccion alustuksen sävystä, joka leimaa Ritavuoren syypääksi kohtaloonsa.

http://areena.yle.fi/tv/1944714

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sisäministeri Heikki Ritavuoren murha

Ciccio kirjoitti:J. H. Vennolan hallituksen sisäministeri Heikki Ritavuoren murhan
14. 2. 1922 välitön syy oli hallituksen kieltäytyminen Ritavuoren vaatimuksesta millään tavoin avustaa vuoden 1921 Aunuksen- retkelle lähtijöitä.
Tarton rauha oli solmittu 1920 ja osa aktivisteista nimitti sitä
"häpeärauhaksi".
Sisäministeri Ritavuori toimi Vennola II -hallitusohjelman mukaisesti, Tarton 1920 rauhansopimusta noudattaen, mikä sitten lienee ollut murhan syynä, tulkinnat näyttävät ainakin muuttuneet ajan mukana?
Ja
tuo "nimim. Ciccion" Aunuksen retki tehtiin tietystikin 1919 ja siihenkin liittyy arvoitus
jääkäri Emil Kvickistä, joka Sotasurmat 1914 - 1922 mukaan kaatui http://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Kvick Salmissa 7.1919. Parole 2/2012, dos Markku Salomaa mukaan E.Kvikck on karannut Salmin Rajakonnussa, käynyt punaupseerikoulun ja ollut 12.1920 alkaen Itä-Karjalan Tsekassa ja kukistamassa komppanianpäällikkönä Itä-Karjalan kansannousua syksy 1921- kevät 1922.
Ritavuori
murhattiin helmikuussa 1922, liittyneekö sitten mitenkään tuon kapinan tukemisen estämiseen? Tuo kansannousu on usein luettu heimosotiin kuuluvaksi, jollainen se ei nähtävästikään ollut. Kapina alkoi ja päättyikin paikallisesti ja Suomeen tuli n. 10-12000 pakolaista, joista osa palasi myöhemmin takaisin.
Emil Kvick
on kenties Eino Rahjan lailla ollut järjestämässä punaupseeri Frans Moilasen johtamaa Läskikapinaa, jossa jääk.-ltn Id´n Sallan RajaK.antautui taistelutta helmikuussa 1922.
Ja Id
oli myöhemmin Pajakka-nimisenä Petsamon RajaK.:n päällikkönä, vangittiin vakoilusta epäiltynä ja kuoli "lyijymyrkytykseen" Oulussa 4.11.1939.
Arvoituksia
Ritavuoren murhan lisäksi?

Veikko Palvo

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Sisäministeri Heikki Ritavuoren murha

Ohjelmassa viitataan jopa oikeistovallankaappauksen mahdollisuuteen murhan motiivina ja Mannerheimin osallisuuteen ko. hankkeessa. Asiasta etukäteen parturissa hölöttänyt sisäpiiriläinen löytyi jo seuraavana aamuna mielisairaalasta.
Lisäksi tuodaan esille, että asian tutkiminen oikeuslaitoksessa lopetettiin Lapuan liikkeen hengessä, koska esille olisi voinut tulla arkaluontoisi kytkentöjä.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Sisäministeri Heikki Ritavuoren murha

MM kirjoitti:Ohjelmassa viitataan jopa oikeistovallankaappauksen mahdollisuuteen murhan motiivina ja Mannerheimin osallisuuteen ko. hankkeessa. Asiasta etukäteen parturissa hölöttänyt sisäpiiriläinen löytyi jo seuraavana aamuna mielisairaalasta.
Lisäksi tuodaan esille, että asian tutkiminen oikeuslaitoksessa lopetettiin Lapuan liikkeen hengessä, koska esille olisi voinut tulla arkaluontoisi kytkentöjä.
Ritavuoren murha 2.1922 ei ainakaan näytä päättäneen tai aloittaneen minkäänlaista kehityskulkua. Vennolan hallitusten sisäministerinä olleella Ritavuorella näyttää olleen laajalti vastustajia, kuten Edistyspuolueen presidentiksi valitulla K.J.Ståhlbergilläkin.
Murhaaja Tandefelt
on yle-ohjelman mukaan hieman ennen vankilasta vapautumistaan syyttänyt paria henkilöä ja suljettu loppuiäkseen mielisairaalaan.
Lapuanliikkeeseen
itsenäisyyden alkuvuodet näyttää yhdistävän Ståhlbergin kyyditys 1930 ja ehkä Vennolan hallitusten välisenä aikana ollut pääministeri Rafael Erich, jonka veli loikkasi 1920-luvulla KOK:sta SDP:hen ja Mikko Erich piti 27.2.1932 puheen Mäntsälän Ohkolan työväentalolla 4-500:n lapualaisen jo keräännyttyä muutaman päivän kuluttua päättyneeseen kapinaansa.

Lähinnä heimoaktivistit lienevät kutsuneet Tarton rauhaa häpeärauhaksi?
Itärajan takanakin kapinoitiin Kronstadtissa keväällä 1921 ja Suomeen pakeni noin 8000 jäätä pitkin.
Ehkäpä Kronstadtin kapina on ollut osavaikuttajana kapinaan 1921-1922 Itä-Karjalassa, Yleisvenäläisen keskuskomitean ( M.Kalinin, A.Jenukidze ) 8.6.1920 päätöksellä luodussa "Karjalan työkansan kommuunissa?
Karjala-Muurmannin alueen sotilasvallankumouksellisen komitean päiväkäskystä nro 1.
mm.:
"Kronstadtin kapinoitsijat ja valkosuomalaiset lahtarit, nuo valkoisten kapitalistien kätyrit ja rosvot ovat maantierosvojen tavalla tuhottava."
Puheenjohtaja Gylling, sihteeri Jutshjev ;vuosi 1921, http://heninen.net/kapina/order_f.htm mutta mikä lienee tarkempi päiväys?
Aki Aunala
12.2012 kirjoittaa http://www.ennenjanyt.net/?p=643 Verilammikoita ja propagandaa -karjalan kapina 1921 - 1922 Työkansan kommuunin olosuhteista. Pakolaisia tuli Suomeen noin 11 000 ja he lienevät myöskin jääneet?
Kronstadtin pakolaisista kirjoitetaan jääneen Suomeen n. 2000, osa jatkoi eteenpäin ja osa palasi.

lis.: "Rajarauhansopimuksia" sanotaan joissakin lähteissä solmitun ainakin kolme, montakohan niitä Tarton rauhan jälkeen solmittiin?
Tässä
ennen Neuvostoliiton perustamista Helsingissä kesäkuussa 1922 http://heninen.net/sopimus/1922_f.htm valtuutettujen tasolla solmitussa sopimuksessa lisäpöytäkirjoineen ei näytä olevan H.Ritavuoren seuraajaa allekirjoittajien joukossa, eikä neuvostovaltuutettujen puolella Edvard Gyllingin nimeä.



lis.: Eero Elfvengren - Einar P. Laidinen, Vakoilua itärajan takana Yleisesikunnan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1918 - 1939, Minerva 2012
E.P.Laidinen ( ex. KGB-upseeri ) s. 154: "...Karjalan ja Murmanskin vallankumouksellinen komitea, johon kuuluivat: E. Gylling, Karjalan rintaman komentaja A.Sedjakin, Tshekan erikoisvaltuutettu V.Daube ja Karjalan toimeenpanevan komitean sihteeri N. Jushijev." "Yleisvenäläinen erityiskomissio osallistui aseellisen Karjalan työkansan kommuunin alueella tapahtuneen aseellisen kapinan likvidointiin, 7.12.1921 mennessä alueelle perustettiin .... rosvousta vastaan taisteleva Karjalan hallinto. ( PP Vtseka PVO )
Hallinnon ensimmäiseksi johtajaksi tuli Valdemar Daube. Hän oli aiemmin toiminut Turkmenistanin rintaman, Suomen vastaisen rajavartioston ja 7.A:n erityisosaston johtajana. Maaliskuussa 1921 Daube oli määrätty Petrogradin sotilaspiirin erityisosaston johtajaksi. Hän matkusti 19.1.1922 takaisin Petrogradiin ja hänen seuraajakseen tuli I.D.Kashirin."
1921 - 1922
kapinaa / kansannousua Laidinen nimittää "Karavantjura´ksi", karjalaisten omatoimiseksi vastarintaliikkeeksi. Kapinoita näyttää olleen aiemminkin ja "Vuosina 1918-1920 Aunuksen kuvernementissä toimi kolme erikoispalvelua, ensimmäisenä niistä perustettiin Tseka. V.M.Kudzijev ryhtyi 26.10.1917 perustamaan paikallisia valtionelimiä."
"Aunus kapinoi 11.6.1918, 4.7.1918 kapina syttyi Vytegrassa, keväällä ja kesällä 1918 levottomuuksia oli Petroskoin ja Puutoisen kihlakunnissa. Tammikuussa 1919 Puutoinen kapinoi jälleen, touko-kesäkuussa kapinat alkoivat Rimskojen kylässä, Sungun ja Tolvojan kihlakunnissa."
"Tsekan
asetuksella perustettiin 19.4.1918 Aunuksen kuvernementin Tsheka eli Gubtseka." (s.68.) "Syyskuussa 1918 "Punainen terrori" -nimisen asetuksen seurauksena perustettiin kolme keskitysleiriä."

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”