Sivu 1/1

Dracula-turismi Romaniassa

Lähetetty: 21.02.08 20:33
Kirjoittaja Tuomas Hovi
Yhdeksi Romaniaan matkaavien turistien kasvavaksi mielenkiinnon kohteeksi on muodostunut 1970-luvulla alkanut Draculaan liittyvä turismi. Dracula-turismi Romaniassa on mielenkiintoinen sekoitus historiaa ja fiktiota. Dracula-turismi keskittyy toisaalta ns. historialliseen Draculaan eli Vlad Seivästäjään sekä toisaalta Bram Stokerin luomaan fiktiiviseen vampyyrikreiviin. Usein nämä hahmot myös yhdistetään yhdeksi ja samaksi Draculaksi. Vlad Seivästäjä hallitsi 1400-luvulla Valakian (nykyisen Romanian eteläosa) ruhtinaskuntaa yhteensä kolmeen eri otteeseen. Hänen toimistaan liioitellen kertovat saksalaiset ja venäläiset tarinat levisivät 1400- ja 1500-luvuilla ympäri Eurooppaa, ikuistaen hänen pahamaisen maineensa. Näissä tarinoissa hänestä käytettiin nimeä Dracula, nimi jota hän myös itse käytti paikoitellen itsestään. Historiallinen Dracula Vlad Seivästäjä ja Bram Stokerin luoma vampyyrikreivi Dracula yhdistetään mm. turismissa vahvasti toisiinsa, vaikka nimi ”Dracula” on lähestulkoon ainoa näitä kahta hahmoa yhdistävä tekijä.

Dracula-turismiin kuuluu olennaisena osana ns. Dracula-kiertomatkat, joissa kierretään joko historialliseen Draculaan tai fiktiiviseen Draculaan liittyviä kohteita. Kiertomatkoihin kuuluu myös kohteita, joiden yhtymäkohdat jompaankumpaan ”Draculaan” ovat vähintäänkin hataria. Esimerkkejä historiallisista kohteista ovat mm. Sighisoaran keskiaikainen kaupunki, missä Vlad Seivästäjä oletettavasti syntyi, Vladin rakennuttama Poienarin linna (nykyään raunioina) ja Targovisten kaupunki, missä sijaitsevat ruhtinaan linnan rauniot. Esimerkkinä fiktiiviseen Draculaan liittyvistä kohteista on Borgon solassa sijaitseva Kreivi Draculan ”linna” (hotelli), joka sijaitsee samassa paikassa kuin kreivi Draculan linna Stokerin kirjassa. Esimerkkinä näiden kahden hahmon yhdistämisestä on Branin linna Transilvaniassa. Linnaa mainostetaan Draculan linnana (tarkoittaen tässä ennen kaikkea vampyyri Draculaa) lähinnä sen ulkomuodon, iän ja sopivan sijainnin takia. Linnan hyödyntämiseen turismissa vaikuttaa myös se, että linna on ehjä ja hyvässä kunnossa. Linnalla on myös löyhä yhteys Vlad Seivästäjään, sillä hän on luultavasti viettänyt linnassa joitain päiviä. Hänen linnansa se ei kuitenkaan koskaan ole ollut.

Romanian hallituksen ja maan kansalaisten suhtautuminen Dracula-turismiin on vaihdellut sen vastustamisesta sen hiljaiseen hyväksyntään. Paikallisten suhtautuminen Dracula-turismiin on ymmärrettävää, sillä vaikka turismilla toisaalta on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, ollaan Romaniassa myös huolestuneita oman maan historian väärentämisestä. Historiallisuuden, autenttisuuden ja fiktion suhde Dracula-turismissa onkin sekä mielenkiintoinen että problemaattinen. Tämä myös näkyy paikallisten suhtautumisessa aiheeseen. Osittain kysymys on siitä kenellä on oikeus esittää maan kulttuuria ja historiaa, ja millä tavalla se tehdään.

Romaniassa on luonnollisesti paljon muutakin nähtävää, mutta Dracula-turismissa yhdistyvät maan oma perinne ja historia sekä ulkopuolelta tuotu fiktiivinen ”maailma” erittäin mielenkiintoisella tavalla. Tämä tekee Dracula-turismista kiinnostavan paitsi vierailu- myös tutkimuskohteena.

Dracula-turismista vielä

Lähetetty: 23.02.08 16:12
Kirjoittaja Tuomas Hovi
Ohessa esimerkki yhdestä Dracula-kiertomatkasta ohjelmineen.
http://touromania.50webs.com/tour-dracula.html

Sivuilta löytyvissä kuvissa on kumpaankin Draculaan oleellisesti liittyviä kohteita mm. Poienarin linnanrauniot, Branin linna, Dracula Castle (hotelli) ja Vlad Seivästäjän oletettu synnyintalo Sighisoarassa sekä linnoituksen rauniot Bukarestissa (Bukarest linnoitettiin ja siitä tuli ruhtinaallinen residenssi Vladin aikana).

Ohessa (melko dramaattinen) kuva Vladin pystyttämästä auringonlaskun tornista, jonka sisällä on Vlad Seivästäjään liittyvä pysyvä näyttely. Torni on osa Targovisten kaupungissa sijaitsevia linnanraunioita. Targoviste oli Valakian pääkaupunki Vladin aikana.

Kuva

Lähetetty: 27.03.08 16:56
Kirjoittaja Annastiina Mäkilä
Jos Dracula-myytti kiinnostaa, Tiede-lehden numerosta 1/2007 löytyy Hovin mielenkiintoinen artikkeli Ruhtinas Dracula, Pirullinen nimi sopi vampyyriksi.


Minua kiinnostaa aiheessa Hovin esille tuoma historian väärentäminen ruokkimaan turismia. Ainakin itselleni on tutumpaa historian muuttelu poliittisiin ja nationalistisiin tarkoituksiin. Kiinnostavaa olisi tietää, löytyykö tällaista turistien ehdoilla tehtävää historian tultintaa muualtakin? Varmasti yleistä on menneisyyden tapahtumien värittäminen ja paisuttelu, mutta että täysin fiktiivisen henkilön tai tapahtuman ympärille muodostettaisiin oma kattava historia fyysisine vierailukohteineen kaikkineen? Vai onko tämä Dracula-matkailu verrattavissa siihen, että Veronaan matkustavat käyvät katsomassa Romeon ja Julian parveketta?

Lähetetty: 27.03.08 18:08
Kirjoittaja Tuomas Hovi
Historian väärentäminen voi olla melko vahvasti sanottu vaikkakin tietyssä mielessä oikeutettu. Itse puhuisin ehkä mieluimmin perinteen ja historian ”soveltamisesta”. Dracula-turismin osalta kyseessä on mielestäni sekä tahallinen että tahaton historian ja fiktion yhdistäminen. Mielestäni fiktiivisellä Draculalla on niin vahva populaarikulttuurista tuttu asema, että Dracula yhdistetään automaattisesti vampyyriin. Mikäli on jo mielessään yhdistänyt historiallisen Draculan fiktiiviseen vampyyrikreiviin, voi tämän käsityksen muuttaminen olla hankalaa.

Historian ja etenkin perinteen ”soveltamisesta” matkailuteollisuuteen on kirjoittanut mm. Katriina Petrisalo kirjassaan ”Menneisyys matkakohteena”. Petrisalo on tutkinut Korpiselkä-talohanketta Hoilolassa. Kyseessä oli Hoilolan kylään tehty ”paikallista ortodoksis-karjalaista elämäntapaa” esittelevä matkailukeskus. Hoilolan oikea perinne, historia ja elämäntapa eivät olleet tarpeeksi houkuttelevia matkailuteollisuudelle, joten talon ympärille kehitettiin perinnekulttuuri jolla ei ollut mitään juuria alueen ”oikean” perinteen kanssa. Petrisalon kirjassa käsitellään perinteen ja historian hyödyntämistä turismissa myös laajemmin.

Dracula-turismi rinnastuu hyvin Veronan Romeoon ja Juliaan, mutta suoraan oikeastaan vain Stokerin kirjaan liittyvien kohteiden osalta.

Yleisemmin historiaa ja perinnettä voidaan katsoa hyödynnettävän ja sovellettavan myös esim. keskiaikaan liittyvissä tapahtumissa (esim. Turku ja Visby). Jälkimmäisestä on kirjoittanut mm. Lotten Gustafsson.