Olli Puhakka
Viestit: 5
Liittynyt: 21.04.08 14:45

Saksan lähihistorian kohteita Berliinissä

Kuva
Saksan lähihistorian kohteita Berliinissä

“Berlin ist immer eine Reise wert” on vanha sanonta (vai olikohan se laulu?) joka on jäänyt päähäni soimaan jostain 1960-70-lukujen varjoista. Ja näin on, ehdottomasti, totesin kun kävin siellä nyt marraskuussa (edellinen kerta v. 1983). Jotenkin vain tuntuu että Berliini on nyttemmin halpalentojen aikakaudella jäänyt vähän aliarvostettuun asemaan matkakohteena verrattuna esimerkiksi Lontooseen ja Pariisiin. Aivan turhaan ja ehdottomasti epäoikeudenmukaisesti. Kauniiksi ei kaupunkia voi sanoa, pikemminkin päinvastoin, mutta nähtävää ja koettavaa riittää.

Viime vuosisadan dramaattisesta historiasta kiinnostuneelle kaupunki on varsinainen aarre-aitta. Ensiluokkaisia museoita riittää. Muurin sortuminen ja kaupungin yhdistyminen on myös tuonut esille paikkoja ja nähtävyyksiä joihin Itä-Saksan aikana (DDR-lyhenteen käyttäminen tuntuu lähinnä perverssiltä) ei ollut pääsyä. Mielenkiintoinen esimerkki on kolmannen valtakunnan aikaiset hallintokorttelit Brandenburger Torilta etelään koska ne sijaitsivat lähellä muuria ja kuuluivat osittain rajavyöhykkeeseen. Alueen pääkatu Wihelmstrasse on nyttemmin saanut takaisin vanhan nimensä (Itä-Saksan aikana Otto-Grotewohl-strasse). Kadun varrella sijaitsivat aikanaan monet kolmannen valtakunnan ministeriöt ja varsinainen valtakunnankanslia. Lähes kaikki tuhoutuivat sodan loppuvaiheessa tai purettiin myöhemmin. Ainoa merkittävä säilynyt rakennus on Saksan ilmailuministeriö vuodelta 1936 Leipziger strassen kulmassa. Valtava rakennus edustaa puhdaspiirteistä kansallissosialistista arkkitehtuuria ja sopikin näin erinomaisesti Itä-Saksan hallitusrakennukseksi jona sitä sittemmin 1950-luvulla käytettiin. Ulkoseinillä on vielä näkyvissä sosialistista realismia edustavia seinämaalauksia sankarillisista työläisistä.

Kuva
Kuva: Peter Kuley, 2005, Wikipedia.

Kuva
Kuva: Adam Carr, 2006, Wikipedia

Muutama sata metriä länteen Wilhelmstrassesta sijaitsi Hitlerin bunkkeri jossa tämä lopuksi teki itsemurhan huhtikuussa 1945. Sodan jälkeen bunkkeri räjäytettiin (tarvittiin useita vaiheita koska se oli järeää tekoa) ja kaikki mitä siitä oli jäljellä poistettiin. Sittemmin aivan paikan sivuitse kulki vuonna 1961 pystytetty muuri. Saksojen yhdistymisen jälkeen kun muuri oli poistettu uudella hallinnolla oli aluksi vaikeuksia päättää pitääkö bunkkerin paikka merkitä jollain tavalla sillä riskinä oli, että paikasta olisi tullut uusnatsien pyhiinvaelluspaikka. Vuonna 2006 paikka, jossa nyt on pysäköintialue ja pieni puisto kuitenkin merkittiin informaatiotaululla. Siinä kuvataan asiallisesti tapahtumien kulku ja tausta. Kivenheiton päässä on museo, joka käsittelee Saksan juutalaisten tuhoamisen historiaa.

Wihelmstrassen alueella on useita muita informaatiotauluja ja laattoja rakennusten seinissä, joissa kuvataan molempien totalitääristen valtioiden rikoksia, Itä-Saksan osalta mm. kesäkuun 1953 kansannousua Itä-Berliinissä ja sen kukistamista. Friedrichstrassella parin korttelin päässä sijaitsee Berliinin muuria ja Itä-Berliinistä pakenijoiden historiaa käsittelevä museo.

Kuva
Itä-Saksan vuoden 1953 kansannousu

Lisätietoja:
* German Architecture, Reichsluftfahrtministerium

Olli Puhakka

Palaa sivulle “Matkailua historiaan”