Sivu 1/1

Mustaa turismia

Lähetetty: 22.04.13 14:27
Kirjoittaja Hanna Heinila
Mustalla turismilla (dark tourism) tarkoitetaan matkustamista kohteisiin, joihin liittyy ihmisiin kohdistuvaa kärsimystä, kuolemaa tai muuta makaaberia, eli tahallisen uhkaavaa ja traagista. Musta turismi käsitteenä on varsin uusi ja siihen liittyvä matkailubisnes vasta kasvamaan päin. Silti mustaa turismia on ilmennyt joissakin muodoissa jo hyvin pitkään. Ihmisten kärsimyksen ja kuoleman seuraamista on tapahtunut kautta aikojen. Tästä esimerkkinä voisivat olla esimerkiksi gladiaattoritaisteluita seuraamaan tulleet ihmiset antiikin Roomassa, keskiaikaiset noitaroviot ja ensimmäisen maailmansodan aikana Belgiassa tai Espanjan sisällisodassa olleet sotaturistit, jotka halusivat seurata taisteluja läheltä. Myös hirvittävää teloitusturismia harrastettiin Baltian alueella, kun paikalliset tulivat seuraamaan juutalaisten teloituksia. Tapahtumien käsittämättömyydestä kertoo myös se, että jotkut katselemaan tulleista halusivat itsekin osallistua hirmutekoihin ja teloitusten jälkeen ruumiiden vierellä myytiin ihmisille matkamuistoja ja virvokkeita.

Musta turismi voidaan liittää myös vahvasti muistelemisen ja muistamisen käsitteisiin. Nykyään mustan turismin tunnetuimpiin kohteisiin kuuluvat muun muassa New Yorkin WTC-tornien muistopaikka, toisen maailmansodan aikaiset keskitysleirit ja Tshernobylin ydinvoimala Ukrainassa. Tutkijoiden mukaan ihmisillä on tarve matkustaa edellä mainittujen kaltaisiin kohteisiin ihmiselle tyypillisen myötäelämisen tunteen takia. Tieto traagisista tapahtumista saa ihmiset muistamaan omankin kuolevaisuutensa ja arvostamaan sitä kautta omaa elämäänsä. Kohteet ovat myös tärkeä väline ymmärtämiselle. Matkailijat yrittävät ymmärtää tapahtumia, tekoja ja motiiveja. Vaikka historiastamme löytyy paljon kauheita ihmiskuntaa koskevia vääryyksiä ja monien mielestä viihteelliseksikin tehdyt kauhumuseot tai räikeä kärsimyksen esiintuominen on väärin, niin toisaalta mustan turismin kohteet ovat kuitenkin muistuttamassa myös totuudesta.

Mustan turismin synty ei kuitenkaan aina vaadi ehdotonta historiallista totuutta tapahtumista. Romaniassa tästä on esimerkkinä Dracula-turismi, jossa hyödynnetään 1400-luvulla eläneen verenhimoisena pidetyn hallitsijan Vlad Tepesin elämää ja toisaalta taas brittikirjailija Bram Stokerin kirjoihin perustuvaa vampyyritarinaa. Elokuvien ja kauhukirjallisuuden kautta Dracula-matkat ovat kasvattaneet suosiotaan ja monet ovat halunneet itse tulla katsomaan kirjoissa mainittuja paikkoja. Länsimaisen vampyyri-innostuksen myötä perustettiin myös Transsilvanian Dracula-yhdistys 1991. Mielenkiintoista on se, että sosialismin romahtamisen myötä Romania on käyttänyt Vlad Tepesiä eräänlaisena nationalismin symbolina ja näin ollen saanut itseoikeuden Dracula-teeman käyttöön. Romanian Dracula-turismi on loistava näyte siitä, että mustan turismin ruokkimiseen voidaan käyttää historiallisten tapahtumien lisäksi fiktiivisiä aineksia ja luoda jännittäviä ja mielenkiintoisia matkakohteita, joissa reilumpikin annos fantasiaa sulautuu hyvin osaksi kokonaisuutta.

Re: Mustaa turismia

Lähetetty: 08.05.13 21:24
Kirjoittaja Tuomas Hovi
Ilmiö (dark tourism) on kieltämättä mielenkiintoinen ja matkailuntutkimuksessa suhteellisen uusi tutkimusala. Itse käytän ilmiöstä nimitystä synkkä turismi mustan turismin tilalla, sillä mielestäni se kattaa ilmiön moninaisuuden paremmin kuin musta turismi. Alan tunnetuimpiin tutkijoihin kuuluvien Philip R. Stonen ja Richard Sharpleyn mukaan synkän turismin kohteista voidaan jaotella erilaisia synkkyyden asteita, joista voidaan ikään kuin muodostaa synkän turismin asteikko. Tämä asteikko muodostetaan sekä kohteiden oletetun makaaberiuden tai ”pahuuden” asteen mukaan että muiden oletettujen arvojen kuten opetuksellisuuden, eettisyyden ja taloudellisuuden mukaan. Asteikon synkimpään päähän liitetään Auschwitzin kaltaisia kohteita, kun taas valoisampaan päähän liittyvistä kohteista voisi mainita esimerkiksi London Dungeonin kaltaiset teemamuseot. Näin ollen synkkä turismi sopii mielestäni parhaiten kuvaamaan ilmiötä sillä synkkyydestä voidaan erotella eri asteita helpommin kuin mustasta. Musta turismi voi myös luoda mielleyhtymiä ihonväriin ilmiön todellisen sisällön sijaan.

Vlad Seivästäjään ja fiktiiviseen Draculaan liittyvä Dracula-turismi on kieltämättä helppo liittää synkkään turismiin kuuluvaksi ja näin olen itsekin omassa tutkimuksessani tehnyt. Toisaalta Dracula-turismissa voidaan nähdä myös kulttuuriturismin, kirjallisuusturismin, elokuvaturismin ja tietyiltä osin jopa kulttuuriperintöturismin osia. Synkän turismin osalta näen Dracula-turismin sijoittuvan ”synkkyyden asteikon” valoisampaan päähän vaikka kyseessä on myös matkailua paikkoihin, jotka liittyvät todelliseen kuolemaan ja makaabereihin tapahtumiin. Toisaalta ajallinen välimatka nykyisyyden ja historiallisten tapahtumien välillä on sen verran suuri, että teeman viihteellistämistä ei tältä osin ole katsottu ongelmalliseksi.

Vlad Seivästäjää on käytetty Romanian nationalismin symbolina 1990- ja 2000-luvuilla, viimeksi näyttävimmin ehkä nykyisen presidentin Traian Basescun kampanjoinnissa. Toisaalta Vlad Seivästäjä ei ole noussut nationalismin symboliksi vasta sosialismin romahdettua, vaan on itse asiassa ollut sitä vaihtelevissa määrin koko 1900-luvun ajan. Nykyään Romania liitetään kieltämättä usein Draculaan etenkin matkailun, Internetin ja populaarikulttuurin kautta. Romaniassa suhtautuminen tähän ilmiöön on kuitenkin aina ollut varsin moninaista ja vaihdellut sen vastustamisesta hiljaisen hyväksynnän kautta ilmiön hyväksyntään ja takaisin sen vastustamiseen. Draculan omiminen ei ole myöskään täysin onnistunut Romaniassa, asia joka tuli esille 1990-luvulla Draculapark-huvipuistohankkeen tiimoilta. Huvipuistoa suunniteltaessa kävi ilmi, ettei puisto olisi voinut hyödyntää elokuvien Draculaa, sillä hahmon oikeudet omisti Universal. Romanian itseoikeus Draculaan ei siis oikeudellisesti ollutkaan itsestään selvää.

Synkkä turismi ja Dracula-turismi ovat kumpikin erittäin mielenkiintoisia tutkimuskohteita ja niissä yhdistyvät historia, fiktio, kulttuuri ja historiakäsitykset mielenkiintoisilla tavoilla.