mattijuhani

Pikkurata

27.05.17 06:57

Pikkurata 
Pikkurata oli nimensä mukaisesti kapearaiteinen (750 mm leveä) ja 68 km pitkä puunkuljetusrata.
Rakentaminen alkoi 1920-luvun alussa Keski-Pohjanmaalle metsähallinnon Lestin ja Kalajoen hoitoalueille.
Veturit kuljettivat puutavaraa 40 vuotta valtion sydänmailta pääosin VR:n rautatien varteen Kannuksen Eskolaan.

Pikkurata tunnetaankin virallisissa yhteyksissä myös Eskolan metsäratana.
Hakkuut, lastaus, lossaus ja kunnossapito työllistivät jopa 500 henkeä talvikaudella.
Tänään Pikkurata on metsäautotie, jonka varrelle on tehty opastetaulut radan historiasta.
Radan varrelta löytyy vielä vanhojen kämppien raunioita.

Pikkurata eli Eskolan metsärata rakennettiin miesvoimin läpi soiden ja metsien. Pohjanmaan maaston tasaisuus helpotti rakentamista.

Rakentaminen alkoi vuonna 1920 Eskolasta kohti Lestijärven Syrinharjua ja Sievin Teeriharjua.

Rata kulki Kannuksen, Sievin, Lestijärven, Toholammin ja Reisjärven kuntien alueella.

Rakentajat tulivat lähialueen kunnista. Aivan alkuvaiheessa rakentajina oli Kronstadtin linnoituksesta paenneita venäläisiä sotilaita.

Pakolaiset (107 kpl) tulivat ratatöihin syksyn 1921 aikana, mutta jo vuoden kuluttua heidät oli lähetetty pois huonon kunnon takia.

Vuonna 1923 rataa oli jo valmiina 13 kilometriä. Vuonna 1934 saavutettiin Sievin Teerinharju (56,5 km) ja Lestijärven Suokanta vuonna 1941 (68 km). 

Eskolan asema

Keväällä 1921 alkoi Eskolassa veturitallin sekä pajan rakennus. Aluksi tallissa oli pilttuut kahdelle veturille sekä vesitorni. Myöhemmin lisättiin kolmas raide ja pilttuu.

Lestin hoitoalueen pääkonttori rakennettiin vuonna 1922. Samassa talossa oli myös metsänhoitajan asunto. Alueelle rakennettiin käpykaristamo, saha, taimitarha ja pilketehdas.

Eskolassa oli oma taimitarha, joka tuotti männyn ja kuusen taimia Lestin hoitoalueen lisäksi myös muille hoitoalueille. Nykyään taimitarhasta on jäljellä vesitorni sekä mahtava kuusiaita.
Vuonna 1964 Lestin hoitoalue myi veturitallin, pajan ja hiilivaraston. Nykyään Pikkuradan aikaisista rakennuksista Eskolassa on jäljellä veturitalli. Muut rakennukset sekä raiteet on purettu.

Veturit
Pikkuradalla oli vakinaisessa käytössä neljä veturia. Kaksi pienintä veturia, Ykkönen ja Kakkonen, saatiin Eskolaan Kannakselta Inon patterista heti vuonna 1921.

Veturi Kolmonen tilattiin Eskolaan Tampellalta.

Neljäs veturi eli Franco (Ranko) ostettiin käytettynä Ranskasta vuonna 1946.
Pieniä vetureita käytettiin pääasiassa puutavaravaunujen siirtelyyn talvipistoilta pääradalle, josta isommat veturit vetivät lastit Eskolaan.

Parhaimmillaan lastina saattoi olla 20 vaunua. Vaunuja oli käytössä 93 kappaletta. 

Normaali miehitys vetureissa oli kuljettaja, lämmittäjä ja junamies. Radan kunnossapidosta huolehti Pikkuradan oma topparoikka.
Jätkistä herroihin

Pitkin Pikkurataa ehti kulkea vuosien aikana monenlaista jätkää ja herraakin, joita voi muistella pilke silmäkulmassa.

Leipä oli lujassa, olipa sitten hakkuumies, ajomies, lastari, lossari, kämppäemäntä tai vaikkapa työnjohtaja.

Eräs muistoja herättävä kämppä Pikkuradan varrella oli Lojula. Se oli kuulu syöpäläisistään, likaisuudestaan ja kurjuudestaan.
Lojulan kämpän joulusta vuodelta 1922 on jopa tehty laulu, jonka mukaan "Siellä juhlatki mottia värvättiin ja öisin kirppuja härnättiin". Miesten sepittämä laulu jatkuu: "Jos tämä elämä herkkua ois, metsähallitus sen takavarikois."

Oheinen selostus koottu https://www.alnus.fi/70 sivustolta. Metsähallituksen pikkurataa on tutkinut FT Anne Ruuttula-Vasari. Kuvat M Parikka.
Viimeksi muokannut mattijuhani, 01.06.17 06:15. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

mattijuhani

Re: Pikkurata

27.05.17 07:14

Tänä päivänä Metsähallituksen Eskolan pikkuradan veturitalli toimii kylätalona.


Kuvan veturi on samanlainen kuin Pikkuradan. Se löytyi Eestistä ja on valmistettu Latviassa tai Liettuassa. Edellinen Jaakko Hautamäen kertomana. Seuraava Wikipediasta : PT-4 -sotakorvausveturin piirustuksilla Tšekkoslovakiassa tehty Škoda Ktš-4 2350/1950, 0-8-0, joka kunnostettiin ulkoisesti ja museoitiin, mutta joka ei toistaiseksi ole ajokunnossa.



Kannuksen Eskolan kylänmiehet ovat valmistaneen taidokkaan pienoismallin asemanseudusta.



Veistos kunnioittaa aikaa, jolloin Suomen energiaa oli koivuhalko.


* Wikipedia: Eskolan metsärata

Palaa sivulle “Matkailua historiaan”