Rislakki uudesta venäläisestä historian oppikirjasta

[Tapio Onnela]

Rislakki uudesta venäläisestä historian oppikirjasta

Jukka Rislakki on tutustunut Venäjällä hiljattain ilmestyneeseen uuteen historian oppikirjaan. Rislakki kirjoitti Helsingin Sanomiin kirjasta tänään 1.11. otsikolla: ”Stalin olikin sankari uusimmassa historian oppikirjassa”

Lukiolaisille tarkoitettu kirja herätti melkoista huomiota ilmestyessään, sillä siinä esitetään mm Stalinin kausi hyvin myönteisessä valossa.

Rislakki kertoo, että

Uuden kirjan mukaan Stalinin hallinto täytti monessa suhteessa Iivana Julman ja Pietari Suuren aikojen perinteisen despotismin tunnusmerkit. Sekin "ratkaisi valtion modernisoinnin ongelmat vallan keskityksen ja repression avulla".
Kun näin oli luotu nykyaikainen teollinen perusta, "alkoi Neuvostoliiton yhteiskunnan luonne muuttua, ja tämän kehityksen tulos oli kehittyneille valtiolle ominaisten demokraattisten arvojen omaksuminen".

Rislakin mukaan Stalinia ja hänen toimiaan ymmärretään kirjassa hyvin pitkälle:

Stalin kuvataan neuvostojohtajista "menestyksekkäimmäksi", ja hänen kovia otteitaan ymmärretään keinona luoda Venäjästä suurvalta.
Historian oppikirjassa on Stalinin terrorista luku, joka keskittyy vuosiin 1935-1937. Kirja mainitsee 800000 teloitettua ja 18 miljoonaa leireille suljettua, mutta ei anna 1950-luvulle asti jatkuneen terrorin uhrien kokonaislukua.
Maaseudun pakkokollektivisointi oli kirjan mukaan väistämätön askel tiellä kohti teollisuusvaltiota. "Kulakkien" tuhoamista, Ukrainan nälänhätää ja sen miljoonia uhreja ei mainita.

Vuodesta 1940 kirja toteaa vain, että Viro, Latvia ja Liettua "liittyivät Neuvostoliittoon" (voshli v sostav). Tässä yhteydessä ei mainita, että puna-armeija miehitti Baltian maat, että niiden johtajat vangittiin ja että miehittäjä järjesti "vaalit". (Toinen, aiemmin lukioihin hyväksytty oppikirja kertoo tästä seikkaperäisemmin.)
Molotov-Ribbentrop-sopimus 1939 mainitaan kirjassa ilman oikeudellista tai historiallista arviota.

Jukka Rislakki: Stalin olikin sankari uusimmassa historian oppikirjassa, Helsingin Sanomat 1.11. 2007

[Kari Kaunismaa]

On merkillistä, kuinka käsikkäin raha ja valta myös Venäjällä kulkevat. Vielä vuonna 2002 uuden kirjan toimittaja, professori Zagladin kirjoitti varsin asiallisesti Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta ja NL:n aluevaihtotarjouksesta Suomelle: Teksti kertoi seikkaperäisesti syksyn 1939 neuvotteluista, joissa neuvostohallitus esitti rajansiirtoa Kannaksella ja Suomelle aluekorvauksia Karjalan ASNT:sta. Zagladin toteaa 11-luokkalaisille tarkoitetussa kirjassaan, että alueiden vaihtotarjous (Kannakselta Kostamukseen) merkitsi suomalaisille tiheästi asutettujen ja hyvin viljeltyjen peltojen vaihtamista metsään ja suohon, joilla ei olisi ollut taloudellista merkitystä. Siksi ei ollut ihme, että suomalaiset torjuivat ehdotuksen.
Samana vuonna ilmestynyt 9. luokan kirja puolestaan toteaa Suomen kansan pitäneen sotaa Neuvostoliittoa vastaan vapaussotana. Eri puolilla maailmaa osoitettiin myötätuntoa Suomea kohtaan. Kirjassa on jopa kuva juoksuhaudasta - ja tietysti suurenneltu tilasto, jonka mukaan Suomella oli talvisodan alussa käytössään 2000 tykkiä NL:n 11 000:a vastaan. Todellisuudessa kenttätykkejä oli 423 ja pst-tykkejä 112.
Tappioista puhuu selvää kieltään kenraali Krivosejevin kirja vuodelta 1993. Vuosina 1923 – 40 NL menetti eri taisteluissa yhteensä 139 100 henkeä, joista Halhin-Golissa 1939 japanilaisia vastaan 8931 ja suomalaisia vastaan 1939 – 40 siis 126 875. (Jälkimmäinenkin on liian pieni luku, mutta oikean suuntainen).
Baltian valtioiden miehitys ja liittäminen NL:oon on kuvattu lähes oikein aivan tuoreessa historianopettajien lehdessä "Prepodavanije istorii i obschestvoznanija v shkole" 8/2007. Siinä tohtori Meltjuhov osoittaa Molotovin antaneen maiden ulkoministereille Kremlissä kaksi vaihtoehtoa: Joko Saksan miehitys tai Puna-armeijan joukkojen marssin salliminen Itämeren tukikohtiin syksyllä 1939. Sen jälkeen pidetyt vaalit kesällä 1940 olivat pelkästään näytöksiä.
Natalia Gevorkjan totesi Gazeta.ru -julkaisussa syyskuussa olevansa tyytyväinen, koska hänen poikansa on jo päässyt koulusta, kun historiaa uudelleen vääristellään. Sitten hän jatkoi: "No, emmehän mekään mitään omaksuneet neuvostoajan historianopetuksesta." (!) Stalinin nostaminen uudelleen sankariksi siitä huolimatta, että hän aiheutti miljoonien neuvostokansalaisten kärsimyksen ja kuoleman, hakee vertaansa menneisyydenhallinnan alalla. Suomessa on reagoitu vain päänpudistuksin Putinin toteamukseen, jonka mukaan NL:n hajoaminen oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi. Miksi on mentävä Viroon asti kuullakseen todellisemman lauseen: Neuvostoliiton syntyminen oli ylipäätään 1900-luvun suurin katastrofi? Uhreja oli ainakin enemmän kuin Natsi-Saksan toiminnan seurauksena.
Missä piileskelee venäläinen intelligentsija? Jääkö Bukovski yksin? Julia Latyninan mukaan Venäjä on aina pettänyt sitä puolustaneet ihmiset. Sananvapautta ei siis ole tukahdutettu, vaikka maa näyttääkin taas luisuneen tsekistien haltuun.
Kari Kaunismaa