Museoviraston lausuntoja -tiedote 13/2006

[Tapio Onnela]

7.4.2006

Museoviraston lausuntoja -tiedote 13/2006

* Dragsfjärdin Apelholmin perinnemaisemia kunnostetaan
* Kajaanin linnanraunioille voidaan rakentaa kävelysilta
* Savonlinnan Sääminkitalon tontille suunniteltu uudisrakennus on liian iso
* Uudenkaupungin Seikowin koulun kulttuurihistoriallinen arvo pitäisi ottaa
huomioon koulun tulevaisuutta ratkaistaessa


Dragsfjärdin Apelholmin perinnemaisemia kunnostetaan

Museovirasto on Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluille antamassaan
lausunnossa puoltanut Dragsfjärdin Apelholmin saaren
luonnonhoitosuunnitelmaa. Apelholmin saari kuuluu Saaristomeren
kansallispuistoon. Alue on suurimmaksi osaksi ollut laidunmaata, joka on
laidunnuksen päätyttyä alkanut kasvaa umpeen. Luonnonhoitosuunnitelman
tavoitteena on kunnostaa saaren arvokkaita perinnemaisemia mm. raivaamalla
katajikkoa ja muuta puustoa. Maisemanhoidolla ja laiduntamisella saadaan
myös alueen historiallisen ajan muinaisjäännökset paremmin esille ja samalla
turvataan niiden säilyminen.
Lisätietoja: tutkija Satu Mikkonen-Hirvonen, puh. (02) 262 0123, 050 528
7408, satu.mikkonen-hirvonen@nba.fi

Kajaanin linnanraunioille voidaan rakentaa kävelysilta

Museovirasto on 23.3.2006 antanut Kajaanin kaupungille lausunnon Kajaanin
Linnasaaren kävelysillan rakentamisesta Suomen valtion maalle. Kävelysillan
rakentaminen liittyy Museoviraston, Kajaanin kaupungin ja Kainuun Museon
yhteiseen Kajaanin linnan restaurointihankkeeseen. Nykyinen jalankulkuyhteys
maantiesillalta teräsrakenteisen portaan kautta on epäesteettinen,
vaarallinen jalankulkijoille ja liikuntaesteisten kävijöiden kannalta
mahdoton käyttää. Kävelysilta on hankkeen alku- vaiheessa todettu parhaaksi
keinoksi kohentaa linnanraunion saavutettavuutta sekä tehostaa sen ylläpitoa
ja huoltoa. Museovirasto antaa luvan rakentaa Kajaanin linnanrauniolle
johtavan kävelysillan maatukirakenteen korvauksetta hallitsemalleen
Linnasaarelle sillä ehdolla, että linnasaarella ja rantapuistossa tehtävän
maarakennustyön yhteydessä suoritetaan arkeologinen valvonta. Valvonnasta
vastaa Kainuun Museo.
Lisätietoja: arkkitehti Sanna Ihatsu, puh. (09) 4050 9456,
sanna.ihatsu@nba.fi

Savonlinnan Sääminkitalon tontille suunniteltu uudisrakennus on liian iso

Savonlinnan kaupunki on laatimassa asemakaavan muutosta Kirkkokadun varrella
olevalle Sääminkitalon tontille. Tavoitteena on mahdollistaa tontin
lisärakentaminen. Seutukaavassa Sääminkitalo on merkitty suojeltavaksi.
Ydinkeskustan osayleiskaavassa rakennus on merkitty rakennustaiteellisesti,
historiallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokkaaksi rakennukseksi, jota
ei saa purkaa. Museovirasto on 24.3.2006 Savonlinnan kaupungille antamassaan
lausunnossa todennut, että asemakaavan muutoksesta puuttuu kaupunkikuvan
analysointi, eikä hankkeen vaikutuksia valtakunnallisesti merkittävään
rakennettuun ympäristöön ole tutkittu muutoin kuin mainitsemalla
osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mahdollisen uudisrakentaminen
soveltuminen jo rakennettuun ympäristöön. Kaavamuutos ei ohjaa riittävästi
tontin uudisrakentamista. Uudisrakennus olisi nelikerroksinen, massaltaan
yli kaksinkertainen verrattuna Sääminkitaloon. Uudisrakennus sijoittuu myös
kirkon näkymäalueelle. Museovirasto esittää, että uudisrakennuksen
tehokkuutta pienennetään ja arkkitehtuurin ominaispiirteitä ohjeistetaan
siten, että sillä on edellytykset muodostua luontevaksi osaksi kaupunkikuvaa
ja Sääminkitalon tonttia.
Lisätietoja: arkkitehti Marianne Lehtimäki, puh. (09) 4050 9422,
marianne.lehtimaki@nba.fi

Uudenkaupungin Seikowin koulun kulttuurihistoriallinen arvo pitäisi ottaa
huomioon koulun tulevaisuutta ratkaistaessa

Uudenkaupungin kaupunki on valmistelemassa kouluverkkoselvitystä, jossa
esitetään Seikowin koulun lakkauttamista. Museovirasto on 24.3.2006 antanut
Seikowin Taustajoukot ry:lle lausunnon koulun kulttuurihistoriallisesta
arvosta. Uudenkaupungin keskustan puutalokorttelit ovat valtakunnallisesti
merkittävää kulttuuriympäristöä. Kaupungin uusi, lääninarkkitehti G. Th.
Chiewitzin laatima asemakaava vahvistettiin 1856. Kaavan keskeinen
kaupunkirakennustaiteellinen akseli kulkee Seikowin koulupihan poikki.
Alueen asemakaava pyrkii suojeluun ja aluetta koskevat myös valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet ja erityiset valtakunnalliset suojeluintressit.
Uusrenessanssityyliä edustavat, kaupunkikuvallisesti näyttävät
koulurakennukset, Seikowin koulu ja nykyinen kirjastorakennus, ovat
tärkeimpiä julkisia rakennuksia kaupunkipalojen jälleenrakennuskaudelta
Uuden kirkon ohella. Vanhin koulukorttelin rakennuksista on ollut
koulukäytössä jo noin 140 vuotta. Se on yksi Suomen vanhimmista yhä käytössä
olevista koulurakennuksista. Koulukäytön jatkuminen on olennainen osa
rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa ja arvojen turvaamista.
Koulutoiminnan jatkuminen on merkittävä tekijä koko korttelin vaalimisessa.
Koulutyön jatkuminen turvaisi kulttuuriperinnön luontevan välittymisen
tulevillekin sukupolville omaksi koetussa, hyvässä kouluympäristössä.
Museovirasto viittaa myös voimakkaaseen kansalaismielipiteeseen koulun
toiminnan säilyttämiseksi. Se osoittaa, että koulurakennus liittyy vahvasti
ja myönteisesti Uudenkaupungin asukkaiden elämään ja arvostuksiin.
Museovirasto esittää, että Uudenkaupungin päättäjät ottavat edellä todetun
huomioon ratkaistessaan Seikowin koulun tulevaisuutta.
Lisätietoja: arkkitehti Marianne Lehtimäki, puh. (09) 4050 9422,
marianne.lehtimaki@nba.fi





Lea Murto-Orava
Tiedottaja/Communicator
Museovirasto/The National Board of Antiquities PL 913, 00101
Helsinki/P.O.Box 913, FI-00101 Helsinki, Finland, puh. (09) 4050 9293,
050 301 7409 / tel. +358 9 4050 9293, +358 50 301 7409, faksi (09) 4050
9300 / fax +358 9 4050 9300, lea.murto-orava@nba.fi, http://www.nba.fi