Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto 25 vuotta

[Tapio Onnela]

Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto (Elka) 25 vuotta

Elka syntyi, kun haluttiin saada yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen
arvokkaat asiakirjat talteen tutkijoiden käytettäviksi. Tarpeellisuutensa
Elka onkin osoittanut, sillä 25 vuoden aikana keskusarkistoon on luovutettu asiakirjoja yli 19 hyllykilometriä liki 3000 yrityksestä ja toimipaikasta.

Elkasta on kehittynyt merkittävä elinkeinoelämän historian tietopankki,
josta tuhannet asiakkaat ovat ammentaneet lähdeaineistoa erilaisiin
tiedontarpeisiin.

Ensimmäisen kerran elinkeinoelämän keskusarkiston perustamista esitti
ruotsinkielisten talousmiesten Ekonomiska Samfundet 1930-luvulla. Sodan
jälkeen Kauppakamarilaitos otti asiakseen elinkeinoelämän keskusarkiston
perustamisen. Se laati yksityiskohtaiset suunnitelmat arkistolle, mutta kun
ryhdyttiin keskustelemaan laitoksen kustannuksista, maksumiehiä ei löytynyt
ja keskusarkisto jäi perustamatta.

Yritysten arkistonhoidon kehittäminen koettiin kuitenkin tarpeelliseksi, ja
vuonna 1960 perustettiin Liikearkistoyhdistys. Sen yhdeksi tehtäväksi
asetettiin keskusarkiston perustaminen, mutta käytännössä yhdistys keskittyi
yritysten arkistonhoitajien koulutus- ja neuvontatoimintaan.

Vuonna 1975 voimaan tullut laki yksityisarkistojen valtionavusta mahdollisti
julkisen tuen myös elinkeinoelämän asiakirjojen tallentamiseen. Toiminnan
rahoittamisen tultua vihdoin ratkaistuksi Liikearkistoyhdistys ryhtyi
suunnittelemaan keskusarkiston perustamista. Sijoituspaikasta tehtiin useita
esityksiä, mutta lopulta Mikkeli veti pisimmän korren. Elkan säätiö
perustettiin vuonna 1979, ja keskusarkisto aloitti toimintansa 2.5.1981.

Elkan säätiössä ovat jäseninä tällä hetkellä: Elinkeinoelämän Keskusliitto,
Etelä-Savon kauppakamari, Etelä-Savon maakuntaliitto, Helsingin
kauppakorkeakoulu, Keskuskauppakamari, Liikearkistoyhdistys,
Liikesivistysrahasto, Mikkelin kaupunki, Stifelsen för Åbo Akademi ja Suomen
Kulttuurirahasto. Valtuuskunnan puheenjohtaja on johtaja Arto Ojala EK:sta
ja hallituksen puheenjohtaja kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Suurin osa
toiminnasta rahoitetaan Kansallisarkiston kautta veikkausvoittovaroista.

Elka on 11 henkilön työpaikka. Elinkeinoelämän asiakirjojen vastaanottamisen
ja tutkijapalvelun lisäksi työpanosta vaatii aineiston järjestäminen ja
luettelointi. Suurta työtaakkaa on kevennetty työmenetelmiä kehittämällä ja
tietotekniikkaa hyödyntämällä. Elka olikin Suomessa ensimmäisiä arkistoja,
joka otti tietotekniikan avuksi aineistojen luetteloinnissa ja kuvailussa.

Digitaalinen aika koskettaa myös Elkaa ennemmin tai myöhemmin. Yhteistyössä
Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa Elka on ollut kehittämässä
tuhoutumisuhan alaisten äänitteiden ja videoiden digitointimenetelmiä sekä
ns. alkujaan digitaalisten asiakirjojen haltuun ottamisen ja pitkäaikaisen
arkistoinnin menetelmiä. Tulevassa digitaalisessa Elkassa asiakirjoja on
mahdollista katsella ja kuunnella yhä enenevässä määrin tietoverkkojen
kautta ajasta ja paikasta riippumatta.

Suomessa rakennettu valtakunnallinen elinkeinoelämän asiakirjojen keskitetty
arkistointimalli on maailmanlaajuisesti harvinainen. Luultavasti vain
Tanskassa on olemassa vastaavanlainen järjestelmä. Suomalainen toimintatapa
on myös saanut tunnustusta Arkistolaitoksen toimintaa arvioineelta
kansainväliseltä evaluointiryhmältä. Se antoi hyvän arvion Elkan ja muiden
mikkeliläisten arkistotoimijoiden toiminnasta ja yhteistyöstä.

Jarmo Luoma-aho
Tutkija
Elka
Tutkijantie 7, FIN-50100 MIKKELI
jarmo.luoma-aho@elka.fi
puh. 044 321 3422
Fax 015 366 340
www.elka.fi