Nordisk Arkivnyt 50-vuotias

[Markku Leppanen]

@RCHIVUM 33-2006: NORDISK ARKIVNYT 50-VUOTIAS

Pohjoismaiden arkistolaitosten yhteinen aikakauslehti Nordisk Arkivnyt täyttää lokakuun 15. päivänä 50 vuotta. Lehti sai alkunsa 15.10.1951 ensi kerran Tanskassa ilmestyneestä "Nyt fra Rigsarkivet"-julkaisusta, joka oli tanskalaisten sisäinen tiedotuskanava. Vuonna 1956 lehden nimeksi tuli "Nordisk Arkivnyt" ja sen sivuilla julkaistiin muidenkin Pohjoismaiden arkistouutisia. Vuosikymmenten kuluessa päätoimittajan tehtävät ovat kiertäneet maasta toiseen, viimeksi Suomesta Islantiin.

Lehdessä esitellään tasapuolisesti viiden Pohjoismaan arkistolaitoksen keskeisimmät tapahtumat ja muitakin kansallisesti merkittävimpiä uutisaiheita laajempaa kansainvälistä yhteistyötäkään unohtamatta. Erikoista tässä julkaisussa on se, että artikkelit julkaistaan ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi. Monikielisyys saattaa tuntua hankalalta ja vaikuttaa siihen, mitkä artikkelit eniten kiinnostavat. Tanskan- ja norjankieliset ilmaisut avautuvat aluksi usein vain sanakirjaa käyttämällä. Vuosien mittaan ammattikäsitteetkin tulevat tutuiksi, jolloin lehden sisällöstä saa monipuolisen kuvan pohjoismaiden arkistolaitosten ja alan ammattilaisten haasteista ja tuloksista.

Lehden toimituskunta on juuri tuottanut Nordisk Arkivnytin juhlanumeron, joka sisältää lehden historiaa käsitteleviä artikkeleita. Lehdessä on myös Suomen arkistolaitoksen pääjohtajan Jussi Nuortevan pohjoismaista arkistoyhteistyötä laajemmin punnitseva artikkeli, jossa käsitellään mielenkiintoisella tavalla suomen kieltä äidinkielenään puhuvien alan ammattilaisten kokemuksia pohjoismaisesta yhteistyöstä. Mehän emme voi käyttää äidinkieltämme kuin poikkeustapauksissa. Tällainen poikkeustilanne oli Reykjavikin pohjoismaisilla arkistopäivillä vuonna 2003, jolloin järjestäjät olivat hankkineet yleisistuntoihin suomen- ja islanninkielisen tulkkauksen.

Nuortevan mukaan englannin kielen käyttö tulee pitkällä tähtäimellä yleistymään pohjoismaisessa yhteistyössä. Tämän arvionsa perusteluiksi hän esittää seuraavaa:

"Viktigare än språket är själva det nordiska samarbetet. Språket får inte vara en begränsande faktor".

Baltian maiden edustajien osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön edellyttää yhteisen kielen käyttämistä. Pohjoismaisilla arkistopäivillä Upsalassa elokuussa 2006 käytti osa alustajista englanninkieltä, jolla myös alustuksia seuraava keskustelu käytiin. Erityisen ongelmallisia suomalaisille ovat tanskalaisten puheenvuorot omalla äidinkielellään, varsinkin jos niihin ei liity mitään diaesityksiä (tekstitiivistelmiä). Toisivatkohan tietotekniikka ja kehittyneet simultaanitulkkausohjelmat helpotuksen seuraaviin tai sitä seuraaviin Pohjoismaisiin arkistopäiviin mennessä?

On toivottavaa, että Uppsalan arkistopäivien alustukset ja esitelmät julkaistaan sellaisenaan verkossa, pian!

Muuten olen sitä mieltä, että Nordisk Arkivnytin vähintään vuoden vanhoja artikkeleita voitaisiin jälleen julkaista kokonaisuudessaan lehden verkkosivulla. Samaa periaatetta voitaisiin käyttää myös muiden alan aikakauslehtien jakelussa. Minimitoiveena on se, että lehdet julkaisisivat ainakin sisällysluettelot verkossa.



Tietolähteenä:

Nordisk Arkivnyt, 50 års jubileumsnummer 2006.



Nordisk Arkivnytin vuosien 1997-1999 numeroiden sisällysluettelot ja artikkeleita löytyy Norjan arkistolaitoksen verkkosivulta:

http://www.riksarkivet.no/arkivverket/p ... tt/na.html


Nordisk Arkivnytin vuosien 2000-2006 numeroiden kanslilehdet ja sisällysluettelot löytyvät verkkosivulta:

http://www.skjalasafn.is/na/forsider.html


Nordisk Arkivnytin vuosikerta (neljä numeroa per vuosi) maksaa 25 euroa. Julkaisun tilausta koskevat yhteystiedot mainitaan verkkosivulla:

http://www.skjalasafn.is/na/kontakt.html

Markku Leppänen
Ylitarkastaja
Kansallisarkisto
PL 258, 00171 HELSINKI
Puh. (09) 2285 2233