Luovu käsineistä ja pese kätesi !

[Markku Leppanen]

@RCHIVUM 32-2006: LUOVU KÄSINEISTÄ JA PESE KÄTESI HUOLELLA!

Valkoiset puuvillakäsineet kuuluvat itsestään selvästi mm. snookerin pelituomareille ja sotilassoittokuntien rumpaleille, mutta pitääkö käsineitä käyttää vanhoja asiakirjoja tai käsikirjoituksia selattaessa? Mitä hyötyä niistä on? Mitä haittaa niistä voi olla? Kaksi amerikkalaista tutkijaa väittää, että haitat ovat hyötyjä suuremmat. Viisaampaa olisi heittää käsineet roskakoriin ja pestä kädet kunnolla ennen töihin tarttumista. Paljas käsi aiheuttaa vähemmän kemiallisia ja fyysisiä vaurioita hauraisiin asiakirjoihin kuin litimärät ja töhryiset käsineet. Kehotus pestä kädet kunnolla koskee sekä henkilökuntaa että asiakkaita.

Utahin yliopiston kirjastonhoitaja Randy Silvermanilla on 26 vuoden kokemus kirjojen konservoinnista. Hän on käynnistänyt hiljaisen kampanjan "Stop the white glove". Käsiteltäessä esim. 1300-luvun käsikirjoituksia valkoisista puuvillakäsineistä on enemmän vahinkoa kuin yleisesti luullaan.

Silverman on yhdessä tri Cathleen A. Bakerin kanssa julkaissut tieteelliseltä vaikuttavan verkkoartikkelin "Misperceptions about White Gloves", jossa vyörytetään esille lukuisia perusteita käsineistä luopumiselle. Tri Baker toimii konservointikonsulttina ja kirjoittaa paraikaa käsikirjaa 1800-luvun paperimateriaaleista ja niiden konservoinnista.

Artikkelin kirjoittajat ovat tutkineet puuvillakäsineiden käytön historiaa ja perusteluja. Käsineet ovat olleet tarpeen käsiteltäessä valokuvanegatiiveja ja paperivedoksia. Näin on vältetty sormenjälkien tarttuminen kokoelmiin. Paperiasiakirjojen ja käsikirjoitusten käsittelyssä puuvillakäsineet ovat yleistyneet viimeisten 20 vuoden aikana.

Silverman ja Baker väittävät, ettei ole mitään tieteellistä näyttöä siitä, että paljaista käsistä olisi aiheutunut kemiallisia vaurioita paperiasiakirjoihin.
Sen sijaan kirjastojen ja arkistojen henkilökunta sekä asiakkaat voivat aiheuttaa monenlaista vahinkoa selatessaan tumpeloilla käsineillä hauraita arkkeja.

Puuvillakäsineisiin tarttuu sisältäpäin erittäin tehokkaasti ihon eritteitä. Käsineet aiheuttavat käsien hikoilua, toisille hyvinkin paljon. Käyttäessään käsineitä henkilöt keräävät niiden pinnalle pölyä ja muunlaisia partikkeleita sekä kemiallisia ainesosia kaikkialta, mihin he käsin koskevat. Artikkelia lukiessa tulee mieleen, että päivän mittaan käsineet muistuttavatkin pesurättiä, jollaisella ei tekisi mieli suin surminkaan tarttua mihinkään arvokkaaseen.

Silverman ja Baker kiinnittävät huomiota myös niihin vaurioihin, jotka aiheutuvat kömpelöiden käsineiden käytöstä. Hauraita arkkeja on vaikea selata, minkä jokainen käsineiden käyttäjä voinee allekirjoittaa. Paljaalla sormella tuntuma on aivan toista luokkaa, mikä minimoi kovakouraisuudesta aiheutuvat vahingot.

Satoja vuosia vanhat paperiasiakirjat ovat kirjoittajien mukaan altistuneet aikanaan paljon suuremmille riskeille kuin paljas käsi, ja ne ovat silti säilyneet ehjinä ja luettavina. Mikäli välttämättä halutaan käyttää käsineitä, kirjoittajat suosittelevat vinyylistä tai lateksista valmistettuja käsineitä.

Paras keino ehkäistä vahinkoja on kuitenkin käsien huolellinen pesu: kädet saippuoidaan ja niitä hangataan voimakkaasti 10-15 sekuntia, huuhdellaan ja kuivataan huolellisesti. Mikäli arkistojen ja kirjastojen asiakkaille ei voida järjestää mahdollisuutta käsien pesuun ennen tutkijasaliin astumista, tulisi heille jakaa desinfioivia pyyhkeitä ja kuivauspyyhkeitä. Asianmukaiset ja kohteliaat ohjeet ovat tarpeen, jotta asiakkaat tietävät ja tuntevat vastuunsa.



Tietolähteenä:

Uutinen "The gloves are off in academia", The Guardian (Jackie Dent) 4.9.2006 verkko-osoitteessa:
http://www.guardian.co.uk/g2/story/0,,1864171,00.html


Artikkeli "Misperceptions about White Gloves" (Cathleen A. Baker & Randy Silverman) Utahin yliopiston kirjaston verkko-osoitteessa:
http://content.lib.utah.edu/ir_ml/image/8.pdf (PDF)

Markku Leppänen
Ylitarkastaja
Kansallisarkisto
PL 258, 00171 HELSINKI
Puh. (09) 2285 2233