Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Itämeren rannikkoalueilla yleiset laivalatomukset eivät ehkä olleetkaan vain hautapaikkoja. Ruotsalaistutkimus korostaa niiden olevan merkkejä alueilla eläneiden yhteisöjen vahvasta suhteesta merenkulkuun.

Ruotsalaisarkeologi Johan Wehlin analysoi tutkimuksessaan laivalatomuksiksi kutsuttuja pronssikaudelta peräisin olevia kivimuodostelmia. Itämeren rannikkoalueilla ja erityisesti Gotlannissa tiheästi esiintyviä muodostelmia on totuttu pitämään pääasiassa hautapaikkoina, joiden on laivaa muistuttavan muotonsa puolesta tulkittu viittaavan esimerkiksi kuolemanjälkeiseen matkaan tuonpuoleiseen.

Göteborgin yliopistossa valmistuneessa tutkimuksessa useista kivimuodostelmista ei kuitenkaan löytynyt merkkejä haudoista. Wehlin painottaakin tutkimuksessaan laivalatomuksien muita merkityksiä.

Tutkimuksen mukaan Pohjois-Euroopassa tiheästi esiintyvät laivalatomukset ovatkin ennen kaikkea merkki kyseisillä alueilla eläneiden yhteisöjen vahvasta suhteesta merenkulkuun, sekä verkostoista, joiden myötä pronssikauden vaikutteet saattoivat levitä laajemmin Itämeren alueella. Yksityiskohtaisesti aluksia jäljittelevät kivimuodostelmat antavat myös tarkempaa kuvaa yhteisöjen laivanrakennustaidosta sekä siitä, millaisia aluksia Itämerellä pronssikaudella liikkui.

Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:
https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/31901

Lisää aiheesta:
Stenskepp vittnar om långväga resor och ett maritimt nätverk i Östersjön (Forskning.se 12.3.2013)

Laivalatomus (Wikipedia)

Mielenkiintoista.

Olen usein miettinyt noiden tarkoitusta. En ole koskaan huomannut arvelua noiden "paattien" yhteydestä juhannussalkoihin.

Arvelen sitten nyt. Juhannussalot voivat olla muistuma noiden laivakehien mastosta.

Itämerellä pronssikautisissa aluksissa tuskin oli mastoja ja purjeita.

Sami Raninen kirjoitti:Itämerellä pronssikautisissa aluksissa tuskin oli mastoja ja purjeita.

Tarkoittaako "tuskin" sitä, että jonkinlainen varaus olisi silti ilmassa...?

wejoja kirjoitti:

Sami Raninen kirjoitti:Itämerellä pronssikautisissa aluksissa tuskin oli mastoja ja purjeita.

Tarkoittaako "tuskin" sitä, että jonkinlainen varaus olisi silti ilmassa...?

Vissiin.

Turha kuitenkin varailla. Olisi suoraan sanoen outoa, jos ei olisi ollut purjeita.

Todisteet tietenkin puuttuvat, mutta silti. Jo neandertalien edeltäjät (en nyt muista nimitystä) osasivat kuljeskella merellä. Tiesivät hekin taatusti, että vene kulkee paremmin myötätuuleen ja saattoivat jo käyttää purjetta.

wejoja kirjoitti: Tarkoittaako "tuskin" sitä, että jonkinlainen varaus olisi silti ilmassa...?

No, voi tietysti kysyä, voiko tällainen asia koskaan olla sataprosenttisen varma. Mutta pronssikautisista vesikulkuvälineistä tiedetään sentään jotain ja koska purjeista ei ole pienintäkään viitettä, on varsin epätodennäköistä, että niitä olisi ollut. Kyllä sille todisteiden puuttumisellekin täytyy antaa painoarvoa, muuten esihistorian tutkiminen käy aika mahdottomaksi.